|
11.9.2009 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 218/21 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta komission tiedonanto euroopan parlamentille, neuvostolle ja euroopan talous- ja sosiaalikomitealle nanomateriaaleja koskeva sääntely
KOM(2008) 366 lopullinen
2009/C 218/04
Komissio päätti 17. kesäkuuta 2008 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta
”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle – Nanomateriaaleja koskeva sääntely”
Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 3. helmikuuta 2009. Esittelijä oli Antonello PEZZINI.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 25.–26. helmikuuta 2009 pitämässään 451. täysistunnossa (helmikuun 25. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 170 ääntä puolesta ja 1 vastaan 4:n pidättyessä äänestämästä.
1. Päätelmät ja suositukset
|
1.1 |
ETSK katsoo, että Eurooppa on nanotieteiden ja nanomateriaalien vastuullisen kehittämisen kärjessä pyrittäessä vastaamaan maailmanlaajuisesti talous- ja yhteiskuntakehityksen haasteeseen. |
|
1.2 |
ETSK korostaa, että nanoteknologian teollisten ja monialaisten sovellusten kehittämistä on nopeutettava ja että samalla on otettava tarkkaan huomioon
|
|
1.3 |
ETSK kannattaa nanoteknologiaa koskevien käytännesääntöjen periaatteita ja katsoo, että niitä voidaan soveltaa myös nanotieteiden ja nanomateriaalien eurooppalaisen lainsäädäntö- ja sääntelykehyksen tarkistukseen. |
|
1.4 |
ETSK on huolestunut nanoteknologian markkinasovellusten sekä nanomateriaalien ympäristöön, terveyteen ja toksikologiaan kohdistuvia vaikutuksia käsittelevien tutkimusten vielä liian hitaasta edistymisestä. |
|
1.5 |
ETSK on vakuuttunut, että nanoteknologian monitahoisuus, nopea kehitys ja käyttö monilla tieteenaloilla edellyttävät sääntelyn, etiikan ja yhteiskunnan kannalta monialaista lähestymistapaa etenkin puhuttaessa riskeistä. Tämä on välttämätöntä, jotta riskinhallinnassa voidaan tarjota hyväksyttäviä ratkaisuja, joilla on luotettava, kattava ja vastuullinen perusta. |
|
1.6 |
Optimaalisessa hallintojärjestelmässä on säilytettävä nanomateriaalien vastuullisen kehittämisen moninaisten näkökohtien tasapaino. ETSK suositteleekin, että eurooppalainen nanoteknologian seurantakeskus muutetaan pysyväksi rakenteeksi, jotta se voi laatia analyyseja vakaalta tieteelliseltä ja taloudelliselta pohjalta sekä tutkia yhteistyössä muiden asianomaisten eurooppalaisten virastojen kanssa yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutusta ja mahdollisia ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavia riskejä. |
|
1.7 |
ETSK:n mielestä tarvitaan integroitu sääntelyä koskeva viitekehys sekä hallintojärjestelmä tavoitteena antaa selkeitä ja luotettavia vastauksia esiin tuleviin tarpeisiin etenkin kun ajatellaan yhteisiä luokittelumenetelmiä, metrologiaa, nykyisten ja uusien protokollien validoinnin testausta sekä esinormatiivista ja normien laadintaan liittyvää tutkimusta. |
|
1.8 |
ETSK katsoo, että tarvitaan voimakkaita, monialaisia perus- ja jatkokoulutustoimia ja että niihin on huippuinfrastruktuurien tuella välttämättä sisällytettävä riskien arviointi ja ennaltaehkäisy. |
|
1.9 |
ETSK pitää tärkeänä, että kehitetään eurooppalainen vertaisanalyysi aloitteille, jotka koskevat riskien arviointia ja ennaltaehkäisyä Euroopassa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja nopean talouskasvun maissa. |
|
1.10 |
ETSK:n mielestä on tuettava CENin, CENELECin ja ETSIn eurooppalaista teknis-normatiivista standardointityötä myös komission selkeillä ja avoimilla toimeksiannoilla. Tarkoituksena on nivoa kyseinen työ kansainvälisellä tasolla tehtävään ISO/TC 229 -työhön ja helpottaa näin nanoteknologian, nanotuotteiden sekä nanotieteisiin ja nanomateriaaleihin liittyvien monitahoisten järjestelmien turvallista maailmanlaajuista kauppaa. |
|
1.11 |
ETSK suosittelee, että vahvistetaan kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävää, vakauteen ja avoimuuteen perustuvaa järjestelmällistä vuoropuhelua, jotta kansainvälisessä toimintaympäristössä voimistetaan Euroopan yhtenäistä ääntä kyseisellä alalla, joka on keskeisen tärkeä tulevaisuutemme kannalta. |
|
1.12 |
ETSK suosittaa, että toimintasuunnitelmaa tarkastelevan vuoden 2009 kertomuksen yhdessä luvussa keskitytään nimenomaan
|
2. Johdanto
|
2.1 |
Komissiosta on viime vuosina tullut suurin julkinen rahoittaja nanotieteiden ja nanomateriaalien alalla. Komissio on osoittanut alalle kuudennessa T&K-puiteohjelmassa 1,4 miljardia euroa ja ajanjakson 2007–2013 kattavan seitsemännen puiteohjelman ensimmäisenä vuotena lähes 600 miljoonaa euroa. Tästä summasta 28 miljoonaa euroa on osoitettu nanotieteiden ja nanomateriaalien turvallisuuden tutkimukseen, joten alalle on kohdennettu kaikkiaan noin 80 miljoonaa euroa (1). |
|
2.2 |
On perustettu erilaisia eurooppalaisia teknologiafoorumeita, jotka keskittyvät nanoteknologiasovelluksiin, kuten nanoelektroniikkaan (ENIAC), nanolääketieteeseen ja kestävään kemianteollisuuteen. |
|
2.3 |
Nanotieteisiin ja nanomateriaaleihin kohdennettu julkinen ja yksityinen kokonaisrahoitus oli vuosina 2004–2006 maailmanlaajuisesti 24 miljardia euroa. Summasta yli neljännes on peräisin Euroopasta ja siitä 5–6 prosenttia (2) komission rahastoista. |
|
2.4 |
Ajanjakson 2007–2013 kattavan seitsemännen T&K-puiteohjelman nanotieteitä ja nanomateriaaleja koskevien säännösten (3) mukaan on kunnioitettava keskeisiä eettisiä periaatteita, jotka on mainittu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. |
|
2.5 |
Kertomuksessa, jossa käsitellään kolmatta kansainvälistä vuoropuhelua vastuullisen nanoteknologian T&K-toiminnan edistämisestä, tuodaan esiin seuraavilla aloilla toteutetut toimet:
|
|
2.6 |
Eri organisaatioiden kansainvälisestä toiminnasta ovat osoituksena muun muassa seuraavat aloitteet:
|
|
2.7 |
Brittiläisen Royal Societyn kertomuksessa ”Nanotieteet ja nanoteknologia: mahdollisuudet ja epävarmuudet” (4) todetaan seuraavaa: ”Suosittelemme, että niin kauan kun nanohiukkasten ja nanoputkien ympäristövaikutuksia ei tunneta tarkemmin, nanoputkien ja valmistettujen nanohiukkasten vapauttamista ympäristöön vältetään mahdollisimman paljon.” |
|
2.8 |
Nanomateriaaleja käytetään jo useissa tavallisissa esineissä (5) sekä seuraavissa sovelluksissa: pesuaineiden kulutusta vähentävät itsepuhdistuvat pinnoitteet, puhdistavat aineet typen oksidin poistamiseksi ilmasta, uuden sukupolven aurinkokennot, lämpöeristysmateriaalit, hiilidioksidin talteenottojärjestelmät, ilman ja veden nanosuodattimet sekä useat lääketieteellisen diagnostiikan ja eräiden noninvasiivisten hoitojärjestelmien sovellukset. |
|
2.9 |
Ongelmana on, että myrkyllisyysriskin arviointiprotokollat on mukautettava lyhyellä ja pitkällä aikavälillä nanomateriaaleihin sekä niiden kerääntymiseen ja yhdistymiseen muiden aineiden kanssa ekosysteemissä, orgaanisissa kudoksissa ja ihmisissä. |
|
2.10 |
Riskinarvioinnin normit ja testit voivat monimutkaisissa ympäristöissä vaihdella in vitro -arvioinneista in situ -arviointeihin. Asianomaisissa tutkimuksissa (6) tulisi tarkastella muitakin kuin tavanomaisia suojaimia, kuten suodattimia, hengityssuojaimia, suojavaatteita ja käsineitä, joita on testattu 10–50 nanometrin pituisilla grafiittinanohiukkasilla. |
|
2.11 |
Kuten komissio toteaa ja kuten ETSK on useaan otteeseen korostanut, ”Kokonaisvaltaisesta, turvallisesta ja vastuullisesta lähestymistavasta on tullut EU:n nanoteknologiapolitiikan ydin”. Nanoteknologialla on erityisen laaja ja monitahoinen sovellusala, joka edellyttää laajaa kokonaisnäkemystä, jotta voidaan tunnistaa ja hyödyntää yhtäläisyyksiä ja vuorovaikutussuhteita alalla, joka ulottuu ydinfysiikasta plasmateknologiaan ja nanomekaniikasta tekstiilinvalmistukseen. |
|
2.12 |
Koska nanoprosessit tapahtuvat nanomittakaavassa (10-9), jota maallikoiden on vaikea kuvitella, nanomateriaalit edellyttävät alun alkaen kuluttajien kanssa käytävää rakentavaa vuoropuhelua, jotta voidaan tunnistaa ja välttää vaarat sekä hälventää mahdolliset turhat pelot. |
|
2.13 |
ETSK on korostanut tarvetta ”kehittää nykyistä nopeammin teollisia ja monialaisia sovellutuksia sekä taloudellista, yhteiskunnallista, oikeudellista, verotuksellista, rahoituksellista ja sääntelyä koskevaa toimintaympäristöä, ja nivoa siihen uusia yrityksiä ja innovatiivisia ammatinkuvia koskevat aloitteet” mutta myös tarvetta ”turvata eettiset sekä ympäristönsuojelua, terveyttä ja turvallisuutta koskevat näkökohdat tieteellisten sovellutusten koko elinkaaren ajan” (7). |
|
2.14 |
ETSK toistaa tuoreemmassa lausunnossaan (8), että on varmistettava, että ”kansalaisyhteiskunnan kanssa käydään näkyvää ja avointa vuoropuhelua, jonka avulla varmistetaan riskien ja mahdollisuuksien puolueettomaan arviointiin perustuva tietoisuus nanotieteistä ja nanoteknologiasta” ja että ”kiinnitetään jatkuvaa huomiota eettisten ja ympäristönäkökohtien sekä työntekijöiden ja kuluttajien terveyden suojeluun ja turvallisuuteen”. |
|
2.15 |
Komissio antoi vuonna 2008 suosituksen (9), jossa keskitytään nanotieteiden ja nanomateriaalien vastuulliseen tutkimukseen, ja ehdotti seitsemään periaatteeseen pohjautuvia käytännesääntöjä: — Tarkoitus: Nanotieteen ja nanoteknologian tutkimustoimien on oltava suuren yleisön ymmärrettävissä, niissä on kunnioitettava perusoikeuksia ja niiden sovelluksessa on edistettävä yksilöiden ja yhteiskunnan hyvinvointia. — Kestävyys: Nanotieteen ja nanoteknologian tutkimustoimissa on kunnioitettava eettisiä periaatteita ja kestävää kehitystä, eivätkä ne saa vahingoittaa ympäristöä, ihmisiä, eläimiä eivätkä kasveja. — Ennalta varautuminen: Ennalta varautumisen periaatetta on noudatettava (10), jotta vältetään terveyteen ja ympäristöön mahdollisesti kohdistuvat haittavaikutukset. — Osallisuus: avoimuus, perusteltujen tiedonsaantioikeuksien kunnioittaminen, kaikkien sidosryhmien osallistuminen. — Huippuosaaminen: Parhaiden tieteellisten normien noudattaminen, mukaan luettuina tutkimuksen luotettavuutta ja hyvää laboratoriokäytäntöä koskevat normit (11). — Innovointi: nanotieteen ja nanoteknologian tutkimustoimien hallinnoissa on edistettävä mahdollisimman suurta luovuutta, joustavuutta ja suunnittelukykyä innovoinnin ja kasvun tueksi. — Vastuullisuus: Tutkijoiden ja tutkimusorganisaatioiden on oltava vastuussa sosiaalisista, ympäristöön ja ihmisten terveyteen kohdistuvista vaikutuksista, joita kyseinen tutkimus saattaa aiheuttaa nykyisille ja tuleville sukupolville. Suosituksen mukaan jäsenvaltioiden on laadittava vuosittain raportti käytännesääntöjen soveltamisesta saaduista tuloksista sekä toteutetuista hyvistä toimintatavoista niiden saavuttamiseksi. |
|
2.16 |
ETSK kannattaa käytännesääntöjen periaatteita ja katsoo, että niitä voidaan soveltaa myös nanotieteiden ja nanomateriaalien eurooppalaisen lainsäädäntö- ja sääntelykehyksen tarkistukseen. |
|
2.17 |
ETSK on huolestunut nanoteknologian markkinasovellusten sekä nanomateriaalien ympäristöön, terveyteen ja toksikologiaan kohdistuvien vaikutustutkimusten vielä liian hitaasta edistymisestä. |
|
2.18 |
Vaikka työntekijöiden ja kansalaisten altistumisriski vaikuttaa nykyisin vielä rajalliselta, ETSK:n mielestä on välttämätöntä vahvistaa tutkijoiden ja teollisuuden kanssa käytävän vuoropuhelun välineitä, jotta kyseiset näkökohdat sisällytetään – asianmukaisin henkilö- ja rahoitusresurssein – kaikkeen nanomateriaaleja koskevaan tutkimustoimintaan ja sovelluksiin ja niiden suunnitteluvaiheesta lähtien. |
|
2.19 |
ETSK tähdentää, että asianomaisten alojen ja sektorien moninaisuutta vastaa asianomaisten yhteisön lainsäädäntö- ja sääntelyvälineiden moninaisuus (yli 90). Tällainen moninaisuus saattaa heikentää yhteisön säännösten avoimuutta ja niiden ymmärrettävyyttä kansalaisten ja kuluttajien keskuudessa. |
|
2.20 |
Sääntelykehystä voitaisiin muuttaa ymmärrettävämmäksi etenkin pk-yritysten, kuluttajien ja kansalaisten keskuudessa käyttämällä lainsäädännössä nykyistä selkeämpää kieltä, kehittämällä asianomainen interaktiivinen internetsivusto, hyödyntämällä osallistavaa demokratiaa kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa sekä levittämällä oppaita hyvistä käytänteistä. |
|
2.21 |
Optimaalisessa hallintojärjestelmässä on kyettävä säilyttämään nanomateriaalien vastuullisen kehittämisen moninaisten näkökohtien välinen tasapaino. ETSK suosittelee, että luodaan pysyvä viiterakenne, joka perustuu myös vuonna 2008 EU:n rahoittamana hankkeena käynnistetyn nanoteknologian seurantakeskuksen tuloksiin (12). Tavoitteena on laatia vakaalta taloudelliselta ja tieteelliseltä pohjalta luotettavia, kattavia ja vastuullisia analyyseja, tutkia eettisiä kysymyksiä, ennakoida mahdollisia ympäristöön, terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia riskejä sekä kehittää uusia normeja. |
|
2.22 |
ETSK on vakuuttunut, että nanoteknologian monitahoisuus, nopea kehitys ja käyttö monilla tieteenaloilla edellyttävät (sääntelyn, etiikan ja yhteiskunnan kannalta) monialaista lähestymistapaa. Tämä on välttämätöntä, jotta riskinhallinnassa voidaan tarjota sellaisiin luotettaviin, kattaviin ja vastuullisiin analyyseihin perustuvia hyväksyttäviä ratkaisuja, joiden yhteydessä valmistetuista nanomateriaaleista kootaan, dokumentoidaan ja ilmoitetaan tyhjentävät tiedot. |
3. Komission ehdotukset
|
3.1 |
Komission mukaan on etenkin
|
4. Yleistä
|
4.1 |
Jotta edistetään nanotieteiden ja nanoteknologian sekä nanomateriaalien vastuullista kehittämistä, jonka kärjessä Eurooppa on pyrittäessä vastaamaan maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen talous- ja yhteiskuntakehityksen haasteeseen, ETSK:n mielestä on alusta lähtien omaksuttava kyseiseen prosessiin sovellettava monialainen lähestymistapa, joka mahdollistaa jatkuvan vuoropuhelun kansalaisyhteiskunnan kanssa. Vain näin kansalaiset hyväksyvät kyseisen prosessin. |
|
4.2 |
ETSK arvostaa komission pyrkimyksiä analysoida lukuisia olemassa olevia yhteisötoimia mutta katsoo, että kyseistä analyysia on kehitettävä edelleen yhtenäiseksi kehykseksi, jotta luodaan avoin ja käyttäjäystävällinen perusta, jota tarvitaan kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän järjestelmällisen vuoropuhelun toteuttamiseksi. ETSK on useaan otteeseen kehottanut käymään kyseistä vuoropuhelua (13). |
|
4.3 |
ETSK:n mielestä on kehitettävä nanoteknologian riskinarvioinnin ennakointinäkymiä, luotava integroitu sääntelyä koskeva viitekehys ja kansainväliseen tasoon nivottu hallintojärjestelmä, jotta voidaan antaa selkeitä, luotettavia ja kattavia vastauksia ja tutkia sekä eettisten kysymysten vaikutusta että ympäristöön ja kansalaisten terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia mahdollisia riskejä ja niiden mahdollista kehitystä. |
|
4.4 |
Näin ollen yhteisön aloitetta tulisi ETSK:n mielestä kehittää edelleen, jotta
|
|
4.5 |
ETSK suosittaa, että vuodet 2005–2009 kattavassa toimintasuunnitelmassa mainitun, vuonna 2009 laadittavan kertomuksen yhdessä luvussa keskitytään riskien arviointia ja ennaltaehkäisyä koskevien sääntelynäkökohtien edistymiseen, testiprotokollien tehokkuuteen, alalla havaittuun kehitykseen sekä toiminnan uusiin painopisteisiin. |
Bryssel 25 päivänä helmikuuta 2009.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean
puheenjohtaja
Mario SEPI
(1) Ks. Tomellini, R., Giordani, J. (toim.), Third International Dialogue on Responsible Research and Development of Nanotechnology, Bryssel, 11.–12.3.2008.
(2) Ks. KOM(2007) 505 lopullinen, 6.9.2007, ”Nanotiede ja nanoteknologia: toimintasuunnitelma Euroopalle 2005–2009. Ensimmäinen täytäntöönpanokertomus 2005–2007”.
(3) Ks. neuvoston päätös N:o 2006/971/EY, 19.12.2006 (EYVL L 400, 30.12.2006).
(4) The Royal Society, Nanosciences and Nanotechnology: Opportunities and Uncertainties, Lontoo, 29.7.2004.
(5) Esim. tennismailat, polkupyörät ja TV-ruudut sekä sotilasalalla, ilmailuteollisuudessa, kulutuselektroniikassa ja sähkölääkintälaitteissa käytettävät hartsit.
(6) Ks. Nanosafe 2 -hanke, ensimmäinen kertomus nanomateriaalien levittämisestä ennalta varautumisen periaatteen pohjalta.
(7) EUVL C 157, 28.6.2005, s. 22.
(8) Ks. EUVL C 185, 8.8.2006, s. 1.
(9) Ks. komission suositus K(2008) 424 lopullinen, 7.2.2008.
(10) Ks. EY:n perussopimuksen 174 artiklan 2 kohta sekä komission tiedonanto ennalta varautumisen periaatteesta, KOM(2000) 1 lopullinen.
(11) Ks. direktiivi 2004/9/EY ja direktiivi 2004/10/EY.
(12) Ks. seitsemännen puiteohjelman hanke ”Nano-seurantakeskus”.
(13) Ks. alaviitteet 7 ja 8.
(14) EUVL C 185, 8.8.2006, s. 1.