[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 25.7.2008

KOM(2008) 467 lopullinen

2008/0148 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS

eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja (ERI) koskevasta yhteisön oikeudellisesta kehyksestä

{SEK(2008) 2278} {SEK(2008) 2279}

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN TAUSTA |

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja koskevalla oikeudellisella kehyksellä on tarkoitus helpottaa Euroopan etua palvelevien tutkimusrakenteiden yhteistä perustamista ja toimintaa EU:n jäsenvaltioiden ja yhteisön tutkimuspuiteohjelmaan assosioituneiden maiden kesken. Sitä kehitetään vastauksena jäsenvaltioiden ja tiedeyhteisön pyyntöihin, koska käytettävissä olevat kansalliset ja kansainväliset oikeudelliset muodot eivät ole riittäviä. |

Yleinen tausta Siitä lähtien, kun komissio julkaisi tammikuussa 2000 tiedonantonsa ”Kohti eurooppalaista tutkimusaluetta”, ajatus yhteisestä eurooppalaisesta tutkimusalueesta on ollut johtava periaate yhteisön kaikissa t&k-toimissa ja yhtenä kulmakivenä Lissabonin strategian tutkimustavoitteiden saavuttamisessa. Komission vuonna 2007 julkaisemassa vihreässä kirjassa ”Eurooppalainen tutkimusalue: uudet näköalat” on yksilöity useita keskeisiä aloja, joilla jäsenvaltioiden väliseen kumppanuuteen perustuvilla tehokkailla toimilla voitaisiin hyödyttää merkittävästi Euroopan tutkimusjärjestelmää ja edesauttaa ”viidennen vapauden” – osaamisen vapaan liikkuvuuden – luomista Eurooppaan. Tässä yhteydessä yksi eurooppalaisen tutkimusalueen kunnianhimoisista käsitteistä on ”maailman huippuluokan tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen”. Niiden kehittäminen luo kasvua ja työpaikkoja sekä perustan dynaamiselle ja osaamiseen perustuvalle eurooppalaiselle taloudelle. Tutkimusinfrastruktuureilla on yhä suurempi merkitys tietämyksen ja teknologian edistämisessä. Tietämyksen kehittämisen kannalta keskeisiä välineitä ovat esimerkiksi observatoriot ympäristötieteissä, tietokannat genomiikassa ja yhteiskuntatieteissä, kuvantamisjärjestelmät tai puhdastilat nanoelektroniikan tutkimuksessa, säteilytyslaitokset materiaalitutkimuksessa sekä supertietokoneet. Tutkimusinfrastruktuurit tarjoavat ainutlaatuisia tutkimuspalveluja, houkuttelevat nuoria ihmisiä tieteen pariin ja verkostoituvat keskenään. Tällä tavoin ne auttavat muovaamaan tiedeyhteisöä ja ovat keskeisessä asemassa tehokkaan tutkimus- ja innovointiympäristön rakentamisessa. Ne pystyvät kokoamaan kriittisen massan ihmisiä ja investointeja ja antavat panoksensa kansalliseen, alueelliseen ja eurooppalaiseen talouskehitykseen. Niinpä ne ovatkin tutkimuksesta, koulutuksesta ja innovoinnista muodostuvan osaamiskolmion ytimessä. Kun tutkimuksen rajat muuttuvat ja laajenevat ja teknologiat kehittyvät, tutkimusinfrastruktuurit käyvät yhä monimutkaisemmiksi ja kalliimmiksi, minkä vuoksi ne jäävät usein yksittäisten tutkimusryhmien, alueiden, kansakuntien tai jopa maanosien ulottumattomiin. Kilpailukykyneuvosto tunnusti tämän 1.–3.6.2004 ja 25.–26.11.2004 pitämissään kokouksissa ja katsoi, että eurooppalaisen tutkimusalueen jatkokehitys edellytti kilpailukykyisen tutkimuksen vahvistamista, pirstaloitumisen estämistä ja yhteistyön vahvistamista tutkimusinfrastruktuurien alalla. Neuvosto korosti eurooppalaisen strategian kehittämistarvetta tutkimusinfrastruktuurien alalla ja antoi Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumille (ESFRI) tehtäväksi kehittää Euroopalle strategisen etenemissuunnitelman seuraavan sukupolven tutkimusinfrastruktuureja varten. Kilpailukykyneuvosto toisti 30. toukokuuta 2008 pitämässään kokouksessa, että Euroopan tasolla olisi kehitettävä tutkimusinfrastruktuureja pitämällä lähtökohtina tehokasta koordinointia ja asianmukaista oikeudellista kehystä. Lokakuussa 2006 ESFRI oli julkaissut kautta aikojen ensimmäisen eurooppalaisen etenemissuunnitelman tutkimusinfrastruktuureja varten. Siihen sisältyy 35 Euroopan etua palvelevaa avainhanketta, joita on määrä kehittää seuraavien 10–20 vuoden aikana. Haasteena on nyt näiden hankkeiden toteuttaminen. Yksi keskeinen vaikeus uusien eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamisessa – resurssien niukkuuden sekä monimutkaisten teknisten ja organisatoristen kysymysten lisäksi – on se, ettei käytössä ole sopivaa oikeudellista kehystä, joka mahdollistaisi tarkoituksenmukaisten kumppanuuksien luomisen eri maista tulevien osapuolten kesken. |

Voimassa olevat aiemmat säännökset ESFRI:n johdolla on hiljattain selvitetty, että nykyiset kansallisten lainsäädäntöjen mukaiset oikeudelliset muodot (esim. Ranskan société civile, Saksan Gesellschaft mit beschränkter Haftung (GmbH), Yhdistyneen kuningaskunnan limited liability company (Ltd) tai Alankomaiden stichting) eivät riitä uusien tutkimusinfrastruktuurien tarpeisiin. Sama pätee nykyisiin kansainvälisen tai yhteisön lainsäädännön mukaisiin oikeudellisiin muotoihin (esim. kansainväliset tai valtioiden väliset järjestöt, eurooppalaiset taloudelliset etuyhtymät). ESFRI onkin pitänyt tarpeellisena kehittää erillinen yhteisön oikeudellinen kehys useita jäsenvaltioita käsittävien eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien perustamista varten. Ehdotetulla säädöksellä onkin tarkoitus helpottaa Euroopan etua palvelevien tutkimusrakenteiden yhteistä perustamista ja toimintaa useiden jäsenvaltioiden ja yhteisön tutkimuspuiteohjelmaan assosioituneiden maiden kesken ja auttaa tutkimusinfrastruktuureja koskevan eurooppalaisen politiikan jatkokehitystä. Näin pyritään täydentämään niitä tuloksia, joita on saavutettu vuodesta 2004 alkaen erityisesti ESFRI:n ansiosta. Aloitetta on valmisteltu perusteellisesti muuan muassa asiantuntijoiden tekemän analyysin ja sidosryhmien kuulemisen perusteella. |

Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin Uusien eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien ripeä perustaminen – esimerkiksi ESFRI:n yksilöimällä tavalla – helpottaisi ja nopeuttaisi EU:n horisontaalisten tavoitteiden saavuttamista: Kasvu ja työllisyys: Tutkimusrakenteiden perustaminen, toiminta ja ylläpito poikivat huomattavaa tarjontaa ja kysyntää. Esimerkiksi nykyisten CCD-kameroiden (kuluttajatuotteiden) kehittäminen tai erikoisohjelmistojen käyttö näkötarkastuksissa perustuvat teknologian kehitykseen, joka on saavutettu kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana suurissa optisissa tähtitieteellisissä observatorioissa. Kestävän kehityksen Eurooppa: Eurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit auttavat ymmärtämään ympäristöä paremmin ja kehittämään uusia lähestymistapoja energiaan. Kuten energianeuvosto totesi 28. helmikuuta 2008 pitämässään kokouksessa, tutkimusinfrastruktuurit auttavat parantamaan ja laajentamaan yhteisön tutkijoiden ja tutkimuslaitosten tietoperustaa. Ne vähentävät liikkuvuuden esteitä, houkuttelevat huippuluokan inhimillistä pääomaa ja parantavat tieteiden opetusta uusiutuvien energialähteiden teknologian alalla. Osaamisyhteiskunta: Eurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit antavat laajoille tutkija- ja käyttäjäyhteisöille mahdollisuuden hyödyntää tehokkaasti maailmanluokan tieteellistä osaamista. On syytä muistaa, että internet syntyi CERN:issä monta vuotta sitten. Nykyisin miljoonien kilometrien pituiset optiset kaapelit yhdistävät erilaisia tieteellisiä osaamiskeskuksia, tutkimuskeskuksia ja yliopistoja muodostaen rungon tehokkaalle, nopealle ja luotettavalle tieteelliselle viestintä- ja tietojärjestelmälle. Eurooppa kansainvälisenä kumppanina: Eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien nopea kehittäminen vaikuttaa merkittävästi eurooppalaisen tutkimusalueen houkuttelevuuteen. Tähän mennessä Australia, Intia, Venäjä ja Yhdysvallat ovat jo ilmaisseet olevansa erittäin kiinnostuneita osallistumaan ESFRI:n yksilöimien hankkeiden kehittämiseen. Sääntelyn parantaminen (ja yksinkertaistaminen): Sen jälkeen, kun Euroopan laajuinen oikeudellinen kehys on toteutettu ja optimoitu, neuvosto voi käsitellä nopeammin ja tehokkaammin uusien eurooppalaisten tutkimusrakenteiden perustamiseen liittyviä kysymyksiä käyttäen yhtä oikeusperustetta usean kansallisen sijasta. Asetus täydentää muita eurooppalaiseen tutkimusalueeseen liittyviä yhteisön hankkeita, kuten tutkimusalan yhteisestä ohjelmasuunnittelusta annettua tiedonantoa[1]. Se täydentää myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) toimintaa. Instituutio perustaa osaamis- ja innovointiyhteisöjä, jotka tuovat yhteen parhaita resursseja korkeakouluista, tutkimuksesta ja liike-elämästä kumppanuuksien luomista varten. |

2. KUULEMISET JA VAIKUTUSTENARVIOINTI |

Intressitahojen kuuleminen ja asiantuntijatiedon käyttö |

Ehdotusta laatiessaan komissio on ottanut huomioon lukuisten sidosryhmien näkökannat. ESFRI järjesti yhdessä komission tutkimuksen pääosaston kanssa kaksi seminaaria keskeisten sidosryhmien kanssa vuonna 2006. Seminaarit osoittivat, mitkä ovat nykyisten oikeudellisten muotojen puutteet kansallisella, yhteisön tai kansainvälisellä tasolla eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien kannalta. Joukko oikeudellisia asiantuntijoita teki vuonna 2007 toteutettavuustutkimuksen eurooppalaisen oikeudellisen välineen luomisesta eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja varten. Ryhmä päätteli, että ratkaisuna voisi olla EY:n asetus, joka perustuu EY:n perustamissopimuksen 175 artiklaan. Maaliskuun 3. päivänä 2008 pidettiin sidosryhmien kokous. Mukana oli ESFRI:n etenemissuunnitelmaan kuuluvien hankkeiden edustajia, eurooppalaisten tutkimusrakenteiden edustajia ja aiheeseen perusteellisesti perehtyneitä oikeudellisia asiantuntijoita. Valtaosa asiantuntijoista oli yhtä mieltä yhteisön tason oikeudellisen muodon käyttökelpoisuudesta ja komission hankkeen yleisistä suuntaviivoista. Lisäksi komissio perusti vuonna 2008 neuvoa-antavan asiantuntijaryhmän (”Sounding Board”), joka on jo avustanut komissiota. Ryhmä antoi vahvan tukensa yhteisön uuden oikeudellisen välineen kehittämiselle eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja varten. Sen mielestä tällainen nykyisiä oikeudellisia muotoja täydentävä väline helpottaisi ja nopeuttaisi uusia infrastruktuureja koskevaa päätöksentekoa. |

Vaikutustenarviointi Tälle ehdotukselle neuvoston asetukseksi on tehty komission vaikutustenarviointi, jossa on verrattu ehdotetun oikeudellisen kehyksen mahdollisia vaikutuksia muihin vaihtoehtoihin, kuten siihen, että mitään erityisiä toimia ei toteuteta, ja kolmeen muuhun vaihtoehtoon: Vaihtoehto 1: Vaihtoehto ”ei erityisiä EU:n toimia” vastaa nykyistä tilannetta, jossa kukin konsortio pyrkii tapauskohtaisesti löytämään olemassa olevista oikeudellisista muodoista sen, joka sopii parhaiten sen hankkeeseen. Vaihtoehto 2 vastaa ”kevyttä” toimenpidettä Euroopan komission taholta. Sen tavoitteena olisi auttaa niitä, jotka osallistuvat eurooppalaisten infrastruktuurien rakentamisen, yksilöimään ongelmia ja tarpeita, vaihtamaan tietoa niiden ratkaisemisesta ja määrittelemään parhaita käytäntöjä. Vaihtoehto 3 vastaa EY:n perustamissopimuksen 171 artiklan mukaista yhteisyritysten perustamista, joka toteutetaan tapauskohtaisesti tarpeen ilmetessä. Vaihtoehto 4 on suorempi vastaus ongelmaan. Siinä ehdotetaan lainsäädäntötoimia uuden laillisen välineen perustamiseksi. Väline on sovitettu eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien tarpeisiin ja se täydentää niitä oikeudellisia muotoja, joita on jo olemassa kansallisella ja Euroopan tasolla. Lisäksi ehdotetaan, että lainsäätäjä antaa Euroopan komissiolle valtuudet myöntää infrastruktuurille ”eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin” asema. Näiden poliittisten vaihtoehtojen vertaileva arviointi osoittaa selkeästi, että vaihtoehto 4 on tuloksellisin ja tehokkain tapa saavuttaa ehdotuksen poliittiset tavoitteet. Varsinkin ehdotetulla puiteasetuksella on selviä etuja muihin vaihtoehtoihin nähden. Se tarjoaa helpomman, nopeamman ja kustannustehokkaamman tavan perustaa uusia eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja. Se sisältää kaikki ominaisuudet, jotka oikeudellisella muodolla pitäisi olla eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja varten. Tämän ansiosta se lisäisi eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien määrää ja edistäisi sosioekonomisten, ympäristöön liittyvien ja yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamista. Neljäs vaihtoehto edesauttaisi myös tutkimusinfrastruktuureja koskevan eurooppalaisen politiikan jatkokehitystä. Viime kädessä ehdotettu puiteasetus vahvistaisi eurooppalaista tutkimusaluetta, mikä houkuttelisi EU:hun enemmän kansainvälistä tutkimustoimintaa. Jäsenvaltiot, jotka perustavat uusia Euroopan laajuisia tutkimusinfrastruktuureja, voisivat käyttää kuitenkin myös olemassa olevia kansainvälisiä, kansallisia ja eurooppalaisia oikeudellisia muotoja (esim. ETEY ja EAY). |

3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT |

Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Ehdotettu puiteasetus täydentää kansallisia tai valtioiden välisiä järjestelmiä ja muodostaa yhteisen oikeudellisen kehyksen, joka perustuu EY:n perustamissopimuksen 171 artiklaan. Siinä vahvistetaan eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien keskeiset ominaisuudet ja selkeät menettelyt, joilla lainsäätäjä myöntää tämän aseman. Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri on oikeussubjekti, jolla on oikeushenkilöllisyys ja täysi oikeustoimikelpoisuus kaikissa jäsenvaltioissa. Se perustuu jäsenyyteen: sen jäsenet (jäsenvaltiot, kolmannet maat ja valtioiden väliset järjestöt) myötävaikuttavat yhdessä eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuria koskevien tavoitteiden saavuttamiseen eli ensi kädessä Euroopan etua palvelevan eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamiseen ja toimintaan. Sen sisäinen rakenne on erittäin joustava, ja jäsenet voivat perussäännöissä määritellä jäsenten oikeudet ja velvoitteet, elimet ja niiden toimivallan sekä muut sisäiset järjestelyt. Jäsenten korvausvastuu eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin veloista rajoittuu periaatteessa niiden omaan rahoitusosuuteen. Perussäännöt tarjoavat kuitenkin joustavuutta tällaisten järjestelyjen muuttamiseen. Sovellettava lainsäädäntö on yhteisön lainsäädäntö, sen valtion lainsäädäntö, jossa infrastruktuurin sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee tai, tiettyjen turvallisuuteen liittyvien ja teknisten asioiden osalta, jossa sen toimipaikka sijaitsee. Perussääntöjen ja niiden täytäntöönpanoa koskevien sääntöjen on oltava sovellettavan lainsäädännön mukaisia. Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri on myös katsottava kansainväliseksi toimielimeksi tai järjestöksi arvonlisäverosta, valmisteveroista ja julkisista hankinnoista annetuissa direktiiveissä tarkoitetulla tavalla. Se on siten vapautettu arvonlisäverosta ja valmisteveroista, eivätkä sen hankintamenettelyt kuulu julkisista hankinnoista annetun direktiivin soveltamisalaan. Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri perustetaan EY:n perustamissopimuksen 171 artiklan mukaisesti komission päätöksellä, jonka se tekee neuvoston sille siirtämän täytäntöönpanotoimivallan nojalla (EY:n perustamissopimuksen 202 artikla). Komissio toimii saatuaan hakemuksen eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustajajäseniksi haluavilta tahoilta. Päätös eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamisesta tehdään neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Tämän menettelyn tarkoitus on edistää sellaisten rakenteiden perustamista, jotka ovat tarpeen, jotta yhteisön tutkimusta voidaan panna täytäntöön asianmukaisesti, mukaan luettuna infrastruktuurit, joita tuetaan tutkimusta, teknologian kehittämistä ja demonstrointia koskevissa yhteisön ohjelmissa. Menettely mahdollistaa myös nopeamman prosessin kuin jos neuvosto tekisi yksittäisiä päätöksiä. Tämä yksinkertaistaa kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien monimutkaista kehittämisprosessia ja parantaa toiminnan koordinointia. Euroopan komissio varmistaa uuden oikeudellisen kehyksen yleisen hallinnoinnin sekä sen, että eurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit noudattavat asetuksen säännöksiä. Komissio teettää oikeudellisen kehyksen arvioinnin viiden vuoden kuluttua sen hyväksymisestä asiantuntijaryhmällä ja raportoi arvioinnista Euroopan parlamentille ja neuvostolle. |

Oikeusperusta Ehdotuksen oikeusperusta on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 171 artikla. |

Toissijaisuusperiaate Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. |

On tärkeää noudattaa toissijaisuusperiaatetta, jotta yhteisön toimet olisivat oikeutettuja. Tämä tarkoittaa kahden näkökohdan arvioimista. Ensinnäkin on tärkeää varmistaa, että ehdotetun toimen tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin niiden kansallisen perustuslaillisen järjestyksen puitteissa (tarpeellisuustesti). Todetun ongelman ratkaisemiseksi (eurooppalaisilla tutkimusinfrastruktuureilla ei ole kunnollista oikeudellista kehystä) ehdotetaan kolmea vaihtoehtoa: 1) koordinoitu toiminta Euroopan tasolla parhaiden käytäntöjen kehittämiseksi; 2) yhteisyritysten kehittäminen ja 3) erityisen oikeudellisen kehyksen kehittäminen yhteisön tasolla. Yhteisö pystyy toteuttamaan nämä vaihtoehdot kaikkein parhaiten, ensimmäisen vaihtoehdon 165 artiklan nojalla ja toisen ja kolmannen 171 artiklan nojalla. Toiseksi on pohdittava, voitaisiinko tavoitteet saavuttaa paremmin yhteisön toimin ja millä tavalla (eurooppalaisen lisäarvon testi). Euroopan tason toiminnan perusteena on ongelman ylikansallinen luonne (jäsenvaltioiden välisten oikeudellisten kehysten perustaminen). Vaihtoehtoinen ratkaisu olisi tehdä valtioiden välisiä sopimuksia, mutta tällaisiin sopimuksiin liittyy yleensä hallinnollisia ja oikeudellisia prosesseja, joita pidetään liian pitkinä, vaikeina ja kömpelöinä. |

Näin ollen ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen. |

Suhteellisuusperiaate |

Asetusluonnos on erittäin lyhyt ja jättää suurimman osan kunkin suunnitellun eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin sisäisistä järjestelyistä sen jäsenille, ts. jäsenvaltioille, kolmansille maille ja valtioiden välisille järjestöille. Sovellettava lainsäädäntö on useimmiten sen valtion kansallinen lainsäädäntö, jossa infrastruktuurin sääntömääräinen kotipaikka tai toimipaikka sijaitsee. Tietomäärä, joka eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin ja sen jäsenten on esitettävä komissiolle, rajoitetaan vähimmäistietoihin, joiden perusteella komissio pystyy arvioimaan, onko infrastruktuuri puiteasetuksen mukainen. Näistä syistä ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen. |

Sääntelytavan valinta |

Yleinen oikeudellinen kehys, jota voidaan soveltaa lukuisiin oikeussubjekteihin eli EY:n perustamissopimuksen 171 artiklan mukaisesti perustettaviin eurooppalaisiin tutkimusinfrastruktuureihin, edellyttää asetusta. |

4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET |

Ehdotettu asetus helpottaa eurooppalaisten tutkimusrakenteiden yhteistä perustamista ja toiminnan harjoittamista useiden jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden kesken. Asetus täydentää tutkimuksen seitsemännen puiteohjelman oikeusperustassa säädetyn tutkimusinfrastruktuureja koskevan toimen toteuttamista. Tämä katalyyttinä toimiva väline edellyttää lisäresursseja toiminnan puolivälissä. |

5. LISÄTIETOJA |

Yksinkertaistaminen |

Ehdotuksella yksinkertaistetaan (yhteisön ja kansallisten) viranomaisten hallintomenettelyjä. |

Kun Euroopan laajuinen oikeudellinen kehys on toteutettu ja optimoitu, neuvosto voi käsitellä nopeammin ja tehokkaammin uusien eurooppalaisten tutkimusrakenteiden perustamiseen liittyviä kysymyksiä käyttäen yhtä oikeusperustaa usean kansallisen sijasta. |

2008/0148 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS

eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja (ERI) koskevasta yhteisön oikeudellisesta kehyksestä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 171 artiklan sekä 172 artiklan toisen kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen[2],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[3],

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[4],

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Yhteisö voi EY:n perustamissopimuksen 171 artiklan nojalla perustaa yhteisyrityksiä tai muita järjestelmiä, jotka ovat tarpeen, jotta yhteisön tutkimusta, teknologian kehittämistä ja demonstrointia koskevat ohjelmat voidaan panna asianmukaisesti täytäntöön.

(2) Yhteisön jatkuvana tavoitteena on tutkimusinfrastruktuurien tukeminen ja kehittäminen Euroopassa, mitä ovat viimeksi osoittaneet Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) 18 päivänä joulukuuta 2006 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY[5] ja erityisesti Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Valmiudet” 19 päivänä joulukuuta 2006 tehty neuvoston päätös 2006/974/EY[6].

(3) Eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien käyttöä ja kehittämistä on yleensä tuettu avustuksin, joita myönnetään jäsenvaltioissa sijaitseville vakiintuneille tutkimusrakenteille, mutta viime vuosina on todettu, että lisätoimet ovat tarpeen, jotta voidaan edistää uusien rakenteiden kehittämistä. Sen vuoksi olisi luotava asianmukainen oikeudellinen kehys, joka helpottaisi rakenteiden perustamista ja toimintaa yhteisön tasolla.

(4) Tämän tarpeen ovat useaan otteeseen ilmaisseet jäsenvaltiot ja yhteisön toimielimet poliittisella tasolla sekä monet eurooppalaisen tutkimusyhteisön toimijat, kuten yritykset, tutkimuskeskukset ja yliopistot.

(5) Yhteisön TTK-puiteohjelmissa on tunnustettu jo pitkään, että maailman huippuluokan tutkimusinfrastruktuureilla on keskeinen rooli niiden yhteisön TTK-tavoitteiden saavuttamisessa, jotka on vahvistettu EY:n perustamissopimuksen kolmannen osan XVIII osastossa. Näiden rakenteiden perustamista, rahoittamista ja toimintaa koskevat säännöt ovat kuitenkin yhä hajanaisia ja alueellisesti rajoittuneita. Lisäksi on otettava huomioon, että eurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit kilpailevat yhteisön kansainvälisten kumppaneiden vastaavien infrastruktuurien kanssa ja nämä kumppanit tekevät nyt ja tulevaisuudessa tuntuvia investointeja mittaviin uudenaikaisiin tutkimusinfrastruktuureihin. Tällaiset infrastruktuurit käyvät yhä monimutkaisemmiksi ja kalliimmiksi, minkä vuoksi ne jäävät usein yksittäisen jäsenvaltion tai jopa maanosan ulottumattomiin. Näistä syistä on tarpeen hyödyntää ja kehittää kaikkia EY:n perustamissopimuksen 171 artiklan mukaisia mahdollisuuksia ja luoda kehys, joka sisältää menettelyt ja ehdot, joilla voidaan perustaa ja käyttää yhteisön tasolla eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja, joita yhteisön TTK-ohjelmien asianmukainen täytäntöönpano edellyttää. Tämä uusi oikeudellinen kehys täydentäisi muita, vähemmän erikoistuneita nykyisiä oikeudellisia muotoja, joita on olemassa kansallisen, kansainvälisen tai yhteisön lainsäädännön nojalla, kuten eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä (ETEY) tai eurooppalainen alueyhteistyöyhtymä (EAY).

(6) ”Tutkimusinfrastruktuurilla” tarkoitetaan laitteistoja, resursseja ja palveluja, joita tiedeyhteisö tarvitsee huippuluokan tutkimuksen tekemiseen eri aloilla. Määritelmän piiriin kuuluvat merkittävät tieteelliset laitteistot tai välinekokonaisuudet; tietoresurssit, kuten kokoelmat, arkistot tai strukturoitu tieteellinen informaatio; mahdollistavat tieto- ja viestintäteknologiapohjaiset infrastruktuurit, kuten gridit, laskentajärjestelmät, ohjelmistot ja tietoliikenne sekä muut huippuosaamisen saavuttamiseen tarvittavat luonteeltaan ainutlaatuiset kokonaisuudet. Tällaiset tutkimusinfrastruktuurit voivat sijaita yhdessä paikassa tai olla hajautettuja (organisoitu resurssiverkosto).

(7) Toisin kuin yhteiset teknologia-aloitteet, jotka toteutetaan yhteisyritysten kautta, joissa yhteisö on yhtenä jäsenenä ja joiden rahoittamiseen se osallistuu, eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuria ei olisi pidettävä varainhoitoasetuksen[7] 185 artiklassa tarkoitettuna yhteisön elimenä vaan oikeussubjektina, jossa yhteisö ei välttämättä ole jäsenenä ja jonka rahoittamiseen se ei osallistu varainhoitoasetuksen 108 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(8) Koska jäsenvaltiot ja yhteisö tekevät perustamissopimuksen 164 ja 165 artiklan mukaisesti tiivistä yhteistyötä omien tutkimustoimiensa suunnittelussa ja toteuttamisessa toisiaan täydentävällä tavalla, kiinnostuneiden jäsenvaltioiden olisi joko yksin tai yhdessä muiden vaatimukset täyttävien tahojen kanssa määriteltävä tutkimusinfrastruktuurien perustamista koskevat tarpeensa omien tutkimustoimiensa ja teknologian kehittämistoimiensa sekä yhteisön vaatimusten pohjalta. Kiinnostuneilla jäsenvaltioilla olisi näin ollen oltava mahdollisuus liittyä jäseniksi eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuuriin, jossa voisi olla mukana myös vaatimukset täyttäviä kolmansia maita ja erikoistuneita valtioiden välisiä organisaatioita.

(9) Tämän asetuksen nojalla olisi perustettava ja käytettävä eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin muodossa. Tämä olisi toteutettava muulta kuin liiketaloudelliselta pohjalta, jotta estettäisiin kilpailun vääristyminen. Innovoinnin, osaamisen ja teknologian siirron edistämiseksi eurooppalaisessa tutkimusinfrastruktuurissa olisi tietyin ehdoin voitava harjoittaa rajallista liiketaloudellista toimintaa. Vaikka tutkimusinfrastruktuurit perustetaan eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien muodossa, voidaan kuitenkin katsoa, että myös muut Euroopan etua palvelevat tutkimusinfrastruktuurit, joilla on toinen oikeudellinen muoto, myötävaikuttavat yhtä lailla Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin (ESFRI) kehittämän etenemissuunnitelman toteuttamiseen ja eurooppalaisen tutkimuksen edistämiseen. Komissio varmistaa, että ESFRI:n jäsenille ja muille kiinnostuneille tahoille tiedotetaan näistä vaihtoehtoisista oikeudellisista muodoista.

(10) Tutkimusinfrastruktuureilla olisi tuettava tehokkaasti eurooppalaista tutkimustoimintaa ja turvattava siten tieteellinen huippuosaaminen yhteisön tutkimuksessa sekä yhteisön talouden kilpailukyky keskipitkän ja pitkän aikavälin ennusteiden pohjalta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tutkimusinfrastruktuurien olisi oltava tosiasiallisesti koko eurooppalaisen tutkimusyhteisön ulottuvilla ja niillä olisi pyrittävä parantamaan Euroopan tieteellisiä valmiuksia nykytason yläpuolelle ja myötävaikuttamaan siten eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämiseen.

(11) Jotta eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien perustaminen kävisi tehokkaasti, tällaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamista kaavailevien tahojen on sitä varten toimitettava hakemus komissiolle, joka arvioi riippumattomien asiantuntijoiden avulla, onko ehdotettu tutkimusinfrastruktuuri tämän asetuksen mukainen.

(12) Avoimuuden takaamiseksi päätös eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamisesta olisi julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä . Samasta syystä kyseiseen päätökseen olisi liitettävä kooste tutkimusinfrastruktuurin perussäännöistä keskeisine elementteineen.

(13) Jotta eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri täyttäisi tehtävänsä mahdollisimman tehokkaasti, sillä olisi oltava oikeushenkilöllisyys ja laajin oikeustoimikelpoisuus siitä päivästä alkaen, kun sen perustamista koskeva päätös tulee voimaan. Jotta voitaisiin päättää, mitä lainsäädäntöä eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuuriin olisi sovellettava, sen sääntömääräisen kotipaikan olisi sijaittava tutkimusinfrastruktuurin sellaisen jäsenen alueella, joka on EU:n jäsenvaltio tai yhteisön tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmaan assosioitunut maa.

(14) Eurooppalaisessa tutkimusinfrastruktuurissa on oltava jäseninä vähintään kolme jäsenvaltiota, ja jäseniksi voi liittyä myös vaatimukset täyttäviä kolmansia maita ja erikoistuneita valtioiden välisiä organisaatioita. Sen vuoksi eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuria olisi valtiontukisääntöjä noudattaen pidettävä kansainvälisenä toimielimenä tai järjestönä yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä 28 päivänä marraskuuta 2006 annetun neuvoston direktiivin 2006/112/EY[8], valmisteveron alaisia tuotteita koskevasta yleisestä järjestelmästä sekä näiden tuotteiden hallussapidosta, liikkumisesta ja valvonnasta 25 päivänä helmikuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/12/ETY[9] sekä julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY[10] soveltamiseksi. Jotta jäsenvaltiot ja eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuuriin osallistuvat kolmannet maat voisivat tukea tehokkaammin kyseisessä eurooppalaisessa tutkimusinfrastruktuurissa harjoitettavaa tutkimustoimintaa, niiden olisi toteutettava kaikki mahdolliset toimet, joilla kyseiselle eurooppalaiselle tutkimusinfrastruktuurille voidaan myöntää laajin mahdollinen vapautus muista veroista.

(15) Ottaen huomioon, että tällä oikeudellisella välineellä on yhteisön ulottuvuus, jäsenvaltioilla olisi yhteisesti oltava äänienemmistö eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin jäsenkokouksessa.

(16) Eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perussäännöissä olisi tämän kehyksen toteuttamiseksi vahvistettava tarkemmat määräykset, joiden perusteella komission olisi selvitettävä, onko kyseisen eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamista koskeva hakemus tässä asetuksessa säädetyn kehyksen mukainen.

(17) On tarpeen varmistaa, että eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri pystyy joustavasti muuttamaan perussääntöjään ja että tällaisen tutkimusinfrastruktuurin perustava yhteisö säilyttää määräysvallan tietyin olennaisin osin. Jos perussääntöjen muutos koskee asiaa, joka sisältyy eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamispäätökseen liitettyyn koosteeseen perussäännöistä, muutos on ennen sen voimaantuloa hyväksyttävä komission päätöksellä, joka tehdään samaa menettelyä noudattaen kuin eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamispäätös, koska sen sisältämiä tietoja pidetään olennaisina. Kaikista muista muutoksista olisi ilmoitettava komissiolle, jolla on mahdollisuus vastustaa muutosta, jos se katsoo että muutos on tämän asetuksen vastainen. Jos vastalausetta ei esitetä, muutoksesta olisi julkaistava asianmukainen ilmoitus, johon sisältyy sitä koskeva lyhyt tiivistelmä.

(18) Eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin olisi perustettava omat toimielimensä varmistaakseen toimintansa tehokkaan hallinnoinnin. Perussäännöissä olisi määrättävä tapa, jolla nämä toimielimet edustavat eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuria oikeudellisesti.

(19) Eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin olisi noudatettava toiminnassaan harkittuja budjettiperiaatteita kantaakseen rahoitusvastuunsa.

(20) Eurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit voivat saada yhteisrahoitusta EU:n koheesiopolitiikan rahoitusvälineistä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta 11 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006[11] mukaisesti.

(21) Jotta eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri voisi täyttää tehtävänsä mahdollisimman tehokkaasti ja loogisena seurauksena sille, että sillä on oikeushenkilöllisyys, sen olisi vastattava veloistaan. Jotta jäsenet voisivat löytää sopivat ratkaisut korvausvastuitaan koskeviin kysymyksiin, perussäännöissä olisi voitava määrätä erilaisista korvausvastuujärjestelyistä, jotka ylittävät jäsenten rahoitusosuuksiin rajoittuvan korvausvastuun.

(22) Koska eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri perustetaan yhteisön lainsäädännön nojalla, siihen olisi sovellettava yhteisön lainsäädäntöä sen maan lainsäädännön ohella, jossa sen sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee. Eurooppalaisella tutkimusinfrastruktuurilla voi kuitenkin olla toimipaikka jossain muussa maassa. Tällöin olisi sovellettava kyseisen maan lainsäädäntöä kansanterveyden sekä työterveyden ja -turvallisuuden, ympäristönsuojelun, vaarallisten aineiden käsittelyn ja vaadittavien lupien myöntämisen osalta. Eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuria olisi hallinnoitava noudattamalla sen perussääntöjä, jotka on hyväksytty edeltävien oikeuslähteiden mukaisesti, ja panemalla täytäntöön näiden perussääntöjen mukaiset täytäntöönpanosäännöt.

(23) Jotta asetuksen noudattamista voitaisiin valvoa riittävästi, eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin olisi toimitettava komissiolle vuosikertomus ja kaikki tiedot olosuhteista, jotka vaarantavat vakavasti kyseisen tutkimusinfrastruktuurin tehtävien suorittamisen. Jos komissio havaitsee vuosikertomuksesta tai muulla tavoin, että eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri rikkoo vakavasti tätä asetusta tai muuta sovellettavaa lainsäädäntöä, se pyytää eurooppalaiselta tutkimusinfrastruktuurilta ja/tai sen jäseniltä selityksiä ja/tai toimenpiteitä. Äärimmäisissä tapauksissa komissio voi, jos korjaaviin toimiin ei ryhdytä, kumota eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamispäätöksen, mikä käynnistää eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin purkamismenettelyn.

(24) Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa toteutettavan toimen tavoitteita, eli kehyksen perustamista jäsenvaltioiden välisiä eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja varten, niiden kansallisten perustuslaillisten järjestysten puitteissa, nämä tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla ongelman ylikansallisesta luonteesta johtuen. Yhteisö voi siten toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(25) Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY[12] mukaisesti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla Aihe ja soveltamisala

1. Tällä asetuksella luodaan kehys, jossa vahvistetaan eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin, jäljempänä ’ERI’, perustamista koskevat vaatimukset ja menettelyt sekä sen perustamisella olevat vaikutukset.

2. Sitä sovelletaan Euroopan yleistä etua palveleviin tutkimusinfrastruktuureihin.

2 artiklaTehtävät ja muu toiminta

1. Eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin tehtävä on tutkimusinfrastruktuurin perustaminen ja toiminnan harjoittaminen.

2. Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri suorittaa tehtäväänsä muulta kuin liiketaloudelliselta pohjalta. Se voi kuitenkin harjoittaa rajallista liiketaloudellista toimintaa, joka liittyy läheisesti sen tehtävään, jos tämä ei vaaranna sen tehtävän suorittamista.

3. Eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin on kirjattava liiketaloudelliseen toimintaansa liittyvät kustannukset ja tulot erikseen ja veloitettava siitä markkinahinnat tai, jos näitä ei voi vahvistaa, täydet kustannukset lisättynä kohtuullisella marginaalilla.

3 artiklaInfrastruktuuria koskevat vaatimukset

Tutkimusinfrastruktuurin, jonka eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri perustaa, on täytettävä seuraavat vaatimukset:

1. sitä tarvitaan eurooppalaisen tutkimustoiminnan harjoittamiseen ja erityisesti yhteisön tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin ohjelmien asianmukaiseen täytäntöönpanemiseen;

2. se tuo lisäarvoa eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämiseen ja edustaa kansainvälisellä tasolla huomattavaa parannusta asianomaisilla tieteen ja teknologian aloilla;

3. eurooppalainen tutkimusyhteisö, joka koostuu jäsenvaltioista ja yhteisön tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin ohjelmiin assosioituneista maista tulevista tutkijoista, voi tosiasiallisesti käyttää sitä; ja

4. se edistää tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja demonstrointiin liittyvän yhteisön toiminnan tulosten levittämistä ja optimointia.

4 artiklaEurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamista koskeva hakemus

1. Eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamista hakevien tahojen (jäljempänä ’hakijat’) on toimitettava komissiolle sitä koskeva hakemus. Hakemus on toimitettava kirjallisena yhdellä yhteisön virallisista kielistä ja sen on sisällettävä seuraavaa:

5. komissiolle osoitettu pyyntö eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamisesta;

6. ehdotus 9 artiklassa tarkoitetuksi perussäännöiksi;

7. tekninen ja tieteellinen kuvaus tutkimusinfrastruktuurista, jonka eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri aikoo perustaa ja jossa se aikoo harjoittaa toimintaa, ottaen erityisesti huomioon 3 artiklassa asetetut vaatimukset;

8. perussäännöistä laadittu kooste, joka sisältää liitteessä luetellut tiedot.

2. Komissio arvioi hakemuksen. Arvioinnin yhteydessä se voi pyytää mielipiteitä riippumattomilta asiantuntijoilta erityisesti eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin kaavaileman toiminnan alalta. Arvioinnin tulos ilmoitetaan hakijoille ja heitä voidaan tarpeen mukaan pyytää täydentämään tai muuttamaan hakemustaan kohtuullisen ajan kuluessa.

5 artiklaHakemusta koskeva päätös

1. Komissio, joka ottaa huomioon 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn tulokset ja noudattaa 21 artiklassa tarkoitettua menettelyä:

9. tekee päätöksen eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamisesta todettuaan, että tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset täyttyvät; tai

10. hylkää hakemuksen, jos se katsoo, että tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset eivät täyty.

2. Hakemusta koskevasta päätöksestä on ilmoitettava hakijoille. Päätös eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamisesta julkaistaan myös Euroopan unionin virallisen lehden L-sarjassa.

3. Eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamista koskevaan päätökseen liitetään hakemukseen sisältynyt kooste perussäännöistä.

6 artiklaEurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin asema

1. Eurooppalaisella tutkimusinfrastruktuurilla on oikeushenkilöllisyys siitä päivästä alkaen, kun sen perustamista koskeva päätös tulee voimaan.

2. Eurooppalaisella tutkimusinfrastruktuurilla on laajin oikeustoimikelpoisuus, joka oikeussubjektille voidaan antaa asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla. Se voi erityisesti hankkia, omistaa ja luovuttaa irtainta, kiinteää ja henkistä omaisuutta, tehdä sopimuksia ja esiintyä osapuolena oikeudenkäynneissä.

3. Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri on direktiivin 2006/112/EY 151 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu kansainvälinen järjestö, direktiivin 92/12/ETY 23 artiklan 1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettu kansainvälinen toimielin sekä direktiivin 2004/18/EY 15 artiklan c alakohdassa tarkoitettu kansainvälinen järjestö.

4. Jäsenvaltioiden on valtiontukisääntöjä noudattaen toteutettava kaikki mahdolliset toimet, joilla eurooppalaiselle tutkimusinfrastruktuurille voidaan myöntää laajin mahdollinen vapautus myös muista kuin 3 kohdassa tarkoitetuista veroista.

7 artiklaKotipaikka ja nimi

1. Eurooppalaisella tutkimusinfrastruktuurilla on oltava sääntömääräinen kotipaikka, jonka on sijaittava sellaisen jäsenen alueella, joka on EU:n jäsenvaltio tai yhteisön tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmaan assosioitunut maa.

2. Eurooppalaisella tutkimusinfrastruktuurilla on oltava nimi, joka sisältää sanat ”eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri” tai lyhenteen ”ERI”.

8 artiklaJäsenyys

1. Seuraavista tahoista voi tulla eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin jäseniä:

11. jäsenvaltiot;

12. kolmannet maat;

13. valtioiden väliset järjestöt.

2. Eurooppalaisella tutkimusinfrastruktuurilla on kaikkina aikoina oltava jäseninään vähintään kolme jäsenvaltiota. Muita jäsenvaltioita voi milloin tahansa liittyä jäseniksi perussäännöissä määritellyin oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin.

3. Jäsenvaltioilla on oltava yhteisesti äänienemmistö 12 artiklan a kohdassa tarkoitetussa jäsenkokouksessa.

4. Kun on kyse eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin jäsenen tiettyjen oikeuksien harjoittamisesta ja tiettyjen velvoitteiden suorittamisesta, jäsenenä olevaa jäsenvaltiota tai kolmatta maata voi edustaa yksi tai useampi julkinen taho, alueet mukaan lukien, tai yksityinen taho, joka suorittaa julkisen palvelun tehtävää.

5. Eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin jäsenyyttä hakevien kolmansien maiden ja valtioiden välisten järjestöjen on tunnustettava, että eurooppalaisella tutkimusinfrastruktuurilla on oikeushenkilöllisyys ja oikeustoimikelpoisuus 6 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti ja että eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuuriin sovelletaan sääntöjä, jotka vahvistetaan 16 artiklaa soveltaen.

6. Eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin jäsenyyttä hakevien kolmansien maiden on myönnettävä kyseiselle eurooppalaiselle tutkimusinfrastruktuurille 6 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettua kohtelua vastaava kohtelu.

9 artiklaPerussäännöt

Perussääntöjen on sisällettävä ainakin seuraavat:

14. luettelo jäsenistä ja tapauksen mukaan niitä edustavista tahoista sekä 8 artiklan mukaisen jäsenyyden ja edustamisen muutoksia koskevat ehdot ja menettelyt;

15. eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin tehtävät ja toiminta;

16. 7 artiklan 1 kohdan mukainen kotipaikka;

17. 7 artiklan 2 kohdan mukainen eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin nimi;

18. jäsenten oikeudet ja velvollisuudet, mukaan luettuna velvollisuus osallistua tasapainoisen budjetin rahoitukseen;

19. eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin toimielimet, niiden toimivalta, tapa jolla ne muodostetaan ja jolla ne tekevät päätöksiä 10, 11 ja 12 artiklan mukaisesti, mukaan luettuna perussääntöjen muuttamista koskevat päätökset;

20. toimiaika ja 17 artiklan mukainen purkamismenettely;

21. seuraaviin kysymyksiin sovellettavat perusperiaatteet:

i) käyttäjien pääsy tutkimusinfrastruktuuriin;

ii) tietojen käsittely;

iii) tieteellinen arviointi;

iv) teollis- ja tekijänoikeudet;

v) tulosten levittäminen;

vi) työhönotto;

vii) hankintojen teko avoimuuden, syrjimättömyyden ja kilpailuttamisen periaatetta noudattaen;

viii) käytöstäpoisto, jos tarpeen;

22. työkielten yksilöinti;

23. viittaukset perussääntöjen täytäntöönpanoa koskeviin sääntöihin.

Perussäännöt on julkaistava eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin verkkosivustolla ja sen sääntömääräisessä kotipaikassa.

10 artiklaPerussääntöjen muutokset, jotka vaativat perussäännöistä laaditun koosteen muuttamista

1. Jos perussääntöjä muutetaan siten, että perussäännöistä laadittua koostetta on muutettava, eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin on hyväksytettävä muutos komissiolla. Kyseinen muutos ei saa tulla voimaan ennen kuin päätös sen hyväksymisestä on tullut voimaan. Komissio soveltaa soveltuvin osin 4 artiklan 2 kohtaa ja 5 artiklaa.

2. Muutosta koskevaan hakemuksen on sisällettävä seuraavat:

24. ehdotetun muutoksen teksti, mukaan luettuna muutoksen voimaantulopäivä;

25. muutetut perussäännöt kokonaisuudessaan;

26. perussäännöistä laadittu kooste muutoksineen.

11 artiklaPerussääntöjen muut muutokset

1. Eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin on toimitettava komissiolle kaikki muut kuin 10 artiklassa tarkoitetut perussääntöjen muutokset kymmenen päivän kuluessa niiden hyväksymisestä.

2. Komissio voi kuudenkymmenen päivän kuluessa muutosten toimittamisesta esittää niitä koskevan vastalauseen, jossa se erittelee syyt, joiden vuoksi muutokset eivät täytä tämän asetuksen vaatimuksia.

3. Jos vastalausetta ei esitetä, komissio julkaisee Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa muutoksia koskevan ilmoituksen, johon sisältyy lyhyt tiivistelmä muutoksista.

4. Muutos ei tule voimaan ennen kuin vastalauseen esittämisaika on päättynyt tai komissio on luopunut sen soveltamisesta tai mahdollisesti esitetty vastalause on peruttu.

5. Muutosta koskevan hakemuksen on sisällettävä seuraavat:

27. hyväksytyn muutoksen teksti, mukaan luettuna muutoksen voimaantulopäivä;

28. muutetut perussäännöt kokonaisuudessaan;

29. lyhyt tiivistelmä muutoksesta.

12 artikla Eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin organisaatio

Perussäännöissä on määrättävä vähintään seuraavista toimielimistä ja niiden toimivalloista:

30. jäsenkokous toimielimenä, jolla on täysi toimivalta tehdä päätöksiä, mukaan luettuna budjetin hyväksyminen;

31. johtaja tai johtokunta, jonka jäsenkokous nimittää, eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin toimeenpanevana elimenä ja oikeudellisena edustajana.

Perussäännöissä on eriteltävä tapa, jolla johtokunnan jäsenet edustavat eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuria oikeudellisesti.

13 artiklaBudjettiperiaatteet, tilinpäätös, tarkastus ja vakuutukset

1. Eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin kaikki tulo- ja menoerät on sisällytettävä arvioihin, jotka on laadittava kutakin varainhoitovuotta varten, ja ne on esitettävä budjetissa. Budjetin tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

2. Eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin jäsenten on varmistettava, että määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti.

3. Budjetin laatimisessa ja toteuttamisessa ja tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan seurattavuusperiaatetta.

4. Eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin tilinpäätöksen liitteissä on oltava selvitys varainhoitovuoden budjetti- ja varainhallinnosta.

5. Eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuuriin sovelletaan tilinpäätöksen laatimista, ilmoittamista, tarkastamista ja julkistamista koskevia vaatimuksia, joista säädetään sovellettavassa lainsäädännössä.

6. Eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin on hankittava tarvittava vakuutussuoja kaikkien sen toiminnalle ominaisten riskien varalta.

14 artikla Yhteisön rahoitus

Eurooppalaiselle tutkimusinfrastruktuurille voidaan myöntää yhteisön rahoitusta ainoastaan Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 VI osaston mukaisesti. Se voi saada rahoitusta myös EU:n koheesiopolitiikan rahoitusvälineistä asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti.

15 artiklaKorvausvastuu

1. Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri vastaa veloistaan.

2. Eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin jäsenten taloudellinen korvausvastuu sen veloista rajoittuu niiden omaan rahoitusosuuteen. Jäsenet voivat määrätä perussäännöissä, että ne ottavat kiinteän korvausvastuun, joka ylittää niiden rahoitusosuuden, tai rajoittamattoman korvausvastuun.

3. Yhteisö ei vastaa eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin veloista.

16 artiklaSovellettava lainsäädäntö ja tuomioistuimen toimivalta

1. Eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuuriin sovelletaan:

32. yhteisön lainsäädäntöä, erityisesti tätä asetusta ja 5 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja päätöksiä;

33. sen valtion lainsäädäntöä, jossa eurooppalaisella tutkimusinfrastruktuurilla on sääntömääräinen kotipaikka, niiden asioiden osalta, joihin ei sovelleta tai sovelletaan vain osittain a alakohdassa tarkoitettuja säädöksiä;

34. sen perussääntöjä, jotka on hyväksytty a ja b kohdassa tarkoitettujen oikeuslähteiden mukaisesti;

35. sen perussääntöjen mukaisia täytäntöönpanosääntöjä.

36. Poiketen siitä, mitä b alakohdassa säädetään, eurooppalaiseen tutkimusinfrastruktuuriin sovelletaan niiden valtioiden lainsäädäntöä, joissa sillä on toimipaikka on, seuraavilta osin:

i) kansanterveys sekä työterveys ja -turvallisuus;

ii) ympäristönsuojelu;

iii) vaarallisten aineiden käsittely;

iv) vaadittavien toimintalupien myöntäminen.

2. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta tutkia jäsenten väliset riidat, jäsenten ja eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin väliset riidat sekä kaikki riidat, joissa yhteisö on osapuolena.

3. Eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin ja kolmansien osapuolten välisiin riitoihin sovelletaan tuomioistuinten toimivaltaa koskevaa yhteisön lainsäädäntöä. Niissä tapauksissa, jotka eivät kuulu yhteisön lainsäädännön soveltamisalaan, riitojen ratkaisuun sovellettava toimivalta määritetään sen valtion lainsäädännön nojalla, jossa eurooppalaisella tutkimusinfrastruktuurilla on sääntömääräinen kotipaikka.

17 artiklaPurkaminen ja maksukyvyttömyys

1. Perussäännöissä on määritettävä menettely, jota sovelletaan eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin purkamiseen jäsenkokouksen päätöksestä.

2. Eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin on ilmoitettava komissiolle jäsenkokouksen tekemästä purkamispäätöksestä viipymättä ja joka tapauksessa viimeistään kymmenen päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Komissio julkaisee asiasta ilmoituksen Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

3. Eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin on ilmoitettava komissiolle purkamismenettelyn loppumisesta viipymättä ja joka tapauksessa viimeistään kymmenen päivän kuluessa päättymisestä. Komissio julkaisee asiasta ilmoituksen Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa. Eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri lakkaa olemasta ilmoituksen julkaisupäivänä.

4. Jos eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri ei kykene maksamaan velkojaan, sen on aina ilmoitettava tästä välittömästi komissiolle. Komissio julkaisee asiasta ilmoituksen Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

18 artiklaRaportointi ja valvonta

1. Eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin on laadittava vuosikertomus ja toimitettava se komissiolle kuuden kuukauden kuluessa vastaavan varainhoitovuoden päättymisestä. Vuosikertomus on julkistettava.

2. Eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin ja asianomaisten jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista olosuhteista, jotka vaarantavat vakavasti eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin tehtävän suorittamisen.

3. Jos komissio havaitsee, että eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri rikkoo vakavasti tätä asetusta, asetuksen nojalla tehtyjä päätöksiä tai muuta sovellettavaa lainsäädäntöä, se pyytää eurooppalaiselta tutkimusinfrastruktuurilta ja/tai sen jäseniltä selityksiä.

4. Jos komissio päättelee sen jälkeen, kun se on antanut eurooppalaiselle tutkimusinfrastruktuurille kohtuullisen ajan esittää huomioitaan, että kyseinen eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri rikkoo vakavasti tätä asetusta, asetuksen nojalla tehtyjä päätöksiä tai muuta sovellettavaa lainsäädäntöä, se voi ehdottaa eurooppalaiselle tutkimusinfrastruktuurille ja sen jäsenille korjaavia toimia.

5. Jos korjaaviin toimiin ei ryhdytä, komissio voi kumota eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamispäätöksen. Päätöksestä ilmoitetaan eurooppalaiselle tutkimusinfrastruktuurille, ja se julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden L-sarjassa. Tämä käynnistää eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin purkamismenettelyn.

19 artiklaTarvittavat toimenpiteet

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi.

20 artiklaKertomus ja uudelleentarkastelu

Komissio toimittaa viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen sen soveltamisesta sekä antaa tarvittaessa muutosehdotuksia.

21 artiklaKomiteamenettely

1. Komissiota avustaa neuvoa-antava komitea.

2. Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklaa.

22 artiklaVoimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE

KOOSTE PERUSSÄÄNNÖISTÄ

37. Eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin nimi (7 artiklan 2 kohta ja 9 artiklan d alakohta): [perussääntöjen mukainen nimi, johon sisältyvät sanat ”eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri” tai lyhenne ”ERI”]

38. Tehtävä (2 artiklan 1 kohta ja 9 artiklan b alakohta): [perussääntöjen mukainen tehtävä, joka koostuu tutkimusinfrastruktuurin perustamisesta ja toiminnan harjoittamisesta]

39. Sääntömääräinen kotipaikka (7 artiklan 1 kohta ja 9 artiklan c alakohta): [viittaus mieluiten pienimpään hallinnolliseen tai itsehallinnolliseen alueelliseen yksikköön, kuten kuntaan]

40. Toimiaika (9 artiklan g alakohta): [esim. ”määrittelemätön” tai lopettamisajankohta tai vuosien määrä perustamisesta laskettuna]

41. Perusperiaatteet, joita sovelletaan käyttäjien pääsyyn tutkimusinfrastruktuuriin (9 artiklan h alakohdan ensimmäinen luetelmakohta): [perussääntöjen mukaan]

42. Perusperiaatteet, joita sovelletaan tieteelliseen arviointiin (9 artiklan h alakohdan kolmas luetelmakohta): [perussääntöjen mukaan]

43. Perusperiaatteet, joita sovelletaan tulosten levittämiseen (9 artiklan h alakohdan viides luetelmakohta): [perussääntöjen mukaan]

44. Perusperiaatteet, joita sovelletaan työhönottoon (9 artiklan h alakohdan kuudes luetelmakohta): [perussääntöjen mukaan]

45. Perusperiaatteet, joita sovelletaan hankintojen tekoon avoimuuden, syrjimättömyyden ja kilpailuttamisen periaatteella (9 artiklan h alakohdan seitsemäs luetelmakohta): [perussääntöjen mukaan]

46. Korvausvastuujärjestelyt (15 artiklan 2 kohta): [perussääntöjen ja/tai 15 artiklan 2 kohdan ensimmäisen virkkeen mukaan]

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. EHDOTUKSEN NIMI:

Neuvoston asetus eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja (ERI) koskevasta yhteisön oikeudellisesta kehyksestä

2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimintalohko(t) sekä toiminto/toiminnot:

Tutkimus – Tutkimusinfrastruktuurit

3. BUDJETTIKOHDAT

3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet:

- 08.01.05.01: Virkamiehet ja väliaikaiset tutkimustoimihenkilöt

- 08.01.05.02: Ulkopuolinen henkilöstö (sopimussuhteinen henkilöstö, kansalliset asiantuntijat jne.)

3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

Kyseessä on pitkän aikavälin toiminta, koska ehdotettu asetus helpottaa tutkimusrakenteiden yhteistä perustamista ja toimintaa useiden jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden kesken ja koska toimivallan antaminen Euroopan komissiolle mahdollistaa yksinkertaisemman prosessin kuin jos neuvosto tekisi yksittäisiä päätöksiä.

Lyhyellä aikavälillä tämä ei vaatisi enempää resursseja kuin tällä hetkellä käytetään uusien infrastruktuurihankkeiden valmisteluvaiheen seurantaan (seitsemännen puiteohjelman resurssit). Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tarvittaisiin kuitenkin lisähenkilöstöresursseja asetuksen poliittisen kehityksen seuraamiseen. Kehitys voi johtaa esimerkiksi asetuksen uudelleentarkasteluun viiden vuoden kuluttua.

3.3. Budjettitiedot:

Budjettikohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitusnäkymien otsake |

08.01.05.01 | Ei-pakoll. | Ei-JM | Ei | KYLLÄ | KYLLÄ | Nro 1A |

08.01.05.02 | Ei-pakoll. | Ei-JM | Ei | KYLLÄ | KYLLÄ | Nro 1A |

08.01.05.03 | Ei-pakoll. | Ei-JM | Ei | KYLLÄ | KYLLÄ | Nro 1A |

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1. Taloudelliset resurssit

4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Menolaji | Kohdan nro | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 ja myöh. |

Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5. | a | 0,423 | 0,657 | 0,711 | 0,828 | 0,828 | 1,062 |

Hallintomenot (EI-JM) | 8.2.6. | b | 0,080 | 0,250 | 0,280 | 0,250 | 0,250 | 0,250 |

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä |

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+b | 0,503 | 0,907 | 0,991 | 1,078 | 1,078 | 1,312 |

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+b | 0,503 | 0,907 | 0,991 | 1,078 | 1,078 | 1,312 |

4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa (otsake 1)

X Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen määräysten soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

4.1.3. Vaikutukset tuloihin

X Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

( Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

4.2. Henkilöresurssit (kokoaikaiseksi muutettuna) – katso erittely kohdassa 8.2.1.

Ei sovelleta.

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Kun tutkimuksen rajat muuttuvat ja laajenevat ja teknologiat kehittyvät, tutkimusinfrastruktuurit käyvät yhä monimutkaisemmiksi ja kalliimmiksi, minkä vuoksi ne jäävät usein yksittäisten tutkimusryhmien, alueiden, kansakuntien tai jopa maanosien ulottumattomiin. Yksi uusien eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien rakentamiseen liittyvistä keskeisistä vaikeuksista on se, ettei käytössä ole sopivaa oikeudellista kehystä, joka mahdollistaisi tarkoituksenmukaisten kumppanuuksien luomisen eri maissa olevien osapuolten kesken. Tarpeena on siten yhteisön oikeudellisen kehyksen luominen koko Euroopan etua palvelevien tutkimusinfrastruktuurien perustamista ja toimintaa varten.

5.2. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Ehdotettu säädös antaa jäsenvaltioille ja assosioituneille maille paremmat mahdollisuudet perustaa ja käyttää yhdessä tutkimusrakenteita. Lisäksi se auttaa tutkimusinfrastruktuureja koskevan eurooppalaisen politiikan jatkokehitystä. Ehdotettu puiteasetus täydentää kansallisia ja valtioiden välisiä järjestelmiä ja se muodostaa EY:n perustamissopimuksen 171 artiklaan perustuvan yhteisen oikeudellisen kehyksen. Asetuksessa vahvistetaan eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien keskeiset ominaisuudet ja selkeät menettelyt, joilla lainsäätäjä myöntää tällaisen aseman. Toimivallan antaminen Euroopan komissiolle mahdollistaa yksinkertaisemman prosessin kuin jos neuvosto tekisi yksittäisiä päätöksiä ja se parantaa toiminnan koordinointia.

5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

Ehdotuksen yleisenä tavoitteena on auttaa Eurooppaa kohtaamaan erilaisia haasteita kehittämällä hyvissä ajoin tehokkaita eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja, joiden avulla voidaan:

- edistää tehokkaan eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämistä integroimalla paremmin kansallisia toimia, välttämällä vähemmän tärkeitä rakenteita ja asettamalla Eurooppa johtavaan asemaan korkealaatuisissa tutkimuspalveluissa;

- yhdistää Euroopan voimavaroja uuden sukupolven rakenteita varten, jotka ovat välttämättömiä, jotta Eurooppa voisi pysyä tutkimuksen eturivissä tulevien vuosikymmenien aikana, tutkijat saisivat tarvitsemansa tutkimusrakenteet ja Euroopan houkuttelevuutta ja potentiaalia voitaisiin parantaa;

- ratkoa paremmin yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä haasteita, kuten ilmastonmuutos, energiantuotanto, vesihuolto, ympäristön laatu tai elämänlaatu, ensiluokkaisilla tutkimuspalveluilla, joita tällaiset uudet eurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit tarjoavat, sähköiset infrastruktuurit mukaan lukien;

- edesauttaa Euroopan pitkän aikavälin taloudellista kilpailukykyä nopeuttamalla tieteellistä kehitystä, jota tällaiset uudet eurooppalaiset rakenteet ja osaamiseen perustuva kasvu edistävät.

Odotettuna tuloksena on, että asetus auttaa kehittämään suosiollisempia olosuhteita perustutkimuksen kehittämiselle Euroopassa. Yhteisön tasolle luotujen suosiollisempien oikeudellisten olosuhteiden ansiosta voidaan hyvissä ajoin perustaa uusia eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja (kuten ESFRI:n yksilöimiä infrastruktuureja). Tämä puolestaan edistää tutkimusinfrastruktuureja koskevan eurooppalaisen politiikan jatkokehitystä. Tähän liittyviä indikaattoreja ovat seuraavat:

- kuinka monta uutta eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuria (kuten ESFRI:n yksilöimiä infrastruktuureja) perustetaan Euroopan laajuisten kumppanuuksien avulla;

- näiden perustamisen nopeus;

- perustamisprosessiin tarvittavat resurssit;

- tutkimusinfrastruktuureja koskevan eurooppalaisen politiikan vahvistuminen ja laajempi tunnustaminen.

5.4. Toteutustapa

( Keskitetty hallinnointi (komissio hallinnoi suoraan tai hallinnointivastuu siirretään toimeenpanovirastoille, yhteisöjen perustamille elimille tai kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille)

X Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi

X Jäsenvaltioiden kanssa

( Kolmansien maiden kanssa

( Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Huomioita: Eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien jäsenyys rajoitetaan jäsenvaltioihin, kolmansiin maihin ja valtioiden välisiin järjestöihin, mutta osallistuvat maat voivat valtuuttaa julkisia tai julkisen palvelun tehtävää suorittavia yksityisiä tahoja käyttämään puolestaan oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Euroopan komissio huolehtii aloitteen yleisestä koordinoinnista. Neuvoa-antava komitea tukee Euroopan komissiota uuden oikeudellisen kehyksen hallinnoinnissa.

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1. Seurantajärjestelmä

Asetuksen nojalla perustettavien eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien seurantaa varten luodaan seuranta- ja arviointimenetelmä, jolla arvioidaan myös, kuinka hyvin uusi oikeudellinen kehys on saavuttanut tavoitteensa.

Euroopan komissio huolehtii aloitteen yleisestä koordinoinnista, ja neuvoa-antava komitea tukee Euroopan komissiota uuden oikeudellisen kehyksen hallinnoinnissa.

Lisäksi jokaisen hyväksytyn eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin on toimitettava vuosikertomukset Euroopan komissiolle ja rahoittaville jäsenvaltioille. Näissä kertomuksissa annetaan yleiskuva kyseisen vuoden toiminnasta sekä tarkat tiedot budjettikysymyksistä. Niiden avulla Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi voitava varmistaa, että infrastruktuuri täyttää edelleen sen eurooppalaiselle asemalle asetetut ehdot.

6.2. Arviointi

6.2.1. Ennakkoarviointi

Ehdotuksesta on laadittu ennakkoarviointikertomus.

6.2.2. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Asiantuntijapaneeli suorittaa oikeudellisen kehyksen arvioinnin viiden vuoden kuluttua sen hyväksymisestä ja raportoi siitä jäsenvaltioille ja Euroopan komissiolle. Arvioitavia asioita ovat:

- uuden oikeudellisen kehyksen käyttöönotto (eli kuinka monta uutta tai uudelleen varusteltua eurooppalaista infrastruktuuria käyttää kehystä);

- missä määrin kehys on tuottanut odotettuja hyötyjä ja erityisesti odotettua helppokäyttöisyyttä sekä missä määrin se on auttanut nopeuttamaan eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien luomista;

- oikeudellisen kehyksen uudelleentarkastelun tai muuttamisen tarve.

7. PETOSTENTORJUNTA

Jokaisen hyväksytyn eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin on toimitettava vuosikertomukset Euroopan komissiolle ja rahoittaville jäsenvaltioille. Näissä kertomuksissa annetaan yleiskuva kyseisen vuoden toiminnasta sekä tarkat tiedot budjettikysymyksistä. Niiden avulla Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi voitava varmistaa, että infrastruktuuri täyttää sen eurooppalaiselle asemalle asetetut ehdot. Lisäksi jokaista tutkimuspalveluja tarjoavaa eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuria seurataan automaattisesti kansallisissa, eurooppalaisissa tai kansainvälisissä ohjelmissa tuettavissa toistuvissa tutkimustoimissa.

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Tähän asetukseen ei liity toimintabudjettia.

8.2. Hallintomenot

8.2.1. Henkilöstön määrä ja jakautuminen

Ei sovelleta.

8.2.2. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

Asetuksen poliittiset jatkotoimet edellyttävät jonkin verran työvoimaa (AD) poliittisiin tehtäviin, joita ovat vuodesta 2010 alkaen asetuksen soveltamisen seuranta ja mahdollinen uudelleentarkastelu viiden vuoden jälkeen.

8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

( Korvattavat tai jatkettavat tämänhetkiset virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

x Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

8.2.4. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

Ei sovelleta.

8.2.5. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Laji | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 ja myöh. |

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (08 01 05 01) – nykyiset | 0,234 | 0,468 | 0,585 | 0,702 | 0,702 | 0,936 |

Momentilta 08 01 05 02 rahoitettava henkilöstö (esim. kansalliset asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö) – nykyiset | 0,189 | 0,189 | 0,126 | 0,126 | 0,126 | 0,126 |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,423 | 0,657 | 0,711 | 0,828 | 0,828 | 1,062 |

2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 ja myöh. |

08 01 02 11 01 + 08 01 05 03 – Virkamatkat | 0,03 | 0,03 | 0,03 | 0,03 | 0,03 | 0,03 |

08 01 02 11 02 + 08 01 05 03 – Kokoukset ja konferenssit | 0,02 | 0,1 | 0,1 | 0,06 | 0,06 | 0,06 |

08 01 02 11 03 + 08 01 05 03 – Komiteoiden kokoukset | 0 | 0,06 | 0,09 | 0,09 | 0,09 | 0,09 |

08 01 02 11 04 + 08 01 05 03 – Selvitykset ja kuulemiset | 0,03 | 0,03 | 0,03 | 0,05 | 0,06 | 0,06 |

08 01 02 11 05 + 08 01 05 03 – Tietojärjestelmät | 0 | 0,03 | 0,03 | 0,02 | 0,01 | 0,01 |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,08 | 0,25 | 0,28 | 0,25 | 0,25 | 0,25 |

Laskelma – virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt sekä momentilta 08 01 02 rahoitettava henkilöstö |

Virkamiehen vuotuisen kustannuksen laskennallinen lähtökohta on 117 000 euroa. Muun henkilöstön (sopimussuhteinen henkilöstö, kansalliset asiantuntijat) vuotuisen kustannuksen laskennallinen lähtökohta on 63 000 euroa. |

Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus Ensimmäiset kuukaudet asetuksen antamisesta omistetaan eurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja koskeviin hakemuksiin liittyvien menettelyjen ja suuntaviivojen kehittämiseen. Myöhemmin vuoden 2009 puolivälistä säännöllinen työ omistetaan asteittain seuraaville toimille: perustajajäseniltä (jäsenvaltiot) tulevien hakemusten seuranta, aineiston käsittely (hakukelpoisuus, tieteellinen arviointi, hallinnollisten, oikeudellisten ja rahoitukseen liittyvien tietojen käsittely), sisäiset lausuntokierrokset ja komitean kokoukset, komission mahdollisten päätösten valmistelu, eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien rekisteröinti ja tuleva vuotuinen seuranta. Nykyiset henkilöstöresurssit riittävät henkilöstötarpeisiin lyhyellä aikavälillä. Vuodesta 2010 tarvitaan kuitenkin muutamia virkoja ja/tai toimia (henkilöstön uudelleenjärjestely), joilla vahvistetaan neuvoston komissiolle delegoimaa poliittista työtä (komitean kokoukset, aineiston seuranta komission päätöstä varten, asetuksen seuranta ja mahdollinen tarkistus viiden vuoden kuluttua): |

2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 ja myöh. |

AD* / AST (viite 8.2.5) | 2 | 4 | 5 | 6 | 6 | 8 |

Kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö* (viite 8.2.5) | 3 | 3 | 2 | 2 | 2 | 2 |

Yht. | 5 | 7 | 7 | 8 | 8 | 10 |

* joista yksi A/AD ja yksi kansallinen asiantuntija-juristi

[1] KOM (2008) ***, **.**.2008.

[2] EUVL C , , s. .

[3] EUVL C , , s. .

[4] EUVL C , , s. .

[5] EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1.

[6] EUVL L 54, 22.2.2007, s. 101.

[7] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006 (EUVL L 390, 30.12.2006, s. 1).

[8] EUVL L 347, 11.12.2006, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 12 päivänä helmikuuta 2008 annetulla neuvoston direktiivillä 2008/8/EY (EUVL L 44, 20.2.2008, s. 11).

[9] EYVL L 76, 23.3.1992, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 16 päivänä marraskuuta 2004 annetulla neuvoston direktiivillä 2004/106/EY (EUVL L 359, 4.12.2004, s. 30).

[10] EUVL L 134, 30.4.2004, s. 114, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna 28 päivänä marraskuuta 2007 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 213/2008 (EUVL L 74, 15.3.2008, s. 1).

[11] EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25.

[12] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.