[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 25.6.2008

KOM(2008) 396 lopullinen

2008/0130 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS,

yksityisen eurooppayhtiön säännöistä

(komission esittämä) {SEK(2008) 2098}{SEK(2008) 2099}

PERUSTELUT

1. Tausta

Komission tiedonannossa 2000-luvun Euroopan yhtenäismarkkinoista[1] korostetaan tarvetta parantaa jatkuvasti yhtenäismarkkinoilla toimivien yritysten toimintaedellytyksiä.

Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osuus Euroopan unionin yrityksistä on yli 99 prosenttia, mutta vain 8 prosenttia niistä harjoittaa rajatylittävää kauppaa ja 5 prosentilla on tytäryhtiöitä tai yhteisyrityksiä ulkomailla. Vaikka yrityksen perustaminen EU:n alueelle on viime vuosina helpottunut, pk-yritysten pääsyä yhtenäismarkkinoille on edelleen parannettava, niiden kasvua edistettävä ja niiden liiketoimintapotentiaali vapautettava.

Yksityisen eurooppayhtiön (Societas Privata Europaea, SPE) säännöt ovat osa pk-yritysten auttamiseksi annettavaa toimenpidepakettia (Small Business Act, SBA). SBA:n tarkoituksena on helpottaa pk-yritysten mahdollisuuksia harjoittaa liiketoimintaa yhtenäismarkkinoilla ja siten parantaa niiden kehitystä markkinoilla. SPE:tä koskeva tiedonanto on yksi komission vuoden 2008 työohjelman ensisijaisia aloitteita.[2]

2. Ehdotuksen tavoitteet

Aloitteella luodaan uusi eurooppalainen oikeudellinen muoto, jonka tarkoituksena on parantaa pk-yritysten kilpailukykyä ja helpottaa niiden sijoittautumista ja toimintaa yhtenäismarkkinoilla. Säännöistä voivat hyötyä myös suuremmat yritykset ja yhtymät.

SPE:n sääntöjä koskevassa ehdotuksessa on otettu huomioon pk-yritysten erityistarpeet. Yrittäjät voivat perustaa SPE:n samojen, yksinkertaisten, joustavien yhtiölainsäädännön säännösten perusteella kaikissa jäsenvaltioissa.

Ehdotuksen tavoitteena on myös vähentää yrityksen perustamista ja toiminnan harjoittamista koskevien säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia silloin, kun kansalliset säännöt poikkeavat toisistaan.

Ehdotuksessa ei säännellä työ- ja verolainsäädäntöön, kirjanpitoon tai yrityksen maksukyvyttömyyteen liittyvistä asioista. Siinä ei myöskään käsitellä SPE:n tai sen osakkeenomistajien sopimusoikeuksia ja -velvollisuuksia, elleivät ne johdu SPE:n yhtiöjärjestyksestä. Kyseiset seikat kuuluvat soveltuvin osin jatkossakin kansallisen lainsäädännön ja voimassa olevan yhteisön oikeuden piiriin.

SPE:n valinnalla yrityksen oikeusmuodoksi toiminnan harjoittamiseksi EU:ssa ei pitäisi olla veroseuraamuksia. Siksi on varmistettava, että SPE:tä kohdellaan verotuksessa samalla tavalla kuin yhtiöitä, jotka ovat valinneet samantapaisen kansallisen oikeusmuodon. Tämän vuoksi Euroopan komissio aikoo aloittaa syksyllä 2008 keskustelut jäsenvaltioiden kanssa tarkoituksenaan tehdä ehdotus emo- ja tytäryhtiödirektiivin (90/435/ETY)[3], yritysjärjestelydirektiivin (90/434/ETY)[4] ja korkoja ja rojalteja koskevan direktiivin (2003/49/EY)[5] soveltamisalan ulottamisesta SPE:ihin. Komission tavoitteena on varmistaa, että nämä toimenpiteet on toteutettu ennen kuin SPE:t aloittavat toiminnan.

3. Oikeusperusta

Ehdotus perustuu perustamissopimuksen 308 artiklaan. Määräys muodostaa oikeusperustan EU:n toimille, joiden tarkoituksena on saavuttaa yhteisön tavoite, jos perustamissopimuksessa ei ole nimenomaista oikeusperustaa. Perustamissopimuksen 308 artikla muodostaa oikeusperustan olemassa oleville eurooppalaisille yhtiömuodoille, ts. eurooppayhtiölle, eurooppalaiselle taloudelliselle etuyhtymälle ja eurooppaosuuskunnalle.

4. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate

Ehdotuksen tarkoituksena on parantaa pk-yritysten pääsyä yhtenäismarkkinoille antamalla niiden käyttöön väline, joka helpottaa toimintojen laajentamista muihin jäsenvaltioihin. Ehdotuksessa ei kuitenkaan aseteta SPE:n perustamisen edellytykseksi rajatylittävää luonnetta (ts. eri jäsenvaltioista olevia osakkeenomistajia tai todistetta rajatylittävästä toiminnasta). Käytännössä yrittäjät yleensä perustavat yrityksen omaan jäsenvaltioonsa ennen toiminnan laajentamista muihin maihin. Sen vuoksi rajatylittävän luonteen vaatimus vähentäisi huomattavasti välineen vaikutusmahdollisuuksia. Rajatylittävän luonteen vaatimusta voitaisiin myös helposti kiertää, ja vaatimuksen noudattamisen seuranta ja täytäntöönpano olisivat kohtuuton rasite jäsenvaltioille.

EU:n tasolla toteutettavat toimet ovat tarpeen, jotta pk-yritykset voisivat käyttää samaa yhtiömuotoa kaikkialla EU:ssa. Jäsenvaltiot itse eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tätä tavoitetta. Vaikka kaikki jäsenvaltiot sitoutuisivatkin tekemään yhtiölainsäädännöstään liiketoimintaystävällisemmän, pk-yrityksillä olisi silti vastassaan 27 kansallisen järjestelmän muodostama tilkkutäkki.

Tarjoamalla pk-yrityksille yritysmuodon, joka on yhtenäinen ja oikeudellisesti varma ja kuitenkin joustava, SPE olisi tehokkain ja kohdistetuin keino saavuttaa edellä mainittu tavoite. Sama tavoite saavutettaisiin myös yhtenäistämällä ainakin ne kansallisten yhtiölainsäädäntöjen tärkeimmät säännökset, joita sovelletaan yksityisiin osakeyhtiöihin. Ratkaisu tarkoittaisi huomattavaa ja luultavasti kohtuutonta puuttumista jäsenvaltioiden lainsäädäntöön. Yhdenmukaistamisen sijaan ehdotus jättää kansallisen lainsäädännön suurelta osin ennalleen. Ehdotuksella tarjotaan pk-yrityksille vaihtoehtoinen yhtiömuoto, joka olisi olemassa kansallisten yhtiömuotojen rinnalla.

Uuden eurooppalaisen oikeudellisen muodon luominen edellyttää suoraan sovellettavaa oikeusvälinettä, toisin sanoen asetusta. Suosituksella tai direktiivillä ei päästäisi kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavaan yhtenäiseen järjestelmään.

5. Intressitahojen kuuleminen

Yksityisen eurooppayhtiön sääntöjä kehittivät alun perin 1990-luvulla liike-elämän ja akateemisten alojen edustajat, ja ajan mittaan ne saivat tukea eri toimialojen yhdistyksiltä ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealta.[6] Kyseiset säännöt mainittiin mahdollisena toimenpiteenä vuosien 2003–2009 toimintasuunnitelmassa yhtiöoikeuden uudistamisesta ja omistajaohjauksen parantamisesta[7]. Vuonna 2006 järjestetyssä julkisessa kuulemisessa komission ensisijaisista tulevista toimista yhtiöoikeuden ja omistajaohjauksen alalla vahvistettiin tämä säännöille annettu tuki.[8]

Kesäkuussa 2006 Euroopan parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunta järjesti julkisen kuulemisen SPE:stä ja laati oma-aloitteisesti kertomuksen sekä päätöslauselman, jossa Euroopan komissiota kehotettiin tekemään SPE:tä koskeva ehdotus ennen vuoden 2007 loppua[9]. Parlamentti toisti tukensa ja lujan sitoutumisensa aloitteeseen 25. lokakuuta 2007 antamassaan päätöslauselmassa[10]. Kun otetaan huomioon parlamentin suuri mielenkiinto ehdotusta kohtaan, parlamentin olisi oltava mukana SPE:tä koskevassa työssä alusta alkaen.

Sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto käynnisti heinäkuussa 2007 SPE:tä koskevan julkisen kuulemismenettelyn. Lisäksi eurooppalaisen yrityspaneelin (EBTP) kautta toteutettiin 27:ssä eri jäsenvaltiossa toimivia yrityksiä koskeva kysely.[11]

Komissio järjesti 10. maaliskuuta 2008 SPE:tä koskevan konferenssin.

Euroopan komissiota neuvova yritysten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän ja yhtiöoikeuden asiantuntijaryhmä[12] toimitti tietoja vaikutustenarvioinnista ja neuvoi SPE:tä koskevien sääntöjen sisällöstä. Neuvoa-antava ryhmä laatii myös SPE:n yhtiöjärjestyksen määräyksistä esimerkkejä, jotka julkaistaan sääntöluonnoksen ymmärtämisen helpottamiseksi.

6. Vaikutustenarviointi

Viimeaikaiset selvitykset[13] ja julkiset kuulemiset ovat osoittaneet, että vahvasta potentiaalistaan huolimatta pk-yritykset kohtaavat oikeudellisia ja hallinnollisia esteitä, jotka haittaavat niiden kehittymistä yhtenäismarkkinoilla. Vaikka nämä esteet koskevat kaikkia yrityksiä, jotka haluavat laajentaa toimintaansa rajojen yli, ne ovat suhteellisesti suurimmat pienten yritysten kohdalla, joilla on vähemmän taloudellisia ja henkilöstöresursseja.

Vaikeudet, joita yritykset kohtaavat moninaisten yhtiömuotojen vuoksi, ovat yleensä yrityksen perustamista koskevien säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia (esim. vähimmäispääomavaatimus, rekisteröinti- ja notaarikulut, oikeudellisista neuvoista aiheutuvat kustannukset) ja yrityksen toiminnan harjoittamiseen liittyviä vaikeuksia ja toiminnan harjoittamista koskevien säännösten noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia , jotka nostavat ulkomaisten tytäryhtiöiden toimintakustannuksia verrattuna kotimaisiin tytäryhtiöihin.

Pk-yritysten rajatylittävän toiminnan kehittymistä haittaa myös muissa jäsenvaltioissa tunnettu epäluottamus tiettyihin ulkomaisiin yhtiömuotoihin . Tämä ongelma koskee ensi sijassa vähemmän tunnettuja yhtiömuotoja.

Vaikutustenarvioinnissa tarkastellaan neljää korkean tason toimintavaihtoehtoa:

- Ei ryhdytä toimenpiteisiin vaan tukeudutaan voimassa olevaan lainsäädäntöön ja oikeuskäytäntöön: Vaikka yritysten perustamista on pyritty nopeuttamaan ja helpottamaan EU:ssa, pk-yrityksillä on vielä vastassaan 27 yhtiölainsäädäntöjärjestelmää.

- Pyritään yhdenmukaistamaan jäsenvaltioiden yhtiölainsääntö: Kansallisia järjestelmiä olisi yhdenmukaistettava laajalti, jotta yritysten perustamisesta ja toiminnasta eri jäsenvaltioissa aiheutuvia kustannuksia voitaisiin alentaa merkittävästi. Tämä lähestymistapa edellyttäisi suuria muutoksia kansalliseen lainsäädäntöön. Ne eivät kuitenkaan olisi välttämättä oikeassa suhteessa ehdotuksen tavoitteeseen.

- Parannetaan eurooppayhtiön (SE) sääntöjä ja mukautetaan niitä pk-yritysten tarpeisiin: Eurooppayhtiön sääntöjen ulottaminen pk-yrityksiin edellyttäisi suuria muutoksia. Tämä merkitsisi, että eurooppayhtiöitä koskevaa asetusta olisi tarkistettava perinpohjaisesti ja asetuksesta olisi neuvoteltava uudelleen ennen sen arviointia vuosina 2008–2009.

- Tehdään ehdotus pk-yrityksille tarkoitetun SPE:n säännöiksi: Pk-yrityksille tarkoitetun uuden eurooppalaisen oikeudellisen muodon luominen ratkaisisi edellä esitellyt ongelmat tarjoamalla yhtiömuodon, jonka perustamissäännöt olisivat yhdenmukaiset kaikkialla EU:ssa. Se toisi myös joustavuutta sisäisen organisaation suhteen, mikä puolestaan johtaisi kustannussäästöihin. Se tarjoaisi pk-yrityksille myös eurooppalaisen leiman ja helpottaisi rajatylittävää liiketoimintaa.

7. EHDOTUKSEN PERUSTELUT

I luku: Yleiset säännökset

Yleisissä säännöksissä määritellään SPE:n tärkeimmät piirteet . SPE:llä on oikeushenkilöllisyys ja osakepääomaa. Se on osakeyhtiö, toisin sanoen sen osakkeenomistajat vastaavat vain merkitsemällään summalla. Koska SPE on yksityinen yritys, sen osakkeita ei voitaisi tarjota yleisölle eikä niillä voitaisi käydä julkista kauppaa.

SPE:n perustamista ei ole rajoitettu. Yhtiön perustajia voi olla yksi tai useampia, ne voivat olla luonnollisia henkilöitä ja/tai EY:n perustamissopimuksen 48 artiklassa tarkoitettuja yhtiöitä. SPE:n perustamiseen voivat osallistua myös eurooppayhtiö, eurooppaosuuskunta, eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä tai toinen SPE.

Sääntöjen soveltamisalasta ja suhteesta kansalliseen lainsäädäntöön asetuksessa säädetään seuraavaa:

1. SPE:tä säännellään ensisijaisesti asetuksen suoraan sovellettavilla säännöksillä. Säännöt helpottavat SPE:n perustamista ja varmistavat yhtiön yhdenmukaisuuden EU:ssa.

2. Asetuksessa edellytetään, että tietyistä asioista, erityisesti SPE:n sisäisestä organisaatiosta, on määrättävä yhtiöjärjestyksessä (liite I). Joustavuuden varmistamiseksi osakkeenomistajien tarvitsee ottaa huomioon vain asetuksen säännöt päättäessään muuten vapaasti näiden kysymysten sääntelystä.

3. SPE:tä koskevien sääntöjen piiriin kuuluvissa asioissa kansallinen yhtiölainsäädäntö otetaan huomioon vain asetuksessa määritellyin osin. Yhtiöjärjestyksen määräykset, jotka liitteen I mukaan on sisällytettävä tai voidaan sisällyttää yhtiöjärjestykseen, eivät kuulu kansallisen lainsäädännön soveltamisalaan.

Asetuksen säännökset ja liitteessä I luetellut, yhtiöjärjestykseen sisällytettävät seikat määrittävät EU:n sääntöjen soveltamisalan. Ehdotukseen ei sisälly sellaisia määräyksiä, joita sovellettaisiin silloin, kun yhtiöjärjestys ei kata liitteessä I lueteltuja seikkoja. Kansallisessa lainsäädännössä on kuitenkin säädettävä kyseisen laiminlyönnin tai asetuksen rikkomisen vuoksi määrättävistä seuraamuksista.

Kansallista lainsäädäntöä sovelletaan asioihin, jotka eivät kuulu asetuksen tai liitteen I mukaisen SPE:n yhtiöjärjestyksen piiriin. Näin on laita erityisesti asioissa, joita ei mainita liitteessä I, tai aloilla, jotka eivät kuulu yhtiölainsäädännön piiriin (esim. työ-, maksukyvyttömyys- tai verolainsäädäntö). Sovellettava lainsäädäntö on sen jäsenvaltion yksityisiin osakeyhtiöihin sovellettava lainsäädäntö, jossa SPE:llä on sääntömääräinen kotipaikka. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, mikä yhtiömuoto on kyseessä.

II luku: Perustaminen

Asetuksella ei rajoiteta tapaa, jolla SPE voidaan perustaa. SPE voi olla asetuksen säännösten mukaisesti perustettu uusi yritys (perustettu tyhjästä eli ex nihilo ). Se voidaan perustaa myös muuttamalla olemassa olevaa yhtiötä, jakamalla se tai sulauttamalla olemassa olevat yhtiöt. Kaikenlaisista kansallisen lainsäädännön mukaisista yhtiömuodoista (yksityinen tai julkisesti noteerattu yhtiö, joka joko on tai ei ole oikeushenkilö) voi tulla SPE:itä kansallisen lainsäädännön mukaisesti. SPE:n perustamiseen voi osallistua myös eurooppayhtiö tai toinen SPE.

Yksityisen eurooppayhtiön toiminimen jäljessä on käytettävä lyhennettä ”SPE”. SPE:llä on oltava sääntömääräinen kotipaikka ja keskushallinto tai pääasiallinen toimipaikka jäsenvaltioiden alueella. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen asiassa Centros antaman tuomion[14] mukaisesti SPE:n sääntömääräinen kotipaikka ja keskushallinto tai pääasiallinen toimipaikka voivat sijaita eri jäsenvaltioissa. Osakkeenomistajat voivat myös päättää yhtiön sääntömääräisen kotipaikan siirtämisestä toiseen jäsenvaltioon.

Asetuksessa ei säädetä erityisestä SPE:n rekisteröintimenettelystä, vaan se nojautuu ensimmäisen yhtiöoikeusdirektiivin (68/151/ETY) säännöksiin. Siinä kuitenkin säädetään eräistä vaatimuksista, joiden tarkoituksena on helpottaa SPE:n perustamista ja vähentää siitä aiheutuvia kustannuksia. Ensinnäkin on oltava mahdollista hakea SPE:n rekisteröintiä sähköisesti. Toiseksi asetuksessa on tyhjentävä luettelo asiakirjoista ja tiedoista, joita jäsenvaltiot voivat edellyttää SPE:n rekisteröimiseksi. Asiakirjoihin ja tietoihin tehdyt muutokset on myös kirjattava rekisteriin.

Lisäksi ehdotuksessa säädetään yhdestä oikeudellisesta tarkistuksesta SPE:tä rekisteröitäessä. Tällöin yhtiön asiakirjojen ja tietojen laillisuuden varmistaa jokin hallinnollinen tai oikeudellinen taho tai asiakirjat todistaa oikeiksi notaari. SPE:n perustajien ei tarvitse täyttää molempia ehtoja.

III luku: Osakkeet

Asetuksen mukaan osakkeenomistajilla on laajat vapaudet päättää osakkeita koskevista asioista, erityisesti osakkeisiin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. SPE voi laskea liikkeeseen kantaosakkeita tai etuoikeutettuja osakkeita. Rajoituksia sovelletaan ainoastaan silloin, kun se on tarpeen kolmansien osapuolten tai vähemmistöosakkaiden etujen turvaamiseksi.

Kaikki osakeomistukset on rekisteröitävä SPE:n johtoelimen laatimaan ja ylläpitämään osakasluetteloon . Luettelo on todiste osakeomistuksista, ellei toisin todisteta. Osakkeenomistajat tai kolmannet voivat pyynnöstä tutustua luetteloon.

Osakkeiden siirtoa koskevista edellytyksistä on määrättävä yhtiöjärjestyksessä. Siirtoa koskevien uusien rajoitusten tai kieltojen hyväksymiseen vaaditaan määräenemmistöpäätös (27 artikla). Vähemmistöosakkaiden etujen suojelemiseksi päätöksen hyväksyminen edellyttää lisäksi kunkin rajoituksen tai kiellon kohteena olevan osakkeenomistajan suostumusta.

Asetuksessa ei säädetä osakkeenomistajien oikeudesta lunastaa vähemmistöosakkaiden osuuksia. Siinä ei myöskään velvoiteta enemmistöosakkaita tai SPE:tä ostamaan vähemmistöosakkaan osakkeita ( lunastusvelvollisuus ). Tällaisista seikoista voidaan määrätä yhtiöjärjestyksessä. Asetuksen mukaan tietyissä tapauksissa on kuitenkin mahdollista erottaa osakkeenomistaja ja osakkeenomistaja voi erota myös itse.

IV luku: Pääoma

Yrityksen perustamisen helpottamiseksi asetuksessa säädetään, että vähimmäispääoma on 1 euro. Ehdotus eroaa tavanomaisesta lähestymistavasta, jossa vaatimus korkeasta vähimmäispääomasta katsotaan keinoksi suojella velkojia. Tutkimukset osoittavat, että velkojat tarkastelevat nykyisin pikemminkin muita seikkoja kuin pääomaa, kuten kassavirtaa, joilla on enemmän merkitystä vakavaraisuuden kannalta. Pienten yritysten johtajat, jotka ovat myös osakkeenomistajia, tarjoavat usein henkilökohtaisia takuita velkojille (esimerkiksi pankeille), ja tavarantoimittajat käyttävät usein myös muita keinoja vaateidensa turvaamiseksi, esimerkiksi edellyttämällä, että tavaroiden omistusoikeus siirtyy vasta maksuhetkellä. Myös yritysten pääomatarve vaihtelee toiminnan mukaan. Sen vuoksi on mahdotonta määrittää kaikkien yritysten kannalta tarkoituksenmukainen pääoma. Yrityksen osakkeenomistajat voivat parhaiten määritellä yrityksensä pääomatarpeen.

Asetuksessa ei rajoiteta perustajaosakkaiden oikeutta päättää, minkälainen vastike on annettava osakkeista SPE:tä perustettaessa tai pääomaa korotettaessa. Yhtiöjärjestyksessä on määrättävä, onko perustajien annettava vastike käteisenä vai luontoissuorituksena. Ne voivat vapaasti määrätä, mitä omaisuutta, oikeuksia, palveluja tms. ne hyväksyvät vastikkeeksi osakkeista ja milloin vastike on maksettava tai suoritettava. Yhtiöjärjestyksessä on myös määrättävä, onko asiantuntijan arvioitava luontoissuorituksena annettava vastike. Osakkeenomistajat ovat vastuussa merkitsemällään osuudella kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Asetuksessa on yhtenäiset säännöt SPE:n varoja koskevasta voitonjaosta osakkeenomistajille (esimerkiksi osinko, yrityksen omien osakkeiden osto, velan syntyminen). Voitonjako voidaan toteuttaa vain, jos SPE täyttää tasetestin, toisin sanoen voitonjaon jälkeen sen varat kattavat täysin vastuut. Ehdotuksessa ei määritellä ”varoja” tai ”vastuita”. Tässä suhteessa sovelletaan asiaa koskevia kirjanpitosäännöksiä (ts. neljäs direktiivi (78/660/ETY) tai asetus (EY) N:o 1606/2002).

Koska voitonjakoa koskevan vakavaraisuustestin laatimista edellytetään vain muutamassa jäsenvaltiossa, ehdotuksessa ei tehdä siitä pakollista SPE:ille. Siinä kuitenkin annetaan osakkeenomistajille oikeus määrätä yhtiöjärjestyksessä vakavaraisuustestistä asetuksessa säädetyn tasetestin lisäksi. Jos osakkeenomistajat vaativat johtoelintä allekirjoittamaan vakavaraisuustodistuksen ennen voitonjakoa, niiden on myös määriteltävä siihen liittyvät vaatimukset (esimerkiksi perusteet, kriteerit). Todistuksen on myös oltava julkinen.

Ehdotus ei estä SPE:tä hankkimasta omia osakkeitaan tietyin edellytyksin yrityksen varojen suojaamiseksi. Ennen omien osakkeiden hankkimista SPE:n on tehtävä tasetesti ja myös vakavaraisuustesti, jos sitä edellytetään yhtiöjärjestyksessä. Osakkeenomistajat päättävät osakkeiden hankinnasta. Osakkeisiin liittyvät ei-rahalliset oikeudet (erityisesti äänioikeudet ja merkintäetuoikeudet) eivät ole voimassa. Yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä lisäehdoista ja muista rajoituksista.

V luku: SPE:n organisaatio

SPE:n osakkeenomistajat voivat hyvin vapaasti päättää yhtiön sisäisestä organisaatiosta, jollei asetuksesta muuta johdu. Asetuksen 27 artiklassa on luettelo päätöksistä, jotka osakkeenomistajien on tehtävä . Tämä luettelo ei ole kuitenkaan tyhjentävä. Yhtiöjärjestyksessä on määrättävä vaaditusta enemmistöstä ja päätösvaltaisuudesta ottaen huomioon 27 artikla, jossa säädetään, että eräät päätökset on tehtävä määräenemmistöllä (toisin sanoen vähintään 2/3:lla SPE:n äänioikeuksista, mutta yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä myös suuremmasta määräenemmistöstä, esimerkiksi ¾:n enemmistöstä).

Asetuksessa ei säädetä velvollisuudesta järjestää yhtiökokouksia. Osakkeenomistajien päätöksentekomenettely on esitettävä yhtiöjärjestyksessä. Osakkeenomistajilla on laajat oikeudet saada tietoja SPE:tä koskevista asioista. Niiden oikeuteen riitauttaa yhteisesti tehdyt päätökset sovelletaan kansallista lainsäädäntöä.

Asetuksessa varmistetaan vähemmistöosakkaille kaksi nimenomaista oikeutta: oikeus pyytää osakkeenomistajien päätöstä asiasta ja oikeus pyytää toimivaltaista tuomioistuinta tai hallintoviranomaista nimittämään riippumaton asiantuntija (erityisesti riippumaton tilintarkastaja).

Kaikki päätökset, joita ei ole mainittu asetuksessa tai yhtiöjärjestyksessä, kuuluvat SPE:n toiminnasta vastaavan johtoelimen toimivaltaan. Yhtiöjärjestyksessä määrätään SPE:n hallintorakenteesta (yksi johtaja tai useampia johtajia, yksi- tai kaksitasoinen hallintojärjestelmä). Jos SPE:hen sovelletaan henkilöstön osallistumista koskevaa järjestelmää, valitun hallintorakenteen on mahdollistettava tämän oikeuden käyttö.

SPE:n osakkeenomistajat päättävät johtajien nimittämisestä ja erottamisesta. Yhtiöjärjestyksessä on määrättävä johtajien toimikauden kesto ja mahdolliset kelpoisuusvaatimukset. Asetuksessa kielletään niitä, jotka eivät ole kelpoisia toimimaan johtajana jossain jäsenvaltiossa, toimimasta SPE:n johtajana.

Asetuksessa säädetään johtajille velvollisuus toimia yrityksen edun mukaisesti. Näin ollen johtajien velvollisuuksien kohteena on SPE ja vain kyseinen yhtiö voi vaatia niiden täytäntöönpanoa. Asetuksessa ei anneta yksittäisille osakkeenomistajille tai velkojille oikeutta haastaa suoraan johtoelimen jäseniä oikeuteen.

Asetuksessa säädetään yleisestä huolellisuusstandardista, jonka mukaisesti johtajilta vaaditaan liiketoiminnan harjoittamisen edellyttämää huolellisuutta ja taitoa. Kansalliset tuomioistuimet voivat kehittää tämän säännöksen tulkintaa. Vaikka asetuksessa säädetään johtajien tärkeimmistä erityisvelvollisuuksista (esimerkiksi voitonjakoesityksen tekeminen), yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä muista velvollisuuksista. Johtajien on vältettävä kaikkia todellisia tai mahdollisia eturistiriitoja. Yhtiöjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että tilanteet, joihin liittyy eturistiriitoja, saattavat olla hyväksyttävissä.

Asetuksessa säädetään johtajien vastuusta silloin, kun SPE:lle on aiheutunut tappio tai vahinko siksi, että johtajat ovat laiminlyöneet asetuksesta, yhtiöjärjestyksestä tai osakkeenomistajien päätöksestä johtuvat velvollisuutensa. Muut vastuihin liittyvät seikat, kuten velvollisuuksien tai jonkin ”liiketoimintapäätösperiaatteen” (business judgement rule) laiminlyönnistä aiheutuvat seuraamukset, kuuluvat kansallisen lainsäädännön piiriin.

VI luku: Henkilöstön osallistuminen

Henkilöstön osallistuminen on mahdollista pienyrityksissä vain muutamassa jäsenvaltiossa (esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa).

Pääomayhtiöiden rajatylittävistä sulautumisista annetusta direktiivistä (2005/56/EY) johdetun yleisperiaatteen mukaan SPE:hen sovelletaan sen jäsenvaltion sääntöjä henkilöstön osallistumisesta, jossa yhtiön sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee. Näin SPE on henkilöstön osallistumisen suhteen yhtä houkutteleva kuin vastaavat kansalliset yrityksetkin.

Rajatylittäviin sulautumiin, joihin osallistuu SPE:itä, sovelletaan rajatylittäviä sulautumia koskevaa direktiiviä. Erityissääntöjä tarvitaan kuitenkin silloin, kun SPE:n sääntömääräinen kotipaikka aiotaan siirtää.

VII luku: SPE:n sääntömääräisen kotipaikan siirto

SPE voi siirtää sääntömääräisen kotipaikkansa toiseen jäsenvaltioon ja säilyttää silti oikeushenkilöllisyytensä eikä yhtiötä tarvitse purkaa. Kolmansien osapuolten etujen suojelemiseksi asetuksessa ei sallita SPE:n sääntömääräisen kotipaikan siirtoa yhtiötä purettaessa, sen ollessa selvitystilassa tai muiden vastaavien menettelyiden aikana.

Siirtomenettelyn perustana ovat eurooppayhtiöstä annetun asetuksen säännökset sääntömääräisen kotipaikan siirrosta.

Asetuksessa säädetään erityisjärjestelmästä, jota sovelletaan silloin, kun SPE, jota koskevat säännökset henkilöstön osallistumisesta, siirtää sääntömääräisen kotipaikkansa jäsenvaltioon, jossa ei ole säännöksiä oikeudesta henkilöstön osallistumiseen tai kyseiset oikeudet ovat vähäisemmät tai jossa ei myönnetä muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien, SPE:hen kuuluvien yritysten työntekijöille samoja henkilöstön osallistumista koskevia oikeuksia kuin ne, jotka heillä olivat ennen siirtoa. Jos tällaisessa tapauksessa vähintään kolmasosa SPE:n työntekijöistä työskentelee kotijäsenvaltiossa, yhtiön johtoelimen jäsenten ja työntekijöiden edustajien on neuvoteltava päästäkseen sopimukseen henkilöstön osallistumisesta. Jos sopimukseen ei päästä, sovelletaan kotijäsenvaltiossa voimassa olevia henkilöstön osallistumista koskevia järjestelyjä.

VIII luku: Yhtiön rakenneuudistus, purkaminen ja pätemättömyys

Asetuksessa säädetään, että SPE:n purkamiseen tai sen muuttamiseen kansalliseen yhtiömuotoon sovelletaan kansallista lainsäädäntöä. SPE voi sulautua muiden yhtiöiden kanssa, ja se voidaan jakaa niiden sääntöjen mukaisesti, joita sovelletaan yksityisiin osakeyhtiöihin.

IX luku: Lisä- ja siirtymäsäännökset

Asetuksen 42 artiklan mukaan euroalueen ulkopuolisessa jäsenvaltiossa rekisteröity SPE voi ilmoittaa pääomansa ja laatia tilinpäätöksensä kyseisen jäsenvaltion kansallisena valuuttana, mutta kyseinen yhtiö voi ilmoittaa pääomansa ja/tai laatia tilinpäätöksensä myös euroina.

X luku: Loppusäännökset

Asetuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot säätävät tietyistä asioista omassa lainsäädännössään. Erityisesti niiden on säädettävä rekisteröintiä, sääntömääräisen kotipaikan siirtämistä sekä asetuksen ja yhtiöjärjestyksen rikkomisesta määrättäviä seuraamuksia koskevista menettelysäännöistä.

2008/0130 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS,

yksityisen eurooppayhtiön säännöistä (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 308 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,[15]

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon,[16]

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,[17]

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Oikeudellinen ympäristö, jossa yritykset toimivat yhteisössä, on edelleen pääasiassa kansallinen. Tämän johdosta yritykset joutuvat tekemisiin monenlaisten kansallisten lakien, yhtiömuotojen ja yhtiöjärjestelmien kanssa. Eräät näistä vaikeuksista voidaan voittaa lähentämällä kansallisia lakeja EY:n perustamissopimuksen 44 artiklaan perustuvien direktiivien avulla. Jäsenvaltioiden lakien lähentäminen ei kuitenkaan vapauta henkilöitä, jotka haluavat perustaa yrityksen, velvollisuudesta ottaa kussakin jäsenvaltiossa käyttöön kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukainen yhtiömuoto.

(2) Olemassa olevat yhteisön yhtiömuodot, erityisesti eurooppayhtiö (SE), jonka oikeusmuoto vahvistettiin eurooppayhtiön (SE) säännöistä 8 päivänä lokakuuta 2001 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 2157/2001[18], on tarkoitettu suurille yrityksille. SE:n vähimmäispääomavaatimuksen ja sen perustamista koskevien rajoitusten vuoksi on monia yrityksiä, erityisesti pienempiä, joille kyseinen yhtiömuoto ei sovellu. Koska yhtiölainsäädäntöjen moninaisuus aiheuttaa vaikeuksia pienille yrityksille eikä SE sovi niille, on aiheellista säätää nimenomaan pienille yrityksille tarkoitetusta eurooppalaisesta yhtiömuodosta, joka on mahdollista luoda kaikkialla yhteisön alueella.

(3) Koska yksityinen yritys (jäljempänä ’SPE’), joka voidaan perustaa kaikkialla yhteisössä, on tarkoitettu pienille yrityksille, olisi säädettävä oikeusmuodosta, joka on mahdollisimman yhtenäinen kaikkialla yhteisössä, ja mahdollisimman monet seikat olisi jätettävä osakkeenomistajien sopimusvapauden piiriin, kun taas osakkeenomistajille, velkojille, työntekijöille ja kolmansille osapuolille olisi taattava korkeatasoinen oikeusvarmuus. Kun otetaan huomioon, että osakkeenomistajat voivat joustavasti ja vapaasti päättää SPE:n sisäisten asioiden järjestämisestä, yhtiön yksityisen luonteen olisi heijastuttava myös siinä, että sen osakkeita ei saisi tarjota yleisölle eikä kaupata pääomamarkkinoilla, mukaan lukien säännellyillä markkinoilla käytävä kauppa tai noteeraaminen.

(4) Jotta yritykset saisivat sisämarkkinoista täyden hyödyn, SPE:n sääntömääräisen kotipaikan ja pääasiallisen toimipaikan pitäisi voida sijaita eri jäsenvaltioissa ja SPE:n pitäisi voida siirtää sääntömääräinen kotipaikka jäsenvaltiosta toiseen riippumatta siitä, siirtääkö se myös keskushallintonsa tai pääasiallisen toimipaikkansa.

(5) Tehokkuusetujen ja kustannussäästöjen saavuttamiseksi SPE:n perustamisen pitäisi olla mahdollista kaikissa jäsenvaltioissa, ja yhtiömuodon pitäisi vaihdella mahdollisimman vähän.

(6) SPE:n riittävän yhtenäisyyden varmistamiseksi mahdollisimman monen yhtiömuotoon liittyvän seikan olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan joko aineellisten sääntöjen kautta tai sisällyttämällä kyseiset seikat SPE:n yhtiöjärjestykseen. Tämän vuoksi on aiheellista laatia liitteessä esitettävä luettelo seikoista, joita koskevista säännöistä SPE:n osakkeenomistajilla on velvollisuus määrätä yhtiöjärjestyksessä. Kyseisten seikkojen osalta olisi sovellettava ainoastaan yhteisön oikeutta ja sen vuoksi osakkeenomistajilla olisi oltava mahdollisuus vahvistaa niitä koskevat säännöt, jotka poikkeavat sen jäsenvaltion yksityisten osakeyhtiöiden kansallisiin muotoihin sovellettavasta lainsäädännöstä, jossa SPE on rekisteröity. Kansallista lainsäädäntöä olisi sovellettava asioihin, joista tässä asetuksessa niin säädetään, ja kaikkiin muihin asioihin, jotka eivät kuulu tämän asetuksen artiklojen soveltamisalaan, kuten maksukyvyttömyys, työllisyys ja verotus, tai joista asetuksen mukaan ei määrätä yhtiöjärjestyksessä.

(7) Jotta SPE olisi helposti yksityishenkilöiden ja pienten yritysten käytettävissä oleva yhtiömuoto, se pitäisi voida perustaa tyhjästä ( ex nihilo ) tai olemassa olevien kansallisten yritysten muuttamisen, sulauttamisen tai jakamisen tuloksena. SPE:n perustamiseen yrityksiä muuttamalla, sulauttamalla tai jakamalla olisi sovellettava kansallista lainsäädäntöä.

(8) Yrityksen rekisteröintiin liittyvien kustannusten ja hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi SPE:n rekisteröintimuodollisuuksien olisi rajoituttava vaatimuksiin, jotka ovat tarpeen oikeusvarmuuden varmistamiseksi, ja SPE:n perustamisen yhteydessä toimitettujen asiakirjojen oikeellisuus olisi varmistettava vain kerran, joko ennen rekisteröintiä tai sen jälkeen. Rekisteröinnissä on aiheellista käyttää rekistereitä, joita tarkoitetaan niiden takeiden yhteensovittamisesta samanveroisiksi, joita jäsenvaltioissa vaaditaan perustamissopimuksen 58 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilta yhtiöiltä niiden jäsenten sekä ulkopuolisten etujen suojaamiseksi 9 päivänä maaliskuuta 1968 annetussa ensimmäisessä neuvoston direktiivissä 68/151/ETY[19].

(9) Koska pienet yritykset usein tarvitsevat pitkäaikaista rahoituksellista ja henkilökohtaista sitoutumista, niiden olisi pystyttävä mukauttamaan osakepääomarakennettaan ja osakkeisiin liittyviä oikeuksia omiin olosuhteisiinsa. SPE:n osakkeenomistajien olisi sen vuoksi voitava vapaasti määrittää osakkeisiinsa liittyvät oikeudet, oikeuksien muuttamista koskeva menettely, osakkeiden siirtomenettely ja siirtoa koskevat mahdolliset rajoitukset.

(10) SPE:n toiminnan ja osakkeenomistajien vapauden suojelemiseksi SPE:n olisi voitava pyytää tuomioistuimelta lupa erottaa osakkeenomistajat, jotka vakavasti vahingoittavat sen etuja, ja SPE:n osakkeenomistajilla, joiden edulle on aiheutunut vakavaa vahinkoa tiettyjen tapahtumien johdosta, olisi oltava oikeus erota SPE:stä.

(11) SPE:hen ei pitäisi soveltaa korkeaa pääomavaatimusta, koska tämä olisi SPE:n perustamisen este. Velkojat olisi kuitenkin suojattava osakkeenomistajien liialliselta voitonjaolta, joka saattaisi vaikuttaa SPE:n kykyyn maksaa velkansa. Tämän vuoksi olisi kiellettävä voitonjaot, joiden johdosta SPE:n vastuut ylittävät varojen arvon. Osakkeenomistajien olisi myös voitava vaatia, että SPE:n johtoelin allekirjoittaa vakavaraisuustodistuksen.

(12) Koska velkojat olisi suojattava SPE:n pääoman alentamisen varalta, on säädettävä tietyistä säännöistä, jotka koskevat ajankohtaa, jolloin pääoman alentaminen tulee voimaan.

(13) Koska pienet yritykset tarvitsevat oikeudellisia rakenteita, jotka voidaan mukauttaa niiden tarpeiden ja koon mukaan ja joita voidaan muokata toiminnan kehittyessä, SPE:n osakkeenomistajien olisi yhtiöjärjestyksessään vapaasti voitava päättää tarpeisiinsa parhaiten sopivasta sisäisestä organisaatiosta. SPE:llä voi olla yksi tai useampi toimitusjohtaja sekä yksi- tai kaksitasoinen hallintorakenne. Olisi kuitenkin säädettävä vähemmistöosakkaiden suojan varmistavista pakollisista säännöistä osakkeenomistajien epäoikeudenmukaisen kohtelun välttämiseksi; erityisesti eräät tärkeät päätökset olisi tehtävä vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä kaikista SPE:n liikkeeseen laskemiin osakkeisiin liittyvistä äänioikeuksista. Oikeutta pyytää päätöstä tai pyytää riippumatonta asiantuntijaa tutkimaan väärinkäytöksiä voidaan rajoittaa, mutta tällaisen oikeuden edellytykseksi ei saa asettaa yli viiden prosentin omistusta SPE:n äänioikeuksista, vaikka yhtiöjärjestyksessä voidaan toisaalta määrätä alemmasta rajasta.

(14) Kun SPE:n sääntömääräinen kotipaikka siirretään toiseen jäsenvaltioon, toimivaltaisten kansallisten viranomaisten olisi seurattava siirron täytäntöönpanoa ja laillisuutta. Olisi varmistettava, että osakkeenomistajat, velkojat ja työntekijät voivat tutustua ajoissa siirtoehdotukseen ja johtoelimen kertomukseen.

(15) Henkilöstön osallistumista koskevaan oikeuteen olisi sovellettava sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa SPE:llä on sääntömääräinen kotipaikka (’kotijäsenvaltio’). SPE:tä ei pitäisi käyttää näiden oikeuksien kiertämiseen. Jos jäsenvaltion, jonne SPE siirtää sääntömääräisen kotipaikkansa, kansallisessa lainsäädännössä ei säädetä vähintään samantasoisesta henkilöstön osallistumisesta kuin kotijäsenvaltiossa, tietyissä tapauksissa olisi neuvoteltava siirron jälkeisestä henkilöstön osallistumisesta yhtiössä. Jos neuvotteluissa ei päästä tulokseen, yritykseen ennen siirtoa sovellettuja säännöksiä olisi sovellettava myös siirron jälkeen.

(16) Muihin työntekijöiden oikeuksiin kuin niihin, jotka koskevat henkilöstön osallistumista, olisi sovellettava eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä 22 päivänä syyskuuta 1994 annettua neuvoston direktiiviä 94/45/EY[20], työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 20 päivänä heinäkuuta 1998 annettua neuvoston direktiiviä 98/59/EY[21], työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 12 päivänä maaliskuuta 2001 annettua neuvoston direktiiviä 2001/23/EY[22] ja työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä 11 päivänä maaliskuuta 2002 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/14/EY[23].

(17) Jäsenvaltioiden olisi annettava säännökset seuraamuksista, joita sovelletaan tämän asetuksen säännösten rikkomiseen, mukaan lukien rikkomiset, jotka koskevat velvollisuutta määrätä SPE:n yhtiöjärjestyksessä tässä asetuksessa säädetyistä seikoista, ja varmistettava säännösten täytäntöönpano. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(18) Perustamissopimuksessa ei ole muita määräyksiä tämän asetuksen antamiseksi tarvittavista valtuuksista kuin 308 artikla.

(19) Ehdotetun toimen tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin siltä osin kuin niihin liittyy sellaisen yhtiömuodon luominen, jolla olisi yhteiset piirteet koko yhteisössä, vaan tavoitteet voidaan toiminnan laajuuden vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 ARTIKLA Kohde

Tässä asetuksessa säädetään edellytyksistä, joita sovelletaan yksityisen eurooppayhtiön muotoisten yritysten (Societas Privata Europaea, jäljempänä ’SPE’) perustamiseen ja toimintaan yhteisössä.

2 artikla Määritelmät

1. Tässä asetuksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a) ’osakkeenomistajalla’ tarkoitetaan perustajaosakasta ja muita henkilöitä, joiden nimet on kirjattu osakasluetteloon 15 ja 16 artiklan mukaisesti;

b) ’voitonjaolla’ tarkoitetaan mitä tahansa taloudellista etua, jonka osakkeenomistaja on saanut SPE:ltä suoraan tai välillisesti hallussaan oleviin osakkeisiin liittyen, mukaan lukien rahan tai omaisuuden siirto sekä velan syntyminen;

c) ’johtajalla’ tarkoitetaan yksittäistä toimitusjohtajaa ja ketä tahansa SPE:n johtokunnan, hallituksen tai valvontaelimen jäsentä;

d) ’johtoelimellä’ tarkoitetaan yhtä tai useampaa yksittäistä toimitusjohtajaa, johtokuntaa (kaksitasoinen hallintorakenne) tai hallitusta (yksitasoinen hallintorakenne), joka on SPE:n yhtiöjärjestyksessä määrätty vastaamaan SPE:n johdosta;

e) ’valvontaelimellä’ tarkoitetaan hallintoneuvostoa (kaksitasoinen hallintorakenne), joka on SPE:n yhtiöjärjestyksessä määrätty vastaamaan johtoelimen valvonnasta;

f) ’kotijäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, jossa SPE:llä on sääntömääräinen kotipaikka juuri ennen sääntömääräisen kotipaikan siirtoa toiseen jäsenvaltioon;

g) ’vastaanottavalla jäsenvaltiolla’ tarkoitetaan jäsenvaltiota, johon SPE:n sääntömääräinen kotipaikka siirretään.

2. Edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu voitonjako voidaan toteuttaa ostamalla omaisuutta, lunastamalla tai muuten hankkimalla osakkeita tai muilla tavoin.

3 artikla SPE:n perustamista koskevat vaatimukset

1. SPE:n on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a) sen pääoma on jaettu osakkeisiin,

b) osakkeenomistaja vastaa ainoastaan merkitsemällään määrällä tai määrällä, jonka hän on sopinut merkitsevänsä,

c) se on oikeushenkilö,

d) sen osakkeita ei saa tarjota yleisölle eikä niillä saa käydä julkista kauppaa,

e) sen voivat perustaa yksi tai useampi luonnollinen henkilö ja/tai oikeushenkilö, jäljempänä ’perustajaosakkaat’.

2. Edellä 1 kohdan d alakohdassa osakkeita katsotaan ’tarjotun yleisölle’, jos henkilöille osoitetaan minkä tahansa muotoinen tiedonanto millä tahansa keinoin ja siinä esitetään tarjouksen ehdoista ja tarjottavista osakkeista riittävästi tietoja, joiden perusteella sijoittaja voi päättää osakkeiden ostamisesta tai merkitsemisestä, myös silloin kun osakkeet ostetaan rahoituspalveluiden välittäjien kautta.

3. Edellä 1 kohdan e alakohdassa ’oikeushenkilöllä’ tarkoitetaan perustamissopimuksen 48 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettua yhtiötä, asetuksessa (EY) N:o 2001/2157 tarkoitettua julkista eurooppayhtiötä, jäljempänä ’eurooppayhtiö’, neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1435/2003 tarkoitettua eurooppaosuuskuntaa, neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2137/85 tarkoitettua eurooppalaista taloudellista etuyhtymää ja SPE:tä.

4 artikla SPE:hen sovellettavat säännöt

1. SPE:hen sovelletaan tätä asetusta ja liitteessä I lueteltujen asioiden osalta myös yhtiöjärjestystä.

Asioissa, jotka eivät kuulu tämän asetuksen artiklojen tai liitteen I soveltamisalaan, SPE:hen sovelletaan lainsäädäntöä, mukaan lukien yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanemiseksi annetut säännökset, jota sovelletaan yksityisiin osakeyhtiöihin jäsenvaltiossa, jossa SPE:llä on sääntömääräinen kotipaikka, jäljempänä ’kansallinen lainsäädäntö’.

II LUKU PERUSTAMINEN

5 ARTIKLA Perustamistapa

1. Jäsenvaltioiden on sallittava SPE:n perustaminen jollakin seuraavista tavoista:

a) SPE perustetaan tämän asetuksen mukaisesti;

b) olemassa olevaa yhtiötä muutetaan;

c) olemassa olevat yhtiöt sulautuvat;

d) olemassa oleva yhtiö jaetaan.

2. Kun SPE muodostetaan muuttamalla, sulauttamalla tai jakamalla olemassa olevia yhtiöitä, kuhunkin sulautuvaan tai jaettavaan yhtiöön sovelletaan yhtiön muuttamista koskevaa kansallista lainsäädäntöä. Yhtiön perustaminen muuttamalla ei johda yhtiön purkamiseen tai sen oikeushenkilöllisyyden menetykseen tai katkeamiseen.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa ’yhtiöllä’ tarkoitetaan minkä tahansa muotoista yhtiötä, joka voidaan perustaa jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti, eurooppayhtiötä ja soveltuvin osin SPE:tä.

6 artikla Yhtiön toiminimi

SPE:n toiminimen jäljessä on käytettävä lyhennettä ”SPE”.

Vain SPE voi lisätä toiminimeensä lyhenteen ”SPE”.

7 artikla Yrityksen kotipaikka

SPE:n sääntömääräinen kotipaikka ja sen keskushallinto tai pääasiallinen toimipaikka sijaitsevat yhteisössä.

SPE:llä ei ole velvollisuutta pitää keskushallintoaan tai pääasiallista toimipaikkaansa jäsenvaltiossa, jossa sen sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee.

8 artikla Yhtiöjärjestys

1. SPE:llä on oltava yhtiöjärjestys, joka kattaa vähintään tässä asetuksessa säädetyt seikat liitteen I mukaisesti.

2. SPE:n yhtiöjärjestys on laadittava kirjallisesti ja kunkin perustajaosakkaan on allekirjoitettava se.

3. Yhtiöjärjestykseen ja siihen tehtyihin muutoksiin voidaan nojautua seuraavasti:

a) osakkeenomistajien ja SPE:n johtoelimen sekä sen mahdollisen valvontaelimen suhteen siitä päivästä alkaen, jolloin yhtiöjärjestys allekirjoitetaan, ja muutosten osalta siitä päivästä alkaen, jolloin ne hyväksytään;

b) kolmansien osapuolten suhteen direktiivin 68/151/ETY 3 artiklan 5, 6 ja 7 kohdan täytäntöönpanemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisesti.

9 artikla Rekisteröinti

1. Kukin SPE rekisteröidään jäsenvaltiossa, jossa sen sääntömääräinen kotipaikka on, direktiivin 68/151/ETY[24] 3 artiklan mukaisesti kansallisessa lainsäädännössä määrättyyn rekisteriin.

2. SPE:stä tulee oikeushenkilö sinä päivänä, jona se merkitään rekisteriin.

3. Jos on kyse yritysostoon perustuvasta sulautumasta, ostavasta yrityksestä tulee SPE sinä päivänä, jona sulautuma rekisteröidään.

Jos on kyse yritysostoon perustuvasta yrityksen jakamisesta, vastaanottavasta yrityksestä tulee SPE sinä päivänä, jona jako rekisteröidään.

10 artikla Rekisteröintiin liittyvät muodollisuudet

1. Rekisteröintihakemuksen tekevät SPE:n perustajaosakkaat tai niiden valtuuttamat henkilöt. Hakemus voidaan tehdä sähköisesti.

2. Jäsenvaltiot eivät saa edellyttää SPE:n rekisteröintihakemusta tehtäessä muita kuin seuraavia tietoja ja asiakirjoja:

a) SPE:n toiminimi ja sen sääntömääräinen kotipaikka;

b) niiden henkilöiden nimet, osoitteet ja muut tarpeelliset tiedot, jotka ovat valtuutettuja edustamaan SPE:tä asioitaessa kolmansien osapuolten kanssa ja oikeusmenettelyissä tai ottamaan osaa SPE:n hallintoon, johtoon tai valvontaan;

c) SPE:n osakepääoma;

d) osakelajit ja kuhunkin osakelajiin kuuluvien osakkeiden määrä;

e) osakkeiden kokonaismäärä;

f) osakkeiden nimellisarvo tai kirjanpidollinen vasta-arvo;

g) SPE:n yhtiöjärjestys;

h) jos SPE on muodostettu yhtiöiden muuttamisen, sulauttamisen tai jakamisen seurauksena, SPE:n perustamiseen johtanut muuttamista, sulauttamista tai jakamista koskeva päätös.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot on toimitettava kansallisessa lainsäädännössä edelletyllä kielellä.

4. SPE:n rekisteröinnin edellytyksenä voi olla ainoastaan yksi seuraavista vaatimuksista:

a) SPE:n asiakirjojen ja tietojen oikeudellisuuden varmistaa hallinnollinen tai oikeudellinen elin;

b) SPE:n asiakirjojen ja tietojen laillisuudesta annetaan todistus.

5. SPE:n on toimitettava 2 kohdan a–g alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin tai asiakirjoihin tehdyt muutokset rekisteriin 14 kalenteripäivän kuluessa päivästä, jolloin muutos tuli voimaan. Jokaisen yhtiöjärjestykseen tehdyn muutoksen jälkeen SPE:n on toimitettava yhtiöjärjestys rekisteriin sellaisena kuin se on muutettuna.

6. SPE:n rekisteröiminen on julkistettava.

11 artikla Tietojen julkistaminen

1. Tämän asetuksen mukaisesti julkistettavien, SPE:tä koskevien asiakirjojen ja tietojen julkistaminen on tehtävä direktiivin 68/151/ETY 3 artiklan täytäntöönpanemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

2. SPE:n laatimissa kirjeissä ja tilauslomakkeissa, riippumatta siitä, ovatko ne paperilla vai sähköisessä muodossa, samoin kuin sen mahdollisilla verkkosivuilla, on ilmoitettava seuraavat tiedot:

a) tiedot, jotka ovat tarpeen 9 artiklassa tarkoitetun rekisterin tunnistamiseksi, sekä SPE:n rekisteröintinumero;

b) SPE:n toiminimi, sen sääntömääräinen kotipaikka ja tarvittaessa tieto siitä, että yhtiö puretaan.

12 artikla Vastuu ennen SPE:n rekisteröintiä toteutetuista toimista

Jos SPE:n puolesta on toteutettu toimia ennen sen rekisteröintiä, SPE voi rekisteröinnin jälkeen ottaa vastuulleen kyseisistä toimista johtuvat velvollisuudet. Jos SPE ei ota vastuulleen kyseisiä velvollisuuksia, toimet toteuttaneet henkilöt vastaavat niistä yhteisvastuullisesti ilman rajoituksia.

13 artikla Sivuliikkeet

SPE:n sivuliikkeisiin sovelletaan sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa sivuliike sijaitsee, mukaan lukien neuvoston direktiivin 89/666/ETY [25] täytäntöönpanemiseksi annetut säännökset.

III LUKU OSAKKEET

14 ARTIKLA

Osakkeet

1. SPE:n osakkeet merkitään osakasluetteloon.

2. Osakkeet, joilla on samat oikeudet ja velvollisuudet, muodostavat yhden osakelajin.

3. Jollei 27 artiklasta muuta johdu, SPE:n yhtiöjärjestyksen muuttaminen niin, että osakelajiin liittyviä oikeuksia muutetaan (mukaan luettuna osakelajiin liittyvien oikeuksien muutosmenettelyyn tehtävät muutokset), edellyttää vähintään kahden kolmasosan kyseisen osakelajiin liittyvien äänten enemmistön suostumusta.

4. Jos osakkeen omistaa useampi kuin yksi henkilö, kyseiset henkilöt katsotaan yhdeksi osakkeenomistajaksi SPE:ssä. He voivat käyttää oikeuksiaan yhteisen edustajan kautta, joka on se henkilö, jonka nimi on mainittu ensimmäisenä kyseisen osakkeen omistajien luettelossa, ellei SPE:lle ole ilmoitettu toisin. He vastaavat yhteisvastuullisesti osakkeeseen liittyvistä sitoumuksista.

15 artikla

Osakasluettelo

1. SPE:n johtoelin laatii osakasluettelon. Luettelossa on oltava ainakin seuraavat tiedot:

a) kunkin osakkeenomistajan nimi ja osoite;

b) kyseisen osakkeenomistajan omistamien osakkeiden määrä, nimellisarvo tai kirjanpidollinen vasta-arvo;

c) jos osakkeen omistaa useampi kuin yksi henkilö, yhteisomistajien ja yhteisen edustajan nimet ja osoitteet;

d) osakkeiden hankintapäivä;

e) kyseisen osakkeenomistajan maksaman tai maksettavaksi lankeavan mahdollisen vastikkeen määrä käteisenä;

f) kyseisen osakkeenomistajan suorittaman tai suoritettavaksi lankeavan mahdollisen luontoissuorituksen arvo ja luonne;

g) päivä, jolloin osakkeenomistajan jäsenyys SPE:ssä päättyy.

2. Osakasluettelo muodostaa todisteen 1 kohdan a–g alakohdassa lueteltujen seikkojen paikkansapitävyydestä, ellei toisin todisteta.

3. Osakasluetteloa ja siihen tehtyjä muutoksia ylläpitää yhtiön johtoelin, ja osakkeenomistajat tai kolmannet osapuolet voivat tutustua niihin pyynnöstä.

16 artikla

Osakkeiden siirto

1. Jollei 27 artiklasta muuta johdu, osakkeiden siirtoa koskevan rajoituksen tai kiellon käyttöönottamista tai muuttamista koskeva päätös voidaan tehdä vain kaikkien kyseisen rajoituksen tai kiellon kohteena olevien osakkeenomistajien suostumuksella.

2. Kaikki osakkeiden siirtosopimukset on tehtävä kirjallisesti.

3. Siirrosta ilmoitettaessa johtoelimen on viipymättä merkittävä osakkeenomistaja 15 artiklassa tarkoitettuun luetteloon sillä edellytyksellä, että siirto on toteutettu tämän asetuksen ja SPE:n yhtiöjärjestyksen mukaisesti ja että osakkeenomistaja toimittaa kohtuulliset todisteet osakkeen laillisesta omistuksestaan.

4. Jollei 3 kohdasta muuta johdu, osakkeiden siirto tulee voimaan seuraavasti:

a) SPE:n osalta sinä päivänä, jona osakkeenomistaja ilmoittaa SPE:lle siirrosta;

b) kolmansien osapuolten osalta sinä päivänä, jona osakkeenomistaja merkitään 15 artiklassa tarkoitettuun luetteloon.

5. Osakkeen siirto on pätevä vain, jos se on tämän asetuksen ja yhtiöjärjestyksen mukainen. Tässä yhteydessä sovelletaan osakkeita vilpittömässä mielessä hankkivien henkilöiden suojaa koskevaa kansallista lainsäädäntöä.

17 artikla

Osakkeenomistajan erottaminen

1. Osakkeenomistajien päätöksen perusteella ja SPE:n hakemuksesta toimivaltainen tuomioistuin voi määrätä osakkeenomistajan erotettavaksi, jos tämä on vakavasti vahingoittanut SPE:n etua tai jos osakkeenomistajan jäsenyyden jatkuminen SPE:ssä on haitallista sen moitteettoman toiminnan kannalta. Hakemus tuomioistuimelle on tehtävä 60 kalenteripäivän kuluessa osakkeenomistajien päätöksestä.

2. Tuomioistuin päättää, olisiko osakkeenomistajan äänioikeudet ja muut ei-rahalliset oikeudet peruutettava kunnes lopullinen päätös on tehty.

3. Jos tuomioistuin määrää osakkeenomistajan erotettavaksi, se päättää, onko muiden osakkeenomistajien ja/tai SPE:n itse hankittava kyseiset osakkeet, ja määrää osakkeiden hinnan maksamisesta.

18 artikla

Osakkeenomistajan eroaminen

1. Osakkeenomistajalla on oikeus erota SPE:stä, jos SPE:n toimintaa harjoitetaan tai sitä on harjoitettu tavalla, joka vakavasti vahingoittaa osakkeenomistajan etua yhden tai useamman seuraavassa luetellun tapahtuman johdosta:

a) SPE on menettänyt huomattavan osan varoistaan;

b) SPE:n sääntömääräinen kotipaikka on siirretty toiseen jäsenvaltioon;

c) SPE:n toiminta on muuttunut merkittävästi;

d) osinkoja ei ole jaettu vähintään kolmeen vuoteen vaikka SPE:n taloudellinen tilanne olisi sallinut voitonjaon.

2. Osakkeenomistajan on toimitettava eroanomuksensa SPE:lle kirjallisesti ja ilmoitettava eron syyt.

3. SPE:n johtoelimen on 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen saatuaan pyydettävä viipymättä osakkeenomistajien päätöstä siitä, lunastavatko muut osakkeenomistajat vai SPE itse kyseisen osakkeenomistajan osakkeet.

4. Jos SPE:n osakkeenomistajat eivät tee 3 kohdassa tarkoitettua päätöstä tai eivät hyväksy osakkeenomistajan eron syitä 30 kalenteripäivän kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen tekemisestä, johtoelin ilmoittaa asiasta osakkeenomistajalle viipymättä.

5. Jos osakkeiden hinnasta aiheutuu kiistaa, niiden arvon määrittää osapuolten nimittämä riippumaton asiantuntija tai, jos osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen, toimivaltainen tuomioistuin tai hallintoviranomainen.

6. Osakkeenomistajan hakemuksesta toimivaltainen tuomioistuin voi määrätä, että muiden osakkeenomistajien tai SPE:n itse on lunastettava osakkeet ja maksettava osakkeiden hinta, jos se katsoo, että osakkeenomistajan etua on vakavasti vahingoitettu.

Hakemus tuomioistuimelle on tehtävä joko 60 kalenteripäivän kuluessa 3 kohdassa tarkoitetusta osakkeenomistajien päätöksestä tai, jos päätöstä ei tehdä 30 kalenteripäivän kuluessa siitä, kun osakkeenomistaja on ilmoittanut SPE:lle eroavansa, 60 kalenteripäivän kuluessa kyseisen ajanjakson päättymisestä.

IV LUKU PÄÄOMA

19 ARTIKLA

Osakepääoma

1. Rajoittamatta 42 artiklan soveltamista SPE:n pääoma ilmoitetaan euroina.

2. SPE:n pääoma on merkittävä kokonaan.

3. SPE:n osakkeiden ei tarvitse olla kokonaan maksettuja niitä liikkeeseen laskettaessa.

4. SPE:n pääoma on vähintään 1 euro.

20 artikla

Osakkeista annettava vastike

1. Osakkeenomistajien on maksettava sovittu vastike käteisenä tai luontoissuorituksena SPE:n yhtiöjärjestyksen mukaisesti.

2. Lukuun ottamatta silloin, kun osakepääomaa alennetaan, osakkeenomistajia ei voi vapauttaa velvollisuudesta maksaa tai suorittaa sovittua vastiketta.

3. Rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista osakkeenomistajien vastuuseen maksetusta tai suoritetusta vastikkeesta sovelletaan kansallista lainsäädäntöä.

21 artikla

Voitonjako

1. Rajoittamatta 24 artiklan soveltamista SPE voi johtoelimen ehdotuksesta jakaa osakkeenomistajille voittoa sillä edellytyksellä, että voitonjaon jälkeen SPE:n varat kattavat täysin sen vastuut. SPE ei voi jakaa varoja sellaisista rahastoista, joista yhtiöjärjestyksen mukaan varoja ei saa jakaa.

2. Jos yhtiöjärjestyksessä niin edellytetään, SPE:n johtoelin, sen lisäksi, että se noudattaa 1 kohtaa, allekirjoittaa ennen voitonjakoa lausunnon, jäljempänä ’vakavaraisuustodistus’, jossa vahvistetaan, että SPE pystyy maksamaan velkansa, jotka lankeavat maksuun tavanomaisen liiketoiminnan aikana vuoden kuluessa voitonjakopäivästä. Osakkeenomistajille toimitetaan vakavaraisuustodistus ennen kuin 27 artiklassa tarkoitettu voitonjakopäätös tehdään.

Vakavaraisuustodistus on julkistettava.

22 artikla

Voitonjaon takaisinperintä

Osakkeenomistajan, joka on vastaanottanut 21 artiklan vastaisesti jaettua voittoa, on palautettava jaetut varat SPE:lle sillä edellytyksellä, että SPE osoittaa, että osakkeenomistaja tiesi jaon laittomuudesta tai että hänen olisi olosuhteet huomioon ottaen pitänyt tietää siitä.

23 artikla

Omat osakkeet

1. SPE ei saa suoraan tai välillisesti merkitä omia osakkeitaan.

2. Jos SPE hankkii omia osakkeitaan, 21 ja 22 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin. SPE ei saa ostaa osakkeita, elleivät ne ole täysin maksettuja. SPE:llä on aina oltava vähintään yksi liikkeeseen laskettu osake.

3. SPE:n omiin osakkeisiin liittyvät äänioikeudet ja muut ei-rahalliset oikeudet eivät ole voimassa niin kauan kuin SPE on omien osakkeidensa rekisteröity omistaja.

4. Jos SPE mitätöi omia osakkeitaan, sen osakepääomaa alennetaan vastaavasti.

5. SPE:n tämän asetuksen tai yhtiöjärjestyksen vastaisesti hankkimat osakkeet on myytävä tai mitätöitävä vuoden kuluessa hankinnasta.

6. Jolle 5 kohdasta ja SPE:n yhtiöjärjestyksestä muuta johdu, osakkeiden mitätöintiin sovelletaan kansallista lainsäädäntöä.

7. Tätä artiklaa sovelletaan soveltuvin osin kaikkiin osakkeisiin, jotka hankkinut henkilö toimii omissa nimissään mutta SPE:n lukuun.

24 artikla

Pääoman alentaminen

1. Jos SPE:n osakepääomaa alennetaan, 21 ja 22 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin.

2. Kun SPE:n osakepääoman alentamista koskeva osakkeenomistajien päätös on julkistettu, velkojilla, joiden vaateet ovat peräisin päätöksen julkistamista edeltävältä ajalta, on oikeus hakea toimivaltaiselta tuomioistuimelta määräystä, jonka mukaan SPE:n on turvattava niiden edut.

Hakemus on tehtävä 30 kalenteripäivän kuluessa osakkeenomistajien päätöksen julkistamisesta.

3. Tuomioistuin voi määrätä SPE:n turvaamaan velkojan edut vain, jos velkoja osoittaa uskottavasti, että pääoman alentamisen vuoksi hänen vaateidensa täyttäminen on vaarassa ja että SPE ei ole turvannut riittävästi hänen etuaan.

4. Pääoman alentaminen tulee voimaan seuraavasti:

a) jos SPE:llä ei ole velkojia ajankohtana, jolloin päätös tehdään, päätöksentekohetkellä;

b) jos SPE:llä on velkojia ajankohtana, jolloin päätös tehdään, eikä yksikään velkoja ole tehnyt hakemusta 30 kalenteripäivän kuluessa osakkeenomistajien päätöksen julkistamisesta, 31. kalenteripäivänä julkistamisen jälkeen;

c) jos SPE:llä on velkojia ajankohtana, jolloin päätös tehdään, ja jokin velkoja tekee hakemuksen 30 kalenteripäivän kuluessa osakkeenomistajien päätöksen julkistamisesta, ensimmäisenä päivänä, jona SPE on noudattanut toimivaltaisen tuomioistuimen kaikkia määräyksiä turvata riittävästi velkojan edut tai ensimmäisenä päivänä, jona tuomioistuin on määrännyt kaikkien hakemusten osalta, että SPE:n ei tarvitse turvata velkojien etuja, jos kyseinen päivä on aikaisempi.

5. Jos pääoman alentamisen tarkoituksena on kattaa SPE:lle aiheutuneet tappiot, alennettua määrää voidaan käyttää vain tähän tarkoitukseen eikä sitä jaeta osakkeenomistajille.

6. Pääoman alentaminen on julkistettava.

7. Jos pääomaa alennetaan, on varmistettava samassa asemassa olevien osakkeenomistajien yhtäläinen kohtelu.

25 artikla Tilinpäätös

1. SPE:hen sovelletaan tilinpäätöksen laatimista, ilmoittamista, tarkastamista ja julkistamista koskevaa kansallista lainsäädäntöä.

2. Johtoelimen on huolehdittava SPE:n kirjanpidosta. SPE:n kirjanpitoon sovelletaan kansallista lainsäädäntöä.

V LUKU SPE:N ORGANISAATIO

26 ARTIKLA Yleiset säännökset

1. SPE:llä on johtoelin, joka vastaa SPE:n johtamisesta. Johtoelin voi käyttää kaikkia SPE:n toimivaltuuksia, jotka eivät kuulu tämän asetuksen tai yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeenomistajille.

2. Osakkeenomistajat päättävät SPE:n organisaatiosta, jollei tästä asetuksesta muuta johdu.

27 artikla Osakkeenomistajien päätökset

1. Rajoittamatta 2 kohdan soveltamista vähintään seuraavista asioista on päätettävä osakkeenomistajien enemmistöpäätöksellä SPE:n yhtiöjärjestyksen mukaisesti:

a) osakkeisiin liittyvien oikeuksien muuttaminen;

b) osakkeenomistajan erottaminen;

c) osakkeenomistajan eroaminen;

d) vuositilinpäätöksen hyväksyminen;

e) voitonjako osakkeenomistajille;

f) omien osakkeiden hankkiminen;

g) osakkeiden lunastaminen;

h) osakepääoman korottaminen;

i) osakepääoman alentaminen;

j) johtajien nimittäminen ja erottaminen sekä heidän toimikautensa;

k) jos SPE:llä on tilintarkastaja, tämän nimittäminen ja erottaminen;

l) SPE:n sääntömääräisen kotipaikan siirto toiseen jäsenvaltioon;

m) SPE:n muuttaminen;

n) sulautumat ja jakamiset;

o) yhtiön purkaminen;

p) muutokset yhtiöjärjestykseen, eivät kuitenkaan a–o alakohdassa mainitut seikat.

2. Edellä 1 kohdan a, b, c, i, l, m, n, o ja p alakohdassa mainittuja seikkoja koskevat päätökset on tehtävä määräenemmistöllä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun määräenemmistön on oltava vähintään kaksi kolmasosaa kaikista SPE:n liikkeeseen laskemiin osakkeisiin liittyvistä äänioikeuksista.

3. Päätösten tekeminen ei edellytä yhtiökokouksen järjestämistä. Johtoelimen on toimitettava kaikille osakkeenomistajille päätösehdotus sekä riittävästi tietoja päätöksen tekemiseksi. Päätökset on kirjattava pöytäkirjaan. Kullekin osakkeenomistajalle on lähetettävä jäljennökset päätöksistä.

4. Osakkeenomistajien päätösten on oltava tämän asetuksen ja SPE:n yhtiöjärjestyksen mukaisia.

Osakkeenomistajien oikeuteen riitauttaa päätös sovelletaan kansallista lainsäädäntöä.

5. Jos SPE:llä on vain yksi osakkeenomistaja, tämä voi käyttää tässä asetuksessa ja SPE:n yhtiöjärjestyksessä vahvistettuja SPE:n osakkeenomistajien oikeuksia ja täyttää niiden velvollisuudet.

6. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja seikkoja koskevat päätökset on julkistettava.

7. Päätöksiin voidaan vedota seuraavasti:

a) osakkeenomistajien suhteen SPE:n johtoelin ja sen mahdollinen valvontaelin päätöksentekopäivästä alkaen;

b) kolmansien osapuolten suhteen direktiivin 68/151/ETY 3 artiklan 5, 6 ja 7 artiklan täytäntöönpanemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön säännösten mukaisesti.

28 artikla

Osakkeenomistajien oikeus saada tietoja

1. Osakkeenomistajilla on oikeus saada tietoja ja tehdä kysymyksiä johtoelimelle päätöksistä, vuositilinpäätöksestä ja kaikista muista SPE:n toimintaan liittyvistä seikoista.

2. Johtoelin voi kieltäytyä antamasta tietoja vain, jos tietojenanto saattaisi aiheuttaa vakavaa haittaa SPE:n liiketoiminnallisille eduille.

29 artikla

Oikeus pyytää päätöstä ja oikeus pyytää riippumatonta asiantuntijaa

1. Osakkeenomistajilla, joilla on viisi prosenttia SPE:n osakkeisiin liittyvistä äänioikeuksista, on oikeus pyytää johtoelintä tekemään päätösehdotus osakkeenomistajille.

Pyynnössä on mainittava syyt ja ilmoitettava asiat, joiden olisi oltava päätöksen kohteena.

Jos pyyntö hylätään tai jos johtoelin ei tee ehdotusta 14 kalenteripäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, kyseiset osakkeenomistajat voivat tehdä osakkeenomistajille ehdotuksen kyseisiä asioita koskevaksi päätökseksi.

2. Jos epäillään, että lakia tai SPE:n yhtiöjärjestystä on vakavasti rikottu, osakkeenomistajilla, joilla on viisi prosenttia SPE:n osakkeisiin liittyvistä äänioikeuksista, on oikeus pyytää toimivaltaista tuomioistuinta tai hallintoviranomaista nimittämään riippumaton asiantuntija tutkimaan asia ja raportoimaan tutkimuksen tuloksista osakkeenomistajille.

Asiantuntijalla on oikeus tutustua SPE:n asiakirjoihin ja tiedostoihin sekä pyytää tietoja johtoelimeltä.

3. Yhtiöjärjestyksessä voidaan myöntää 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut oikeudet yksittäisille osakkeenomistajille tai osakkeenomistajille, joilla on vähemmän kuin viisi prosenttia SPE:n osakkeisiin liittyvistä äänioikeuksista.

30 artikla

Johtajat

1. Vain luonnollinen henkilö voi olla SPE:n johtaja.

2. Henkilö, joka toimii johtajana ilman muodollista nimitystä, katsotaan johtajaksi kaikkien hänelle kuuluvien velvollisuuksien ja vastuiden osalta.

3. Henkilöstä, joka kansallisen lainsäädännön ja jäsenvaltion oikeudellisen tai hallinnollisen päätöksen mukaan ei ole kelpoinen toimimaan yhtiön johtajana, ei voi tulla SPE:n johtajaa eikä hän voi toimia sellaisena.

4. Henkilön kelpaamattomuuteen SPE:n johtajaksi sovelletaan kansallista lainsäädäntöä.

31 artikla

Johtajien yleiset velvollisuudet ja vastuut

1. Johtajan velvollisuutena on toimia SPE:n edun mukaisesti. Hänen on toimittava sellaisella huolella ja taidolla, jota kohtuudella voidaan edellyttää toiminnan harjoittamisessa.

2. Johtajien velvollisuuksien kohteena on SPE.

3. Jollei SPE:n yhtiöjärjestyksestä muuta johdu, johtajan on vältettävä tilanteita, joiden voidaan kohtuudella katsoa todennäköisesti johtavan todelliseen tai mahdolliseen ristiriitaan hänen henkilökohtaisten etujensa ja SPE:n etujen välillä tai hänen SPE:tä kohtaan olevien velvollisuuksiensa ja muuta oikeushenkilöä tai luonnollista henkilöä kohtaan olevien velvollisuuksiensa välillä.

4. SPE:n johtaja on vastuuvelvollinen yhtiölle kaikista toimista tai laiminlyönneistä, jotka ovat vastoin tähän asetukseen, SPE:n yhtiöjärjestykseen tai osakkeenomistajien päätökseen perustuvia velvollisuuksia ja jotka aiheuttavat tappiota tai vahinkoa SPE:lle. Jos laiminlyöntiin on syyllistynyt useampi kuin yksi johtaja, kaikki kyseiset johtajat vastaavat siitä yhteisvastuullisesti.

5. Rajoittamatta tämän asetuksen soveltamista johtajien vastuuseen sovelletaan kansallista lainsäädäntöä.

32 artikla

Lähipiiriliiketoimet

Lähipiiriliiketoimiin sovelletaan neuvoston direktiivien 78/660/ETY[26] ja 83/349/ETY[27] täytäntöönpanemiseksi annetun kansallisen lainsäädännön säännöksiä.

33 artikla

SPE:n edustaminen kolmansien osapuolten suhteen

1. SPE:tä edustaa kolmansien osapuolten suhteen yksi tai useampi johtaja. Johtajien toteuttamat toimet sitovat SPE:tä, vaikka ne eivät olisi SPE:n tavoitteiden mukaiset.

2. SPE:n yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä, että johtajat käyttävät yhdessä yleistä edustusvaltaa. Johtajien vallan muihin rajoituksiin, jotka johtuvat yhtiöjärjestyksestä, osakkeenomistajien päätöksestä tai johtoelimen tai mahdollisen valvontaelimen päätöksestä, ei voida vedota kolmansia osapuolia vastaan, vaikka ne olisi julkistettu.

3. Johtajat voivat delegoida oikeuden edustaa SPE:tä yhtiöjärjestyksen mukaisesti.

VI LUKU HENKILÖSTÖN OSALLISTUMINEN

34 ARTIKLA Yleiset säännökset

1. SPE:hen sovelletaan sen jäsenvaltion mahdollisia sääntöjä henkilöstön osallistumisesta, jossa sillä on sääntömääräinen kotipaikka, jollei tästä artiklasta muuta johdu.

2. Jos SPE:n sääntömääräinen kotipaikka siirretään, sovelletaan 38 artiklaa.

3. Rajatylittävässä sulautumassa, jossa SPE sulautuu toisessa jäsenvaltiossa rekisteröidyn SPE:n tai muun yrityksen kanssa, sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/56/EY[28] toimeenpanevia jäsenvaltioiden lakeja.

VII LUKU YKSITYISEN EUROOPPAYHTIÖN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTO

35 ARTIKLA Yleiset säännökset

1. SPE:n sääntömääräinen kotipaikka voidaan siirtää toiseen jäsenvaltioon tämän luvun mukaisesti.

SPE:n sääntömääräisen kotipaikan siirto ei johda yhtiön purkamiseen tai sen oikeushenkilöllisyyden katkeamiseen tai menetykseen eikä se vaikuta mihinkään SPE:n ennen siirtoa tekemään sopimukseen perustuvaan oikeuteen tai velvoitteeseen.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta SPE:hen, jota kohtaan on käynnistetty yhtiön purkamista, selvitystilaa, maksukyvyttömyyttä tai maksujen keskeyttämistä koskeva menettely tai jonka osalta toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet ehkäiseviä toimenpiteitä kyseisten menettelyjen aloittamisen välttämiseksi.

3. Siirto tulee voimaan päivänä, jona SPE rekisteröidään vastaanottavassa jäsenvaltiossa. Kyseisestä päivästä alkaen SPE:hen sovelletaan vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädäntöä asioissa, jotka kuuluvat 4 artiklan toisen kohdan soveltamisalaan.

4. Ennen sääntömääräisen kotipaikan siirtoa aloitetussa oikeus- tai hallintomenettelyssä SPE:n sääntömääräisen kotipaikan katsotaan sijaitsevan kotijäsenvaltiossa 3 kohdassa tarkoitetun rekisteröinnin jälkeen.

36 artikla Siirtomenettely

1. Siirtoa suunnittelevan SPE:n johtoelin laatii siirtoehdotuksen, jonka on sisällettävä vähintään seuraavat tiedot:

a) SPE:n toiminimi ja sääntömääräisen kotipaikan osoite kotijäsenvaltiossa;

b) SPE:n toiminimi ja ehdotetun sääntömääräisen kotipaikan osoite vastaanottavassa jäsenvaltiossa;

c) SPE:n ehdotettu yhtiöjärjestys vastaanottavassa jäsenvaltiossa;

d) siirron ehdotettu aikataulu;

e) ehdotettu päivämäärä, josta alkaen kirjanpidossa SPE:n toimet katsotaan toteutetun vastaanottavassa jäsenvaltiossa;

f) siirron vaikutukset työntekijöiden kannalta ja heitä koskevat toimenpide-ehdotukset;

g) soveltuvin osin tarkat tiedot SPE:n keskushallinnon tai pääasiallisen toimipaikan siirrosta;

2. Vähintään kuukausi ennen 4 kohdassa tarkoitetun osakkeenomistajien päätöksen tekemistä SPE:n johtoelimen on

a) toimitettava siirtoehdotus osakkeenomistajille ja työntekijöiden edustajille tai jos tällaisia edustajia ei ole, SPE:n työntekijöille tutkittavaksi ja velkojien saataville tarkastettavaksi;

b) julkistettava siirtoehdotus.

3. SPE:n johtoelin laatii osakkeenomistajille kertomuksen, jossa se selvittää ehdotetun siirron oikeudellisia ja taloudellisia seikkoja ja perustelee ne sekä selvittää osakkeenomistajia, velkojia ja työntekijöitä koskevat seuraukset. Kertomus on toimitettava osakkeenomistajille ja työntekijöiden edustajille tai jos tällaisia edustajia ei ole, työntekijöille itselleen yhdessä siirtoehdotuksen kanssa.

Jos johtoelin saa ajoissa työntekijöiden edustajien lausunnon siirrosta, kyseinen lausunto toimitetaan osakkeenomistajille.

4. Siirtoehdotus toimitetaan osakkeenomistajien hyväksyttäväksi SPE:n yhtiöjärjestyksen muuttamiseen liittyvien yhtiöjärjestyksen sääntöjen mukaisesti.

5. Jos SPE:hen sovelletaan henkilöstön osallistumista koskevaa järjestelmää, osakkeenomistajat voivat varata oikeuden asettaa siirron toteuttamisen ehdoksi henkilöstön osallistumiseen vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovellettaville järjestelyille antamansa nimenomaisen hyväksynnän.

6. Siirtoa vastustavien vähemmistöosakkaiden ja SPE:n velkojien suojaan sovelletaan kotijäsenvaltion lainsäädäntöä.

37 artikla Siirron laillisuuden tarkastaminen

1. Kukin jäsenvaltio nimittää toimivaltaisen viranomaisen, joka tutkii siirron laillisuuden varmistamalla, että 36 artiklassa säädettyä siirtomenettelyä on noudatettu.

2. Kotijäsenvaltion toimivaltainen viranomainen varmistaa viipymättä, että 36 artiklan vaatimukset täyttyvät, ja tällaisessa tapauksessa antaa todistuksen, jossa vahvistetaan, että kaikki siirtomenettelyn edellyttämät muodollisuudet on täytetty kotijäsenvaltiossa.

3. Kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun todistuksen vastaanottamisesta SPE toimittaa vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle seuraavat asiakirjat:

a) edellä 2 kohdassa tarkoitettu todistus;

b) SPE:n ehdotettu yhtiöjärjestys vastaanottavassa jäsenvaltiossa, sellaisena kuin se on osakkeenomistajien hyväksymänä;

c) siirtoehdotus, sellaisena kuin se on osakkeenomistajien hyväksymänä.

Asiakirjat katsotaan riittäviksi SPE:n rekisteröimiseksi vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

4. Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen varmistaa 14 kalenteripäivän kuluessa 3 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen vastaanottamisesta, että sääntömääräisen kotipaikan siirtämistä koskevat aineelliset ja muodolliset edellytykset täyttyvät, ja tällaisessa tapauksessa ryhtyy SPE:n rekisteröinnin edellyttämiin toimenpiteisiin.

5. Vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen voi kieltäytyä rekisteröimästä SPE:n ainoastaan sillä perusteella, että SPE ei täytä kaikkia tämän luvun mukaisia aineellisia tai muodollisia vaatimuksia. SPE rekisteröidään, kun se on täyttänyt kaikki tämän luvun mukaiset vaatimukset.

6. Käyttäen liitteen II mukaista ilmoituslomaketta vastaanottavan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, joka vastaa SPE:n poistamisesta rekisteristä kotijäsenvaltiossa, että SPE on rekisteröity vastaanottavassa jäsenvaltiossa.

Rekisteristä poistaminen tulee voimaan heti kun ilmoitus on vastaanotettu, mutta ei tätä ennen.

7. Rekisteröinnit vastaanottavassa jäsenvaltiossa ja rekisteristä poistamiset kotijäsenvaltiossa julkistetaan.

38 artikla Henkilöstön osallistumista koskevat järjestelyt

1. Rekisteröintipäivästä alkaen SPE:hen sovelletaan vastaanottavassa jäsenvaltiossa mahdollisesti voimassa olevia sääntöjä henkilöstön osallistumisesta.

2. Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta, jos SPE:n työntekijöiden osuus kotijäsenvaltiossa on vähintään kolmasosa SPE:n koko työntekijämäärästä, mukaan lukien SPE:n missä tahansa jäsenvaltiossa olevat tytäryhtiöt tai sivuliikkeet, ja jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a) vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädännössä ei säädetä vähintään samantasoisesta henkilöstön osallistumisesta kuin on ollut SPE:ssä kotijäsenvaltiossa ennen yhtiön rekisteröintiä vastaanottavassa jäsenvaltiossa. Henkilöstön osallistumisen taso mitataan ottamalla huomioon työntekijöiden edustajien osuus henkilöstön osallistumisjärjestelmän piiriin kuuluvan hallinto- tai valvontaelimen tai niiden komiteoiden tai SPE:n tulosyksiköt kattavan johtoryhmän jäsenistä;

b) vastaanottavan jäsenvaltion lainsäädännössä ei myönnetä muissa jäsenvaltioissa sijaitsevien SPE:n yksiköiden työntekijöille samaa henkilöstön osallistumisoikeutta kuin mitä kyseisillä työntekijöillä oli ennen siirtoa.

3. Jos jokin 2 kohdan a tai b alakohdassa esitetyistä edellytyksistä täyttyy, SPE:n johtoelimen on mahdollisimman pian siirtoehdotuksen julkistamisen jälkeen ryhdyttävä tarvittaviin toimiin neuvotteluiden aloittamiseksi SPE:n työntekijöiden edustajien kanssa tarkoituksena päästä sopimukseen henkilöstön osallistumista koskevista järjestelyistä.

4. SPE:n johtoelimen ja työntekijöiden edustajien sopimuksessa on mainittava seuraavat seikat:

a) sopimuksen soveltamisala;

b) jos osapuolet päättävät neuvottelujen aikana ottaa siirron jälkeen käyttöön henkilöstön osallistumista SPE:ssä koskevat järjestelyt, järjestelyjen pääsisältö, mukaan lukien soveltuvin osin niiden jäsenten lukumäärä yrityksen hallinto- tai valvontaelimessä, jotka työntekijöillä on oikeus valita ja nimittää tai joita ne voivat suositella tai vastustaa, menettelyt, joiden kautta työntekijät voivat valita ja nimittää nämä jäsenet tai suositella tai vastustaa niitä, sekä kyseisten jäsenten oikeudet;

c) sopimuksen voimaantulopäivä ja sen kesto sekä tapaukset, joissa sopimus olisi neuvoteltava uudelleen ja uudelleenneuvotteluja koskeva menettely.

5. Neuvottelujen kesto on enintään kuusi kuukautta. Osapuolet voivat sopia, että neuvotteluja jatketaan tämän ajan jälkeen vielä kuuden kuukauden ajan. Muuten neuvotteluihin sovelletaan kotijäsenvaltion lainsäädäntöä.

6. Jos sopimukseen ei päästä, sovelletaan kotijäsenvaltiossa voimassa olevia työntekijöiden osallistumista koskevia järjestelyjä.

VIII LUKU YHTIÖN RAKENNEUUDISTUS, PURKAMINEN JA PÄTEMÄTTÖMYYS

39 ARTIKLA

Rakenneuudistus

SPE:n muuttamiseen, sulauttamiseen ja jakamiseen sovelletaan kansallista lainsäädäntöä.

40 artikla

Yhtiön purkaminen

1. SPE puretaan seuraavissa tapauksissa:

a) kun aika, joksi yhtiö oli perustettu, on päättynyt;

b) osakkeenomistajien päätöksellä;

c) kansallisessa lainsäädännössä vahvistetuissa tapauksissa.

2. Yhtiön purkamiseen sovelletaan kansallista lainsäädäntöä.

3. Selvitystilaan, maksukyvyttömyyteen, maksujen keskeyttämiseen ja samantapaisiin menettelyihin sovelletaan kansallista lainsäädäntöä ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1346/2000[29].

4. SPE:n purkamisesta on ilmoitettava.

41 artikla Pätemättömyys

SPE:n pätemättömyyteen sovelletaan kansallisen lainsäädännön säännöksiä, joilla pannaan täytäntöön direktiivin 68/151/ETY 11 artiklan 1 kohta ja 11 artiklan 2 kohdan a, b, c ja e alakohta, lukuun ottamatta c alakohdan viittausta yhtiön tarkoitukseen, sekä 12 artikla.

IX LUKU LISÄ- JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

42 ARTIKLA

Kansallisen valuutan käyttö

1. Jäsenvaltiot, joissa ei sovelleta talous- ja rahaliiton (EMU) kolmatta vaihetta, voivat edellyttää, että SPE:t, joiden sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee niiden alueella, ilmoittavat pääomansa kyseisten jäsenvaltioiden kansallisena valuuttana. SPE voi ilmoittaa pääomansa myös euroina. Kansallisen valuutan ja euron muuntokurssi on se, joka on voimassa SPE:n rekisteröintiä edeltävän kuukauden viimeisenä päivänä.

2. SPE voi laatia ja julkaista vuositilinpäätöksensä ja tarvittaessa konsernitilinpäätöksen euroina jäsenvaltioissa, joissa talous- ja rahaliiton (EMU) kolmatta vaihetta ei sovelleta. Kyseiset jäsenvaltiot voivat myös edellyttää, että SPE:t laativat ja julkaisevat vuositilinpäätöksenä ja tarvittaessa konsernitilinpäätöksen kansallisena valuuttana kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

X LUKU LOPPUSÄÄNNÖKSET

43 ARTIKLA

Tehokas soveltaminen

Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä kaikkiin asianmukaisiin toimenpiteisiin tämän asetuksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi.

44 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän asetuksen säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöksistä komissiolle viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2010 ja niiden mahdollisista myöhemmistä muutoksista viipymättä.

45 artikla

Yksityisistä osakeyhtiöistä ilmoittaminen

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 4 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetun yksityisen osakeyhtiön muoto viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2010.

Komissio julkaisee nämä tiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

46 artikla

Rekistereistä vastaavien viranomaisten velvollisuudet

1. Edellä 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta rekisteristä vastaavien viranomaisten on ilmoitettava komissiolle kunakin vuonna ennen 31 päivää maaliskuuta edellisenä vuonna rekisteröityjen ja rekisteristä poistettujen SPE:iden toiminimet, sääntömääräiset kotipaikat ja rekisterinumerot sekä rekisteröityjen SPE:iden kokonaismäärä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut viranomaiset varmistavat yhteistyössä, että 10 artiklan 2 kohdassa luetellut SPE:iden asiakirjat ja tiedot ovat saatavilla myös kaikkien muiden jäsenvaltioiden rekisterien kautta.

47 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2015 tämän asetuksen soveltamista.

48 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Sitä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2010.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE I

SPE:n yhtiöjärjestyksessä on määrättävä vähintään seuraavista seikoista:

II luku – Yhtiön perustaminen

- SPE:n toiminimi

- SPE:n perustajaosakkaiden nimet ja osoitteet sekä niiden omistamien osakkeiden nimellisarvo tai kirjanpidollinen vasta-arvo

- SPE:n perustamispääoma

III luku – Osakkeet

- onko osakkeiden jakaminen, yhdistäminen tai denominaation muuttaminen sallittua ja mahdolliset sovellettavat vaatimukset

- osakkeisiin (osakelajeihin) liittyvät rahalliset ja ei-rahalliset oikeudet ja velvollisuudet, erityisesti

- a) mahdollinen osuus yhtiön varallisuudesta ja voitoista

- b) osakkeisiin mahdollisesti liittyvät äänet

- menettely osakkeisiin (osakelajeihin) liittyvien oikeuksien ja velvollisuuksien muuttamiseksi ja, jollei 14 artiklan 3 kohdasta muuta johdu, vaadittu ääntenenemmistö

- mahdolliset merkintäetuoikeudet laskettaessa osakkeita liikkeeseen tai niitä siirrettäessä ja mahdolliset sovellettavat vaatimukset

- jos osakkeiden siirtoa on rajoitettu tai se on kielletty, tarkat tiedot rajoituksesta tai kiellosta, erityisesti muoto, aikarajoitus, sovellettava menettely ja säännöt, joita sovelletaan osakkeenomistajan kuoleman tai purkamisen vuoksi

- jos osakkeen siirtoon tarvitaan SPE:n tai osakkeenomistajien lupa tai osakkeenomistajille tai SPE:lle myönnetään muita osakkeiden siirtoa koskevia oikeuksia (esimerkiksi etuosto-oikeus), päivämäärä, johon mennessä osakkeiden siirtäjälle on ilmoitettava päätöksestä

- onko osakkeenomistajilla 17 artiklan lisäksi muita oikeuksia vaatia muita osakkeenomistajia myymään osakkeensa ja mahdolliset sovellettavat vaatimukset

- onko osakkeenomistajilla 18 artiklan lisäksi muita oikeuksia myydä osakkeensa muille osakkeenomistajille tai SPE:lle, joilla on velvollisuus ostaa kyseiset osakkeet, ja mahdolliset sovellettavat vaatimukset

IV luku – Pääoma

- SPE:n tilikausi ja kuinka sitä voidaan muuttaa

- onko SPE:n muodostettava rahastoja ja jos on, minkälaisia, missä olosuhteissa rahasto on muodostettava ja onko se jakokelpoinen

- onko riippumattoman asiantuntijan arvioitava luontoissuoritus ja mitä mahdollisia muodollisuuksia on noudatettava

- aika, jolloin vastike on maksettava tai suoritettava ja maksuun tai suoritukseen mahdollisesti liittyvät ehdot

- voiko SPE tarjota taloudellista apua, erityisesti myöntää varoja, lainoja tai vakuuksia siihen, että kolmannet osapuolet hankkivat sen osakkeita

- voidaanko väliosinkoja maksaa ja mahdolliset sovellettavat vaatimukset

- onko johtoelimen allekirjoitettava vakavaraisuustodistus ennen voitonjakoa ja mahdolliset sovellettavat vaatimukset

- menettely, jota SPE:n on noudatettava lainvastaisen voitonjaon perimiseksi takaisin

- onko omien osakkeiden hankinta sallittua ja jos on, hankinnassa noudatettava menettely, mukaan lukien ehdot, joilla osakkeita voidaan omistaa, siirtää tai mitätöidä

- osakepääoman korottamisessa, alentamisessa tai muunlaisessa muuttamisessa noudatettava menettely ja mahdolliset sovellettavat vaatimukset

V luku – SPE:n organisaatio

- osakkeenomistajien päätöksentekomenettely

- jollei tästä asetuksesta muuta johdu, osakkeenomistajien päätösten tekemiseen vaadittava enemmistö

- päätökset, jotka osakkeenomistajat tekevät 27 artiklan 1 kohdassa mainittujen päätösten lisäksi, päätösvaltaisuus ja vaadittu ääntenenemmistö

- jollei 21, 27 ja 29 artiklasta muuta johdu, päätösehdotusten tekemistä koskevat säännöt

- määräaika, jonka kuluessa osakkeenomistajille on ilmoitettava osakkeenomistajien päätösehdotuksista ja, jos yhtiöjärjestyksessä määrätään yhtiökokouksista, näistä yhtiökokouksista, sekä ilmoitustapa

- tapa, jolla osakkeenomistajat saavat ehdotetun osakkeenomistajien päätösehdotuksen ja muut päätöksen hyväksymiseen liittyvät valmisteluasiakirjat

- tapa, jolla tehtyjen päätösten jäljennökset annetaan osakkeenomistajille

- jos yhtiöjärjestyksessä määrätään, että eräät tai kaikki päätökset tehdään yhtiökokouksessa, tapa, jolla yhtiökokous kutsutaan koolle, työmenetelmät ja valtakirjalla äänestämistä koskevat säännöt

- missä määräajassa ja mitä menettelyä käyttäen SPE:n on vastattava osakkeenomistajien tietopyyntöihin, annettava SPE:n asiakirjat saataville ja ilmoitettava osakkeenomistajien tekemistä päätöksistä

- kuuluuko SPE:n johtoelimeen yksi tai useampi toimitusjohtaja, johtokunta (kaksitasoinen hallintorakenne) tai hallitus (yksitasoinen hallintorakenne)

- jos yhtiöllä on hallitus (yksitasoinen hallintorakenne), sen kokoonpano ja organisaatio

- jos yhtiöllä on johtokunta (kaksitasoinen hallintorakenne), sen kokoonpano ja organisaatio

- jos yhtiöllä on johtokunta (kaksitasoinen hallintorakenne) tai yksi tai useampi toimitusjohtaja, onko SPE:llä valvontaelintä ja jos on, sen kokoonpano ja organisaatio sekä suhde johtoelimeen

- johtajien kelpoisuusvaatimukset

- johtajien nimittämistä ja erottamista koskeva menettely

- onko SPE:llä tilintarkastaja ja jos yhtiöjärjestyksessä määrätään, että SPE:llä on oltava tilintarkastaja, tämän nimitys-, erottamis- ja eroamismenettely

- muut kuin tässä asetuksessa mainitut johtajien erityiset velvollisuudet

- ovatko sellaiset tilanteet sallittuja, joihin liittyy johtajan todellinen tai mahdollinen eturistiriita, ja jos ovat, määräys siitä, kuka voi valtuuttaa tällaisen eturistiriidan, sovellettavat vaatimukset sekä valtuutusmenettely

- tarvitaanko 32 artiklassa tarkoitettuihin lähipiiriliiketoimiin lupa ja niihin sovellettavat vaatimukset

- säännöt, joita sovelletaan johtoelimen edustaessa SPE:tä, erityisesti onko johtajilla oikeus edustaa SPE:tä yhdessä vai erikseen ja tämän oikeuden mahdollinen delegointi

- säännöt, jotka koskevat johtamisvaltuuksien delegointia toiselle henkilölle.

LIITE II

SPE:N SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRRON REKISTERÖINTIÄ KOSKEVA ILMOITUSLOMAKE

ILMOITUS

yksityisen eurooppayhtiön (SPE) sääntömääräisen kotipaikan siirron rekisteröinnistä

[uuden rekisterin / toimivaltaisen viranomaisen nimi ja osoite]

ilmoittaa

[entisen rekisterin / toimivaltaisen viranomaisen nimi ja osoite]

että seuraava SPE:n sääntömääräisen kotipaikan siirto on rekisteröity:

[SPE:n toiminimi]

[SPE:n uusi sääntömääräinen kotipaikka]

[uusi rekisterinumero]

[siirron rekisteröintipäivä]

Yksityisen eurooppayhtiön säännöistä annetun asetuksen …. mukaisesti seuraava SPE on poistettava entisestä rekisteristään, kun tämä ilmoitus on vastaanotettu

[SPE:n toiminimi]

[SPE:n entinen sääntömääräinen kotipaikka]

[entinen rekisterinumero]

Tehty […]

[Allekirjoitus]

[1] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ”2000-luvun Euroopan yhtenäismarkkinat”, KOM(2007) 724, 20.11.2007.

[2] Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ”Komission lainsäädäntö- ja työohjelma vuodeksi 2008”, KOM(2007) 640.

[3] Neuvoston direktiivi 90/435/ETY, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1990, eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä (EYVL L 225, 22.9.1990, s. 6).

[4] Neuvoston direktiivi 90/434/ETY, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1990, eri jäsenvaltioissa olevia yhtiöitä koskeviin sulautumisiin, diffuusioihin, varojensiirtoihin ja osakkeidenvaihtoihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä (EUVL L 225, 20.8.1990, s. 1).

[5] Neuvoston direktiivi 2003/49/EY, annettu 3 päivänä kesäkuuta 2003, eri jäsenvaltioissa sijaitsevien lähiyhtiöiden välisiin korko- ja rojaltimaksuihin sovellettavasta yhteisestä verotusjärjestelmästä (EUVL L 157, 26.6.2003, s. 49).

[6] Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Pk-yritysten eurooppalainen perussääntö” (EYVL C 125, 27.5.2002, s. 19).

[7] KOM(2003) 284.

[8] http://ec.europa.eu/internal_market/company/consultation/index_en.htm.

[9] Euroopan parlamentin mietintö suosituksista komissiolle yksityisen eurooppayhtiön säännöistä (2006/2013(INI)), A6-0434/2006 lopullinen.

[10] Euroopan parlamentin päätöslauselma yksityisestä eurooppayhtiöstä ja neljännestätoista yhtiöoikeusdirektiivistä (B6-0399/07).

[11] Kuuleminen: http://ec.europa.eu/internal_market/company/epc/index_en.htm.EBTP: http://ec.europa.eu/yourvoice/ebtp/consultations/2007_en.htm.

[12] http://ec.europa.eu/internal_market/company/advisory/index_en.htm

[13] Euroopan pk-yritysten seurantakeskuksen selvitys (Flash EB 196), jonka toteutti Gallup Organisation Hungary yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston toimeksiannosta; selvitys esiteltiin BusinessEuropen pk-yritysten toimintapäivillä 21. marraskuuta 2007.http://www.businesseurope.eu/Content/Default.asp?PageId=496.

[14] C-212/97.

[15] EUVL C […], […], s. […].

[16] EUVL C […], […], s. […].

[17] EUVL C […], […], s. […].

[18] EYVL L 294, 10.11.2001, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1791/2006 (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 1).

[19] EYVL L 65, 14.3.1968, s. 8, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/99/EY (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 137).

[20] EYVL L 254, 30.9.1994, s. 64, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2006/109/EY (EUVL L 363, 20.12.2006, s. 416).

[21] EYVL L 225, 12.8.1998, s. 16.

[22] EYVL L 82, 22.3.2001, s. 16.

[23] EYVL L 80, 23.3.2002, s. 29.

[24] EYVL L 65, 14.3.1968, s. 8.

[25] EYVL L 395, 30.12.1989, s. 36.

[26] EYVL L 222, 14.8.1978, s. 11.

[27] EYVL L 193, 18.7.1983, s. 1.

[28] EUVL L 310, 25.11.2005, s. 1.

[29] EYVL L 160, 30.6.2000, s. 1.