23.2.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 45/1


Matkailun rannikkoalueisiin kohdistuvan vaikutuksen aluekehitykselliset näkökohdat

P6_TA(2008)0597

Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. joulukuuta 2008 matkailun rannikkoalueisiin kohdistuvan vaikutuksen aluekehityksellisistä näkökohdista (2008/2132(INI))

(2010/C 45 E/01)

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastosta 5. heinäkuuta 2006 annetun asetuksen (EY) N:o 1080/2006 (1),

ottaa huomioon eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/2006 (2),

ottaa huomioon Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin perustamisesta 11. maaliskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 294/2008 (3),

ottaa huomioon Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä 11. heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 (4),

ottaa huomioon yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) 17. kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY (5),

ottaa huomioon Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) 18. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1982/2006/EY (6),

ottaa huomioon 23. lokakuuta 2008 vahvistamansa kannan neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi lentoasemamaksuista (7),

ottaa huomioon 27. syyskuuta 2000 päivätyn komission tiedonannon ”Rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito: strategia Eurooppaa varten” (KOM(2000)0547),

ottaa huomioon 19. lokakuuta 2007 päivätyn komission tiedonannon kestävää ja kilpailukykyistä eurooppalaista matkailua koskevasta toimintaohjelmasta (KOM(2007)0621),

ottaa huomioon 17. maaliskuuta 2006 päivätyn komission tiedonannon ”Uudistettu EU:n matkailupolitiikka: Kohti vahvempaa kumppanuutta Euroopan matkailualan hyväksi” (KOM(2006)0134) ja Euroopan parlamentin 29. marraskuuta 2007 tästä aiheesta antaman päätöslauselman (8),

ottaa huomioon 10. lokakuuta 2007 päivätyn komission tiedonannon Euroopan unionin yhdennetystä meripolitiikasta (KOM(2007)0575) ja Euroopan parlamentin 20. toukokuuta 2008 tästä aiheesta antaman päätöslauselman (9),

ottaa huomioon 23. tammikuuta 2008 päivätyn komission tiedonannon ”Kaksi kertaa 20 vuonna 2020: Ilmastonmuutostoimet — Mahdollisuus Euroopalle” (KOM(2008)0030),

ottaa huomioon komission 7. kesäkuuta 2006 antaman vihreän kirjan aiheesta ”Euroopan unionin tuleva meripolitiikka: Meriä ja valtameriä koskeva eurooppalainen näkemys” (KOM(2006)0275),

ottaa huomioon 14. joulukuuta 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

ottaa huomioon parlamentin, neuvoston ja komission 20. toukokuuta 2008 antaman yhteisen kolmikantajulistuksen, joka koskee 20. toukokuuta juhlistettavan Euroopan meripäivän perustamista,

ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon (A6-0442/2008),

A.

ottaa huomioon, että EU:n alueella on kuusi rannikoilla sijaitsevaa makroaluetta eli Atlantin, Itämeren, Mustanmeren, Välimeren ja Pohjanmeren alueet sekä syrjäisimmät alueet, joista kullakin on erilaiset alueelliset resurssit ja erilainen käsitys matkailusta,

B.

ottaa huomioon, että merkittävä osa Euroopan väestöstä elää Euroopan mantereen 89 000 kilometrin pituisella rannikolla,

C.

hyväksyy EU:n meripolitiikan yhteydessä käytetyn määritelmän rannikkoalueista, jotka ovat siis rannikkovyöhykkeitä tai -alueita, jotka sijaitsevat 50 kilometrin etäisyydellä rantaviivasta mantereen sisäosiin piirretyn suoran viivan sisäpuolella,

D.

ottaa huomioon, että rannikkoalueet ovat EU:lle tärkeitä, sillä niille on keskittynyt merkittävä prosenttiosuus taloudellisesta toiminnasta,

E.

ottaa huomioon rannikkoalueiden yhdennetyn käytön ja hoidon määritelmän sekä matkailun merkityksen tämän tavoitteen saavuttamisessa,

F.

katsoo, että rannikkoalueiden myönteinen kehitys hyödyttää rannikkoalueilla asuvien ihmisten lisäksi myös kaikkia EU:ssa eläviä ihmisiä,

G.

ottaa huomioon, että vaikka matkailu yleensä onkin tärkeää toimintaa näillä alueilla ja vaikuttaa myönteisesti sosioekonomiseen kehitykseen bkt:n ja työllisyysasteen kasvaessa, sillä on toisinaan myös kielteisiä alueellisia vaikutuksia johtuen kausiluontoisuudesta ja vähän ammattitaitoa vaativasta työstä, rannikon ja sisämaan vähäisestä yhteenkuuluvuudesta, talouden monipuolisuuden vähyydestä sekä luonnon- ja kulttuuriperinnön köyhtymisestä,

H.

ottaa huomioon, että rannikkoalueita ei mainita erityisesti kauden 2007–2013 eritoimintaohjelmissa, mistä seuraa, että rannikkomatkailusta ei ole sosioekonomisia ja rahoitusta koskevia vertailukelpoisia ja luotettavia tietoja,

I.

katsoo, että rannikkomatkailua koskevien vertailukelpoisten ja luotettavien tietojen puuttumisen vuoksi alan taloudellista arvoa saatetaan aliarvioida, mistä johtuen meriympäristön suojelun taloudellista arvoa aliarvostetaan ja tämän tarkoituksen saavuttamiseksi investointeja tehdään vähemmän kuin on optimaalista,

J.

toteaa, että rannikkoalueille tehtyjä EU-investointeja koskevien tietojen puuttuminen vaikeuttaa rakennerahastoista rannikkomatkailuun aiheutuvien todellisten vaikutusten määrällistä arviointia,

K.

ottaa huomioon, että matkailu sijoittuu monien EU:n politiikkojen leikkauspisteeseen ja että ne vaikuttavat merkittävästi siihen, miten matkailu voi omalta osaltaan edistää sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta,

L.

katsoo, että rakennerahastot voivat vaikuttaa myönteisesti rannikkoalueiden laadulliseen kehitykseen, sillä ne vauhdittavat paikallistaloutta, houkuttelevat yksityisiä sijoituksia ja edistävät kestävää matkailua,

M.

katsoo, että tämä vaikutus on selvimmin nähtävissä syrjäisimmillä alueilla sijaitsevien pienten saarten tai rannikkoalueiden kaltaisilla alueilla, missä rannikkomatkailu on tärkein talouden ala,

N.

ottaa huomioon, että rannikkoalueisiin vaikuttaa suuresti niiden maantieteellinen asema ja että ne tarvitsevat jäsennetyn strategian, jossa otetaan huomioon niiden erityispiirteet, toissijaisuusperiaatteen sekä alojen välisen yhteenkuuluvuuden päätöksentekoprosessissa,

O.

ottaa huomioon, että usein rannikkoalueet ovat samalla myös etäisiä alueita, kuten pieniä saaria, syrjäisimpiä alueita tai matkailusta erittäin riippuvaisia rannikkoalueita, joille on vaikea päästä matkailusesongin ulkopuolella ja joiden osalta alueellinen yhteenkuuluvuus edellyttää infrastruktuurin kehittämistä ja enemmän säännöllisiä yhteyksiä rannikon ja sisämaan välillä sekä sitä, että taloudellisen toiminnan säilymistä sesongin ulkopuolella tuetaan toteuttamalla investointeja edistäviä paikallisen markkinoinnin ja yhdennetyn talouskehityksen strategioita,

P.

ottaa huomioon, että samanlaisista ongelmista huolimatta rannikkoalueilla ei ole käytössään erityisiä välineitä, jotka mahdollistaisivat jäsennellyn lähestymistavan ja paremman tiedonvälityksen tärkeimpien toimijoiden välillä, jotka usein työskentelevät erillään ja kaukana toisistaan,

Q.

katsoo, että integroitujen ratkaisujen löytäminen todellisiin ongelmiin ja niiden täytäntöönpano paikallis- ja aluetasolla onnistuu ainoastaan, jos julkiset viranomaiset tekevät yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa ottaen huomioon sekä ympäristöä että yhteisöä koskevat etunäkökohdat,

R.

katsoo, että politiikan välineiden käyttöönotto edistää entistä yhtenäisempiä ja kestävämpiä kehitystä koskevia strategioita, jolloin parannetaan taloudellista kilpailukykyä luonnon- ja kulttuurivaroja suojaamisella, yhteiskunnallisiin tarpeisiin vastaamisella sekä vastuullisen matkailun malleja edistämisellä,

S.

ottaa huomioon, että kyseiset välineet voisivat parantaa rannikkoalueiden työpaikkojen laatua sekä omalta osaltaan auttaa vähentämään kausiluonteisuutta, kun erilaisia matkailu- ja muita meri- tai rannikkotoimintojen muotoja yhdistetään toisiinsa, minkä avulla tarjonta sovitetaan nykyaikaisten matkailijoiden korkeisiin odotuksiin ja vaatimuksiin ja mahdollistetaan osaavan työvoiman kehittyminen,

T.

katsoo, että asetuksen (EY) N:o 1080/2006 6 artiklassa tarkoitettu alueellinen yhteistyö Euroopassa voi edistää tehokkaasti edellä mainittuja prioriteetteja, kun sen yhteydessä rahoitetaan yhteistyöhankkeita ja kehitetään rannikkoalueiden ja toimijoiden välisiä kumppanuusverkostoja, ja huomauttaa erityisesti, että tässä yhteydessä on tärkeää hyödyntää asetuksessa (EY) N:o 1082/2006 tarkoitettua eurooppalaista alueellisen yhteistyön yhtymää välineenä sellaisen rannikkoalueiden kestävää kehitystä koskevan vakaan yhteistyön kehittämiseksi, johon paikalliset kumppanit ja työmarkkinaosapuolet osallistuvat;

1.   korostaa, että matkailu on olennainen tekijä EU:n rannikkoalueiden sosioekonomisen kehityksen kannalta, koska se on kiinteästi sidoksissa Lissabonin strategian tavoitteisiin; tähdentää, että Göteborgin strategian tavoitteet olisi otettava tuntuvammin huomioon rannikkomatkailua koskevissa toiminnoissa;

2.   kannustaa rannikkojäsenvaltioita laatimaan kansallisen tason ja aluetason erityisstrategioita ja integroituja suunnitelmia rannikkoalueiden matkailun kausiluontoisuuden tasoittamiseksi ja paikallisyhteisöjen vakaamman työllisyyden ja paremman elämänlaadun varmistamiseksi; korostaa tässä yhteydessä, kuinka tärkeää on siirtyä perinteisesti kausiluontoisesta liiketoiminnasta ympärivuotiseen toimintaan monipuolistamalla tuotteita ja kehittämällä vaihtoehtoisia matkailumuotoja (esim. liike-, kulttuuri-, lääkinnällinen matkailu, urheilu-, maatalous- ja merimatkailu); toteaa, että tuotteiden ja palvelujen monipuolistaminen edistää kasvun ja työpaikkojen luomista ja lievittää ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia;

3.   tähdentää, että alan työntekijöiden oikeudet on taattava siten, että tuetaan laadukkaita työpaikkoja ja työntekijöiden pätevöitymistä, mikä pitää sisällään muun muassa asianmukaisen ammattikoulutuksen, pitkä-aikaisten sopimusten yleisemmän käytön ja oikeudenmukaisen ja kohtuullisen palkkatason sekä työolojen parantamisen;

4.   palauttaa mieliin rannikkomatkailun sekä EU:n koheesio-, meri-, kalastus-, ympäristö-, liikenne-, energia-, sosiaali- ja terveyspolitiikkojen välisen yhdenmukaisen lähestymistavan luotaessa synergioita ja vältettäessä ristiriitaisia tukitoimia; suosittelee, että komissio ottaa huomioon tämän yhdenmukaisen lähestymistavan rannikkomatkailun kestävää kasvua kauden 2010–2015 työohjelmassa etenkin EU:n meripolitiikan yhteydessä ja kauden 2007–2013 rahoituskehyksen väliarviointia koskevana strategisena tavoitteena;

5.   kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että rannikkoalueiden matkailusta ja alueellisesta kehittämisestä vastaavat alueelliset ja paikalliset viranomaiset ja talous-, yhteiskunta- ja ympäristöalan kumppanit osallistuvat täysipainoisesti kaikkiin näiden politiikkojen mukaisesti luotuihin pysyviin rakenteisiin ja rajatylittävän yhteistyön ohjelmiin, joissa kyseiset alueet ovat mukana;

6.   korostaa, että hyvin toimiva infrastruktuuri ja matkailualueen menestys ovat olennaisella tavalla kytköksissä toisiinsa, ja kehottaa tästä syystä toimivaltaisia viranomaisia laatimaan suunnitelmia paikallisen infrastruktuurin optimoimiseksi, siten että siitä olisi hyötyä sekä matkailijoille että paikallisille asukkaille; suosittaa tästä syystä voimakkaasti, että uudet hankkeet infrastruktuurin, öljynjalostamot ja muut laitokset mukaan luettuina, parantamiseksi toteutettaisiin aina uusinta käytettävissä olevaa tekniikkaa käyttäen, jotta voidaan varmistaa energian käytön ja hiilipäästöjen väheneminen ja energiatehokkuuden parantaminen uusiutuvia energialähteitä hyödyntämällä;

7.   kannustaa komissiota, jäsenvaltioita ja alueita edistämään julkisen paikallisliikenteen kestäviä liikennöintiketjuja sekä pyöräteitä ja kävelyreittejä, etenkin rannikoiden rajaseuduilla, sekä tukemaan hyvien käytäntöjen vaihtoa asiassa;

8.   suosittelee, että komissio noudattaa rannikkomatkailun osalta kokonaisvaltaista lähestymistapaa alueellisen yhteenkuuluvuuden ja yhdennettyä meripolitiikkaa koskevan strategiansa yhteydessä erityisesti saarien, saarijäsenvaltioiden, syrjäisimpien alueiden ja muiden rannikkoalueiden osalta, koska juuri nämä alueet ovat suuresti riippuvaisia matkailualasta;

9.   suosittelee painokkaasti, että komissio ja jäsenvaltiot sisällyttäisivät rannikkomatkailun rakennerahaston seuraavan ohjelmakauden strategisten suuntaviivojen ja EU:n rannikkoalueita koskevan politiikan painopisteisiin ja määrittelisivät innovoivan strategian, joka mahdollistaa rannikkomatkailua koskevan tarjonnan integroimisen;

10.   pitää siksi myönteisenä, että rannikkoalueet osallistuvat Interreg IV B- ja C-ohjelmiin ja hankkeisiin, jotka kattavat matkailun alalla harjoitettavan kansainvälisen ja alueiden välisen yhteistyön, ja kehottaa hyödyntämään tehokkaasti rannikkoalueita varten tarkoitettuja aloitteita ja välineitä (kuten Välimeren ja Itämeren alueiden strategioita ja Mustanmeren alueen synergiaa koskevaa aloitetta); suosittelee painokkaasti, että komissio korostaisi rannikkoalueita tuntuvammin tulevan ohjelmakauden uusissa Interreg-ohjelmissa;

11.   ottaa huomioon alueiden komitean kannan Euroopan rannikkorahaston perustamiseen, jotta seuraavan rahoituskehyksen yhteydessä kyettäisiin kartoittamaan tapoja rannikkoalueiden toimintaan tarkoitettujen kaikkien tulevien rahoitusvälineiden toiminnan yhteensovittamisen parantamiseksi;

12.   suosittelee kehittämään rannikkoalueiden yhdennetyn kehityksen puitteissa tietämystä tukevaa pilaria siten, että perustetaan alakohtainen eurooppalainen verkosto asetuksessa (EY) N:o 294/2008 tarkoitetun Euroopan teknologiainstituutin sekä päätöksessä 1982/2006/EY tarkoitetun tutkimuksen ja kehityksen seitsemännen puiteohjelman alaisuuteen;

13.   suosittelee, että rannikkojäsenvaltiot soveltavat tätä yhdennettyä lähestymistapaa ohjelmien tasolla valikoidessaan ja toteuttaessaan hankkeita, jotka liittyvät rannikkoalueisiin, pitäen alojen välisyyttä periaatteenaan ja edistämällä erityisesti julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, jotta asianomaisiin paikallisviranomaisiin kohdistuvaa painetta voidaan vähentää;

14.   pitää myönteisinä painopisteitä, jotka komissio on yksilöinyt edellä mainitussa kestävää ja kilpailukykyistä eurooppalaista matkailua koskevassa toimintaohjelmassa; suosittaa sisällyttämään äskettäin perustettuun eurooppalaisten matkakohteiden portaaliin yksityiskohtaisia tietoja rannikon matkailukohteista ja verkoista, erityisesti tuntemattomammista matkakohteista, jotta niitä voidaan markkinoida EU:n ulkopuolella sekä alue- ja paikallistasolla;

15.   kehottaa komissiota tunnustamaan rannikko- ja vesistömatkailun vuoden 2010 parhaiden alojen joukkoon Euroopan parhaita matkailukohteita koskevan kokeiluhankkeensa yhteydessä;

16.   pahoittelee, että nykyinen avoimuuden puute EU:n menojen suhteen rannikkoalueilla estää matkailuun tarkoitettujen varojen määrittämisen tai tuettujen aloitteiden vaikutusten analysoinnin kyseisillä alueilla; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että edellä mainitussa meripolitiikan vihreässä kirjassa edellytetään sellaisen tietokannan luomista, johon sisällytetään tiedot kaikkien yhteisön varojen (rakennerahastot mukaan luettuina) saajista, ja kehottaa komissiota huolehtimaan tästä tärkeästä tehtävästä viipymättä; korostaa tällaisen aloitteen merkitystä alaa koskevan avoimuuden varmistamisen kannalta; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön soveltuvia välineitä, joilla nämä tiedot saatetaan saataville analysointia ja tilastointia varten, ja kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan velvoitteita lopullisia tuensaajia koskevien tietojen julkaisemisesta, jotta nykyisistä hankkeista saataisiin kattava käsitys;

17.   kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja alueita laatimaan yhdessä Internetiin tyhjentävän luettelon rannikkoalueilla rahoitetuista hankkeista, jotta alueet voivat näin oppia toisten kokemuksista ja jotta myös akateeminen maailma, rannikkoyhteisöt ja muut asianomaiset osapuolet tunnistavat parhaat käytännöt, levittävät niitä ja maksimoivat sen, että ne palaavat takaisin paikallisyhteisöihin; suosittelee siksi perustamaan foorumin, jossa asianomaiset osapuolet voivat olla yhteydessä toisiinsa ja jakaa hyviä käytänteitä, sekä jäsenvaltioiden edustajista koostuvan työryhmän kehittämään rannikkomatkailua koskevia toimintasuunnitelmia ja edistämään kokemusten vaihtoa institutionaalisella tasolla;

18.   kehottaa komissiota käyttämään tätä luetteloa myös Internetissä osoittaakseen kansalaisille, mitä etuja Euroopasta on rannikkoalueille, jotta voidaan perustella EU:n tuet ja antaa EU:sta myönteinen kuva;

19.   kehottaa komissiota varmistamaan, että Eurostatin sosioekonomisen tietokannan jatkuvaan kehittämiseen EU:n rannikkoalueilla sisällytetään matkailua koskevat luotettavat, yhdenmukaiset ja ajan tasalla olevat tiedot, jotka ovat olennaisia helpotettaessa julkisen sektorin päätösten tekemistä ja tehtäessä vertailuja joko alueiden tai alojen välillä; suosittelee rannikkojäsenvaltioita pikaisesti soveltamaan matkailun satelliittitilinpitoa alueillaan;

20.   korostaa ympäristön ja rannikkomatkailun välistä kiinteää yhteyttä; korostaa, että matkailun kehittämiseen olisi sisällytettävä käytännön toimia, joissa noudatetaan ympäristönsuojelun ja ympäristöasioiden hallinnan yleistä politiikkaa; pitää siksi myönteisenä, että kestävä kehitys on kirjattu (rakennerahastoja kaudella 2007–2013 koskevan) asetuksen (EY) N:o 1083/2006 17 artiklaan yhtenä tärkeimmistä rakennealan kaikkiin toimiin sovellettavana periaatteena, jonka noudattaminen on todennettava asianmukaisesti seurannan avulla; suosittelee painokkaasti, että asetuksiin sisällytetään vastaava säännös seuraavaa ohjelmakautta varten; tähdentää, että se edesauttaisi merkittävästi ekomatkailun edistämistä;

21.   palauttaa mieliin, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ja ilmastonmuutoksesta johtuva merenpinnan nousu, hiekkaeroosio sekä myrskyjen esiintymistiheyden ja voimakkuuden kasvu koskettavat erityisesti rannikkoalueita; vaatii tämän vuoksi, että rannikkoalueiden on laadittava ilmastonmuutoksen riski- ja ehkäisysuunnitelmia;

22.   painottaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia rannikkoalueiden matkailuun; vetoaa sen tähden komissioon, jotta se sisällyttäisi unionin hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet järjestelmällisesti liikenne- ja matkailupolitiikkaan ja toisaalta tukisi toimia, joilla kestävää rannikkomatkailua suojellaan ilmastonmuutoksen vaikutuksilta;

23.   korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää arvioida matkailun mahdollisuuksia edistää omalta osaltaan ympäristön suojelua ja säilyttämistä; panee merkille, että matkailu saattaa tarjota helpon tavan lisätä tietoisuutta ympäristöarvoista, jos yhtäältä kansalliset ja alueviranomaiset ja toisaalta matkailutoiminnan harjoittajat ja hotellien ja ravintoloiden johtajat toteuttavat yhtenäisiä toimia; katsoo tästä syystä, että tällaisia toimia olisi kohdistettava rannikkoalueisiin, sillä näillä on huomattavan matkailullinen luonne;

24.   korostaa, että matkailua kehitettäessä on aina varmistettava historiallisten piirteiden ja arkeologisten aarteiden suojelu sekä yleensä perinteiden ja kulttuuriperinnön säilyttäminen edistämällä paikallisyhteisöjen aktiivista osallistumista;

25.   kehottaa luomaan kannustimia kestävän kehityksen edistämiseksi, jotta kulttuuri- ja luonnonperintö sekä yhteiskuntarakenne säilyisivät rannikkoalueilla;

26.   kehottaa komissiota varmistamaan, että aktiivinen ja meriympäristöä koskevasta strategiasta annetun puitedirektiivin mukainen täytäntöönpano on ehtona sille, että EU:n rahoitusta myönnetään rannikolla toteutettaville mereen vaikuttaville hankkeille;

27.   kehottaa komissiota ottamaan käyttöön kaikki soveltuvat arviointivälineet, jotta voidaan tarkastaa, miten kyseinen periaate pannaan täytäntöön rannikkoalueilla nykyisen ohjelmakauden aikana ja miten vastuu jakautuu eri päätöksentekotasojen välillä;

28.   korostaa, että rannikkoalueisiin kohdistuu paineita liiallisten fyysistä infrastruktuuria koskevien toimien takia, mikä haittaa rannikkomatkailun kehittämistä ja houkuttelevuutta, ja katsoo, että näitä seikkoja voitaisiin edistää laadukkailla matkailupalveluilla, jotka ovat olennaisia rannikkoalueiden kilpailukyvyn ja laadukkaiden työpaikkojen ja pätevyyksien edistämisen kannalta; kehottaa siksi rannikkoalueita kannustamaan vaihtoehtoisiin sijoituksiin, kuten atk-pohjaisiin palveluihin, perinteisten paikallisten tuotteiden uuteen potentiaaliin ja matkailualan työntekijöiden laadukkaaseen koulutukseen tehtäviin sijoituksiin; kehottaa toteuttamaan myös koulutusohjelmia, joiden avulla luodaan ammattitaitoisten työntekijöiden yhteenliittymiä, hoitamaan yhä monimutkaisemmaksi ja monipuolisemmaksi käyvää matkailualaa;

29.   kehottaa jäsenvaltioita kehittämään tarkoituksenmukaista ja rannikkomaiseman kanssa yhteensopivaa kaupunkisuunnittelu- ja aluesuunnittelupolitiikkaa;

30.   korostaa, että korkea laatu on EU:n matkailun tärkein etu vertailussa; kehottaa jäsenvaltioita sekä alue- ja paikallisviranomaisia hyödyntämään ja parantamaan edelleen matkailupalveluidensa korkeaa laatua, erityisesti tarjotun turvallisuuden, kattavan ja nykyaikaisen infrastruktuurin, asianomaisten yritysten yhteiskunnallisen vastuun ja ympäristöystävällisen taloudellisen toiminnan yhteydessä;

31.   kehottaa komissiota sisällyttämään meriklustereita koskevaan politiikkaansa rannikkomatkailun kannalta olennaiset alat ja tuottavat palvelut sallien näin produktiivisen vuorovaikutuksen niiden kesken, jotka käyttävät merta kilpailukykyä, kestävyyttä ja rannikon taloudellisen kehityksen edistämistä lisäävänä resurssina; katsoo myös, että terveydenhoitoon, hyvinvointiin, koulutukseen, tekniikkaan tai urheiluun liittyvät tekijät olisi sisällytettävä rannikon palveluina meriklustereihin näiden alueiden kehityksen kannalta ratkaisevina tekijöinä;

32.   korostaa rannikkoalueille pääsyn merkitystä niiden kehittämiselle; kehottaa tämän vuoksi komissiota sekä kansallisia ja alueellisia rannikkoviranomaisia kehittämään keinoja optimaalisten kulkuyhteyksien varmistamiseksi maitse, ilma- ja vesiteitse; toistaa meren saastekuorman useilla alueilla ja satamakaupungeissa huomioon ottaen edellä mainituille toimijoille esitetyn pyynnön, jotta ne parantaisivat merkittävästi satamissa olevien alusten maalta tapahtuvaa huoltoa koskevia kannustimia; kehottaa jäsenvaltioita kartoittamaan mahdollisuuksia hyväksyä lentoasemamaksujen alentamisen kaltaisia toimia edellä mainitussa 23. lokakuuta 2008 päivätyssä kannassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, jotta rannikkoalueiden houkuttelevuutta voidaan lisätä ja niiden kilpailukykyä voidaan vahvistaa; korostaa tätä varten myös tarvetta tehostaa lentoasemia ja ilmailua koskevien turvallisuusstandardien noudattamista, tarvittaessa lentokenttien läheisyydessä sijaitsevien polttoainevarastojen siirtäminen mukaan luettuna;

33.   kehottaa jäsenvaltioita ja alueviranomaisia edistämään rannikko- ja saaristoalueiden satamien ja lentokenttien kohentamista, jotta ne voivat vastata matkailualan tarpeisiin, ja ottamaan asianmukaisesti huomioon mahdollisuudet tehdä tämä ympäristöä, estetiikkaa ja luontoa kunnioittavalla tavalla;

34.   korostaa, että alueellinen yhteenkuuluvuus on monialainen käsite, joka kattaa koko EU:n ja jolla voidaan tehostaa rannikon ja syrjäseutujen yhteyksiä hyödyntämällä rannikko- ja sisäalueiden nykyisiä toisiaan täydentäviä piirteitä ja vuorovaikutuksia (esimerkiksi kytkemällä rannikkoseutujen toiminnot maaseutu- ja kaupunkimatkailuun, parantamalla sesongin ulkopuolisia matkailumahdollisuuksia ja kohottamalla paikallisten tuotteiden profiilia kannustaen samalla niiden monipuolistamiseen); toteaa, että edellä mainitussa tulevaa meripolitiikkaa käsittelevässä vihreässä kirjassa viitataan erityisesti saarialueisiin ja todetaan, että niillä on pysyvien luonnonhaittojen seurauksena erityisiä kehittämishaasteita; korostaa, että rannikkoalueilla on yleensä samantapaisia ongelmia, ja kehottaa komissiota ottamaan huomioon, että rannikkomatkailu on kytkettävä rannikkoalueiden yhdennettyyn käyttöön ja hoitoon ja merialueita koskevaan suunnitteluun alueellisesta yhteenkuuluvuudesta jatkossa huolehdittaessa;

35.   kannustaa samoin rannikoiden alueellisia ja paikallisia viranomaisia rohkaisemaan yhdennettyjä alueellisia markkinointisuunnitelmia merta ja maa-alueita koskevien naapuruuskumppanuuksien alalla ja edistämään matkailun kehittämisen ja matkustamisen tasapuolisuutta matkailun kilpailukyvyn lisäämiseksi yleistä kilpailukykyä haittaamatta;

36.   kehottaa rannikkoalueita osallistumaan alueiden välisiin yhteistyöhankkeisiin kuten esimerkiksi aloitteen ”Alueet talouden muutosten edistäjinä” aihealueeseen IV, jonka tarkoituksena on luoda rannikkoalueiden teemakohtaisia verkostoja ja työskennellä jo olemassa olevien parissa, sekä vaihtaa parhaita käytäntöjä koskevia tietoja;

37.   suosittelee, että toimivaltaiset valtion, alueelliset ja paikalliset viranomaiset edistävät rannikkomatkailua koskevia strategisia hankkeita omissa yhteistyöohjelmissaan, antavat teknistä apua hankkeiden valmistelemista varten ja antavat riittävän rahoituksen näille tukitoimille asettaen rakennerahastojen varojen käytössä etusijalle rannikkoalueiden kestävän ja ympäristöystävällisen matkailun kehittämisen sekä lähentymistavoitealueiden ja alueellisen kilpailukyvyn ja työllisyyden tavoitteen aloilla; katsoo, että tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota toimiin, joilla pyritään kehittämään viestintä- ja tietotekniikka;

38.   kehottaa komissiota suunnittelemaan seuraavaksi vuodeksi ja mieluiten toukokuun 20. päiväksi eli Euroopan meripäiväksi ainakin yhden erityistapahtuman, joka kohdistetaan rannikkomatkailuun ja jolla helpotetaan tiedonvälitystä, sekä luomaan yhteyksiä kumppaneiden välillä ja jakamaan parhaita käytäntöjä esimerkiksi sovellettaessa EU:n laadukasta hallintoa koskevaa yhdennettyä mallia; kannustaa tässä yhteydessä kaikkia toimijoita esittämään rannikkomatkailua koskevat hankkeet, joita yhteisö rahoittaa suoraan tai välillisesti;

39.   katsoo, että merimatkailun ja alaa koskevien taloudellisten toimintojen edistämisellä voidaan auttaa unionin kansalaisia kehittämään kestävämpiä elintapoja ja lisäämään ympäristötietoisuutta; kehottaa siksi jäsenvaltioita kannustamaan tätä varten tehtäviä investointeja rannikkoalueilla;

40.   kehottaa komissiota myös kehittämään EU:n rahoitusmahdollisuuksia koskevan käytännön oppaan rannikkomatkailun alalla, jotta asianosaisia voidaan opastaa rahoituksen hakuvaiheessa;

41.   myöntää, että risteilymatkailu voi edistää huomattavasti rannikkoyhteisöjen kehitystä, jos vain varmistetaan riskien ja voittojen, kiinteiden kustannusten ja maahan tehtävien sijoitusten keskinäinen tasapaino sekä risteilyalusten toiminnanharjoittajien joustavuus ja ympäristönäkökohdat otetaan asiaankuuluvalla tavalla huomioon;

42.   kehottaa komissiota tukemaan rannikkoalueiden yhteisöjä parhaisiin käytäntöihin tutustumisessa ja paikallisyhteisöjen erityisesti risteilymatkailusta ja rannikkomatkailusta yleensä saamien voittojen hyödyntämisessä;

43.   kehottaa rannikkoalueita perustamaan ja tukemaan alueellisia tai paikallisia kehittämisvirastoja, saman alueen ammattilaisten, laitosten, asiantuntijoiden ja hallinnon välisiä verkostoja sekä eri maiden välisiä verkostoja, joiden tehtävinä on neuvoa ja informoidaan mahdollisia julkisia ja yksityisiä edunsaajia;

44.   suosittelee, että rannikkojäsenvaltiot myös ottavat jälkirahoituksessa huomioon yhteistyöhankkeiden kestävyyden rahoittamisen lisäksi myös kumppanien välisen yhteistyön jatkumisen sekä olennaisten paikallisten alojen välisen yhteyden suhteen;

45.   suosittelee, että rannikkojäsenvaltiot varmistavat valikoitujen hankkeiden huomattavan näkyvyyden ja yksinkertaistavat rahoituksen saamista koskevia menettelyitä yksityisen rahoituksen houkuttelemiseksi rannikkomatkailuun sekä julkisten viranomaisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuuksien, erityisesti pk-yritysten, luomisen helpottamiseksi; suosittelee arvostamaan kestävän meri- ja rannikkomatkailun virkistyksellisiä hyötyjä ja edistämään eläinten ja kasvien terveyttä (ekomatkailun, kalastusmatkailun, valaiden tarkkailun jne. edistäminen); katsoo, että nämä tavoitteet voitaisiin liittää vuosittain 20. toukokuuta vietettävän Euroopan meripäivän yhteyteen;

46.   kehottaa ympäristöjärjestöjä, mereen liittyviä taloudellisia aloja, kulttuuritoimijoita, tiedeyhteisöä, yksityisiä tahoja ja paikallisia asukkaita osallistumaan kaikkiin hankkeiden vaiheisiin, seuranta mukaan luettuna, jotta varmistetaan niiden kestävyys pitkällä aikavälillä;

47.   kehottaa lopuksi komissiota arvioimaan säännöllisesti, missä määrin rannikkoalueilla toteutettu yhteisön rahoitus vaikuttaa tällä hetkellä näiden alueiden alueelliseen kehitykseen, jotta voidaan levittää parhaita käytäntöjä ja tukea eri toimijoiden välisiä kumppanuusverkostoja kestävän rannikkomatkailun seurantakeskuksen kautta;

48.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja alueiden komitealle.


(1)  EUVL L 210, 31.7.2006, s. 1.

(2)  EUVL L 210, 31.7.2006, s. 19.

(3)  EUVL L 97, 9.4.2008, s. 1.

(4)  EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25.

(5)  EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19.

(6)  EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1.

(7)  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0517.

(8)  EUVL C 297 E, 20.11.2008, s. 184.

(9)  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0213.