[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 11.8.2008

KOM(2008) 508 lopullinen

2008/0162 (CNS)

Muutettu ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Kapkaupungissa 16 päivänä marraskuuta 2001 yhteisesti hyväksytyn, liikkuvaan kalustoon kohdistuvia kansainvälisiä vakuusoikeuksia koskevan yleissopimuksen ja siihen liitettävän, lentokalustoon liittyviä erityiskysymyksiä koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan yhteisön toimesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Ehdotuksen tavoite

Komissio ehdottaa, että yhteisö tekisi liikkuvaan kalustoon kohdistuvia kansainvälisiä vakuusoikeuksia koskevan yleissopimuksen, jäljempänä ’Kapkaupungin yleissopimus’ tai ’yleissopimus’, ja siihen liitettävän, lentokalustoon liittyviä erityiskysymyksiä koskevan pöytäkirjan, jäljempänä ’lentokalustopöytäkirja’, jotka on hyväksytty Kapkaupungissa 29. lokakuuta – 16. marraskuuta 2001 pidetyssä diplomaattikokouksessa, jonka yksityisoikeuden yhdenmukaistamiseksi toimiva kansainvälinen instituutti (UNIDROIT) ja Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO) järjestivät yhdessä.

Vuonna 2001 hyväksytyt Kapkaupungin yleissopimus ja lentokalustopöytäkirja ovat sekasopimuksia, jotka kuuluvat osittain yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Komissio esitti vuonna 2002 kaksi ehdotusta näiden sopimusten allekirjoittamiseksi ja tekemiseksi yhteisön toimesta. Ehdotuksiin sisältyi yhteisön julistuksia molempien sopimusten sellaisten erityismääräysten soveltamisesta, jotka vaikuttavat yhteisön oikeuteen. Yksityisoikeuskomiteassa käytyjen keskustelujen jälkeen asiakirjat lähetettiin Coreperille lokakuussa 2003, mutta niitä ei hyväksytty Espanjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisten erimielisyyksien vuoksi. Erimielisyydet koskivat Gibraltarin viranomaisten asemaa sekasopimusten yhteydessä, ja ne ratkaistiin joulukuussa 2007. Toimintaympäristö on kuitenkin muuttunut huomattavasti joulukuun 2003 jälkeen, sillä yhteisöön on liittynyt useita uusia jäseniä eivätkä yleissopimus ja pöytäkirja ole enää avoinna allekirjoittamista varten. Tästä syystä oli tarpeen laatia muutettu ehdotus.

Asia otettiin tältä pohjalta esille 3. maaliskuuta 2008 pidetyssä yksityisoikeuskomitean kokouksessa, jossa komissio otti tehtäväkseen valmistella muutetun ehdotuksen näiden kansainvälisten sopimusten tekemiseksi. Muutetulla ehdotuksella on tarkoitus yhdistää sopimuksen allekirjoittamista ja tekemistä koskevat yhteisön julistusluonnokset ehdotukseksi, joka koskee yhtä neuvoston päätöstä sopimusten tekemisestä.

Ehdotuksella korvataan ja päivitetään seuraavat komission vuonna 2002 esittämät ehdotukset:

- ehdotus neuvoston päätökseksi Kapkaupungissa 16 päivänä marraskuuta 2001 yhteisesti hyväksytyn liikkuvaan kalustoon kohdistuvia kansainvälisiä vakuusoikeuksia koskevan yleissopimuksen ja siihen liitettävän lentokalustoon liittyviä erityiskysymyksiä koskevan pöytäkirjan allekirjoittamisesta yhteisön toimesta

- ehdotus[1] neuvoston päätökseksi Kapkaupungissa 16 päivänä marraskuuta 2001 yhteisesti hyväksytyn liikkuvaan kalustoon kohdistuvia kansainvälisiä vakuusoikeuksia koskevan yleissopimuksen ja siihen liitettävän lentokalustoon liittyviä erityiskysymyksiä koskevan pöytäkirjan tekemisestä yhteisön toimesta.

2. Yhteisön toimivalta

Koska yhteisöllä on toimivaltaa tietyissä yleissopimuksen ja sen lentokalustopöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, jotka vaikuttavat toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 44/2001[2] ja maksukyvyttömyysmenettelyistä 29 päivänä toukokuuta 2000 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 1346/2000[3], jäsenvaltiot eivät voi itsenäisesti ratifioida näitä sopimuksia.

Neuvosto antoi 29. lokakuuta 2001 komissiolle valtuudet neuvotella yhteisön puolesta Kapkaupungin diplomaattikokouksessa yleissopimuksen ja sen lentokalustopöytäkirjan määräyksistä, jotka kuuluivat yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan ja vaikuttivat kahteen yhteisön asetukseen. Neljä jäsenvaltiota on allekirjoittanut yleissopimuksen ja sen lentokalustopöytäkirjan. Koska Kapkaupungin yleissopimus tuli voimaan 1. huhtikuuta 2004 ja sen lentokalustopöytäkirja 1. maaliskuuta 2006, yhteisö ei voi allekirjoittaa näitä kansainvälisiä sopimuksia, ja niiden allekirjoittamista koskeva vuoden 2003 ehdotus on vanhentunut. Yhteisö kuitenkin liittyy yleissopimukseen ja sen lentokalustopöytäkirjaan antamalla asianmukaiset julistukset.

Yleissopimuksen 48 artiklan ja sen lentokalustopöytäkirjan XXVII artiklan mukaan ’alueelliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt’ voivat liittyä niihin. Yleissopimuksessa ja sen lentokalustopöytäkirjassa ’alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöllä’ tarkoitetaan järjestöä, jolla on toimivaltaa joissakin yleissopimuksen tai pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvissa asioissa ja joka voi allekirjoittaa tai hyväksyä sopimukset tai liittyä niihin. Tämän määritelmän mukaan yhteisö voi liittyä näihin kahteen sopimukseen, jos se saa tarvittavan hyväksynnän yhteisön toimielimiltä. Kaikilla yleissopimuksen tai pöytäkirjan viittauksilla ’sopimusvaltioon(valtioihin)’ tai ’valtio-osapuoliin’ tarkoitetaan myös yhteisöä, kun asiayhteys sitä edellyttää (yleissopimuksen 48 artiklan 3 kohta ja pöytäkirjan XXVII artiklan 3 kohta).

Näissä kahdessa sopimuksessa määrätään, että yhteisön on annettava niiden allekirjoittamisen tai hyväksymisen tai niihin liittymisen yhteydessä yleinen julistus, jossa ilmoitetaan, mitkä yleissopimuksen ja pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvista asioista kuuluvat yhteisön toimivaltaan (yleissopimuksen 48 artiklan 2 kohta ja pöytäkirjan XXVII artiklan 2 kohta). Tätä varten liitteessä I esitetään julistusluonnos. Sen teksti on laadittu yhteisön nykyisten valtuuksien perusteella, jotka sille on annettu 22 päivänä joulukuuta 2002 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 44/2001 ja 29 päivänä toukokuuta 2000 annetulla neuvoston asetuksella N:o 1346/2000.

3. Julistukset yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvista asioista

Kapkaupungissa marraskuussa 2001 pidetyssä diplomaattikokouksessa yhteisö sai läpi vaatimuksensa, joiden mukaan yhteisö voi kahden edellä mainitun asetuksen soveltamisaloihin kuuluvissa asioissa soveltaa yhteisön oikeutta yleissopimuksen ja lentokalustopöytäkirjan sijasta. Sopimusten tekemisen yhteydessä yhteisön on annettava julistukset asioista, jotka kuuluvat yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Liitteenä II olevissa julistuksissa käsitellään seuraavassa esitettäviä asioita.

3.1. Välitoimet (yleissopimuksen 55 artikla ja pöytäkirjan X artikla)

Yhteisön oikeuden yhteensopivuudesta yleissopimuksen 13 ja 43 artiklan kanssa voidaan todeta, että asetuksen (EY) N:o 44/2001 31 artiklassa tarkoitettuja väliaikaisia toimenpiteitä tai turvaamistoimia ovat ainoastaan sellaiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on ylläpitää asetuksen soveltamisalalla de facto tai de jure -tilannetta niiden oikeuksien turvaamiseksi, joiden tunnustamista pyydetään asiaa käsittelevältä tuomioistuimelta[4].

Lisäksi asetuksen 31 artiklan mukaan väliaikaisten toimenpiteiden tai turvaamistoimien määräämisen ehtona on muun muassa se, että pyydettyjen toimenpiteiden kohteen ja asiasta päättävän tuomioistuimen sopimusvaltion alueellisen toimivallan välillä on todellinen yhteys[5].

Yhteisön on annettava julistus, että tuomioistuimet, jotka ovat toimivaltaisia 43 artiklan nojalla, voivat määrätä yleissopimuksen 13 artiklassa tarkoitetuista välitoimista ainoastaan asetuksen (EY) N:o 44/2001 31 artiklassa säädetyissä rajoissa, kun velallisella on kotipaikka yhteisön alueella (27. syyskuuta 1968 tehdyn Brysselin yleissopimuksen 24 artikla siten kuin Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on tulkinnut sitä).

Pöytäkirjan X artiklan 1 kohdan ja XXX artiklan 2 kohdan nojalla välitoimia koskevaa pöytäkirjan X artiklaa sovelletaan kokonaan tai osittain ainoastaan, jos sopimusvaltio on antanut asiasta myönteisen julistuksen. Kyseisen artiklan mukaan kaluston myynti kuuluu yleissopimuksen 13 artiklassa lueteltuihin välitoimiin. Kun sopimusvaltio antaa tällaisen X artiklan 2 kohtaa koskevan julistuksen, sen on määriteltävä ajanjakso, jonka kuluessa yleissopimuksen 13 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä välitoimia on haettava. Komissio ehdottaa, ettei yhteisö antaisi X artiklassa tarkoitettua julistusta XXX artiklan 2 kohdan mukaisesti.

3.2. Maksukyvyttömyys (pöytäkirjan XI ja XII artikla)

Lentokalustopöytäkirjan XI ja XII artiklaa, joissa käsitellään velallisen maksukyvyttömyyttä, sovelletaan ainoastaan, jos sopimusvaltio, jossa maksukyvyttömyysasiaa pääasiallisesti käsitellään, antaa asiasta myönteisen julistuksen XXX artiklan mukaisesti.

Pöytäkirjan XI artiklassa on esitetty yksityiskohtaiset säännöt sellaisen lentokaluston luovuttamisesta, joka on velkojan vakuutena velallisen maksukyvyttömyyden varalta (vaihtoehto A tai B). Nämä ovat aineellisoikeudellisia säännöksiä, joiden tavoitteena on suojata velkojan esineoikeuksia kaikilta mahdollisilta velallisen maksukyvyttömyydestä johtuvilta seurauksilta.

Asetuksessa N:o 1346/2000 vahvistetaan tuomioistuinten toimivaltaa, tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa sekä lainvalintaa koskevat säännöt, joita sovelletaan yhteisössä aloitettuihin maksukyvyttömyysmenettelyihin. Sen 5 artiklassa säädetään kuitenkin, että maksukyvyttömyysmenettelyn alkaminen ei vaikuta velkojan tai sivullisen esineoikeuteen, joka kohdistuu menettelyn alkaessa toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevaan velallisen omaisuuteen, olipa se aineellista tai aineetonta, irtainta tai kiinteää. Tämä on kansainvälisen yksityisoikeuden aineellisoikeudellinen säännös, joka määrää suoraan, mitä tapahtuu kiinteään omaisuuteen kohdistuvalle esineoikeudelle, jos omaisuus sijaitsee muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa menettely on aloitettu. Sen sijaan että asetuksessa viitattaisiin joko menettelyn aloitusvaltion tai omaisuuden sijaintipaikan lainsäädäntöön sen määrittämiseksi, onko esineoikeuden kohteena oleva omaisuus maksukyvyttömyysmenettelyn piiriin kuuluvaa omaisuutta, asetuksessa säädetään suoraan, että maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaminen ei vaikuta tällaiseen omaisuuteen kohdistuviin esineoikeuksiin.

Asetuksen johdanto-osan 12 kappaleessa todetaan, että päämenettely on vaikutuksiltaan yleinen ja pyrkii käsittämään velallisen koko omaisuuden riippumatta siitä, missä jäsenvaltiossa omaisuus sijaitsee, ellei alueellista maksukyvyttömyysmenettelyä ole aloitettu asetuksen 3 artiklan 2 kohdan nojalla. Tästä seuraa, että valtion, jossa menettely aloitetaan 4 artiklan nojalla, olisi määriteltävä, mikä omaisuus kuuluu päämenettelyn piiriin ja mikä sen ulkopuolelle. Asetuksessa ei edellytetä esineoikeuden kohteena olevan omaisuuden sisällyttämistä päämenettelyn piiriin tai sen jättämistä päämenettelyn ulkopuolelle. Asetuksen 5 artiklassa säädetään ainoastaan, että on kunnioitettava sivullisen esineoikeutta omaisuuteen, joka sijaitsee muun kuin sen sopimusvaltion alueella, jossa päämenettely on aloitettu. Vaikka menettelyn aloitusvaltion laissa säädettäisiin, että kaikki omaisuus kuuluu päämenettelyn piiriin, esineoikeuden haltija ei menetä mitään kyseisiin oikeuksiin kuuluvaa oikeuttaan eikä etenkään mahdollisuutta realisoida omaisuutta toteuttaakseen oikeutensa. Niinpä asetuksen 5 artiklalle ja pöytäkirjan XI artiklalle on yhteistä säännös, jonka mukaan esineoikeuden kohteena oleva omaisuus ei kuulu maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena olevaan omaisuuteen.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa AETR [6] antaman tuomion mukaan yhteisöllä on yksinoikeus tehdä ulkoisia sitoumuksia tällä alalla ja päättää, antaako se XXX artiklan 3 kohdassa tarkoitetun julistuksen määritelläkseen valittavan vaihtoehdon (A tai B) ja XI artiklassa edellytetyn ajanjakson.

Komissio katsoo, että jos maksukyvyttömyysasian pääasiallisesti käsittelevä tuomioistuin sijaitsee jäsenvaltiossa, maksukyvyttömyysmenettelystä 29 päivänä toukokuuta 2000 annettua asetusta N:o 1346/2000 olisi sovellettava kaikissa tapauksissa yleissopimuksen ja lentokalustopöytäkirjan sijasta. Jotta tähän päästäisiin ja voitaisiin säilyttää oikeusvarmuus, komissio suosittaa, ettei yhteisö päättäisi soveltaa kumpaakaan pöytäkirjan XI artiklassa esitetyistä vaihtoehdoista täysimääräisesti tai osittain. Tämä näyttää olevan ainoa keino taata asetuksen N:o 1346/2000 yhdenmukainen soveltaminen yhteisössä, kun asetuksesta ei ole perusteita poiketa lentokaluston osalta.

Edellä esitetystä seuraa, ettei yhteisö anna pöytäkirjan XI artiklassa tarkoitettua julistusta XXX artiklan 3 kohdan mukaisesti eikä XI artiklaan liittyvää, XII artiklassa tarkoitettua julistusta avusta maksukyvyttömyystapauksissa XXX artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3.3. Rekisteröintipaikan toimivalta

Pöytäkirjan XXI artiklan osalta komissio katsoo, että on suotavaa välttää tilannetta, jossa tämä uusi toimivaltasääntö johtaisi poikkeamiseen yhteisön oikeudesta. Jos velallisen kotipaikka sijaitsee yhteisössä yleissopimuksen 4 artiklan mukaisesti, yhteisön oikeutta olisi sovellettava yhdenmukaisesti. Pöytäkirjan XXX artiklan 5 kohta oikeuttaa sopimusvaltiot antamaan julistuksen, etteivät ne noudata tätä artiklaa. Komissio ehdottaa, että yhteisö ilmoittaisi, ettei se noudata kyseistä artiklaa, jolloin se voi soveltaa asetusta N:o 44/2001.

4. Pöytäkirjan VIII artiklan mukaiset julistukset

Koska sopimusvelvoitteisiin sovellettavaa lakia koskeva vuoden 1980 Rooman yleissopimus sitoo kaikkia jäsenvaltioita siihen asti, kunnes 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 593/2008[7] säännökset mahdollisesti sitovat niitä, komissio ehdottaa, etteivät jäsenvaltiot antaisi pöytäkirjan XXX artiklan 1 kohdan mukaista julistusta siitä, että ne soveltavat lainvalintaa koskevaa pöytäkirjan VIII artiklaa.

Edellä esitetyn perusteella komissio ehdottaa, että neuvosto tekisi jäljempänä esitetyn päätöksen, jolla annetaan valtuudet tehdä liikkuvaan kalustoon kohdistuvia kansainvälisiä vakuusoikeuksia koskeva UNIDROITin yleissopimus ja siihen liitettävä' lentokalustoon liittyviä erityiskysymyksiä koskeva pöytäkirja, antamalla edellä mainitut julistukset, joiden tekstit on esitetty liitteessä I ja II.

2008/0162 (CNS)

Muutettu ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Kapkaupungissa 16 päivänä marraskuuta 2001 yhteisesti hyväksytyn, liikkuvaan kalustoon kohdistuvia kansainvälisiä vakuusoikeuksia koskevan yleissopimuksen ja siihen liitettävän, lentokalustoon liittyviä erityiskysymyksiä koskevan pöytäkirjan tekemisestä Euroopan yhteisön toimesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 61 artiklan c kohdan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen[8],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[9],

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Euroopan yhteisö on ryhtynyt luomaan yhteistä oikeusaluetta, joka perustuu oikeuden päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen.

(2) Kapkaupungissa 16 päivänä marraskuuta 2001 yhteisesti hyväksytty liikkuvaan kalustoon kohdistuvia kansainvälisiä vakuusoikeuksia koskeva yleissopimus, jäljempänä ’Kapkaupungin yleissopimus’, ja siihen liitettävä, lentokalustoon liittyviä erityiskysymyksiä koskeva pöytäkirja, jäljempänä ’lentokalustopöytäkirja’, edistävät kansainvälistä sääntelyä niiden kattamilla aloilla. Tämän vuoksi on suotavaa, että näiden kahden sopimuksen määräyksiä, jotka koskevat yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvia asioita, sovellettaisiin mahdollisimman pian.

(3) Komissio neuvotteli yhteisön puolesta Kapkaupungin yleissopimuksen ja lentokalustopöytäkirjan niistä osista, jotka kuuluvat yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan.

(4) Alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöt, joilla on toimivaltaa joissakin Kapkaupungin yleissopimuksen ja lentokalustopöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, voivat liittyä yleissopimukseen ja pöytäkirjaan niiden tultua voimaan.

(5) Kapkaupungin yleissopimuksessa ja lentokalustopöytäkirjassa käsitellään myös eräitä sellaisia asioita, jotka kuuluvat tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001[10], maksukyvyttömyysmenettelyistä 29 päivänä toukokuuta 2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000[11] ja sopimusvelvollisuuksiin sovellettavasta laista 17 päivänä kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 593/2008[12] (Rooma I) soveltamisalaan.

(6) Yhteisöllä on yksinomainen toimivalta joissakin Kapkaupungin yleissopimuksen ja lentokalustopöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, kun taas toisissa näiden kahden sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa toimivalta kuuluu jäsenvaltioille.

(7) Tämän vuoksi yhteisön olisi liityttävä Kapkaupungin yleissopimukseen ja lentokalustopöytäkirjaan.

(8) Kapkaupungin yleissopimuksen 48 artiklassa ja lentokalustopöytäkirjan XXVII artiklassa määrätään, että liittymisen yhteydessä alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön on annettava julistus, jossa määritellään yleissopimuksen ja pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvat asiat, joiden osalta kyseisen järjestön jäsenvaltiot ovat siirtäneet toimivaltansa järjestölle. Tämän vuoksi yhteisön olisi annettava tällainen julistus liittymisen yhteydessä.

(9) Kapkaupungin yleissopimuksen 55 artiklassa määrätään, että sopimusvaltio voi antaa julistuksen siitä, ettei se sovella 13 artiklan tai 43 artiklan tai molempien artiklojen määräyksiä täysimääräisesti tai osittain. Yhteisön olisi annettava tällainen julistus yleissopimukseen liittyessään.

(10) Lentokalustopöytäkirjan X, XI, XII ja XIII artiklaa sovelletaan vain, jos sopimusvaltio on antanut asiaa koskevan julistuksen pöytäkirjan XXX artiklan mukaisesti, ja julistuksessa määritellyin ehdoin. Lentokalustopöytäkirjaan liittymisen yhteydessä yhteisön olisi ilmoitettava, ettei se anna XXX artiklan 3 kohdan mukaista julistusta. Tämä ei vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan maksukyvyttömyyttä koskevien aineellisoikeudellisten säännösten osalta.

(11) Lentokalustopöytäkirjan lainvalintaa koskevan VIII artiklan soveltaminen riippuu niin ikään julistuksesta, jonka sopimusvaltio voi antaa XXX artiklan 1 kohdan mukaisesti. Lentokalustopöytäkirjaan liittyessään yhteisön olisi annettava julistus siitä, ettei se sovella VIII artiklaa.

(12) Sopimusvelvollisuuksiin sovellettavasta laista tehty vuoden 1980 Rooman yleissopimus[13] sitoo Yhdistynyttä kuningaskuntaa siihen asti, kunnes sitä mahdollisesti sitovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 593/2008 säännökset. On oletettavissa, että jos Yhdistynyt kuningaskunta liittyy lentokalustopöytäkirjaan, se antaa liittyessään XXX artiklan 1 kohdan mukaisen julistuksen, joka ei estä kyseisen asetuksen säännösten soveltamista.

(13) Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin olisi osallistuttava tämän päätöksen antamiseen ja täytäntöönpanoon.

(14) Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen tekemiseen, eikä se siten sido Tanskaa eikä sitä sovelleta siihen,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

1. Hyväksytään Euroopan yhteisön puolesta Kapkaupungissa 16 päivänä marraskuuta 2001 yhteisesti hyväksytty liikkuvaan kalustoon kohdistuvia kansainvälisiä vakuusoikeuksia koskeva yleissopimus, jäljempänä ’Kapkaupungin yleissopimus’, ja siihen liitettävä, lentokalustoon liittyviä erityiskysymyksiä koskeva pöytäkirja, jäljempänä ’lentokalustopöytäkirja’.

2. Kapkaupungin yleissopimuksen ja lentokalustopöytäkirjan tekstit ovat tämän päätöksen liitteinä.

3. Tässä päätöksessä ’jäsenvaltiolla’ tarkoitetaan kaikkia jäsenvaltioita Tanskaa lukuun ottamatta.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja oikeutetaan nimeämään henkilö(t), jo(i)lla on valtuudet tallettaa Euroopan yhteisön puolesta Kapkaupungin yleissopimuksen 47 artiklan 4 kohdassa ja lentokalustopöytäkirjan XXVI artiklan 4 kohdassa tarkoitettu sopimus.

3 artikla

1. Liittyessään Kapkaupungin yleissopimukseen yhteisön on annettava liitteessä I olevassa I kohdassa ja liitteessä II olevassa I kohdassa esitetyt julistukset.

2. Liittyessään lentokalustopöytäkirjaan yhteisön on annettava liitteessä I olevassa II kohdassa ja liitteessä II olevassa II kohdassa esitetyt julistukset.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE I

Yhteisön toimivaltaa koskevat yleiset julistukset, jotka yhteisön on annettava liittyessään Kapkaupungissa 16 päivänä marraskuuta 2001 yhteisesti hyväksyttyyn, liikkuvaan kalustoon kohdistuvia kansainvälisiä vakuusoikeuksia koskevaan yleissopimukseen (’Kapkaupungin yleissopimus’) ja siihen liitettävään, lentokalustoon liittyviä erityiskysymyksiä koskevaan pöytäkirjaan (’lentokalustopöytäkirja’)

I. Kapkaupungin yleissopimuksen 48 artiklan 2 kohdan mukainen julistus Euroopan yhteisön toimivallasta asioissa, jotka kuuluvat Kapkaupungin yleissopimuksen soveltamisalaan ja joiden osalta jäsenvaltiot ovat siirtäneet toimivaltansa yhteisölle

1. Kapkaupungin yleissopimuksen 48 artiklassa määrätään, että suvereenien valtioiden muodostamat alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöt, joilla on toimivaltaa tietyissä yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, voivat liittyä yleissopimukseen sillä ehdolla, että ne antavat 48 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun julistuksen. Yhteisö on päättänyt liittyä Kapkaupungin yleissopimukseen ja antaa sen mukaisesti tällaisen julistuksen.

2. Euroopan yhteisön nykyiset jäsenet ovat Belgian kuningaskunta, Bulgarian tasavalta, Tšekin tasavalta, Tanskan kuningaskunta, Saksan liittotasavalta, Viron tasavalta, Irlanti, Helleenien tasavalta, Espanjan kuningaskunta, Ranskan tasavalta, Italian tasavalta, Kyproksen tasavalta, Latvian tasavalta, Liettuan tasavalta, Luxemburgin suurherttuakunta, Unkarin tasavalta, Maltan tasavalta, Alankomaiden kuningaskunta, Itävallan tasavalta, Puolan tasavalta, Portugalin tasavalta, Romania, Slovenian tasavalta, Slovakian tasavalta, Suomen tasavalta, Ruotsin kuningaskunta ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.

3. Tämä julistus ei kuitenkaan koske Tanskan kuningaskuntaa perustamissopimuksiin liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti.

4. Tätä julistusta ei sovelleta jäsenvaltioiden alueisiin, joihin Euroopan yhteisön perustamissopimusta ei sovelleta, eikä se rajoita asianomaisten jäsenvaltioiden mahdollisia toimia tai kannanottoja Kapkaupungin yleissopimuksen yhteydessä kyseisten alueiden puolesta niiden etujen suojelemiseksi.

5. Euroopan yhteisön jäsenet ovat siirtäneet yhteisölle toimivaltaa asioissa, jotka vaikuttavat tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 44/2001[14], maksukyvyttömyysmenettelyistä 29 päivänä toukokuuta annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 1346/2000[15] ja sopimusvelvollisuuksiin sovellettavasta laista 17 päivänä kesäkuuta 2008 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 593/2008[16] (Rooma I).

6. Kapkaupungin yleissopimukseen liittyessään yhteisö ei anna yleissopimuksen 56 artiklassa mainittujen artiklojen sallimia julistuksia. Jäsenvaltiot säilyttävät toimivaltansa maksukyvyttömyyttä koskevien aineellisen oikeuden säännösten osalta.

7. Jäsenvaltioiden Euroopan yhteisön perustamissopimuksen nojalla yhteisölle siirtämän toimivallan käyttäminen kehittyy sen ominaisluonteen vuoksi jatkuvasti. Toimivaltaiset toimielimet voivat perustamissopimuksen puitteissa tehdä päätöksiä, joissa määritetään Euroopan yhteisön toimivallan laajuus. Euroopan yhteisö pidättää sen vuoksi oikeuden muuttaa tätä julistusta vastaavasti, ilman että tämä kuitenkaan on edellytyksenä Kapkaupungin yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluviin asioihin liittyvän yhteisön toimivallan käyttämiselle.

II. Lentokalustopöytäkirjan XXVII artiklan 2 kohdan mukainen julistus Euroopan yhteisön toimivallasta asioissa, jotka kuuluvat lentokalustopöytäkirjan soveltamisalaan ja joiden osalta jäsenvaltiot ovat siirtäneet toimivaltansa yhteisölle

1. Lentokalustopöytäkirjan XXVII artiklassa määrätään, että suvereenien valtioiden muodostamat alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöt, joilla on toimivaltaa tietyissä pöytäkirjan soveltamisalaan kuuluvissa asioissa, voivat liittyä pöytäkirjaan sillä ehdolla, että ne antavat XXVII artiklan 2 kohdassa tarkoitetun julistuksen. Yhteisö on päättänyt liittyä lentokalustopöytäkirjaan ja antaa sen mukaisesti tällaisen julistuksen.

2. Euroopan yhteisön nykyiset jäsenet ovat Belgian kuningaskunta, Bulgarian tasavalta, Tšekin tasavalta, Tanskan kuningaskunta, Saksan liittotasavalta, Viron tasavalta, Irlanti, Helleenien tasavalta, Espanjan kuningaskunta, Ranskan tasavalta, Italian tasavalta, Kyproksen tasavalta, Latvian tasavalta, Liettuan tasavalta, Luxemburgin suurherttuakunta, Unkarin tasavalta, Maltan tasavalta, Alankomaiden kuningaskunta, Itävallan tasavalta, Puolan tasavalta, Portugalin tasavalta, Romania, Slovenian tasavalta, Slovakian tasavalta, Suomen tasavalta, Ruotsin kuningaskunta ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.

3. Tämä julistus ei kuitenkaan koske Tanskan kuningaskuntaa perustamissopimuksiin liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti.

4. Tätä julistusta ei sovelleta jäsenvaltioiden alueisiin, joihin Euroopan yhteisön perustamissopimusta ei sovelleta, eikä se rajoita asianomaisten jäsenvaltioiden mahdollisia toimia tai kannanottoja lentokalustopöytäkirjan yhteydessä kyseisten alueiden puolesta niiden etujen suojelemiseksi.

5. Euroopan yhteisön jäsenet ovat siirtäneet yhteisölle toimivaltaa asioissa, jotka vaikuttavat tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 44/2001[17], maksukyvyttömyysmenettelyistä 29 päivänä toukokuuta annettuun neuvoston asetukseen (EY) N:o 1346/2000[18] ja sopimusvelvollisuuksiin sovellettavasta laista 17 päivänä kesäkuuta 2008 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 593/2008[19] (Rooma I).

6. Lentokalustopöytäkirjaan liittyessään yhteisö ei anna VIII artiklaan sovellettavan XXX artiklan 1 kohdan mukaista julistusta eikä XXX artiklan 3 kohdan sallimia julistuksia. Jäsenvaltiot säilyttävät toimivaltansa maksukyvyttömyyttä koskevien aineellisen oikeuden säännösten osalta.

7. Jäsenvaltioiden Euroopan yhteisön perustamissopimuksen nojalla yhteisölle siirtämän toimivallan käyttäminen kehittyy sen ominaisluonteen vuoksi jatkuvasti. Toimivaltaiset toimielimet voivat perustamissopimuksen puitteissa tehdä päätöksiä, joissa määritetään Euroopan yhteisön toimivallan laajuus. Euroopan yhteisö pidättää sen vuoksi oikeuden muuttaa tätä julistusta vastaavasti, ilman että tämä kuitenkaan on edellytyksenä lentokalustopöytäkirjan soveltamisalaan kuuluviin asioihin liittyvän yhteisön toimivallan käyttämiselle.

LIITE II

Julistukset, jotka yhteisö antaa liittyessään Kapkaupungin yleissopimukseen ja lentokalustopöytäkirjaan ja jotka koskevat niiden sisältämiä tiettyjä määräyksiä ja toimenpiteitä

I. Yhteisön julistus Kapkaupungin yleissopimuksen 55 artiklan mukaisesti

Jos velallisen kotipaikka on yhteisön jäsenvaltion alueella, Kapkaupungin yleissopimuksen 55 artiklan mukaan jäsenvaltion, jota velvoittaa tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 44/2001[20], on sovellettava Kapkaupungin yleissopimuksen 13 ja 43 artiklaa välitoimiin vain asetuksen N:o 44/2001[21] 31 artiklan mukaisesti siten kuin Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on tulkinnut sitä 27 päivänä syyskuuta 1968 tehdyn Brysselin yleissopimuksen yhteydessä (24 artikla).

II. Yhteisön julistus lentokalustopöytäkirjan XXX artiklan mukaisesti

Lentokalustopöytäkirjan XXX artiklan 5 kohdan mukaisesti sen XXI artiklaa ei sovelleta yhteisössä, ja tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 44/2001[22] sovelletaan tässä asiassa niissä jäsenvaltioissa, joita kyseinen asetus tai sen vaikutusta laajentava sopimus velvoittaa.

[1] SEC(2002) 1308 lopullinen/2, 3.3.2003.

[2] EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1.

[3] EYVL L 160, 30.6.2000, s. 1.

[4] Asia 25/81, C. H. W. v. G. J. H., tuomio 31.3.1982, Kok. 1982, s. 1189.

[5] Asia 391/95, Van Uden Maritime v. Kommanditgesellschaft in Firma Deco-Line ym ., tuomio 17.11.1998, Kok. 1998, s. I-7091.

[6] Asia 22/70.

[7] EUVL L 177, 4.7.2008, s. 6.

[8] EUVL C , , s. .

[9] EUVL C , , s. .

[10] EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna...

[11] EYVL L 160, 30.6.2000, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna...

[12] EUVL L 177, 4.7.2008, s. 6.

[13] EYVL C 27, 26.1.1998, s. 34.

[14] EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna...

[15] EYVL L 160, 30.6.2000, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna...

[16] EUVL L 177, 4.7.2008, s. 6.

[17] EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna...

[18] EYVL L 160, 30.6.2000, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna...

[19] EUVL L 177, 4.7.2008, s. 6.

[20] EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna...

[21] EYVL C 27, 26.1.1998, s. 1.

[22] EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna...