[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 11.6.2008

KOM(2008) 370 lopullinen

2005/0237 (COD)

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi alusten tarkastamiseen ja katsastamiseen valtuutettuja laitoksia sekä merenkulun viranomaisten asiaan liittyviä toimia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi alusten tarkastamis- ja katsastamislaitoksia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

2005/0237 (COD)

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi alusten tarkastamiseen ja katsastamiseen valtuutettuja laitoksia sekä merenkulun viranomaisten asiaan liittyviä toimia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi alusten tarkastamis- ja katsastamislaitoksia koskevista yhteisistä säännöistä ja standardeista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

ASIAKIRJAN TAUSTA

Ehdotus toimitettiin Euroopan parlamentille ja neuvostolle (asiakirja KOM(2005) 587 lopullinen – 2005/0237 COD): | 30. tammikuuta 2006 |

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi lausuntonsa: | 13. syyskuuta 2006 |

Alueiden komitea antoi lausuntonsa: | 15. kesäkuuta 2006 |

Euroopan parlamentti antoi lausuntonsa ensimmäisessä käsittelyssä: | 25. huhtikuuta 2007 |

Yhteinen kanta vahvistettiin: | 6. kesäkuuta 2008 |

KOMISSION EHDOTUKSEN TARKOITUS

Ehdotuksen tavoitteena on uudistaa direktiivillä 94/57/EY (EYVL L 319, 12.12.1994, s. 20) luotua nykyistä järjestelmää, jonka mukaisesti yhteisö hyväksyy laitoksia, joille jäsenvaltiot antavat tehtäväksi tarkastaa ja sertifioida alusten turvallisuuden kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti (luokituslaitokset). Direktiivin neljäs muuttaminen tapahtuu uudelleenlaadintana.

Uudelleenlaadittavalla ehdotuksella pyritään erityisesti

1. vahvistamaan hyväksyttyjen laitosten valvontaa perustamalla yhteinen riippumaton elin, joka sertifioi kyseisten laitosten laadunhallintajärjestelmiä,

2. yhtenäistämään nykyistä kaksijakoista tavallisen ja määräaikaisen hyväksynnän järjestelmää siten, ettei yhteisön hyväksyntää annettaisi enää laitoksen koon vaan sen palvelujen laadun ja tulosten perusteella,

3. yksinkertaistamaan, jäsentämään ja tiukentamaan yhteisön hyväksynnän perusteita,

4. uudistamaan seuraamusjärjestelmää, joka nykyisellään kattaa ainoastaan hyväksynnän keskeytyksen ja peruuttamisen. Ehdotuksella pyritään ottamaan käyttöön porrastetummat ja tehokkaammat taloudelliset seuraamukset sekä säilyttämään mahdollisuus peruuttaa hyväksyntä kaikkein vakavimmissa tapauksissa,

5. ottamaan käyttöön luokitustodistusten vastavuoroinen tunnustaminen hyväksyttyjen laitosten välillä (todistukset vastaavuudesta näiden laitosten omien teknisten määräysten kanssa), erityisesti kun on kyse laivavarusteita koskevista todistuksista, jotka annetaan vastaavien teknisten standardien perusteella,

6. selventämään direktiivin tiettyjen säännösten soveltamisalaa ja helpottamaan niiden soveltamista.

YHTEISTÄ KANTAA KOSKEVAT HUOMIOT

Ehdotuksen jakaminen direktiiviluonnokseksi ja asetusluonnokseksi

Neuvosto jakoi ehdotuksen direktiiviluonnokseksi ja asetusluonnokseksi, koska se halusi varmistaa järjestelmän oikeudellisen aukottomuuden erityisesti siltä osin kuin on kyse velvoitteiden säätämisestä hyväksytyille laitoksille, taloudellisten seuraamusten järjestelmä mukaan luettuna.

Komissio toteaa, että direktiiviluonnoksessa käsitellään jäsenvaltioiden suhteita hyväksyttyihin laitoksiin, joille ne siirtävät kansainvälisten yleissopimusten mukaisia tarkastus- ja sertifiointitehtäviä, kun taas asetusluonnoksessa käsitellään hyväksyntää koskevaa järjestelmää kokonaisuudessaan (hyväksynnän myöntäminen ja perusteet, hyväksyttyjen laitosten tiedonanto- ja yhteistyövelvoitteet, niiden määräaikaisarviointi, puutteiden korjaaminen sekä hyväksynnän peruminen).

Komissio hyväksyy tämän jaon, koska a) välttämättömiä tekstinlaadinnallisia mukautuksia lukuun ottamatta se on muodollinen muutos, jossa kunnioitetaan täysin komission ehdotuksen sisältöä; ja b) sen avulla voidaan lisätä oikeusvarmuutta asianomaisten laitosten keskuudessa.

Direktiiviluonnos

Komission mielestä neuvosto on muuttanut johdanto-osaa johdonmukaisesti säädösosan muutosten kanssa.

Säädösosasta voidaan todeta seuraavaa:

- 6 ja 7 artiklaan tehdyt muutokset vastaavat valvonnan käsittävän sääntelykomiteamenettelyn käyttöönottoa neuvoston päätöksen 2006/512/EY[1] nojalla.

- Neuvosto on poistanut 8 artiklan 1 kohtaan sisältyneen suojalausekkeen, vaikka komissio ei tehnyt asiasta ehdotusta. Komissio kuitenkin katsoo, että toimenpidettä on pidettävä teknisenä, koska sillä poistetaan direktiivin ensimmäisistä versioista periytyvä mekanismi, jota ei enää sovelleta. Kyseinen mekanismi on itse asiassa ristiriidassa peräkkäisillä muutoksilla komissiolle annetun arviointi- ja seuraamusten määräämisvallan kanssa. Näin ollen komissio katsoo voivansa kannattaa kyseistä muutosta, joka ei vaikuta sen aloiteoikeuteen.

- Komissio toisti kantansa, jonka mukaan jäsenvaltioiden olisi laadittava vastaavuustaulukoita toteuttamiensa täytäntöönpanotoimien ja direktiivin säännösten välillä, koska se on kansalaisten edun mukaista ja edistää parempaa sääntelyä ja avoimuutta. Huolimatta siitä, että kyseinen velvoite poistettiin 14 artiklasta, komissio ei vastustanut neuvoston yhteisymmärrystä, jotta toimielinten välinen menettely saataisiin päätökseen. Komissio kuitenkin odottaa, että toimielimet käsittelevät tätä laaja-alaista kysymystä yhdessä.

Tällä tavoin muutettuun tekstiin on sisällytetty Euroopan parlamentin tarkistukset 3, 5, 7, 9, 13, 29, 34, 35–37 ja 51, jotka komissio hyväksyi. Tekstinlaadinnallisia tarkistuksia 1, 4 ja 8, jotka komissio hyväksyi periaatteessa, ei sen sijaan ole sisällytetty; kahden ensiksi mainitun tarkistuksen sisältö on kuitenkin otettu huomioon asetusluonnoksen liitteessä olevan B osan vaatimuksen 6 alakohdassa l, mitä komissio pitää asianmukaisena.

Komissio pitää muita neuvoston säädösosaan tekemiä muutoksia merkitykseltään vähäisinä ja/tai tekstinlaadinnallisina tai teknisinä mukautuksina ja voi näin ollen hyväksyä ne.

Asetusluonnos

Komission mielestä neuvosto on muuttanut johdanto-osaa johdonmukaisesti säädösosan muutosten kanssa, lukuun ottamatta johdanto-osan 1 a ja 28 a kappaletta. Niistä komissio toteaa seuraavaa:

- Komissio vastustaa johdanto-osan uutta 1 a kappaletta, jonka mukaan asetusta on tulkittava kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Komissio on sitä mieltä, että a) asetusluonnos on täysin kansainvälisen oikeuden mukainen ja b) yhteisön oikeuden tulkinta kuuluu yksinomaan yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaan, eikä lainsäätäjä voi rajoittaa tätä tulkintavaltaa.

- Komissio voi hyväksyä johdanto-osan uuden 28 a kappaleen, koska siinä on otettu huomioon tarve sovittaa toisiinsa velvoite, jonka mukaan hyväksytyillä laitoksilla on oltava kattava kokonaisuus teknisiä sääntöjä, ja velvoite yhdenmukaistaa näitä sääntöjä. Hyväksyttyjä laitoksia ja hyväksyntää hakevia laitoksia arvioidessaan komissio vaatii kuitenkin jatkossakin molempien velvoitteiden noudattamista.

Säädösosasta voidaan todeta seuraavaa:

- Uudessa 4 artiklan 1 a kohdassa todetaan nimenomaisesti komission ehdotukseen periaatteellisesti sisältynyt seikka eli se, että hyväksyntä voidaan myöntää vain sitä koskevat vaatimukset täyttäville laitoksille.

- Saman artiklan 4 kohdan muutoksella joustavoitetaan hyväksynnän rajoittamismahdollisuutta rajoituksen säilyessä yksinomaan laadullisena. Samalla komission velvoite perustella rajoitus ja ilmoittaa sen mahdollisen poistamisen edellytykset vahvistaa asianomaisen laitoksen oikeuksien ja etujen suojaa.

- Asetusluonnoksen 5 artiklaan lisätyillä määräajoilla korjaavien toimien toteuttamiseksi lisätään asianomaiseen hyväksyttyyn laitokseen kohdistettavaa painetta silloin, kun sen toiminnassa on havaittu puutteita.

- Neuvoston 6 artiklaan tekemällä muutoksella otetaan ensinnäkin käyttöön neuvoa-antava komiteamenettely tapauksissa, joissa komissio määrää seuraamuksia hyväksytylle laitokselle, jonka toiminnassa on puutteita. Yleisesti ottaen komissio ei pidä komiteamenettelyä asianmukaisena tämäntyyppisissä päätöksissä, mutta myöntää, että päätökset saattavat vaikuttaa jäsenvaltioiden ja asianomaisten laitosten välisiin suhteisiin, koska yhteisön hyväksynnän tarkoituksena on viime kädessä mahdollistaa se, että jäsenvaltiot siirtävät kansainvälisten yleissopimusten mukaiset tarkastus- ja sertifiointitehtävät näille laitoksille. Näin ollen komissio hyväksyy neuvoston valitseman ratkaisun, koska siinä sallitaan jäsenvaltioiden ilmaista kantansa todettuihin rikkomuksiin ja määrättäviin seuraamuksiin, mutta estetään samalla menettelyn poliittinen väärinkäyttö. Lisäksi neuvosto katsoi tarpeelliseksi laskea määrättävien sakkojen enimmäismäärän asianomaisen laitoksen kolmen edellisen tilikauden keskimääräisen liikevaihdon perusteella, mikä vaikuttaa oikeudenmukaiselta. Rajoittamattoman toimivallan antaminen yhteisöjen tuomioistuimelle sakkojen tarkistamiseksi vahvistaa menettelytakeita ja puolustuksen oikeuksien suojaa.

- Neuvosto lisäsi viidennen tapauksen, jossa hyväksyntä voidaan perua. Näin pyritään erityisesti välttämään hyväksytylle laitokselle määrättyjen sakkojen maksaminen julkisen tai yksityisen tuen avulla. Komissio antaa menettelylle täyden tukensa, koska kyseinen mahdollisuus tekisi tyhjäksi järjestelmän varoittavuuden.

- Neuvoston 9 artiklassa käyttämä uusi sanamuoto ei vaikuta komission alkuperäisen ehdotuksen sisältöön, ja siinä suojataan edelleen täysin komission oikeus tutustua asiakirjoihin ja päästä aluksille hyväksyttyjen laitosten arviointia varten.

- Ehdotuksen 10 artiklaan on tehty merkittäviä parannuksia, jotka koskevat luokitustodistusten vastavuoroista tunnustamista, joka tapahtuu tästä lähtien automaattisesti laivavarusteista annetun direktiivin 96/98/EY[2] soveltamisalaan kuuluvien varusteiden osalta. Neuvosto tarkentaa, että vastavuoroinen tunnustaminen koskee vain varusteita, materiaaleja ja osia, mikä selventää alkuperäiseen ehdotukseen jo periaatteessa sisältyneen asian. Neuvosto lisäsi kaksi uutta mekanismia: toisaalta hyväksytyt laitokset velvoitetaan perustelemaan tapaukset, joissa ne eivät pääse sopimukseen vastavuoroisesta tunnustamisesta, jota puolestaan ei voida rajoittaa muista kuin turvallisuussyistä; toisaalta taas hyväksytyt laitokset voivat suojalausekkeen perusteella kieltää tiettyjen todistuksia vastaamattomien varusteiden asentamisen alukseen asettamatta kuitenkaan kyseenalaiseksi vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta. Lisäksi Euroopan parlamentin tarkistuksessa 53 ehdottamaa määräaikaa, jossa komission on tarkoitus esittää kertomus vastavuoroisen tunnustamisen toteutumisesta, jatkettiin kolmesta viiteen vuoteen, mikä on komission mielestä niin ikään asianmukaista, kun otetaan huomioon hyväksyttyjen laitosten vastuulle siirretyn prosessin tekninen monimutkaisuus.

- Komissio on tyytyväinen siihen, että yhteisessä kannassa on säilytetty hyväksyttyjen laitosten velvoite perustaa laadunvarmistusjärjestelmiensä yhteinen ja riippumaton sertifiointijärjestelmä. Asiaa koskeva komission alkuperäinen ehdotus sisältyykin olennaisilta osiltaan 11 artiklaan, jossa järjestelmän perustaminen annetaan täysin hyväksyttyjen laitosten tehtäväksi, toisin sanoen jäsenvaltiot ja komissio eivät osallistu siihen. Parlamentti toivoi tämän osalta, että jäsenvaltiot osallistuisivat järjestelmään, ja komissio hyväksyi sen periaatteessa; ajatuksesta on kuitenkin luovuttava, koska hyväksytyille laitoksille on tarkoitus kehittää kansainvälinen säännöstö, johon kuuluisi voimakas riippumattoman sertifioinnin mekanismi, ks. jäljempänä.

- Komiteamenettelyn osalta, neuvosto lisäsi säännöksen, jonka mukaan komissio voi hyväksyä liitteessä olevien vaatimusten tulkintaa ja soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Tämä on hyödyllistä vaatimusten tehokkaan täytäntöönpanon kannalta ja suuremman oikeusvarmuuden tarjoamiseksi asianomaisille osapuolille, koska tietyt vaatimukset saattavat olla hyvin yleisiä, esimerkiksi hyväksytyiltä laitoksilta edellytettävien resurssien osalta.

Tällä tavoin muutettuun tekstiin on sisällytetty kokonaan tai osittain Euroopan parlamentin tarkistukset 6, 12, 15, 17, 18, 25, 38–44, 50, 52–56, 59–61, 66 ja 68, jotka komissio hyväksyi. Tarkistukset 18, 26, 14 ja 69, jotka komissio hyväksyi osittain tai periaatteessa, on sisällytetty yhteiseen kantaan tavalla, jota komissio pitää tyydyttävänä. Tarkistukset 16, 62, 64, 65 ja 71 koskivat hyväksyttyjen laitosten laatujärjestelmien sertifioinnista vastaavan elimen nimeämistä, ja komissio hyväksyi ne vain periaatteessa, koska ”komitea”-termin käyttö voisi aiheuttaa sekaannusta komiteamenettelyn kanssa; komissio katsoo, että neuvoston käyttämä nimitys eli ”laadunarviointi- ja sertifiointijärjestelmä” on täysin tyydyttävä kompromissi.

Edellä mainittujen muutosten lisäksi komissio pitää neuvoston säädösosaan tekemiä muutoksia merkitykseltään vähäisinä ja/tai pelkästään tekstinlaadinnallisina tai teknisinä mukautuksina ja voi näin ollen hyväksyä ne.

Neuvoston ja komission yhteinen lausuma hyväksyttyjä laitoksia koskevan säännöstön laatimisesta Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO)

Komissio ja neuvosto ovat samaa mieltä siitä, että järjestelmää, jota yhteisö on kehittämässä, voitaisiin käyttää mallina kansainvälisesti. Tämä vastaa Euroopan parlamentin huolta siitä, että kansainvälinen ja yhteisön järjestelmä on sovitettava hyvin toisiinsa. Komissio ja jäsenvaltiot ovatkin valmiita rohkaisemaan IMOa laatimaan säännöstön, jolla taataan luokituslaitosten työn maailmanlaajuisesti korkea laatu. Neuvosto ja komissio antoivat tätä varten liitteessä olevan yhteisen lausuman.

4. PÄÄTELMÄT

Neuvoston yhteinen kanta vastaa täysin niitä huolenaiheita, joiden vuoksi komissio antoi ehdotuksensa direktiivin 94/57/EY uudelleenlaatimiseksi, ja se sisältää komission ehdottamat olennaiset toimenpiteet. Sen jälkeen, kun säädös jaettiin direktiiviluonnokseksi ja asetusluonnokseksi, toimenpiteet sisältyvät pääosin jälkimmäiseen. Lisäksi yhteiseen kantaan on sisällytetty lähes kaikki Euroopan parlamentin tarkistukset, jotka komissio hyväksyi kokonaan tai osittain.

Näin ollen komissio katsoo, että kyseinen yksimielisesti vahvistettu yhteinen kanta on hyvä perusta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi Euroopan parlamentin kanssa toisessa käsittelyssä, ja hyväksyy sen esitettyään edellä olevat huomiot ja varaumat.

LIITE

NEUVOSTON JA KOMISSION LAUSUMA

”Neuvosto ja komissio katsovat, että tämän direktiivin tavoitteisiin, joita ovat alusturvallisuuden lisääminen ja merten pilaantumisen estäminen, olisi pyrittävä myös kansainvälisellä tasolla. Siksi jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä yhteistyöhön muiden IMO:n jäsenten kanssa ja ehdotettava, että IMO:ssa laadittaisiin hyväksyttyjä laitoksia koskeva kansainvälinen säännöstö.

Tämän direktiivin periaatteisiin tukeutuen tämän säännöstön olisi tarpeen mukaan katettava

a) lakisääteiseen tehtävään liittyvät pakolliset vaatimukset, jotka hyväksyttyjen laitosten on täytettävä. Tähän kuuluvat muun muassa seuraavat: yleiset vaatimukset kuten riippumattomuus, puolueettomuus, tinkimättömyys, pätevyys ja vastuullisuus, organisaatiota, hallintoa ja resursseja koskevat vaatimukset, todistusten myöntämisprosessia koskevat vaatimukset, laadukasta hallintoa koskevat vaatimukset;

sekä

b) kehys ja menettelyt pakollista auditointijärjestelmää varten, jotta tarkistetaan, että hyväksytyt laitokset täyttävät edellä olevassa a kohdassa tarkoitetut vaatimukset.”

[1] EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11.

[2] EYVL L 46, 17.2.1997, s. 25. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2002/84/EY (EYVL L 324, 29.11.2002, s. 53).