[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 11.6.2008

KOM(2008) 208 lopullinen

2005/0238 (COD)

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta (uudelleenlaadittu teksti)

(komission esittämä)

2005/0238 (COD)

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi satamavaltioiden suorittamasta valvonnasta (uudelleenlaadittu teksti)

1. ASIAKIRJAN TAUSTA

Ehdotus (asiakirja KOM(2005)588 lopullinen – 2005/0238(COD)) toimitettiin Euroopan parlamentille ja neuvostolle: | 24.1.2006 |

Alueiden komitea antoi lausuntonsa: | 15.6.2006 |

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi lausuntonsa: | 13.9.2006 |

Euroopan parlamentti antoi lausuntonsa ensimmäisessä käsittelyssä: | 25.4.2007 |

Komission muutettu ehdotus: | […] |

Yhteinen kanta vahvistettiin: | […] |

2. KOMISSION EHDOTUKSEN TAVOITE

Satamavaltioiden suorittamasta alusten valvonnasta annetun direktiivin 95/21/EY uudelleen laatimista koskeva ehdotus on yksi toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on vahvistaa ja täydentää meriturvallisuutta koskevaa voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Komission tarkoituksena on toisaalta konsolidoida direktiivi yhdeksi tekstiksi sen johdonmukaisuuden parantamiseksi, mutta komissio haluaa myös uudistaa perusteellisesti nykyistä satamavaltion suorittaman valvonnan järjestelmää ja keskittyä alikuntoisiin aluksiin, joiden kanssa eurooppalaiset hyväkuntoiset alukset joutuvat kilpailemaan.

Tavoite on kaksinainen: toisaalta korvattaisiin jäsenvaltiokohtainen tavoite tarkastaa 25 prosenttia aluksista kollektiivisella tavoitteella, jolloin Euroopan unionin tasolla pyrittäisiin tarkastamaan kaikki alukset. Toisaalta vaaralliset alukset tarkastettaisiin useammin. Liian paljon alikuntoisia aluksia pääsee nykyisin verkon silmien läpi. Uudessa järjestelmässä tämä voidaan välttää, ja samalla hyvitetään hyväkuntoisia aluksia tekemällä niille vähemmän tarkastuksia. Tämän ansiosta myös resurssien käyttö tehostuu.

Erityisen riskin muodostavat alikuntoiset alukset, jotka vain kulkevat Euroopan vesien kautta käymättä satamassa. Komissio aikoo tämän vuoksi tiukentaa myös satamien ulkopuolelle ankkuroituneiden alusten tarkastuksia.

Komissio ehdottaa myös alusten liikennöintikiellon tehostamista laajentamalla kieltojärjestelmää kaikkiin alusluokkiin, ottamalla käyttöön liikennöinnin kieltämiselle vähimmäisajan ja säätämällä pysyvästä liikennöintikiellosta aluksille, joille kielto on asetettu jo kahdesti ja jotka pysäytetään kolmannen kerran. Komissio ehdottaa myös mustan listan julkaisemista laatuvaatimukset alittavista merenkulkuyhtiöistä.

Teknisissä näkökohdissa ehdotus tukeutuu satamavaltioiden suorittamia tarkastuksia koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan nojalla käytyihin asiantuntijoiden neuvotteluihin.

3. YHTEISTÄ KANTAA KOSKEVAT HUOMAUTUKSET

Neuvosto tukee yleisesti ottaen yksimielisesti vahvistetussa yhteisessä kannassaan (Malta pidättäytyi äänestämästä) periaatteita ja olennaisia yksityiskohtaisia sääntöjä, joita komissio ehdottaa uuden tarkastusjärjestelmän toteuttamiseksi. Neuvosto tukee tätä uutta järjestelmää, jossa on tarkoitus tarkastaa kaikki, ja ensisijaisesti huonokuntoiset alukset.

Komissio kannattaa neuvoston lähestymistapaa uuden tarkastusjärjestelmän joustavuuteen. Tällaista mekanismia todella tarvitaan, jotta uuden järjestelmän toimintaan saadaan riittävästi joustavuutta. Mitä tulee toteuttamatta jääneiden tarkastusten sallittuun enimmäismäärään, komissio katsoo, että 5 prosenttia, kuten se on esittänyt ja joka vastaa voimassa olevan direktiivin sallimaa määrää, on realistinen määrä. Komissio ei siis voi hyväksyä neuvoston ehdotusta tämän määrän nostamisesta 10 prosenttiin, kun on kyseessä vähäisen tai keskinkertaisen riskin alukset, sillä silloin uuden tarkastusjärjestelmän tärkeintä tavoitetta laskettaisiin. Tarkoitushan on tarkastaa kaikki Euroopan unionin satamissa käyvät alukset.

Neuvosto on poikennut merkittävästi komission kannasta eräässä tärkeässä komission ehdotuksen kohdassa. Se on poistanut pysyvän liikennöintikiellon ja korvannut sen ajallisesti rajatulla kiellolla, joka voitaisiin kumota 36 kuukauden kuluttua useiden arviointiperusteiden nojalla. Komissio ei voi tukea neuvoston lähestymistapaa tässä asiassa.

Neuvoston tapa käsitellä kysymystä satamien ulkopuolelle ankkuroitujen alusten tarkastuksista on myös ongelmallinen, vaikkakin vähäisemmässä määrin. Neuvosto ei ole säilyttänyt satamien ulkopuolelle ankkuroituja aluksia tarkastusjärjestelmässä, vaan se tyytyy ainoastaan viittaamaan satamien lainkäyttövallan käsitteeseen. On olemassa vaara, että jotkut jäsenvaltiot tulkitsevat neuvoston ehdotusta eri tavoin ja suppeammin, ja tämä säännös menettää mahdollisesti kokonaan merkityksensä. Komissio katsoo kuitenkin, että on olennaisen tärkeää voida tarkastaa satamien ulkopuolelle ankkuroituneet alukset. Tätä neuvostokin halusi Prestigen onnettomuuden jälkeen. Erityisen riskin muodostavat alikuntoiset alukset, jotka vain kulkevat Euroopan vesien kautta käymättä satamassa. Tällaiset alukset voidaan ehkä tarkastaa vain jos satamavaltio voi tehdä tarkastuksia satamien ulkopuolella.

4. KOMISSION YKSITYISKOHTAISET HUOMAUTUKSET

4.1. Komission hyväksymät tarkistukset, jotka on sisällytetty yhteiseen kantaan kokonaan tai osittain

Tarkistuksilla 1, 4, 5, 7, 15, 16, 18, 19, 22, 26, 27, 30, 32, 33, 38, 53, 55, 72, 83, 84, 86, 87, 90, 94, 95, 98, 101, 102, 105 ja 106 tehdään komission ehdotukseen hyödyllisiä, erityisesti teknisiä selvennyksiä. Voimassa olevaa tarkastusjärjestelmää koskevia säännöksiä poistetaan vanhentuneina, ja uuden tarkastusjärjestelmän sääntöjä täsmennetään ottaen huomioon, mitä tuloksia saadaan satamavaltioiden suorittamia tarkastuksia koskevan Pariisin yhteisymmärryspöytäkirjan nojalla käydyissä asiantuntijoiden neuvotteluissa.

4.2. Komission hyväksymät tarkistukset, joita ei ole sisällytetty yhteiseen kantaan

Tarkistuksissa 2, 3, 6, 8, 9, 14, 20, 24, 25, 28, 29, 31, 39, 41, 43, 44, 45, 47, 48, 49, 50, 51, 52, 57, 58, 59, 60, 61, 62, 63, 64, 65, 67, 69, 70, 71, 74, 75, 76, 77, 78, 80, 81, 85, 88, 89, 92, 97, 99, 100, 103 esitetään komission mielestä hyödyllisiä selvennyksiä ehdotuksen tekstiin. Komissio pitää valitettavana, ettei neuvosto ottanut näitä tarkistuksia yhteiseen kantaansa.

Tarkistuksessa 17 esitettiin sataman määritelmää, joka hieman sen sisältöä muuttamalla olisi mahdollistanut sen, että myös ankkurointi satamien ulkopuolelle olisi saatu direktiivin soveltamisalaan.

Komissio kannatti myös tarkistusta 54, joka koskee satamaan pääsyn epäämistä ja erityisesti pysyvää liikennöintikieltoa.

4.3. Komission hylkäämät tarkistukset, joita ei ole sisällytetty yhteiseen kantaan

Tarkistuksesta 73 ei ole hyötyä, sillä siinä viitataan Euroopan meriturvallisuusviraston tehtäviin, jotka on jo selostettu riittävästi meriturvallisuusvirastoa koskevassa horisontaalisessa asetuksessa N:o 1406/2002.

Tarkistus 91, joka koskee pienen turvallisuusriskin alusten tarkastamisen aikaikkunan pienentämistä 24/36:sta 24/30:een, ei ole komission ehdotuksen yleisen tavoitteen mukainen; tavoite on vähentää tarkastuksista hyväkuntoisille aluksille koituvaa taakkaa.

Tarkistusten 34, 36 ja 37 niitä osia, jotka koskevat tarkastusten jakamista jäsenvaltioiden kesken ja niiden yksityiskohtaisia täytäntöönpanosääntöjä, ei ole säilytetty, koska niillä poistetaan kaikki mahdollisuudet joustomekanismin käyttämiseksi tarkastusten tekemisessä. Sellainen mekanismi on kuitenkin välttämätön, jotta voidaan taata uuden tarkastusjärjestelmän moitteeton toiminta.

5. PÄÄTELMÄT

Komissio toteaa yksimielisesti hyväksytyn neuvoston yhteisen kannan, jossa ei yleensä muuteta sen enempää komission ehdotuksen tavoitteita kuin henkeä, mutta se muistuttaa, että komission kanta eroaa neuvoston kannasta useissa erityiskohdissa. Niitä ovat esimerkiksi pysyvän liikennöintikiellon poistaminen ja sen korvaaminen ajallisesti rajatulla kiellolla ja vähäisemmässä määrin neuvoston lähestymistapa satamien ulkopuolella ankkurissa olevien alusten tarkastamiseen sekä toteuttamatta jääneiden tarkastusten sallitun enimmäismäärän nostaminen viidestä 10 prosenttiin.