14.1.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 8/60

A.

ottaa huomioon, että digitaaliteknologian ylivoimaisen lähetystehokkuuden ansiosta siirtyminen analogisista digitaalisiin maanpäällisiin TV-lähetyksiin vuoden 2012 loppuun mennessä vapauttaa Euroopan unionissa huomattavan määrän lähetystaajuuksia ja tarjoaa täten mahdollisuuden jakaa lähetystaajuuksia uudelleen ja tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia kasvattaa markkinoita ja lisätä kuluttajille tarjottavia laadukkaita palveluja ja valikoimaa,

B.

ottaa huomioon, että radiotaajuuksien käyttämisestä saatavia hyötyjä maksimoidaan koordinoiduilla toimilla EU:n tasolla mahdollisimman tehokkaan käytön takaamiseksi,

C.

katsoo, että radiotaajuudet ovat merkittävässä asemassa palvelujen laajan valikoiman tarjoamisen kannalta ja kehitettäessä teknologiapainotteisia markkinoita, joiden arvo on noin 2,2 prosenttia EU:n BKT:stä, ja siksi ne ovat Lissabonin strategian mukaisesti merkittävä alan kasvuun, tuottavuuteen ja kehitykseen vaikuttava tekijä EU:ssa,

D.

ottaa huomioon, että radiotaajuusresursseja on niukasti ja että ne ovat julkisia hyödykkeitä ja että niiden tehokas käyttö on ensiarvoisen tärkeää varmistettaessa palveluntarjonnasta kiinnostuneille asianosaisille radiotaajuuksien käyttöoikeus,

E.

toteaa, että suuri osa taajuuksista on nykyään sotilaskäytössä analogisena ja että siksi julkiseen sähköiseen viestintään käytettävien taajuuksien kokonaismäärän suuri lisäys käsittää myös tämän osan digitalisoinnin jälkeen,

F.

ottaa huomioon, että 27 jäsenvaltiolla ei ole yhteistä aikataulua digitaalilähetyksiin siirtymiselle; ottaa huomioon, että monissa jäsenvaltioissa digitaalilähetyksiin siirtymistä koskevat suunnitelmat ovat pitkälle kehittyneet, ja muutamissa on jo siirrytty digitaalilähetyksiin,

G.

ottaa huomioon, että komission tiedonanto yhteisestä lähestymistavasta lähetystaajuuksien käyttöön on keskeinen osa sähköistä viestintää käsittelevää pakettia, jonka komissio hyväksyi marraskuussa 2007 sähköistä viestintää koskevan lainsäädännöllisen kehyksen uudistamisesta,

H.

ottaa huomioon, että lähetystaajuuksien (uudelleen)jako digitaalilähetysten harjoittajille on parhaillaan käynnissä useissa jäsenvaltioissa sillä seurauksella, että kyseiset taajuudet jaetaan ja niitä ei voida enää hyödyntää useisiin vuosiin,

I.

ottaa huomioon, että teknologinen sitoutumattomuus on erittäin tärkeää yhteistoimivuuden edistämiselle ja että se on olennainen osa joustavampaa ja avoimempaa digitaalilähetyksiin siirtymistä koskevaa politiikkaa, jossa otetaan huomioon yleinen etu,

J.

ottaa huomioon, että neuvosto on pyytänyt jäsenvaltioita saattamaan digitaalilähetyksiin siirtymisen päätökseen mahdollisimman suurelta osin ennen vuotta 2012,

K.

ottaa huomioon, että kaikki jäsenvaltiot ovat julkaisseet ehdotuksensa, jotka koskevat digitaalisiin lähetyksiin siirtymistä;

1.

ottaa huomioon, että i2010-aloite on tärkeä osa uudistettua Lissabonin strategiaa, ja korostaa lähetystaajuuksien saatavuuden ja käytön tehokkuuden merkitystä Lissabonin tavoitteiden saavuttamisen kannalta; korostaa tässä yhteydessä laajakaistapalvelujen saatavuuden tarvetta niin kutsutun digitaalisen kahtiajaon umpeen kuromiseksi;

2.

korostaa tarvetta digitalisointiin, joka yhdessä uuden tieto- ja viestintäteknologian kehittämisen ja taajuusylijäämän kanssa auttaa kuromaan umpeen digitaalista kahtiajakoa ja edistää Lissabonin tavoitteiden saavuttamista;

3.

panee merkille kansallisten järjestelmien eroavaisuudet lähetystaajuuksien jakamisen ja käytön osalta; panee merkille, että kyseiset eroavaisuudet saattavat haitata sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan saavuttamista;

4.

painottaa, että taajuusylijäämä on erisuuruinen eri jäsenvaltioissa, mikä johtuu kansallisista olosuhteista ja heijastaa kansallista viestintä- ja audiovisuaalialan politiikkaa;

5.

ottaa huomioon, että digitaalisen maanpäällisen television lisääntyneen taajuustehokkuuden ansiosta pitäisi olla mahdollista jakaa uudelleen noin 100 MHz:n suuruinen taajuusylijäämä mobiililaajakaistapalveluille ja muille palveluille (esimerkiksi julkiset turvallisuuspalvelut, radiotaajuinen identifiointi ja tieturvallisuussovellukset) ja samalla varmistaa, että lähetyspalvelut voivat jatkaa toimintaansa menestyksekkäästi;

6.

toteaa, että suurin osa jäsenvaltioista on tällä hetkellä jäljessä muista teollisuusmaista uuden sukupolven viestintäinfrastruktuureihin tehtävien investointien osalta, ja korostaa, että johtavan aseman saavuttaminen laajakaistan ja Internetin kehittämisessä on ratkaisevan tärkeää Euroopan unionin kilpailukyvylle ja koheesiolle kansainvälisellä areenalla, erityisesti silmällä pitäen interaktiivisten digitaalisten jakelukanavien kehittämistä ja uusien palvelujen, kuten sähköisen kaupan, sähköisen terveydenhuollon, sähköisen oppimisen ja sähköisen hallinnon, tarjoamista; korostaa, että kansallisella ja yhteisön tasolla olisi tehtävä suurempia investointeja innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden käytön rohkaisemiseksi; korostaa, että laajakaistapalvelujen saatavuuden takaamiseksi toteutettavien ponnistelujen ei pitäisi koskea ainoastaan taajuusylijäämää;

7.

on vakuuttunut siitä, että teknologisen lähentymisen seurauksena pian voidaan tarjota uusia multi-play-paketteja, jotka sisältävät innovatiivisia teknologioita ja palveluita, ja samaan aikaan toteaa, että näiden mahdollisuuksien syntyminen riippuu ratkaisevasti arvokkaiden lähetystaajuuksien saatavuudesta sekä saumattoman yhteentoimivuuden, yhteydet ja kattavuuden mahdollistavista uusista interaktiivisista teknologioista, kuten mobiilimultimediasta ja langattomasta laajakaistasta;

8.

toteaa, että teknologioiden lähentyminen on nyt todellisuutta ja että se tarjoaa perinteisille palveluille uusia välineitä ja mahdollisuuksia; korostaa, että mahdollisuus käyttää lähetystaajuuksia, jotka oli aikaisemmin varattu yleisradiotoimintaan, voi edistää uusien palvelujen syntymistä edellyttäen, että lähetystaajuuksia hallinnoidaan mahdollisimman tehokkaasti ja aktiivisesti ilman, että puututaan korkealuokkaisten digitaalisten ohjelmien lähettämiseen;

9.

kehottaa jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä, jotta saavutettaisiin tehokkaat, avoimet ja kilpailukykyiset sähköisen viestinnän sisämarkkinat, jotka mahdollistavat uusien verkkoteknologioiden käyttämisen;

10.

korostaa, että Euroopan unionille on strategisen tärkeää luoda ympäristö, jossa on tilaa innovaatiolle, uusille teknologioille, uusille palveluille ja uusille toimijoille, jotta tehostetaan Euroopan kilpailukykyä ja koheesiota; korostaa, että on ratkaisevan tärkeää antaa loppukäyttäjille valinnanvapautta tuotteiden ja palvelujen suhteen, jotta markkinat ja teknologiat kehittyvät dynaamisesti Euroopan unionissa;

11.

korostaa, että taajuusylijäämä tarjoaa Euroopan unionille ainutlaatuisia mahdollisuuksia kehittää uusia palveluja, kuten mobiili-tv:tä ja langatonta Internet-yhteyttä, ja säilyä johtavassa asemassa matkaviestinnän multimediasovelluksia koskevien teknologioiden alalla sekä samalla kaventaa digitaalista kuilua tarjoamalla uusia mahdollisuuksia kansalaisille, palveluille, medialle ja kulttuuriselle monimuotoisuudelle koko Euroopan unionissa;

12.

kehottaa jäsenvaltioita täysin oman harkintavaltansa mukaisesti analysoimaan sotilaskäytössä olleiden taajuuksien digitalisoinnin vaikutuksia ja jakamaan tarvittaessa osan tästä erityisestä taajuusylijäämästä uusille siviilialan sovelluksille;

13.

tunnustaa, että koordinointi EU:n tasolla kannustaisi kehittämistä, edistäisi digitaalista taloutta ja tarjoaisi kansalaisille edulliset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet hyötyä tietoyhteiskunnasta;

14.

kehottaa jäsenvaltioita vapauttamaan taajuusylijäämänsä mahdollisimman nopeasti, mikä antaisi unionin kansalaisille mahdollisuuden saada käyttöönsä uusia, innovatiivisia ja kilpailukykyisiä palveluja; korostaa, että tätä tarkoitusta varten tarvitaan jäsenvaltioiden välistä aktiivista yhteistyötä, jotta voitetaan esteet, joita on kansallisella tasolla taajuusylijäämän tehokkaan (uudelleen)jakamisen tiellä;

15.

korostaa, että lähetystoiminnan harjoittajilla on olennainen tehtävä moniarvoisuuden ja demokratian periaatteiden suojelemisessa, ja uskoo vakaasti, että taajuusylijäämän myötä julkisten ja yksityisten lähetystoiminnan harjoittajat voivat tarjota huomattavasti enemmän ohjelmia, jotka täyttävät yleisen edun mukaiset tavoitteet – jotka sisältyvät kansallisiin lainsäädäntöihin – kuten kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden edistäminen;

16.

katsoo, että taajuusylijäämän olisi tarjottava lähetystoiminnan harjoittajille mahdollisuus kehittää ja laajentaa palveluja merkittävästi ja samanaikaisesti ottaa huomioon muita merkittäviä sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia sovelluksia, kuten digitaalisen kahtiajaon umpeen kuromiseen tarkoitetut uudet ja avoimet laajakaistateknologiat ja yhteyspalvelut ilman, että tällä sallittaisiin yhteentoimivuuden esteet;

17.

korostaa lähetystaajuuksien käytön koordinoidusta lähestymistavasta Euroopan unionissa mittakaavaetuina mahdollisesti saatavaa hyötyä, yhteentoimivien langattomien palveluiden kehittämistä sekä pirstoutuneisuuden, joka johtaa siihen, että niukkoja resursseja ei käytetä parhaalla mahdollisella tavalla, välttämistä; katsoo, että vaikka tiiviimpi koordinointi ja parempi joustavuus ovat välttämättömiä lähetystaajuuksien tehokkaan käytön kannalta, komission ja jäsenvaltioiden on saavutettava asianmukainen tasapaino joustavuuden ja yhtenäistämisen määrän välillä parhaan mahdollisen hyödyn saamiseksi taajuusylijäämästä;

18.

toteaa, että taajuusylijäämä voidaan jakaa tehokkaasti ilman, että puututaan UHF-taajuuksien nykyisten luvanhaltijoiden toimintaan, ja että on mahdollista tehokkaasti jatkaa ja laajentaa nykyisiä lähetyspalveluja ja samalla varmistaa, että uusille mobiilimultimediaa ja langatonta laajakaistaa koskeville teknologioille myönnetään runsaasti UHF-taajuuksia uusien interaktiivisten palvelujen saamiseksi unionin kansalaisten ulottuville;

19.

katsoo, että mikäli taajuuksia jaetaan huutokauppaamalla, jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä yhteinen lähestymistapa huutokauppojen edellytyksiin ja yksityiskohtaisiin sääntöihin ja resurssien jakamiseen; kehottaa komissiota esittämään tällaiset suuntaviivat;

20.

korostaa, että taajuusylijäämää jaettaessa olisi pääperiaatteena pidettävä yleisen edun palvelemista varmistamalla paras sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen arvo siten, että se näkyy tehostettuna ja maantieteellisesti laajempana palvelujen ja digitaalisen sisällön tarjontana kansalaisille, eikä yksinomaan julkisten tulojen maksimointia, ja samalla olisi suojattava nykyisten audiovisuaalisten mediapalvelujen käyttäjien oikeuksia ja vastattava kulttuuriseen ja kielelliseen moninaisuuteen;

21.

korostaa, että taajuusylijäämä tarjoaa Euroopan unionille ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää johtavaa asemaansa maailmassa mobiilimultimediateknologioiden alalla ja samaan aikaan kaventaa digitaalista kuilua lisäämällä tiedonkulkua sekä tiedon ja palvelujen saatavuutta yhdistämällä unionin kansalaiset toisiinsa ja tarjoamalla uusia mahdollisuuksia medialle, kulttuurille ja monimuotoisuudelle kaikilla aloilla koko Euroopan unionin alueella;

22.

korostaa, että taajuusylijäämä voi auttaa saavuttamaan Lissabonin tavoitteita laajentamalla kansalaisten ja taloudellisten toimijoiden mahdollisuuksia käyttää laajakaistapalveluita kautta koko Euroopan unionin, puuttumalla digitaaliseen kahtiajakoon tarjoamalla etuja heikommassa asemassa oleville, syrjäisille tai maaseutualueille ja varmistamalla yleiskattavuuden aikaansaaminen jäsenvaltioissa;

23.

pahoittelee sitä, että digitaaliset palvelut eivät ole tasapuolisesti unionin kansalaisten saatavilla erityisesti lähetyspalvelujen osalta; huomauttaa, että maaseutualueet ja syrjäiset alueet ovat erityisesti heikommassa asemassa (luotettavuuden, valinnanvaran ja laadun kannalta) digitaalisten palvelujen markkinoille tuomisen osalta; kehottaa jäsenvaltioita ja alueviranomaisia tekemään kaiken voitavansa taatakseen, että digitaalisiin lähetyksiin siirrytään tavalla, joka on kaikille kansalaisille nopea ja oikeudenmukainen;

24.

painottaa, että digitaalinen kahtiajako ei ole ainoastaan maaseutua koskeva kysymys; tähdentää, että joihinkin iäkkäämpiin monikerroksisiin rakennuksiin on vaikeaa asentaa uusille verkoille tarkoitettua infrastruktuuria; korostaa lähetystaajuuksista mahdollisesti saatavaa hyötyä digitaalisen kahtiajaon umpeenkuromisessa sekä kaupunkialueilla että maaseudulla;

25.

korostaa, että taajuusylijäämä voi osaltaan edistää parempien yhteentoimivien sosiaalisten palvelujen, kuten sähköisten viranomaispalvelujen, sähköisen terveydenhuollon ja verkko-opiskelun, tarjoamista etenkin heikommassa asemassa olevilla syrjäisillä alueilla, kuten maaseutu- ja saaristoalueilla ja vähemmän kehittyneillä alueilla, asuville kansalaisille;

26.

kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimia, jotta vammaiset ja ikääntyneet käyttäjät ja käyttäjät, joilla on erityisiä sosiaalisia tarpeita, saavat parhaan mahdollisen hyödyn taajuusylijäämän tarjoamista eduista;

27.

vahvistaa yleisten turvallisuuspalvelujen yhteiskunnallisen arvon ja tarpeen sisällyttää kyseisten palvelujen toimintaedellytyksille annettava tuki lähetystaajuusjärjestelyihin, jotka ovat seurausta analogisten lähetysten lopettamisesta johtuvasta UHF-taajuusalueen uudelleenjärjestelystä;

28.

korostaa, että taajuusylijäämästä saatavia täysiä hyötyjä koskevassa eurooppalaisessa politiikassa ensisijaisena tavoitteena on taata, että kuluttajilla on mahdollisuus nauttia suuresta määrästä korkealaatuisia palveluja ja heidän oikeuksiaan kunnioitetaan täysimääräisesti, ja samalla otetaan huomioon tarve käyttää tehokkaasti lähetystaajuuksia, jotka vapautuvat digitaalisiin lähetyksiin siirtymisen yhteydessä;

29.

korostaa, että taajuusylijäämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia audiovisuaali- ja viestintäpoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi; on näin ollen vakuuttunut siitä, että taajuusylijäämän hallinnointia koskevien päätösten olisi edistettävä audiovisuaali- ja mediapolitiikkaan liittyviä yleisen edun mukaisia tavoitteita, kuten ilmaisunvapautta, tiedotusvälineiden moniarvoisuutta, kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta sekä alaikäisten oikeuksia;

30.

kannustaa jäsenvaltioita tunnustamaan, että ilman lisenssiä toimiville käyttäjille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille ja voittoa tavoittelemattomalle sektorille, sallittava pääsy vapautuviin taajuuksiin tarjoaisi sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista arvoa, ja parantamaan näin ollen taajuuksien käytön tehokkuutta keskittämällä tällainen ilman lisenssiä tapahtuva toiminta tällä hetkellä käyttämättömille taajuuksille (niin kutsuttu valkoinen tila);

31.

kehottaa asteittaisen lähestymisen soveltamista kyseisellä toimialalla; katsoo, että vaikutukset, jotka kohdistuvat pienempiin verkkoihin – etenkin paikallisiin langattomiin verkkoihin – joihin ei sovelleta tällä hetkellä minkäänlaisia lupavaatimuksia, on otettava huomioon ja että laajakaistan yleistä saatavuutta on edistettävä etenkin maaseudulla;

32.

kehottaa jäsenvaltioita tukemaan tehostettuja yhteistyötoimia lähetystaajuuksien hallinnasta vastaavien viranomaisten välillä, jotta voitaisiin harkita, millä alueilla lisensoimattoman valkoisen tilan lähetystaajuuksien jako mahdollistaisi uusien teknologioiden ja palvelujen luomisen innovoinnin edistämiseksi;

33.

kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan valkoisen tilan jaon yhteydessä tarvetta lisensoimattomaan ja avoimeen taajuuksille pääsyyn sellaisten muiden kuin kaupallisten palvelujen ja koulutuspalvelujen tuottajien ja paikallisten yhteisöjen osalta, joilla on julkisen palvelun tehtävä;

34.

korostaa, että yksi keskeisistä tekijöistä pyrittäessä tarjoamaan ilman lisenssiä toimiville käyttäjille mahdollisuus taajuusylijäämän hyödyntämiseen on tarve ottaa huomioon syrjäytymisuhan alla olevien sosiaalisten ryhmien, erityisesti vammaisten, ikääntyneiden käyttäjien ja erityisiä sosiaalisia tarpeita omaavien käyttäjien tarpeet;

35.

tunnustaa hyödyt, jotka on saatu uusista teknologioista, kuten WiFi- ja Bluetooth-teknologioista, jotka on kehitetty lisensoimattomalla 2,4 GHz taajuusalueella; tunnustaa, että tietyt taajuudet soveltuvat parhaiten tietyille palveluille; uskoo, että lisensoimattoman pienen lähetystaajuusmäärän jakaminen muilla alhaisemmilla taajuuksilla voisi entisestään edistää innovointia uusien palvelujen osalta;

36.

painottaa näin ollen, että lähetystaajuudet olisi jaettava avoimella tavalla siten, että otetaan huomioon uusien lähetystaajuuksien kaikki mahdolliset käyttötarkoitukset ja niiden hyöty yhteiskunnalle;

37.

kannustaa jäsenvaltioita arvioimaan yksityiskohtaisesti kaikkien seuraavina vuosina analogisista lähetyksistä digitaalisiin lähetyksiin siirtymisen seurauksena vapautuvien taajuuksien sosiaalisen ja taloudellisen arvon;

38.

tunnustaa ITU:n Genevessä vuonna 2006 tekemän sopimuksen (RRC-06) ja kansallisten taajuuksien jakoa koskevien suunnitelmien sekä maailman radioviestintäkonferenssin 2007 (WRC-07) päätösten merkityksen UHF-taajuuksien uudelleenorganisoinnissa;

39.

kehottaa jäsenvaltioita kehittämään yhteistä metodologiaa noudattaen kansalliset taajuusylijäämästrategiat vuoden 2009 loppuun mennessä; kehottaa komissiota auttamaan jäsenvaltioita kansallisten taajuusylijäämästrategioiden kehittämisessä ja edistämään parhaita käytäntöjä EU:n tasolla;

40.

korostaa, että koska joissakin jäsenvaltioissa siirrytään digitaalilähetyksiin aivan lähitulevaisuudessa ja koska digitaalilähetyksiin siirtymistä koskevat kansalliset suunnitelmat eroavat toisistaan, tarvitaan yhteisön tason toimia, jotka eivät voi odottaa uudistusdirektiivien voimaantuloa;

41.

tunnustaa jäsenvaltioiden oikeuden päättää taajuusylijäämän käytöstä, mutta toteaa myös, että vain noudattamalla yhteisön tasolla koordinoitua lähestymistapaa lisätään huomattavasti taajuusylijäämän arvoa ja että se on tehokkain tapa välttää haitalliset häiriöt jäsenvaltioiden välillä sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä;

42.

muistuttaa, että unionin kansalaisten edun mukaisesti taajuusylijäämää olisi hallinnoitava mahdollisimman tehokkaasti ja määrätietoisesti, jotta vältetään häiriöt korkealaatuisten digitaalisten televisio-ohjelmien lähettämisessä yhä useammille kansalaisille ja niin, että otetaan huomioon kuluttajien oikeudet ja edut sekä heidän investointinsa asianomaisiin laitteistoihin;

43.

korostaa, että jäsenvaltiot voivat harkita digitalisoinnin seurauksena vapautuvan taajuusylijäämän jakamista yksittäisiin teknologioihin sitoutumattomien julkisten huutokauppojen välityksellä ja taajuuksien sisällyttämistä kaupankäynnin piiriin; katsoo kuitenkin, että tässä menettelyssä olisi noudatettava tinkimättä ITU:n radiosäännöksiä, kansallista taajuussuunnitelmaa ja kansallisia poliittisia tavoitteita, jotta vältyttäisiin tarjottavien palvelujen välisiltä haitallisilta häiriöiltä; varoittaa lähetystaajuusmarkkinoiden hajanaisuudesta, mikä johtaa siihen, että niukkoja resursseja ei käytetä parhaalla mahdollisella tavalla; kehottaa komissiota varmistamaan, että tuleva koordinoitu lähetystaajuussuunnitelma ei synnytä uusia esteitä tulevalle innovoinnille;

44.

kannattaa sellaista yhteistä ja tasapainoista lähestymistapaa taajuusylijäämän käyttöön, joka antaa mahdollisuuden sekä lähetystoiminnan harjoittajille jatkaa palvelujen tarjoamista ja laajentamista että sähköisen viestinnän operaattoreille käyttää näitä resursseja sellaisten uusien palvelujen käyttöönottamiseksi, jotka kohdistuvat muihin merkittäviin sosiaalisiin ja taloudellisiin käyttötapoihin, mutta korostaa, että joka tapauksessa taajuusylijäämä olisi jaettava teknologioihin sitoutumattomalta pohjalta;

45.

korostaa, että taajuuksia koskevan politiikan on oltava dynaamista ja että sen on mahdollistettava lähetystoiminnan harjoittajille ja viestintäoperaattoreille uusien teknologioiden käyttö ja uusien palvelujen kehittäminen niin, että ne ovat edelleen avainasemassa pyrittäessä saavuttamaan kulttuuria ja viestimiä koskevan politiikan tavoitteita ja että ne tarjoavat samalla erittäin laadukkaita viestintäpalveluita;

46.

korostaa niitä mittakaavaetuja, innovaatioita, yhteentoimivuutta ja mahdollisten yleiseurooppalaisten palvelujen tarjoamiseen liittyviä etuja, joita saadaan, jos lähetystaajuuksia suunnitellaan johdonmukaisemmin ja integroidummin yhteisön tasolla; kannustaa jäsenvaltioita tekemään keskenään ja komission kanssa yhteistyötä, jotta nimetään taajuusylijäämän yhteisiä taajuuksien osakaistoja eri sovellusnipuille, joita voidaan yhtenäistää teknologioihin sitoutumattomalta pohjalta;

47.

uskoo, että UHF-taajuuksilla tapahtuvan niputuksen pitäisi perustua alhaalta ylös -lähestymistapaan kansallisten markkinoiden erityispiirteiden mukaisesti ja että samalla pitäisi taata, että toimintaa yhtenäistetään yhteisön tasolla silloin, kun kyseisellä toimenpiteellä luodaan selvää lisäarvoa;

48.

lähetystaajuuksien tehokkaamman käytön saavuttamiseksi ja innovatiivisten ja onnistuneiden kansallisten, rajat ylittävien ja yleiseurooppalaisten palvelujen syntymisen helpottamiseksi kannattaa yhteisön tason koordinoitua lähestymistapaa, joka perustuu eri yksisuuntaisille ja kaksisuuntaisille palveluille tarkoitettuihin UHF-taajuusnippuihin, ottaen huomioon samalla taajuusalueella yhtä aikaa käytettävistä eri verkkotyypeistä mahdollisesti syntyvät haitalliset häiriöt, ITU:n Genevessä pidetyn RRC-06:n ja WRC-07:n lopputulokset ja voimassa olevat luvat;

49.

katsoo, että hätäpalveluille suunnatuilla yhteisön tasolla yhtenäistetyillä lähetystaajuuksilla pitäisi varmistaa mahdollisuus käyttää tulevia laajakaistateknologioita ihmishenkien suojelussa tarvittavaa tiedonhakua ja -välitystä varten hätäpalvelujen tehokkaamman toiminnan ansiosta;

50.

kehottaa komissiota toteuttamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa asianmukaiset tekniset, sosioekonomiset ja kustannuksia ja hyötyä koskevat selvitykset, joiden pohjalta voidaan tehdä päätökset niiden osakaistojen koosta ja ominaisuuksista, jotka voitaisiin koordinoida tai yhtenäistää yhteisön tasolla; muistuttaa, että kyseisissä selvityksissä pitäisi ottaa huomioon, että taajuusylijäämä ei ole muuttumatonta, koska teknologian kehitys on jatkuvaa, ja että uusien teknologioiden käyttöönotolla pitäisi mahdollistaa UHF-kaistan käyttö uudentyyppisiä innovatiivisia sosiaalisia, kulttuurisia ja taloudellisia palveluja varten lähetys- ja mobiililaajakaistapalvelujen ohella; kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot osallistuvat tällaisiin tutkimuksiin, jotta yksilöidään yhteisiä kaistoja, joita voidaan yhdenmukaistaa yhteisön tasolla selkeästi määritettyjä ja yhteentoimivia yleiseurooppalaisia palveluja varten sekä näiden kaistojen osoittamista varten;

51.

kehottaa komissiota pyrkimään yhteistyöhön jäsenvaltioiden naapurimaiden kanssa, jotta ne hyväksyisivät samanlaisia taajuuskarttoja tai koordinoisivat taajuuksiensa jaon Euroopan unionin kanssa televiestintäsovellusten toimintahäiriöiden välttämiseksi;

52.

kehottaa komissiota tekemään selvityksen avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttäjien ja varmenneviranomaisten välisestä kiistasta, joka koskee ohjelmistoradioiden käyttöä;

53.

kehottaa komissiota tekemään ehdotuksia oikeudellisen vastuun vähentämisestä langattoman solmuverkon tarjonnan yhteydessä;

54.

kehottaa komissiota tekemään heti, kun edellä mainitut selvitykset on saatu päätökseen, ja kuultuaan sekä radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevää ryhmää että Euroopan posti- ja telehallintojen konferenssia ja otettuaan asianmukaisesti huomioon kansalliset erityispiirteet ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle tehokkaammiksi koordinointitoimenpiteiksi yhteisön tasolla taajuusylijäämän käyttöä varten kansainvälisesti sovittujen taajuussuunnitelmien mukaisesti;

55.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.