52008DC0908

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta /* KOM/2008/0908 lopull./2 - COD 2007/0197 */


[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 12.1.2009

KOM(2008) 908 lopullinen

2007/0197 (COD)

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta

2007/0197 (COD)

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta

1. TAUSTA

Ehdotus toimitettiin Euroopan parlamentille ja neuvostolle (asiakirja KOM(2007) 530 – 2007/0197(COD): | 19.9.2007 |

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi lausuntonsa: | 22.4.2008 |

Alueiden komitea antoi lausuntonsa: | 10.4.2008 |

Euroopan parlamentti antoi lausuntonsa ensimmäisessä käsittelyssä: | 18.6.2008 |

Yhteisön kanta vahvistettiin yksimielisesti: | [9.1.2009] |

2. KOMISSION EHDOTUKSEN TAVOITE

Ehdotus on osa kolmatta kaasun ja sähkön sisämarkkinoita koskevaa lainsäädäntöpakettia, jäljempänä ’kolmas paketti’, johon kuuluu kaksi direktiiviä ja kolme asetusta.

Paketin päätavoitteena on ottaa käyttöön tarvittava sääntelykehys, jotta markkinat avautuisivat tosiasiallisesti ja kaasun ja sähkön yhtenäismarkkinat voitaisiin perustaa EU:hun Euroopan unionin kansalaisten ja tuotannonalojen edut huomioon ottaen. Tämän ansiosta hinnat voidaan pitää mahdollisimman alhaisina ja palvelujen tasoa ja toimitusvarmuutta parantaa.

Tämä saavutetaan toteuttamalla seuraavat pääasialliset toimenpiteet:

- tehostetaan riippumattomien kansallisten sääntelyviranomaisten suorittamaa valvontaa;

- perustetaan virasto, joka varmistaa kansallisten sääntelyviranomaisten välisen tosiasiallisen yhteistyön ja tekee päätökset kaikista asiaankuuluvista rajanylitykseen liittyvistä kysymyksistä;

- velvoitetaan verkonhaltijat tekemään yhteistyötä kaikkien energiansiirtoa Euroopassa koskevien sääntöjen yhdenmukaistamiseksi ja investointisuunnitelmien koordinoimiseksi;

- eriytetään energiantuotanto ja -siirto tosiasiallisesti, jotta vältetään mahdolliset eturistiriidat, kannustetaan verkkoinvestointeja ja estetään syrjintä;

- lisätään vähittäismarkkinoiden avoimuutta ja parannetaan niiden toimintaa;

- parannetaan jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta ja alueellista yhteistyötä toimitusvarmuuden tehostamiseksi.

3. YHTEISTÄ KANTAA KOSKEVAT HUOMIOT

3.1. Yleiset huomiot

Neuvoston vahvistamat yhteiset kannat kolmanteen pakettiin kuuluvista viidestä tekstistä sisältävät kaikki komission ehdotuksen olennaiset osat, jotka ovat tarpeen kaasun ja sähkön sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ja edellä mainittujen olennaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen vuoksi komissio voi yleisesti ottaen puoltaa asianomaista yhteistä kantaa (ks. 3.2 kohta).

Ensimmäisessä käsittelyssä keskityttiin yhteisymmärryksen saavuttamiseen neuvostossa. Euroopan parlamentin tekemiä tarkistuksia ei sen vuoksi sisällytetty muodollisesti yhteiseen kantaan. Tätä koskevat neuvottelut käydään toisen käsittelyn aikana. Eräät Euroopan parlamentin tekemät tarkistukset otettiin kuitenkin huomioon yhteisessä kannassa (ks. 3.3 kohta). Komissio katsoo, että useat muutkin tarkistukset olisi otettava huomioon toisessa käsittelyssä (ks. 3.4 kohta).

3.2. Erityiset huomiot

Komission ehdotukseen tehdyt tärkeimmät muutokset ovat seuraavat:

Yhteiseen kantaan sisältyy säännöksiä, joilla pyritään tasapainottamaan viraston, siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisten verkostojen (ENTSO) ja komission välisiä työsuhteita verkkosääntöjen vahvistamisen ja seurannan osalta [1].

1. 6 artiklan 4 kohdan toinen alakohta: virasto toimittaa komissiolle ehdotuksen ei-sitoviksi puiteohjeiksi, joissa vahvistetaan selkeät ja puolueettomat periaatteet verkkosääntöjen laatimiselle. Näillä ohjeilla luodaan verkkosäännöille puitteet poistamatta kuitenkaan ENTSOn oikeutta ehdottaa näitä sääntöjä.

2. 6 artiklan 4 kohdan kolmas ja neljäs alakohta: virasto toimittaa ENTSOlle perustellun lausunnon tämän valmistelemista verkkosääntöjä koskevista ehdotuksista. Kun virasto on vakuuttunut siitä, että verkkosäännöt ovat asiaa koskevien puiteohjeiden mukaiset, se toimittaa ne komissiolle ja voi suosittaa niiden hyväksymistä. Jos ENTSO ei pysty laatimaan jotakin verkkosääntöä, komissio voi pyytää virastoa laatimaan verkkosääntöä koskevan ehdotuksen.

3. 6 artiklan 5 ja 6 kohta: virasto seuraa ENTSOn suorittamaa verkkosääntöjen täytäntöönpanoa ja laatii asiasta kertomuksen komissiolle.

Komission ehdotuksen mukaan virasto voi tehdä yksittäisiä päätöksiä noudattaen suuntaviivoja , jotka on hyväksytty komiteamenettelyllä kolmannen paketin voimaantulon jälkeen, esim. muista kuin alun perin direktiiveissä ja/tai asetuksissa tarkoitetuista kysymyksistä. Tämä lisännee jossakin määrin viraston tehtävien joustavuutta tasaisesti kehittyvillä kaasun ja sähkön sisämarkkinoilla. Yhteisen kannan 7 artiklan 1 kohtaan ei sisälly viittausta suuntaviivoihin, mikä rajoittaa komission ja viraston mahdollisuuksia reagoida markkinoiden kehittymiseen.

Neuvosto on rajoittanut huomattavasti 9 artiklassa säädettyä viraston toimivaltaa. Neuvoston mukaan virastolle olisi myönnettävä poikkeuksia (esim. rajat ylittävien siirtoverkkojen eriyttämisvaatimuksen osalta) ainoastaan viimeisenä keinona . Tämä muutos rajoittaa huomattavasti viraston suorittamaa rajanylitykseen liittyviä kysymyksiä koskevaa viranomaisvalvontaa.

Yhteisen kannan mukaan johtokunnassa on kuusi jäsentä (viisi neuvostosta ja yksi komissiosta) eikä komission ehdottamia 12 jäsentä (kuusi neuvostosta ja kuusi komissiosta). Tässä muutoksessa ei oteta huomioon periaatetta, jonka mukaan yhteisön täytäntöönpanovallan kahden käyttäjän on oltava yhtäläisesti edustettuja johtokunnassa. Asiaa koskeva Euroopan parlamentin tarkistus (44) on tasapainoisempi ratkaisu.

Neuvosto lisää sääntelyneuvoston toimivaltaa johtajan kustannuksella (15 artiklan 2 kohta, 14 artiklan 1 kohta ja 16 artiklan 3 kohta). Virasto on riippumaton yhteisön elin, jota edustaa johtaja. Johtajalla olisi oltava tarvittavat valtuutukset ja toimivalta viraston johtamiseksi. Sen toimivalta olisi huomattavasti rajoitetumpi, jos kansallisia sääntelyviranomaisia edustavalla sääntelyneuvostolla olisi yhteisessä kannassa sille myönnettävät toimivaltuudet.

3.3. Yhteiseen kantaan sisältyvät muutokset, jotka on tehty parlamentin tarkistusten johdosta

Seuraavat tarkistukset on otettu kokonaan tai osittain huomioon yhteisessä kannassa: tarkistus 19 suositusten antamisesta siirtoverkon haltijoille; tarkistus 23 verkkosääntöjen yhdenmukaistamisperiaatteiden vahvistamista koskevista suuntaviivaehdotuksista ja suosituksen antamisesta komissiolle silloin, kun siirtoverkon haltijat eivät ole panneet täytäntöön jotakin verkkosääntöä; tarkistus 40 markkinatoimijoiden, kuluttajien ja loppukäyttäjien kuulemisesta; tarkistus 44 johtokunnan jäsenmäärän alentamisesta 12 jäsenestä kuuteen jäseneen; tarkistus 45 viraston johtajasta ja johtokunnan kokouksiin osallistuvasta sääntelyneuvoston puheenjohtajasta; tarkistukset 47 ja 48 johtokunnan jäsenten riippumattomuudesta; tarkistus 49 johtokunnan ja sääntelyneuvoston jäsenyyksien yhteensopimattomuudesta; tarkistus 51 sääntelyneuvoston asemasta johtajaa nimitettäessä; tarkistus 53 viraston työohjelman julkaisemisesta; tarkistus 54 johtokunnan kurinpitovallasta johtajan suhteen ja sääntelyneuvostoa kuullen; tarkistus 58 sääntelyneuvoston äänestyssäännöistä; tarkistus 59 sääntelyneuvoston työjärjestyksen sisällöstä; tarkistus 64 johtajan toimikauden mahdollista pidentämistä edeltävästä arvioinnista ja johtokunnan velvollisuudesta kuulla sääntelyneuvostoa ennen johtajan toimikauden pidentämistä; tarkistus 65 sääntelyneuvoston aseman vahvistamisesta; tarkistus 66 Euroopan parlamentin oikeudesta vaatia viraston johtajaa laatimaan kertomus tehtävistään; tarkistus 68 velvoitteesta, jonka mukaan valituslautakunnan jäsenyyttä hakevan kiinnostuksenilmaisun on oltava julkinen.

3.4. Komission hyväksymät Euroopan parlamentin tarkistukset, joita neuvosto ei tukenut

Komissio voi hyväksyä – eräissä tapauksissa sillä edellytyksellä, että sanamuotoa tarkennetaan tai kohta laaditaan uudelleen – kokonaisuudessaan tai ainakin osittain suurimman osan Euroopan parlamentin tarkistuksista. Tämä koskee seuraavia keskeisiä kysymyksiä:

Parlamentti ehdottaa, että viraston tehtäviä koskevaan luetteloon lisättäisiin seuraavat: alueiden välisen yhteistyön edistäminen energiamarkkinoiden välillä (tarkistus 19); EU:n siirtoverkon haltijoiden ja kolmansien maiden siirtoverkon haltijoiden välisen yhteydenpidon koordinointi (tarkistus 24); lausunnon antaminen komissiolle, jäsenvaltioille ja asianomaisille sääntelyviranomaisille siitä, onko sääntelyviranomaisen päätös EY:n energialainsäädännön mukainen (tarkistukset 32 ja 33); kaasu- ja sähkömarkkinoiden eräiden kehityssuuntausten seuranta (tarkistukset 35 ja 41).

Parlamentti ehdottaa myös, että viraston olisi tehtävä lykkääviä päätöksiä sellaisten siirtoverkonhaltijoiden suhteen, jotka eivät pane täytäntöön verkkosääntöjä (tarkistus 26), seurattava uuden rajatylittävän infrastruktuurin rakentamista koskevaa lupaprosessia (tarkistus 27) sekä laskettava siirtoverkonhaltijoiden kapasiteetti näiden verkkojen osalta (tarkistus 28). Komissio voisi periaatteessa hyväksyä edellä mainittujen toimivaltuuksien antamisen virastolle, jos ne eivät ole tosiasialliseen toimintavapauteen perustuvia ja jos virasto tekee yksittäisiä päätöksiä ainoastaan yhteisön normeja noudattaen erityistapauksissa ja käyttää näitä toimivaltuuksia selkeästi määritellyin ehdoin.

Komissio hyväksyy johtokunnalle asetettavan velvoitteen laatia vuosittain kertomus kaasu- ja sähkömarkkinoiden kehityksestä (tarkistus 43).

4. PÄÄTELMÄT

Yhteisessä kannassa on säilytetty komission ehdotuksen keskeiset kohdat. Merkittävissä kysymyksissä yhteisön kanta on tasapainoinen ja toteuttamiskelpoinen kompromissi, jonka ansiosta kaasun ja sähkön sisämarkkinat voivat toimia moitteettomasti. Komission ja viraston valvontaa olisi kuitenkin lujitettava, jotta kolmatta pakettia sovellettaisiin yhdenmukaisesti ja sisämarkkinat toimisivat moitteettomasti. Sen vuoksi komissio tukee yhteistä kantaa, mutta suosittaa voimakkaasti, että komission ja viraston valvontaa lujitetaan. Komissio katsoo myös, että useat Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytyt tarkistukset olisi otettava huomioon toisessa käsittelyssä.

[1] Verkkosääntöjen vahvistamista koskeva kokonaisjärjestelmä vahvistetaan verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa annettavaa asetusta koskevan yhteisen kannan sekä vastaavan rajat ylittävää kaasun kauppaa koskevan yhteisen kannan 6 artiklassa.