[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 23.1.2008

KOM(2008) 17 lopullinen

2008/0014 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään osana yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämistä vuoteen 2020 mennessä

(komission esittämä) {KOM(2008) 30 lopullinen}{SEK(2008) 85}

PERUSTELUT

JOHDANTO

Ilmastonmuutosta koskevalla Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksella, joka hyväksyttiin Euroopan yhteisön puolesta ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen tekemisestä 15 päivänä joulukuuta 1993 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/69/EY[1], pyritään ensisijaisesti vakiinnuttamaan ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet tasolle, jolla ihmisen toiminnan vaikutukset eivät aiheuta vaaraa ilmastojärjestelmälle.

Yhteisö on useaan otteesen painottanut, että tämä tavoite saavutetaan vain, jos maapallon lämpötila ei nouse yli 2 celsiusastetta teollista aikakautta edeltävästä tasosta. Tämä tarkoittaa, että kasvihuonekaasupäästöjä olisi maailmanlaajuisesti vähennettävä vuoteen 2050 mennessä ainakin 50 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Kaikkien talouden alojen olisi annettava panoksensa näiden päästövähennysten saavuttamiseen. Teollisuusmaiden olisi edelleenkin näytettävä suuntaa ja sitouduttava vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään yhteisesti vuoteen 2020 mennessä 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi maaliskuussa 2007 pitämässään kokouksessa EU:n tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Tällä tavoin EU edistää pyrkimystä saada aikaan maailmanlaajuinen ja kattava sopimus vuoden 2012 jälkeiselle ajalle. Edellytyksenä kuitenkin on, että muut teollisuusmaat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja että taloudellisesti edistyneemmät kehitysmaat sitoutuvat toteuttamaan asianmukaisia toimia vastuidensa ja valmiuksiensa mukaisesti.

Eurooppa-neuvosto on myös korostanut, että EU on sitoutunut muuntamaan Euroopan erittäin energiatehokkaaksi ja vähän kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavaksi taloudeksi, ja päättänyt, että – odoteltaessa vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevan maailmanlaajuisen ja kattavan sopimuksen tekemistä ja rajoittamatta EU:n kantaa kansainvälisissä neuvotteluissa – EU sitoutuu määrätietoisesti ja riippumattomasti vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Jotta kasvihuonekaasupäästöjä voidaan kustannustehokkaasti vähentää vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta, olisi otettava käyttöön lisätoimenpiteitä, joilla kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat peräisin EU:n päästökauppajärjestelmään[2] kuulumattomista lähteistä, voidaan rajoittaa edelleen niin, että ne saadaan tämän päätöksen liitteessä esitetyille tasoille.

Se osuus, jolla kunkin jäsenvaltion olisi edistettävä yhteisön sitoumusta vähentää vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat peräisin EU:n päästökauppajärjestelmään kuulumattomista lähteistä, olisi määriteltävä suhteessa kyseisen jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöjen tasoon vuonna 2005, sillä vuosi 2005 on viimeisin, jolta on saatavilla todennettuja tietoja kasvihuonekaasupäästöistä.

SOVELTAMISALA: JÄSENVALTIOIDEN PANOS EU:N PÄÄSTÖKAUPPAJÄRJESTELMÄÄN KUULUMATTOMILTA ALOILTA PERÄISIN OLEVIEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISEEN EU:N YLEISEN TAVOITTEEN SAAVUTTAMISEKSI

Tässä päätöksessä määritellään, millainen panos jäsenvaltioiden on annettava, jotta yhteisö voi täyttää sitoumuksensa vähentää vuosina 2013–2020 kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä (EU:n päästökauppajärjestelmään kuulumattomat lähteet). Päätös sisältää säännöksiä päätöksen täytäntöönpanon tuloksena saavutettujen päästövähennysten arvioimisesta. Päätöksellä myös lisätään joustavuutta tämän pyrkimyksen toteuttamisessa sallimalla sellaisten sertifioitujen päästövähennysten käyttö, jotka on saatu Kioton pöytäkirjan 12 artiklan mukaisista puhtaan kehityksen mekanismin hankkeista ja kolmansissa maissa toteutetuista päästöjä vähentävistä toimista.

Jäsenvaltiot edistävät tavoitteidensa saavuttamista toteuttamalla EU:n laajuisia toimenpiteitä EU:n päästökauppajärjestelmän ulkopuolella.

TAAKAN OIKEUDENMUKAINEN JAKAMINEN JÄSENVALTIOIDEN KESKEN

Jäsenvaltioiden vähentämispyrkimysten olisi perustuttava jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun periaatteeseen ja tarpeeseen lisätä kestävää talouskasvua kaikkialla yhteisössä. Lisäksi niissä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden suhteellinen bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden. Jäsenvaltiot, joissa tällä hetkellä on suhteellisen alhainen BKT asukasta kohden ja siten korkeat BKT:n kasvuodotukset, voivat lisätä kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 2005 tasosta. Tavoitteiden saavuttamiseksi niiden olisi kuitenkin rajoitettava päästöjensä kasvua. Jäsenvaltioiden, joilla tällä hetkellä on suhteellisen alhainen BKT asukasta kohden, olisi vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 2005 tasosta.

Jotta osuudet, joilla jäsenvaltiot osallistuvat yhteisön riippumattomaan sitoumukseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta, jakautuisivat oikeudenmukaisesti jäsenvaltioiden kesken, mitään jäsenvaltiota ei pitäisi vaatia vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2020 mennessä enempää kuin 20 prosenttia vuoden 2005 tasosta ja minkään jäsenvaltion ei pitäisi sallia lisätä kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2020 mennessä yli 20 prosenttia vuoden 2005 tasosta.

Kasvihuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä vuosina 2013–2020. Tämä ehdotus sallii kunkin jäsenvaltion siirtää seuraavalta vuodelta määrän, joka on enintään 2 prosenttia sille asetetusta kasvihuonekaasujen päästörajasta. Lisäksi se sallii jäsenvaltioiden, joiden päästöt ovat jäävät sille asetetun rajan alle, siirtää vaaditun tason ylittävät päästövähennyksensä seuraavalle vuodelle.

KOLMANSISSA MAISSA TOTEUTETUISTA HANKKEISTA SAATUJEN HYVITYSTEN KÄYTTÖ

Jotta jäsenvaltiot voivat toteuttaa pyrkimyksensä joustavasti ja jotta voidaan edistää kestävää kehitystä kolmansissa maissa, erityisesti kehitysmaissa, sekä lisätä sijoittajien luottamusta, yhteisön olisi edelleenkin – odoteltaessa kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen aikaan saamista – tunnustettava hyvitykset, jotka on saatu kolmansissa maissa toteutetuista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämishankkeista. Hyvitysten käytön olisi oltava linjassa niiden toimien kanssa, joiden avulla EU pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään huomattavasti ja näyttämään siten suuntaa ilmastonmuutoksen alalla, tuottamaan vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia energiastaan uusiutuvista energialähteistä, parantamaan energian toimitusvarmuutta EU:ssa sekä vauhdittamaan innovointia EU:ssa ja lisäämään kilpailukykyään.

Jäsenvaltioiden olisi siksi voitava käyttää puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) hankkeista saatavia hyvityksiä, jotka myönnetään kaudella 2008–2012 toteutetuista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä, edellyttäen että ne ovat peräisin kaikkien jäsenvaltioiden kyseisellä kaudella hyväksymistä hanketyypeistä. Jäsenvaltioiden olisi myös voitava käyttää CDM-hankkeista saatavia hyvityksiä, jotka myönnetään kauden 2008–2012 jälkeen toteutetuista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä, edellyttäen että ne ovat peräisin kyseisellä kaudella rekisteröidyistä ja toteutetuista hankkeista sekä kaikkien jäsenvaltioiden kyseisellä kaudella hyväksymistä hanketyypeistä.

Vähiten kehittyneissä maissa on toteutettu vain muutamia harvoja CDM-hankkeita. Yhteisö tukee CDM-hankkeiden oikeudenmukaista jakautumista muun muassa komission maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittoutuman[3] kautta. Siksi olisi aiheellista varmistaa, että myös sellaisista hankkeista saatavat hyvitykset tunnustetaan, jotka käynnistetään vähiten kehittyneissä maissa kauden 2008–2012 jälkeen, edellyttäen että ne ovat peräisin kaikkien jäsenvaltioiden kyseisellä kaudella hyväksymistä hanketyyppeistä. Tällaiset hyvitykset olisi tunnustettava vuoteen 2020 saakka tai kunnes kyseinen maa tekee yhteisön kanssa sopimuksen, riippuen siitä, kumpi ajankohta on aikaisempi.

Joustavuuden lisäämiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi kehitysmaissa jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää korkeatasoisista hankkeista saatavia täydentäviä hyvityksiä yhteisön ja kolmansien maiden välisten sopimusten perusteella. Tällaiset sopimukset voivat kattaa useampia maita. Jos ilmastonmuutoksesta ei tehdä kansainvälistä sopimusta, jossa määritellään teollisuusmaiden sallitut päästömäärät, yhteistoteutushankkeita (JI-hankkeet) ei voida jatkaa enää vuoden 2012 jälkeen. Tällaisista hankkeista saadut hyvitykset voitaisiin kuitenkin edelleenkin tunnustaa kolmansien maiden kanssa tehtyjen sopimusten perusteella.

On tärkeää, että jäsenvaltiot voivat edelleen käyttää CDM-hyvityksiä, sillä siten autetaan varmistamaan hyvityksiä koskevien markkinoiden toteutuminen vuoden 2012 jälkeen. Tällaisten markkinoiden edistämiseksi ja jotta kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää edelleen EU:ssa ja siten edistää yhteisön uusiutuvaa energiaa, energian toimitusvarmuutta, innovointia ja kilpailukykyä koskevien tavoitteiden toteutumista, tarkoituksena on, että odoteltaessa kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen aikaan saamista kukin jäsenvaltio voi vuosittain käyttää kolmansissa maissa toteutetuista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämishankkeista saatavia hyvityksiä määrän, joka on enintään kolme prosenttia kyseisen jäsenvaltion vuoden 2005 päästöistä, jotka ovat peräisin päästökauppajärjestelmään kuulumattomista lähteistä. Tämä määrä vastaa kolmasosaa vuotta 2020 koskevasta vähentämispyrkimyksestä. Kunkin jäsenvaltion olisi voitava siirtää tämän enimmäisrajan käyttämätön osa toiselle jäsenvaltiolle.

KANSAINVÄLISEN SOPIMUKSEN TUOMAT MUUTOKSET

Eurooppa-neuvosto on hyväksynyt EU:n tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Tällä tavoin EU edistää maailmanlaajuisen ja kattavan sopimuksen tekemistä vuoden 2012 jälkeiselle ajalle. Edellytyksenä kuitenkin on, että muut teollisuusmaat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja että taloudellisesti edistyneemmät kehitysmaat sitoutuvat toteuttamaan asianmukaisia toimia vastuidensa ja valmiuksiensa mukaisesti

Heti kun yhteisö on tehnyt kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen, jäsenvaltioiden päästörajat olisi mukautettava sen uuden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumuksen mukaan, joka yhteisölle kyseisessä sopimuksessa asetetaan. Se kokonaismäärä, jolla kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä edelleen tämän kunnianhimoisemman vähentämissitoumuksen saavuttamiseksi, jaetaan EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvien ja kuulumattomien lähteiden kesken. Viimeksi mainittujen lähteiden odotetaan panostavan uuteen vähentämissitoumukseen yhtä paljon kuin yhteisön sitoumukseen vähentää päästöjään vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia.

Jotta tämä EU:n päästökauppajärjestelmään kuulumattomia lähteitä koskeva lisävähentämispyrkimys jakautuisi oikeudenmukaisesti jäsenvaltioiden kesken, kukin jäsenvaltio yhteisön lisävähentämispyrkimykseen suhteessa omaan osuuteensa tällaisista lähteistä peräisin olevista yhteisön kokonaispäästöistä vuodelta 2020 osana yhteisön riippumatonta sitoumusta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 20 prosenttia.

Lisäksi niitä enimmäisrajoja, jotka koskevat kolmansissa maissa toteutetuista hankkeista saatavien hyvitysten käyttöä, olisi lisättävä. puolella kansainvälisen sopimuksen mukaisesta lisävähentämispyrkimyksestä. Heti kun kansainvälinen ilmastonmuutossopimus on saatu aikaan, jäsenvaltioiden olisi tunnustettava vain sellaiset päästövähennyksiä koskevat sertifioidut hyvitykset, jotka ovat peräisin kyseisen sopimuksen ratifioineista maista ja jotka ovat yhteisen lähestymistavan mukaiset.

EU:N PÄÄSTÖKAUPPAJÄRJESTELMÄN SOVELTAMISALAAN TEHTÄVIEN MUUTOSTEN VAIKUTUKSET

Jos EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan tehdään muutoksia, olisi muutettava vastaavasti sellaisten päästöjen enimmäismäärää, jotka ovat peräisin tämän päätöksen soveltamisalaan kuuluvista lähteistä.

SEURANTA, RAPORTOINTI JA TODENTAMINEN

Jäsenvaltioiden on päätöksen N:o 280/2004/EY 3 artiklan mukaisissa vuosiraporteissaan raportoitava vuosittaiset päästönsä, jotka johtuvat tämän päätöksen 3 artiklan täytäntöönpanosta, ja hyvitysten käytöstä tämän päätöksen 4 artiklan mukaisesti. Lisäksi jäsenvaltioiden on ennen 1. heinäkuuta 2016 toimitettava ajantasainen selvitys ennakoidusta edistymisestään.

Komissio arvioi päätöksen N:o 280/2004/EY 5 artiklan 1 kohdan mukaisessa raportissaan, onko edistys riittävä tämän päätöksen mukaisten sitoumusten täyttämisen kannalta.

Arvioinnissa otetaan huomioon yhteisön toimenpiteiden edistyminen sekä jäsenvaltioilta päätöksen N:o 280/2004/EY 3 ja 5 artiklan mukaisesti saadut tiedot.

Vuodesta 2013 alkaen arviointi kattaa joka toinen vuosi myös ennusteen yhteisön ja sen jäsenvaltioiden edistymisestä tämän päätöksen mukaisten velvoitteidensa täyttämisessä.

Komissio laatii kertomuksen tämän päätöksen täytäntöönpanosta. Komissio toimittaa kyseisen kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31. lokakuuta 2016 ja liittää siihen tarvittaessa ehdotuksia.

2008/0014 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään osana yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämistä vuoteen 2020 mennessä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen[4],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[5],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[6],

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä[7],

sekä katsovat seuraavaa:

1. Ilmastonmuutosta koskevalla Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksella, joka hyväksyttiin Euroopan yhteisön puolesta ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen tekemisestä 15 päivänä joulukuuta 1993 tehdyllä neuvoston päätöksellä 94/69/EY[8], pyritään ensisijaisesti vakiinnuttamaan ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet tasolle, jolla ihmisen toiminnan vaikutukset eivät aiheuta vaaraa ilmastojärjestelmälle.

2. Yhteisön näkemys, joka viimeksi esitettiin ympäristöneuvoston kokouksessa Brysselissä 5 päivänä marraskuuta 2007, on se, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi maapallon lämpötila ei saa nousta yli 2 celsiusastetta teollista aikakautta edeltävästä tasosta, mikä tarkoittaa, että kasvihuonekaasupäästöjä olisi maailmanlaajuisesti vähennettävä vuoteen 2050 mennessä ainakin 50 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Kaikkien talouden alojen olisi annettava panoksensa näiden päästövähennysten saavuttamiseen. Teollisuusmaiden olisi edelleenkin näytettävä suuntaa ja sitouduttava vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään yhteisesti vuoteen 2020 mennessä 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

3. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Eurooppa-neuvosto hyväksyi Brysselissä 8 ja 9 päivänä maaliskuuta pitämässään kokouksessa EU:n tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta; näin EU edistää maailmanlaajuisen ja kattavan sopimuksen aikaan saamista vuoden 2012 jälkeiselle ajalle; edellytyksenä kuitenkin on, että muut teollisuusmaat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja että taloudellisesti edistyneemmät kehitysmaat sitoutuvat toteuttamaan asianmukaisia toimia vastuidensa ja valmiuksiensa mukaisesti.

4. Eurooppa-neuvosto on myös korostanut, että yhteisö on sitoutunut muuntamaan Euroopan erittäin energiatehokkaaksi ja vähän kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavaksi taloudeksi, ja päättänyt, että – odoteltaessa vuoden 2012 jälkeistä aikaa koskevan maailmanlaajuisen ja kattavan sopimuksen tekemistä ja rajoittamatta EU:n kantaa kansainvälisissä neuvotteluissa – EU sitoutuu määrätietoisesti ja riippumattomasti vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2020 mennessä vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

5. Yhteisön kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä, joka kattaa tietyt talouden alat, perustettiin kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta 13 päivänä lokakuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/87/EY[9]. Jotta kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin kustannustehokkaasti vähentää vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta, kaikkien talouden alojen olisi annettava panoksensa näiden päästövähennysten saavuttamiseen. Jäsenvaltioiden olisi siksi otettava käyttöön lisätoimenpiteitä, joilla voidaan rajoittaa edelleen kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä.

6. Se osuus, jolla kunkin jäsenvaltion olisi edistettävä yhteisön sitoumusta, olisi määriteltävä suhteessa kyseisen jäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöjen tasoon vuonna 2005, sillä vuosi 2005 on viimeisin, jolta on saatavilla todennettuja tietoja kasvihuonekaasupäästöistä.

7. Jäsenvaltioiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispyrkimysten olisi perustuttava jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun periaatteeseen ja tarpeeseen lisätä kestävää talouskasvua kaikkialla, ja niissä olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden suhteellinen bruttokansantuote (BKT) asukasta kohden. Jäsenvaltioiden, joilla tällä hetkellä on suhteellisen alhainen BKT asukasta kohden ja siten korkeat BKT:n kasvuodotukset, olisi voitava lisätä kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 2005 tasosta, mutta yhteisön yleisen vähentämissitoumuksen edistämiseksi niiden olisi kuitenkin rajoitettava kasvihuonekaasupäästöjensä kasvua. Jäsenvaltioiden, joilla tällä hetkellä on suhteellisen alhainen BKT asukasta kohden, olisi vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjään vuoden 2005 tasosta.

8. Jotta osuudet, joilla jäsenvaltiot osallistuvat yhteisön riippumattomaan sitoumukseen, jakautuisivat oikeudenmukaisesti jäsenvaltioiden kesken, mitään jäsenvaltiota ei pitäisi vaatia vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2020 mennessä enempää kuin 20 prosenttia vuoden 2005 tasosta ja minkään jäsenvaltion ei pitäisi sallia lisätä kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2020 mennessä yli 20 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Kasvihuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä vuosina 2013–2020; kunkin jäsenvaltion olisi voitava siirtää seuraavalta vuodelta määrä, joka on enintään 2 prosenttia sille asetetusta kasvihuonekaasujen päästörajasta, ja jäsenvaltioiden, joiden päästöt jäävät tämän rajan alle, olisi voitava siirtää vaaditun tason ylittävät päästövähennyksensä seuraavalle vuodelle.

9. Jotta jäsenvaltiot voivat toteuttaa pyrkimyksensä joustavasti ja jotta voidaan edistää kestävää kehitystä kolmansissa maissa, erityisesti kehitysmaissa, sekä lisätä sijoittajien luottamusta, yhteisön olisi edelleenkin – odoteltaessa kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen aikaan saamista – tunnustettava kolmansissa maissa toteutettavista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämishankkeista saatavat hyvitykset. Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden toimenpiteet näiden hyvitysten ostamiseksi edistävät hankkeiden oikeudenmukaista maantieteellistä jakautumista ja kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen aikaansaamista.

10. Jäsenvaltioiden olisi siksi voitava käyttää hyvityksiä, jotka myönnetään kaudella 2008–2012 toteutetuista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä, edellyttäen että ne ovat peräisin kaikkien jäsenvaltioiden kyseisellä kaudella hyväksymistä hanketyypeistä. Jäsenvaltioiden olisi myös voitava käyttää hyvityksiä, jotka myönnetään kauden 2008–2012 jälkeen toteutetuista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä, edellyttäen että ne ovat peräisin kyseisellä kaudella rekisteröidyistä ja toteutetuista hankkeista sekä kaikkien jäsenvaltioiden kyseisellä kaudella hyväksymistä hanketyypeistä.

11. Vähiten kehittyneissä maissa on toteutettu vain muutamia harvoja puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) hankkeita. Koska yhteisö tukee CDM-hankkeiden oikeudenmukaista jakautumista muun muassa komission maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittoutuman[10] kautta, olisi aiheellista varmistaa, että myös sellaisista hankkeista saatavat hyvitykset tunnustetaan, jotka käynnistetään vähiten kehittyneissä maissa kauden 2008–2012 jälkeen, edellyttäen että ne ovat peräisin kaikkien jäsenvaltioiden kyseisellä kaudella hyväksymistä hanketyyppeistä. Tällaiset hyvitykset olisi tunnustettava vuoteen 2020 saakka tai kunnes kyseinen maa tekee yhteisön kanssa sopimuksen, riippuen siitä, kumpi ajankohta on aikaisempi.

12. Joustavuuden lisäämiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi kehitysmaissa jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää hankkeista saatavia täydentäviä hyvityksiä yhteisön ja kolmansien maiden välisten sopimusten perusteella. Jos ilmastonmuutoksesta ei tehdä kansainvälistä sopimusta, jossa määritellään teollisuusmaiden sallitut päästömäärät, yhteistoteutushankkeita (JI-hankkeet) ei voida jatkaa enää vuoden 2012 jälkeen. Tällaisista hankkeista saadut hyvitykset olisi kuitenkin edelleenkin tunnustettava kolmansien maiden kanssa tehtyjen sopimusten perusteella.

13. On tärkeää, että jäsenvaltiot voivat edelleen käyttää CDM-hyvityksiä, sillä siten autetaan varmistamaan hyvityksiä koskevien markkinoiden toteutuminen vuoden 2012 jälkeen. Tällaisten markkinoiden edistämiseksi ja jotta kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää edelleen EU:ssa ja siten edistää yhteisön uusiutuvaa energiaa, energian toimitusvarmuutta, innovointia ja kilpailukykyä koskevien tavoitteiden toteutumista, tarkoituksena on, että odoteltaessa kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen aikaan saamista kukin jäsenvaltio voi vuosittain käyttää kolmansissa maissa toteutetuista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämishankkeista saatavia hyvityksiä määrän, joka vastaa enintään kolmea prosenttia kyseisen jäsenvaltion vuoden 2005 päästöistä, jotka ovat peräisin päästökauppajärjestelmään kuulumattomista lähteistä. Tämä määrä vastaa kolmannesta vuotta 2020 koskevasta vähentämispyrkimyksestä. Jäsenvaltioiden olisi voitava siirtää tämän määrän käyttämätön osa toisille jäsenvaltioille.

14. Heti kun kansainvälinen ilmastonmuutossopimus on saatu aikaan, jäsenvaltioiden olisi tunnustettava vain sellaiset sertifioidut päästövähennykset, jotka ovat peräisin kyseisen sopimuksen ratifioineista maista ja jotka ovat yhteisen lähestymistavan mukaiset.

15. Tämän päätöksen mukaisten sitoumusten toteutumisen edistymistä olisi arvioitava vuosittain niiden raporttien perusteella, joista säädetään järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi 11 päivänä helmikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 280/2004/EY[11]. Lisäksi joka toinen vuosi olisi arvioitava ennakoitua edistystä, ja vuonna 2016 olisi tehtävä perusteellinen arvio tämän päätöksen täytäntöönpanosta.

16. Jos direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan tehdään muutoksia, olisi muutettava vastaavasti niiden päästöjen enimmäismäärää, jotka ovat peräisin kyseisen direktiivin soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä.

17. Heti kun yhteisö on tehnyt kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen, jäsenvaltioiden päästörajoja olisi mukautettava sen uuden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumuksen mukaan, joka yhteisölle kyseisessä sopimuksessa asetetaan, ottaen huomioon jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun periaate ja tarve lisätä kestävää talouskasvua kaikkialla yhteisössä. Lisäksi niiden hyvitysten määrää, jotka saadaan kolmansissa maissa toteutetuista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämishankkeista ja jotka kukin jäsenvaltio voi käyttää, olisi lisättävä enintään puolella lisävähentämispyrkimyksestä, joka koskee direktiivin 2003/87EY soveltamisalaan kuulumattomia lähteitä.

18. Olisi perustettava rekistereitä päätöksen N:o 280/2004/EY mukaisesti ja nimettävä keskusvalvoja direktiivin 2003/87/EY mukaisesti, jotta voidaan varmistaa kaikkien tämän päätöksen täytäntöön panemiseksi tarvittavien tapahtumien täsmällinen käsittely ja kirjanpito.

19. Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY[12] mukaisesti. Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta toteuttaa kansainvälisen sopimuksen tekemisen jälkeen tarvittavat toimenpiteet jäsenvaltioiden päästörajojen mukauttamiseksi, muuntyyppisten hankeperäisten hyvitysten käyttämiseksi kyseisen sopimuksen mukaisesti sekä tämän päätöksen mukaisten tapahtumien tarkastamiseksi. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän päätöksen muita kuin keskeisiä osia ja täydentää tätä päätöstä lisäämällä siihen uusia muita kuin keskeisiä osia tai muuttamalla niitä, niistä olisi päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

20. Koska tämän päätöksen tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin vaan ne voidaan päätöksen laajuuden tai vaikutusten takia saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa esitetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

OVAT TEHNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla Kohde

Tässä päätöksessä vahvistetaan säännöt, joiden perusteella määritellään jäsenvaltioiden osuudet yhteisön sitoumukseen vähentää vuosina 2013–2020 kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä, ja arvioidaan tämän sitoumuksen täyttymistä.

2 artikla Määritelmät

Tämän päätöksen soveltamisessa käytetään direktiivin 2003/87/EY 3 artiklassa annettuja määritelmiä.

Lisäksi ”kasvihuonekaasupäästöillä” tarkoitetaan hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4), typpioksiduulin (N2O), fluorattujen hiilivetyjen (HFC-yhdisteet), perfluorattujen hiilivetyjen (PFC-yhdisteet) ja rikkiheksafluoridin (SF6) päästöjä, jotka ovat peräisin direktiivissä 2003/87/EY määritellyistä lähteistä ja jotka on ilmaistu hiilidioksidiekvivalenttina.

3 artikla Päästötasot vuosina 2013–2020

21. Kunnes yhteisö on tehnyt kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen, jossa määrätään tässä artiklassa vaadittuja päästövähennyksiä pidemmälle ulottuvista päästövähennyksistä, kunkin jäsenvaltion on rajoitettava vuoteen 2020 mennessä kasvihuonekaasupäästöjään, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä, kyseiselle jäsenvaltiolle tämän päätöksen liitteessä asetetulla prosenttimäärällä suhteessa sen päästöihin vuonna 2005.

22. Jollei 4 artiklan 3 kohdasta muuta johdu, kunkin jäsenvaltion on varmistettava, etteivät sen vuoden 2013 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä, ylitä sen vuosien 2008, 2009 ja 2010 keskimääräisiä kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat peräisin tällaisista lähteistä ja jotka on ilmoitettu ja todennettu direktiivin 2003/87/EY ja päätöksen N:o 280/2004/EY mukaisesti.

Jollei 4 artiklan 3 kohdasta muuta johdu, kunkin jäsenvaltion on vuosittain rajoitettava näitä kasvihuonekaasupäästöjä lineaarisesti sen varmistamiseksi, etteivät nämä päästöt ylitä kyseiselle jäsenvaltiolle vuodeksi 2020 asetettua enimmäistasoa, joka esitetään liitteessä.

23. Vuosina 2013–2019 kukin jäsenvaltio voi siirtää seuraavalta vuodelta määrän, joka on 2 prosenttia sille asetetusta 2 kohdassa tarkoitetusta kasvihuonekaasujen päästörajasta. Jos jäsenvaltion päästöt jäävät 2 kohdassa tarkoitetun rajan alle, jäsenvaltio voi siirtää vaaditun tason ylittävät päästövähennyksensä seuraavalle vuodelle.

4 artikla Hanketoiminnoista saatujen hyvitysten käyttö

24. Kunnes kansainvälinen ilmastonmuutossopimus tulee voimaan, jäsenvaltiot voivat 3 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi käyttää seuraavia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevia hyvityksiä:

a) sertifioidut päästövähennykset (CER:t) ja päästövähennysyksiköt (ERU:t), jotka myönnetään viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 toteutetuista päästövähennyksistä, edellyttäen että ne ovat peräisin kaikkien jäsenvaltioiden direktiivin 2003/87/EY mukaisesti kaudella 2008–2012 hyväksymistä hanketyypeistä;

b) CER:t, jotka myönnetään 1 päivästä tammikuuta 2013 alkaen toteutetuista päästövähennyksistä, edellyttäen että ne ovat peräisin kaudella 2008–2012 rekisteröidyistä hankkeista sekä kaikkien jäsenvaltioiden direktiivin 2003/87/EY mukaisesti kaudella 2008–2012 hyväksymistä hanketyypeistä;

c) CER:t, jotka myönnetään vähiten kehittyneissä maissa toteutetuista hankkeista saatavista päästövähennyksistä, edellyttäen että ne ovat peräisin kaikkien jäsenvaltioiden direktiivin 2003/87/EY mukaisesti kaudella 2008–2012 hyväksymistä hanketyypeistä, kunnes nämä maat ovat ratifioineet yhteisön kanssa tehdyn sopimuksen tai vuoteen 2020 saakka, riippuen siitä, kumpi on aikaisempi ajankohta.

Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että niiden toimenpiteet näiden hyvitysten ostamiseksi edistävät hankkeiden oikeudenmukaista maantieteellistä jakautumista ja kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen aikaan saamista.

25. Jos kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen tekeminen viivästyy, jäsenvaltiot voivat 3 artiklan mukaisten velvoitteidensa täyttämiseksi käyttää 1 kohdassa tarkoitettujen toimien ohella kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevia täydentäviä hyvityksiä, jotka on saatu hankkeista tai muista päästöjenvähentämistoimista direktiivin 2003/87/EY 11 a artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen sopimusten perusteella.

26. Kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen tekemisen jälkeen jäsenvaltiot voivat käyttää vain sellaisia CER:iä, jotka ovat peräisin kyseisen sopimuksen ratifioineista kolmansista maista.

27. Kukin jäsenvaltio saa käyttää 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja hyvityksiä vuosittain vain sellaisen määrän, joka on enintään kolme prosenttia kyseisen jäsenvaltion vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöistä, jotka eivät kuulu direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan.

Kukin jäsenvaltio voi siirtää käyttämättömän osan tästä määrästä toiselle jäsenvaltiolle.

5 artikla Sitoumusten toteuttamisen edistymisen arviointi

28. Kunkin jäsenvaltion on päätöksen N:o 280/2004/EY 3 artiklan mukaisesti toimittamassaan vuosiraportissa ilmoitettava vuosittaiset päästönsä, jotka johtuvat 3 artiklan täytäntöönpanosta, ja raportoitava hyvitysten käytöstä 4 artiklan mukaisesti.

29. Komissio arvioi päätöksen N:o 280/2004/EY 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimittamassaan raportissa, onko edistyminen riittävä tämän päätöksen sitoumusten täyttämiseksi.

Arvioinnissa otetaan huomioon edistyminen yhteisön toimenpiteiden toteuttamisessa sekä jäsenvaltioiden päätöksen N:o 280/2004/EY 3 ja 5 artiklan mukaisesti toimittamat tiedot.

Vuodelta 2013 ilmoitetuista päästöistä alkaen arviointi kattaa joka toinen vuosi myös ennusteen siitä, miten yhteisö ja sen jäsenvaltiot edistyvät tämän päätöksen mukaisten velvoitteidensa täyttämisessä. Jäsenvaltioiden on ennen 1 päivää heinäkuuta 2016 toimitettava päivitetty selvitys ennakoidusta edistymisestään.

6 artikla Kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen tekemisen jälkeen sovellettavat muutokset

30. Jäljempänä olevia 2, 3 ja 4 kohtaa sovelletaan, kun yhteisö on tehnyt kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen, jossa määrätään 3 artiklan mukaisia päästövähennyksiä pidemmälle ulottuvista sitovista päästövähennyksistä.

31. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen tekemistä seuraavasta vuodesta alkaen yhteisön kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä, on 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti vähennettävä edelleen vuoteen 2020 mennessä määrällä, joka vastaa koko sitä yhteisön lisävähennyspyrkimystä, joka koskee kaikista lähteistä peräisin olevia kasvihuonekaasupäästöjä ja johon yhteisö on kansainvälisen sopimuksen nojalla sitoutunut, kerrottuna sillä osuudella yhteisön kasvihuonekaasujen kokonaisvähennyksestä vuodelta 2020, johon jäsenvaltiot osallistuvat vähentämällä 3 artiklan mukaisesti kasvihuonekaasupäästöjä, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä.

32. Kunkin jäsenvaltion on 3 artiklan mukaisesti osallistuttava yhteisön lisävähentämispyrkimykseen suhteessa omaan osuuteensa niistä yhteisön kokonaispäästöistä vuodelta 2020, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä.

Komissio tarkistaa liitteessä esitettyjä päästörajoja 1 alakohdan mukaisesti. Tästä toimenpiteestä, jonka tarkoituksena on muuttaa tämän päätöksen muita kuin keskeisiä osia, päätetään 9 artiklan 2 kohdassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

33. Jäsenvaltiot voivat 5 kohdan mukaisesti lisätä 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevien hyvitysten käyttöä enintään puolella 2 kohdassa tarkoitetusta lisävähennyksestä, edellyttäen että kyseiset hyvitykset ovat peräisin kolmansista maista, jotka ovat ratifioineet 1 kohdassa tarkoitetun sopimuksen.

Kukin jäsenvaltio voi siirtää käyttämättömän osan tästä määrästä toiselle jäsenvaltiolle.

34. Komissio antaa tarvittaessa säännöksiä jäsenvaltioiden mahdollisuudesta käyttää muuntyyppisiä hankeperäisiä hyvityksiä tai hyödyntää muita kansainvälisen sopimuksen perusteella luotuja järjestelyitä.

Näistä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän päätöksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, päätetään 9 artiklan 2 kohdassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

7 artikla Direktiivin 2003/87/EY soveltamisalan laajentaminen

Tämän päätöksen 3 artiklassa tarkoitettua päästöjen enimmäismäärää mukautetaan sellaisen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien määrän mukaan, joka on myönnetty direktiivin 2003/87/EY 11 artiklan nojalla ja joka on tulosta kyseisen direktiivin soveltamisalaan lähteiden osalta tehdystä muutoksesta, komission hyväksyttyä lopullisesti kyseisen direktiivin mukaisesti kansalliset jakosuunnitelmat kaudelle 2008–2012.

Komissio julkaisee mukauttamisen tuloksena saadut määrät.

8 artikla Rekisterit ja keskusvalvoja

35. Tämän päätöksen mukaisten tapahtumien täsmällinen kirjanpito varmistetaan päätöksen 280/2004/EY 6 artiklan mukaisesti perustettavilla jäsenvaltioiden rekistereillä. Nämä tiedot saatetaan yleisön saataville.

36. Direktiivin 2003/87/EY 20 artiklan mukaisesti nimetty keskusvalvoja tekee riippumattoman tapahtumakirjansa avulla automaattisia tarkastuksia kaikista tämän päätöksen mukaisista tapahtumista ja tarvittaessa jäädyttää niitä sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi. Nämä tiedot saatetaan yleisön saataville.

37. Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet 1 ja 2 kohdan täytäntöön panemiseksi.

9 artikla Komitea

38. Komissiota avustaa päätöksen 2004/280/EY 9 artiklalla perustettu ilmastonmuutoskomitea.

39. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 artiklan a kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

10 artikla Kertomukset

Komissio laatii kertomuksen päätöksen täytäntöönpanosta. Komissio toimittaa kyseisen kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2016 ja liittää siihen tarvittaessa ehdotuksia.

11 artikla Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

12 artikla

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä […].

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE JÄSENVALTIOIDEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 3 ARTIKLAN MUKAISESTI

Jäsenvaltioiden kasvihuonekaasujen päästörajat vuoteen 2020 mennessä suhteessa vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöihin, jotka ovat peräisin direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuulumattomista lähteistä | Jäsenvaltioiden vuoden 2020 kasvihuonekaasupäästöt, jotka johtuvat 3 artiklan täytäntöönpanosta (tonnia, hiilidioksidiekvivalenttina) |

Belgia | -15 % | 70954356 |

Bulgaria | 20 % | 35161279 |

Tšekki | 9 % | 68739717 |

Tanska | -20 % | 29868050 |

Saksa | -14 % | 438917769 |

Viro | 11 % | 8886125 |

Irlanti | -20 % | 37916451 |

Kreikka | -4 % | 64052250 |

Espanja | -10 % | 219018864 |

Ranska | -14 % | 354448112 |

Italia | -13 % | 305319498 |

Kypros | -5 % | 4633210 |

Latvia | 17 % | 9386920 |

Liettua | 15 % | 18429024 |

Luxemburg | -20 % | 8522041 |

Unkari | 10 % | 58024562 |

Malta | 5 % | 1532621 |

Alankomaat | -16 % | 107302767 |

Itävalta | -16 % | 49842602 |

Puola | 14 % | 216592037 |

Portugali | 1 % | 48417146 |

Romania | 19 % | 98477458 |

Slovenia | 4 % | 12135860 |

Slovakia | 13 % | 23553300 |

Suomi | -16 % | 29742510 |

Ruotsi | -17 % | 37266379 |

Yhdistynyt kuningaskunta | -16 % | 310387829 |

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. EHDOTUKSEN NIMI:

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden pyrkimyksistä vähentää kasvihuonekaasupäästöjään osana yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen vähentämissitoumusten täyttämistä vuoteen 2020 mennessä

2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimintalohko(t) sekä toiminto/toiminnot:

Toimintalohko: 07 Ympäristö

Toimintoperusteisen budjetointirakenteen toiminto 0703: Yhteisön ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpano

3. BUDJETTIKOHDAT

3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet:

Momentti 07 03 07 – LIFE+ (ympäristöalan rahoitusväline – 2007–2013)

3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

Vuosina 2009–2013 tarvittavat määrärahat katetaan LIFE+-ohjelmalle varatuista varoista. Koska tarkistettu lainsäädäntö tulee voimaan vasta vuonna 2013 ja koska toiminnalle ei ole asetettu määräaikaa, ehdotetulla tekstillä tulee olemaan vaikutuksia EU:n talousarvioon myös vuoden 2013 jälkeen, erityisesti jäsenvaltioiden sitoumusten toteuttamisen seurannan ja arvioinnin (5 artikla) sekä järjestelmään sisältyvän riippumattoman tapahtumakirjan säännöllisen päivittämisen ja ylläpidon (8 artikla) vuoksi.

Kaikista lisäresursseista, joita tarvitaan sitoumusten toteuttamisen seuraamiseen ja arvioimiseen 10 artiklan mukaisesti, säädetään järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi tehdyn päätöksen N:o 280/2004/EY tulevan tarkistamisen yhteydessä.

Tähän rahoitusselvitykseen sisältyvä rahoitusvaikutusten arvio kattaa vaikutukset, jotka liittyvät riippumattoman tapahtumakirjan mukauttamiseen 8 artiklassa säädettyjen tehtävien suorittamisen mahdollistamiseksi sekä sen päivittämiseen ja ylläpitoon.

3.3. Budjettitiedot ( rivejä lisätään tarvittaessa ):

07 03 07 | ei-pakoll. | jaksotetut määrärahat | EI | EI | EI | 2 |

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1. Taloudelliset resurssit

4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Menolaji | Kohdan nro | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 ja myöh. vuodet | Yht. |

Toimintamenot[13] |

Maksusitoumusmäärärahat (MSM) | 8.1 | a | 0.750 | 0.750 |

Maksumäärärahat (MM) | b | 0.225 | 0.525 | 0.750 |

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[14] |

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4 | c | 0.000 | 0.000 | 0.000 | 0.000 | 0.000 | 0.000 | 0.000 |

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ |

Maksusitoumusmäärärahat | a+c | 0.000 | 0.750 | 0.000 | 0.000 | 0.000 | 0.000 | 0.750 |

Maksumäärärahat | b+c | 0.000 | 0.225 | 0.000 | 0.525 | 0.000 | 0.000 | 0.750 |

Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään[15] |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5 | d | 0.059 | 0.059 | 0.059 | 0.059 | 0.059 | 0.059 | 0.351 |

Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6 | e | 0.100 | 0.100 | 0.100 | 0.300 |

Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä |

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+c+d+e | 0.059 | 0.809 | 0.059 | 0.159 | 0.159 | 0.159 | 1.401 |

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | b + c + d + e | 0.059 | 0.284 | 0.059 | 0.684 | 0.159 | 0.159 | 1.401 |

Tiedot yhteisrahoituksesta

Jos ehdotukseen liittyy jäsenvaltioilta tai muilta tahoilta (jotka on ilmoitettava) saatavaa yhteisrahoitusta, seuraavassa taulukossa ilmoitetaan kyseisen yhteisrahoituksen arvioitu määrä (rivejä voidaan lisätä, jos rahoitusta saadaan useilta tahoilta):

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Rahoitukseen osallistuva taho | Vuosi n | n + 1 | n + 2 | n + 3 | n + 4 | n + 5 ja myöh. vuodet | Yht. |

…………………… | f | 0.000 | 0.000 | 0.000 | 0.000 | 0.000 | 0.000 | 0.000 |

MSM YHTEENSÄ yhteisrahoitus mukaan luettuna | a+c+d+e+f |

4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

X Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen[16] määräysten soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

4.1.3. Vaikutukset tuloihin

X Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

( Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

Huomautus: Tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskutapaa koskevat täsmennykset ja huomautukset esitetään erillisessä liitteessä.

milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

Ennen toteutusta [Vuosi n-1] | Toteutuksen jälkeen |

Henkilöstön määrä yhteensä | 0,5 A*/ AD | 0,5 A*/ AD | 0,5 A*/ AD | 0,5 A*/ AD | 0,5 A*/ AD | 0,5 A*/ AD |

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Ehdotetun päätöksen 8 artiklassa säädetään, että direktiivin 2003/87/EY 20 artiklan nojalla nimetty keskusvalvoja tekee riippumattoman tapahtumakirjansa avulla automattisia tarkastuksia kaikista tämän päätöksen mukaisista tapahtumista ja tarvittaessa jäädyttää niitä sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi. Nämä tiedot saatetaan yleisön saataville.

Yhteisön nykyisen riippumattoman tapahtumakirjan avulla tarkastetaan, ovatko rekisteriin kirjatut tapahtumat yhdenmukaiset yhteisön lainsäädännön kanssa. Kioton perusteet puolestaan tarkastetaan Yhdistyneiden Kansakuntien riippumattoman tapahtumakirjan avulla. Koska ei ole tehty kansainvälistä sopimusta vuoden 2012 jälkeiselle ajalle, yhteisön riippumattoman tapahtumakirjan avulla on voitava tarkastaa, ovatko tapahtumat yhdenmukaiset kaikkien tässä päätöksessä vahvistettujen yhteisön perusteiden kanssa, ja ottaa huomioon kaikki perusteet, jotka kansainvälisellä sopimuksella saatetaan ottaa käyttöön.

5.2. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Tavoitteena on varmistaa, että EU:n tasolla on käytössä järjestelmä, jonka avulla voidaan tarkastaa kaikki tapahtumat sääntöjenvastaisuuksien varalta ehdotetussa päätöksessä esitettyjen perusteiden mukaisesti. Ehdotettu päätös muun muassa mahdollistaa tietyn joustavuuden, sillä se sallii kolmansissa maissa toteutettavista hankkeista saatavia päästöhyvityksiä koskevat tapahtumat jäsenvaltioiden välillä.

Toimintamenot kuuluvat LIFE+-talousarvion siihen osaan, jota hallinnoidaan keskitetysti.

5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

TAVOITE

Yhteisön on voitava taata, että kaikki ehdotetun päätöksen mukaiset tapahtumat tarkastetaan sääntöjenvastaisuuksien varalta, jotta ne ovat yhdenmukaiset tässä päätöksessä esitettyjen perusteiden sekä sellaisten muiden perusteiden kanssa, jotka saatetaan otetaan käyttöön uuden kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen perusteella.

ODOTETTU TULOS

Päivitetään riippumatonta tapahtumakirjaa, jota ylläpitää direktiivin 2003/87/EY 20 artiklan nojalla nimetty keskusvalvoja ja jonka avulla kaikki ehdotetun päätöksen mukaiset tapahtumat voidaan tarkastaa sääntöjenvastaisuuksien varalta kaikkien sellaisten perusteiden mukaisesti, jotka saatetaan ottaa käyttöön uuden kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen myötä.

Tarkastusten on oltava täysin automaattisia, ja on varmistettava, että asiaa koskevat tiedot saatetaan yleisön saataville.

5.4. Toteutustapa (alustava)

X Keskitetty hallinnointi

X komissio hallinnoi suoraan

( hallinnointivastuu siirretään

( toimeenpanovirastoille

( varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille

( kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille

( Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi

( jäsenvaltioiden kanssa

( kolmansien maiden kanssa

( Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Huomautukset:

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1. Seurantamenettely

Sopimuksissa, jotka komissio tekee päätöksen täytäntöönpanemiseksi, on oltava määräyksiä komission (tai sen valtuuttamien edustajien) suorittamasta seurannasta ja varainhoidon valvonnasta sekä tilintarkastustuomioistuimen tarvittaessa paikalla tekemistä tilintarkastuksista.

6.2. Arviointimenettely

6.2.1. Ennakkoarviointi

Ks. tähän ehdotukseen liittyvä vaikutusten arviointi. Ehdotettujen toimenpiteiden taloudelliset, sosiaaliset terveys- ja ympäristövaikutukset on arvioitu.

6.2.2. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta):

Riippumattoman tapahtumakirjan ehdotetussa muutoksessa otetaan huomioon tämän järjestelmän toiminnasta vuosina 2005–2007 saadut kokemukset.

6.2.3. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Tämän ehdotuksen täytäntöönpanon edistymistä ja myönnettyjen resurssien asianmukaisuutta arvioidaan vuosittain hallintosuunnitelman yhteydessä.

7. PETOSTENTORJUNTA

Sisäisen valvonnan standardeja nro 14, 15, 16, 18, 19, 20 ja 21 sekä Euroopan yhteisön talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002 säädettyjä periaatteita sovelletaan täysimääräisesti.

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014+ |

Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt[18] (XX 01 01) | A*/AD | 0.5 | 0.5 | 0.5 | 0.5 | 0.5 | 0.5 |

B*, C*/AST | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö[19] |

Momenteilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö[20] |

YHTEENSÄ | 0.5 | 0.5 | 0.5 | 0.5 | 0.5 | 0.5 |

8.2.2. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

- Valvotaan yhteisön laajuisen rekisterin perustamista sellaisia päästöjä varten, jotka eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmään, ja pidetään sitä yllä järjestelmässä, johon sisältyy direktiivin 2003/87/EY 20 artiklassa tarkoitettu riippumaton tapahtumakirja.

8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

( Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

X Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

( Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

8.2.4. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Budjettikohta (numero ja nimi) | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 ja myöh. vuodet | YHT. |

Muu tekninen ja hallinnollinen apu |

- sisäinen |

- ulkoinen |

Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä |

8.2.5. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Laji | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 ja myöh. vuodet |

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (XX 01 01) | 0.059 | 0.059 | 0.059 | 0.059 | 0.059 | 0.059 |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.) (budjettikohta ilmoitettava) |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0.059 | 0.059 | 0.059 | 0.059 | 0.059 | 0.059 |

Laskelma – virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt |

Kohdassa 8.2.1 tarkoitetun 1A* /AD:n normien mukainen palkka on 0,117 miljoonaa euroa. |

Laskelma – momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö |

N/A |

8.2.6. Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) |

2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 ja myöh. vuodet | YHT. |

XX 01 02 11 01 – Virkamatkat |

XX 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset |

XX 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset[22] |

XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset |

XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät |

2 Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) |

3 Muut hallintomenojen kaltaiset menot (XX.010301 (tietokeskuksen välineistö, palvelut ja toimintamenot) | 0.100 | 0.100 | 0.100 | 0.300 |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0.100 | 0.100 | 0.100 | 0.300 |

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään |

IT-järjestelmän käyttö tietokeskuksessa: 100 000 euroa vuodessa vuodesta 2012 lähtien. Asianomaiset kulut koskevat yhteisön riippumattoman tapahtumakirjan käyttöä sekä sellaisen IT- ja viestintävälineistön hankintaa ja ylläpitoa, joka on tarpeen, jotta järjestelmä olisi täysin toimiva. Järjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvät kulut katetaan budjettikohdasta 07 03 07 (LIFE+), ks. kohta 8.1. |

Henkilöstö- ja hallintoresurssien tarve katetaan hallinnoivalle pääosastolle vuotuisessa määrärahojen myöntämismenettelyssä myönnetystä osuudesta.

[1] EYVL L 33, 7.2.1994, s. 11.

[2] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta yhteisössä ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32), direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/101/EY (EUVL L 338, 13.11.2004, s. 18).

[3] Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille – Maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman luominen Euroopan unionin ja ilmastonmuutokselle altteimpien köyhien kehitysmaiden välille, KOM(2007) 540 lopullinen, 18.9.2007.

[4] EUVL C , , s. .

[5] EUVL C , , s. .

[6] EUVL C , , s. .

[7] EUVL C , , s. .

[8] EYVL L 33, 7.2.1994, s. 11.

[9] EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/101/EY (EUVL L 338, 13.11.2004, s. 18).

[10] Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille – Maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman luominen Euroopan unionin ja ilmastonmuutokselle altteimpien köyhien kehitysmaiden välille, KOM(2007) 540 lopullinen, 18.9.2007.

[11] EUVL L 49, 19.2.2004, s. 1.

[12] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

[13] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

[14] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04.

[15] Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 04 tai xx 01 05.

[16] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[17] Taulukkoon lisätään sarakkeita, jos toiminnan kesto ylittää kuusi vuotta.

[18] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[19] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[20] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.

[21] Tässä olisi viitattava asianomaisia toimeenpanovirastoja koskeviin erityisiin rahoitusselvityksiin.

[22] Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.

52008PC0017