26.11.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 285/23


Torstai 5. kesäkuuta 2008
Euroopan turvallisuusstrategiaa ja ETPP:n täytäntöönpanoa koskeva vuosikertomus

P6_TA(2008)0255

Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. kesäkuuta 2008 Euroopan turvallisuusstrategian ja ETPP:n täytäntöönpanosta (2008/2003(INI))

2009/C 285 E/04

Euroopan parlamentti, joka

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymän Euroopan turvallisuusstrategian (ETS),

ottaa huomioon Lissabonissa 13. joulukuuta 2007 allekirjoitetun Lissabonin sopimuksen,

ottaa huomioon 14. joulukuuta 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät,

ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2007 ja 10. joulukuuta 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston kertomukset Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta (ETPP),

ottaa huomioon 19. ja 20. marraskuuta 2007 neuvostossa pidetyn EU:n puolustus- ja kehitysyhteistyöministerien yhteisen kokouksen,

ottaa huomioon 19. ja 20. marraskuuta 2007 kokoontuneen neuvoston päätelmät turvallisuudesta ja kehityksestä sekä ETPP:sta,

ottaa huomioon ihmisten turvallisuutta käsittelevän työryhmän 8. marraskuuta 2007 julkistaman Madridin raportin,

ottaa huomioon 14. huhtikuuta 2005 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin turvallisuusstrategiasta (1),

ottaa huomioon 16. marraskuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin turvallisuusstrategian täytäntöönpanosta Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa (2),

ottaa huomioon Lissabonissa 9. joulukuuta 2007 hyväksytyn EU:n ja Afrikan yhteisen strategian ja kenraali Pierre-Michel Joanan nimittämisen Afrikan rauhanturvaamisvalmiuksia käsitteleväksi EU:n korkean edustajan erityisneuvonantajaksi 1. maaliskuuta 2008 alkaen,

ottaa huomioon 27. syyskuuta 2007 antamansa päätöslauselman Tšadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa toteutettavasta ETPP-operaatiosta (3),

ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A6-0186/2008),

A.

ottaa huomioon, että vuonna 2007 ja vuoden 2008 alussa neuvosto on tehnyt merkittäviä ETPP:n alaa ja ETS:n täytäntöönpanoa koskevia operatiivisia päätöksiä, mukaan luettuina:

a.

EU:n poliisioperaation käynnistäminen Afganistanissa (EUPOL Afganistan);

b.

päätös käynnistää EU:n sotilaallinen operaatio Tšhadissa ja Keski-Afrikan tasavallassa (EUFOR Tchad/RCA);

c.

Bosniassa toimivien EUFOR Althea -joukkojen kokoonpanon muuttaminen ja joukkojen vähentäminen;

d.

EU:n siviilioperaation valmistelu Kosovossa (EULEX Kososvo);

e.

Guinea-Bissaun turvallisuusalan uudistamista koskevan EU:n operaation valmistelu (EUSEC Guinea-Bissau),

B.

ottaa huomioon, että vuonna 2007 ja vuoden 2008 alussa ETPP-valmiuksia ja ETS:n täytäntöönpanoa kehitettiin myös muilla tavoin, mukaan luettuina:

a.

siviilikriisinhallinnan uuden yleistavoitteen 2010 hyväksyminen;

b.

siviilialan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran (CPCC) perustaminen neuvoston sihteeristöön;

c.

EU:n operaatiokeskuksen täydellisen toimintakyvyn saavuttaminen;

d.

täydellisen toimintakyvyn saavuttaminen, jonka avulla voidaan toteuttaa kaksi nopeaa ja samanaikaista ETPP:n sotilaallista operaatiota taisteluosastoja käyttäen,

C.

ottaa huomioon, että toisaalta vuonna 2007 ja vuoden 2008 alussa on edelleen todettu puutteita ETPP:n toiminnassa ja ETS:n täytäntöönpanossa, mukaan luettuina:

a.

EU:n siviilirauhanturvajoukkojen puuttuminen, vaikka Euroopan parlamentti on pyytänyt mainittujen joukkojen perustamista vuodesta 2000 lähtien, sekä pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun resurssien puuttuminen, vaikka viimeksi mainittuihin on viitattu useissa neuvoston ja komission asiakirjoissa vuoden 2004 tsunamikatastrofista lähtien;

b.

kaukokuljetuksia varten ehdottomasti välttämättömän Airbus A400M -sotilaskuljetuskoneen toimittamisen viivästyminen ja myyntihinnan nouseminen;

c.

jäsenvaltioiden maksuosuuksien epätasapaino ETPP:n siviilioperaatioiden kustannusten osalta, mikä rajoittaa EU:n kriisinhallintakykyä;

d.

ongelmat Afganistanin poliisioperaation vaatiman poliisimäärän rekrytoinnissa toisaalta turvallisuusongelmien ja toisaalta henkilökohtaisten urakehitysnäkymien puuttumisen vuoksi poliisien paluun jälkeen;

e.

EUFOR Tchad/RCA -operaation viivästyminen joukkojen muodostamista koskevien neuvottelujen epäonnistumisen vuoksi, erityisesti helikopterien puuttumisen vuoksi;

f.

tähänastinen epäonnistuminen allekirjoittaa EU:n ja Naton välillä laaditut tekniset sopimukset, jotka varmistavat kansainvälisten turvallisuusjoukkojen (KFOR) ja mahdollisen ETPP-operaation keskinäisen koordinoinnin Kosovossa sekä EUPOL-operaation ja kansainvälisen turvallisuusjoukon (ISAF) keskinäisen koordinoinnin Afganistanissa, mikä johtuu Turkin vastustuksesta,

D.

ottaa huomioon, että Lissabonin sopimus sisältää useita merkittäviä ETTP:n alan uudistuksia,

E.

ottaa huomioon, että päällekkäisyyksien välttämiseksi ja yhteentoimivuuden lisäämiseksi EU:ssa tarvitaan jatkuvia toimia, ja ottaa huomioon, että tässä yhteydessä kustannustehokkainta on puolustusvoimavarojen jakaminen ja yhteiskäyttö Euroopan puolustusvalmiuksien maksimoimiseksi;

1.

vahvistaaaiemmin ETS:n alasta ja ETPP:n alasta antamiinsa päätöslauselmiin sisältyvät johtopäätökset;

Lissabonin sopimus

2.

pitää myönteisenä Lissabonin sopimuksen allekirjoittamista, koska sillä otetaan käyttöön useita merkittäviä ETPP:n alaa koskevia uudistuksia, jotka koskevat erityisesti korkean edustajan viran vahvistamista, Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamista ja uutta keskinäistä puolustusapua koskevaa artiklaa, solidaarisuuslauseketta, puolustuksen alan pysyvää rakenteellista yhteistyötä sekä niin kutsuttujen Petersbergin tehtävien laajentamista; toivoo, että ratifiointiprosessi saadaan kaikissa jäsenvaltioissa päätökseen menestyksekkäästi ja ajoissa; onnittelee niitä jäsenvaltioita, jotka ovat jo ratifioineet Lissabonin sopimuksen; huomauttaa, että parlamentti täyttää voimassa olevan perussopimuksen velvoitteet ja seuraa tarkasti kaikkien uudistusten täytäntöönpanoa;

3.

pyytää asianomaisia jäsenvaltioita tutkimaan mahdollisuuksia siirtää Lissabonin sopimuksen mukaisen pysyvän rakenteellisen yhteistyön piiriin toiminnassa olevat monikansalliset joukot, mukaan luettuina Eurocorps, Eurofor, Euromarfor, Euroopan santarmijoukot, Espanjan ja Italian maihinnousujoukot, Euroopan ilmakuljetusjoukot, Eindhovenissa toimiva Euroopan ilmakuljetusten koordinointiyksikkö, Ateenassa toimiva monikansallinen merikuljetusten koordinointikeskus sekä kaikki asianmukaiset ETPP-operaatioiden joukot ja rakenteet, ja pyytää jäsenvaltioita myös tutkimaan siirtämisestä mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia;

ETS:n arviointi ja täydentäminen

4.

pyytää korkeaa edustajaa arvioimaan valkoisessa kirjassa ETS:n täytäntöönpanossa vuodesta 2003 lähtien saavutettua edistymistä ja mahdollisia puutteita, ETPP-operaatioista saadut kokemukset mukaan luettuina, turvallisuuden (ja terrorismin torjunnan) ulkoisten ja sisäisten näkökohtien välistä yhteyttä, rajojen ja kriittisen infrastruktuurin suojelua myös verkkohyökkäyksiltä, energian toimitusvarmuutta, joka muodostaa haasteen kansalaistoiminnalle sekä taloudelliselle, tekniselle ja diplomaattiselle toiminnalle, ratkaisemattomia aluekiistoja EU:n naapurialueilla, esimerkkeinä Transnistria, Abhaasia, Etelä-Ossetia ja Nagorno-Karabah, Afrikan mantereen humanitaarisia ja turvallisuushaasteita, ilmastonmuutosten ja luonnonkatastrofien vaikutusta pelastuspalveluihin ja ihmisten turvallisuuteen sekä joukkotuhoaseiden leviämistä; pyytää korkeaa edustajaa arvioimaan myös, vaikuttavatko nämä uhat, riskit ja haasteet suoraan Euroopan turvallisuuteen laajasti ymmärrettynä, vai onko niillä vain turvallisuuteen liittyvä ulottuvuus;

5.

pyytää korkeaa edustajaa sisällyttämään valkoiseen kirjaan ETS:n parantamista ja täydentämistä koskevia ehdotuksia, mukaan luettuna Euroopan yhteisten turvallisuusetujen määrittely ja ETPP-operaatioiden käynnistämisen kriteerit; pyytää korkeaa edustajaa määrittämään myös siviili- ja sotilasvoimavarojen uudet tavoitteet (mukaan luettuina komento- ja valvontarakenteet sekä kaikkien eurooppalaisten kriisinhallintatoimijoiden kuljetukset sekä ETPP-operaatioiden että katastrofiavun yhteydessä) sekä tutkimaan Lissabonin sopimuksen vaikutusta ETPP:n ja ehdotetun EU:n ja Naton uuden kumppanuuden kannalta;

6.

kehottaa korkeaa edustajaa puuttumaan myös valkoiseen kirjaan sisältyviin nk. varaumiin; katsoo, että vaikka kyseessä on kunkin jäsenvaltion suvereniteetin piiriin kuuluva kysymys, varaumia olisi lähennettävä eri jäsenvaltioiden lähettämien asevoimien turvallisuuden varmistamiseksi operaatioiden yhteydessä;

7.

katsoo, että mainittua valkoista kirjaa olisi käytettävä julkisuudessa käytävän laajemman poliittisen keskustelun perustana pääasiassa siksi, että ETS:ssa määritellään unionin perustana olevat arvot ja tavoitteet ja kuvataan se, mitä unioni edustaa; korostaa, että ETS:n tuleva arviointi on toteutettava suurempaa demokraattista vastuuvelvollisuutta noudattaen ja sen vuoksi tiiviissä yhteistyössä kaikkien EU:n toimielinten kanssa, Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit mukaan luettuina;

Turvallisuutta koskeva suora vuoropuhelu USA:n uuden hallituksen ja Kanadan kanssa

8.

korostaa, että Naton pitää olla sellainen transatlanttinen foorumi, jossa suurin osa EU:n jäsenvaltioista, USA ja Kanada käsittelevät turvallisuuskysymyksiä; kannustaa kuitenkin neuvostoa ja korkeaa edustajaa ryhtymään toimiin suoran turvallisuuskysymyksiä koskevan vuoropuhelun käymiseksi tulevan Yhdysvaltain hallituksen ja Kanadan hallituksen kanssa aloilla, joilla unionilla on toimivaltaa; ehdottaa, että vuoropuhelussa keskityttäisiin konkreettisiin asioihin, kuten lisäämään länsimaisten arvojen uskottavuutta terrorismin torjunnassa, vakauttamisessa ja jälleenrakentamisessa;

Siviilikriisinhallinta ja pelastuspalvelu

9.

pitää myönteisenä 1. tammikuuta 2008 käyttöönotettua siviilikriisinhallinnan uutta yleistavoitetta 2010, jossa otetaan huomioon aikaisemmista ETPP:n siviilioperaatioista saadut kokemukset;

10.

pitää myönteisenä siviilialan suunnittelu- ja toteutusvoimavaran perustamista neuvoston sihteeristöön, koska se toimii EU:n operaatioesikunnan siviilivastineena ja avustaa ja tukee ETPP:n siviilioperaatioiden suunnittelua ja täytäntöönpanoa ja varmistaa siten siviilikomentoketjun; vaatii, että mainitun tasapainon on toteuduttava myös siviili-sotilasyksikön roolissa ja hallintorakenteessa;

11.

kehottaa neuvostoa ja komissiota tutkimaan mahdollisuuksia löytää aiempaa asianmukaisempi järjestely, kuten Euroopan ulkosuhdehallinnon sisäinen erityisyksikkö, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen ja kattava lähestymistapa siviilikriisinhallintaan, ylittää toimielinten välisiä jakolinjoja ja mahdollistaa siten EU:n sisäisten välineiden parempi koordinointi sekä EU:n ja sen ulkopuolisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen välinen yhteistyö;

12.

pyytää neuvostoa tarkistamaan välittömästi ETPP:n siviilioperaatioiden päätöksentekoa, rahoittamista ja käytännön toteuttamista Afganistanissa toimivien EUPOL-poliisijoukkojen epätyydyttävän suunnittelun ja käytön vuoksi, sekä esittämään konkreettisia ehdotuksia, joiden avulla mainitun tilanteen toistuminen voidaan välttää tulevaisuudessa;

13.

antaa tunnustusta jäsenvaltioiden pyrkimyksille lähettää henkilöstöä ETPP:n siviilioperaatioiden käyttöön pelastuspalvelun, valvonnan, EU:n erityisedustajien tukemisen sekä operaation tukemisen aloilla; panee kuitenkin merkille jatkuvat puutteet poliisioperaatioiden, oikeusvaltion tukemisen ja siviilihallinnon aloilla; korostaa sen merkitystä, että ETPP:n siviilioperaatioiden käyttöön annetaan pätevää ja korkeasti koulutettua henkilöstöä;

14.

kehottaa neuvostoa ja komissiota lisäämään yhteistyötään ETPP:n siviilioperaatioiden ja EU:n rajaoperaatioiden alalla, koska mainittujen toimielinten välinen toimivallan jako on epäselvä; katsoo, että Lissabonin sopimuksen mukaisen Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi helpotettava tätä tehtävää; uskoo kuitenkin, että toimivaltakiistoja saattaa esiintyä myös Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen, mikä vaatii korkean edustajan päätöksiä;

15.

kehottaa jäsenvaltioita tarkistamaan säännöllisesti henkilöstön saatavuuden ETPP:n siviilioperaatioihin sekä kokoamaan toimivaltaiset kansalliset viranomaiset yhteistoimintaan tarkoituksena laatia Suomen esimerkin mukaiset mahdollista osallistumista koskevat kansalliset toimintasuunnitelmat, mukaan luettuina sellaisten menettelyjen käyttöönotto, joilla varmistetaan mainittuihin operaatioihin osallistuneiden urakehitysmahdollisuudet, ja otetaan asianmukaisesti huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 (2000), joka koskee naisten edustusta konfliktien ennalta ehkäisemisen, hallinnan ja ratkaisun mekanismeissa; kehottaa lisäksi suunnittelemaan erityisen lasten suojelua koskevan koulutuksen EU:n lapsia ja aseellisia konflikteja koskevien suuntaviivojen mukaisesti;

16.

pitää konfliktien ratkaisun siviilivalmiuksien lujittamista tärkeänä; kehottaa näin ollen neuvostoa ja komissiota perustamaan EU:n siviilirauhanturvajoukot kriisinhallintaa ja konfliktien ennalta ehkäisemistä varten Euroopan parlamentin pyynnön mukaisesti;

17.

panee merkille arvokkaan siviilivalmiusryhmän käyttämättä jättämisen ja pitää valitettavana sitä, että siviilivalmiusryhmän asiantuntijoita on käytetty lähes yksinomaan yksittäisinä asiantuntijoina eikä ryhmän koulutuksen mukaisesti asiantuntijaryhmän muodossa;

18.

pitää myönteisenä yhteisön pelastuspalvelumekanismin perustamisesta 8. marraskuuta 2007 tehtyä neuvoston päätöstä 2007/779/EY, Euratom (4) ja pelastuspalvelun rahoitusvälineen perustamisesta 5. maaliskuuta 2007 tehtyä neuvoston päätöstä 2007/162/EY, Euratom (5), joiden tarkoituksena on parantaa pelastuspalveluavun käynnistämistä ja koordinointia EU:n alueella tai sen ulkopuolella sattuvien vakavien hätätilanteiden tapauksissa;

Ihmisten turvallisuus ja kehityspolitiikan turvallisuusulottuvuus

19.

muistuttaa neuvostoa siitä, että kansainvälisen oikeuden mukaisesti neuvosto on vastuussa siitä, että kaikki siviili- ja sotilashenkilöt koulutetaan kansainvälisten humanitaaristen normien mukaisesti, ja että neuvosto on vastuussa myös siitä, että asianmukaisia suuntaviivoja tarkistetaan ja kehitetään paikallisten väestöryhmien, kulttuurien ja miesten ja naisten välisten normien kunnioittamisen varmistamiseksi;

20.

muistuttaa ihmisoikeuksien ja sukupuolinäkökohtien valtavirtaistamisen tärkeydestä ja vaatii nykyistä useampien naisehdokkaiden nimittämistä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP)/ETPP:n ylempiin johtotehtäviin, mikä koskee sekä EU:n erityisedustajien tehtäviä että ETPP-operaatioita yleensä;

21.

kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan pyrkimyksiään kohti rypäleammusten kansainvälistä kieltämistä ja edistämään menetelmiä räjähtämättä jääneiden taisteluvälineiden löytämiseksi ja tuhoamiseksi sekä tarjoamaan taloudellista ja teknistä tukea valtioille, joita asia koskee, ja kehottaa edistämään käynnissä olevien maamiinojen maailmanlaajuisen kiellon lujittamista, uraaniammusten maailmanlaajuista kieltämistä sekä maailmanlaajuista tavanomaisten aseiden siirtojen valvontaa koskevien neuvottelujen päätökseen saattamista; pitää tässä yhteydessä hämmentävänä sitä, että vaikka vuonna 2008 EU:n asevientiä koskevat käytännesäännöt ovat olleet voimassa kymmenen vuotta, ne eivät edelleenkään ole oikeudellisesti sitovia, minkä vuoksi hallitsematon asevienti EU:n jäsenvaltioista jatkuu myös niiden valtioiden hallituksille, joissa EU on käynnistämässä tai harkitsee ETPP-operaation käynnistämistä; panee lisäksi merkille vaaran, että aseita voidaan siirtää EU:n kautta kolmansiin maihin sellaisista jäsenvaltioista, joissa vientitarkastukset ovat löyhempiä, ja/tai kansainvälistä tuontitodistusta käytetään vastuuttoman joustavasti; korostaa sen vuoksi, että kaikkien jäsenvaltioiden on syytä noudattaa tiukimpia aseviennin valvonnan normeja, jotta voidaan estää EU:n aseiden käyttö konfliktien kiihdyttämiseen;

22.

toistaa huolensa pienaseiden ja kevyiden aseiden jatkuvasta leviämisestä, koska ne aiheuttavat tarpeetonta inhimillistä kärsimystä, kärjistävät aseellisia konflikteja ja epävakautta, edistävät terrorismia, vaarantavat kestävän kehityksen, hyvän hallintotavan ja oikeusvaltion periaatteen ja koska niitä voidaan käyttää vakavissa ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden loukkauksissa; katsoo, että pienaseiden ja kevyiden aseiden vähentämisen ja sen valvontastrategioiden asianmukainen integroiminen on otettava keskeiseksi osaksi kansainvälisiä ohjelmia, joiden tavoitteena on konfliktien ehkäiseminen ja konfliktien jälkeinen rauhanrakentaminen; kehottaa jäsenvaltioita neuvostoa ja komissiota vaikuttamaan hallituksiin, jotta ne sopisivat sitovista säännöksistä pienaseiden ja kevyiden aseiden valvomiseksi (välittäminen ja siirrot mukaan luettuina) kansainvälisen, alueellisen ja kansallisen lainsäädännön keinoin;

23.

korostaa, että Euroopan unionin on tehtävä aloite kansainvälisen asevalvontajärjestelmän vahvistamiseksi, jotta voidaan edistää tehokkaaseen monenvälisyyteen perustuvaa kansainvälistä järjestystä; toteaa myös, että pyrkimykset sisällyttää aseiden leviämisen estäminen Euroopan naapuruuspolitiikkaan ovat yhdenmukaisia sen strategisen yleistavoitteen kanssa, joka koskee turvallisuuden luomista Euroopan unionin naapurivaltioihin;

24.

katsoo, että aseistariisunnan, taistelijoiden kotiuttamisen ja uudelleen integroinnin yhteiskuntaan olisi oltava ETPP-operaatioiden olennainen osa, ja kehottaa neuvostoa tarvittaessa sisällyttämään ETPP-operaatioiden mandaattiin käytöstä poistettujen aseiden tuhoamisen tai turvallisen varastoinnin sekä välttämään niiden laitonta siirtämistä, mistä saatiin kielteisiä kokemuksia Naton monikansallisten vakauttamisjoukkojen (SFOR) ja EUFOR Althea -operaatioissa Bosniassa;

25.

pitää myönteisenä EU:n puolustus- ja kehitysministerien 19. marraskuuta 2007 pidettyä ensimmäistä yhteistä kokousta, joka merkittävällä tavalla arvioi uudelleen kehittyvien maiden ongelmia ja joka näin ollen paransi EU:n lyhyen aikavälin turvallisuuspolitiikan ja pitkän aikavälin kehityspolitiikan yhtenevyyttä ja johdonmukaisuutta suhteessa kehittyviin maihin; pitää myönteisenä myös 19. marraskuuta 2007 annettuja turvallisuutta ja kehitystä koskevia neuvoston päätelmiä ja erityisesti niihin sisältyvää konfliktien analysoinnin ja huomioon ottamisen korostamista ja kannustaa neuvostoa ja komissiota painokkaasti panemaan nämä päätelmät täytäntöön;

26.

katsoo, että EU:n on pidettävä ydinsulkusopimuksen 40-vuotispäivää 1. heinäkuuta 2008 tilaisuutena edistää ydinaseriisunnan tarvetta joukkotuhoaseiden leviämisen ehkäisemistä koskevassa strategiassaan ottaen huomioon myös tulevan ydinsulkusopimuksen tarkastelukonferenssin valmistelevat komiteat; toistaa näkemyksensä, että tähän kuuluu myös se, että ”tunnustettujen” ydinasevaltioiden on syytä tehdä aseidenriisunta-aloitteita, tarve tehdä Euroopasta ydinaseeton vyöhyke ja tehdä maailmanlaajuinen yleissopimus ydinaseiden kieltämisestä;

EU:n diplomaattinen rooli Iranin ydinohjelman yhteydessä

27.

korostaa EU:n johtavaa diplomaattista roolia Iranin ydinohjelman yhteydessä, jonka mukaisesti korkea edustaja puhuu sekä EU:n nimissä että kolmen jäsenvaltion (Ranskan, Saksan ja Ison-Britannian) nimissä ja johon kuuluu myös se, että Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina pyrkivät yhdistämään toisistaan poikkeavat edut ja lähestymistavat yhteiseen päämäärään pyrittäessä; vahvistaa, että Iranin ydinohjelmaan liittyvät ydinaseiden leviämisen riskit ovat yhä vakava huolen aihe EU:lle ja kansainväliselle yhteisölle; korostaa tässä yhteydessä Iranista 31. tammikuuta 2008 antamaansa päätöslauselmaa (6) ja kannattaa YK:n turvallisuusneuvoston 3. maaliskuuta 2008 antamaa päätöslauselmaa 1803 (2008) sekä kolmen EU-valtion, Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan Iranille tekemää tarjousta, joka koski ydinvoiman rauhanomaista käyttöä, poliittista ja taloudellista yhteistyötä, energiakumppanuutta, maataloutta, ympäristöä ja infrastruktuuria, siviili-ilmailua ja kehitysyhteistyötä taloudellisen, sosiaalisen ja humanitaarisen avun alalla;

Kuljetukset, tietoliikenne ja tiedustelu

28.

pitää valitettavana A400-kaukokuljetuskoneen toimitusten viivästymistä ja myyntihinnan nousemista sekä operaatioalueella lyhyen matkan kuljetuksiin käytettävien helikopterien puutetta;

29.

tunnustaa Euroopan puolustusviraston ansiot strategisten kuljetusten edistämisessä ja kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan puutteiden korjaamista; pitää myönteisenä Salis-hanketta (strategisten ilmakuljetusten väliaikaiset ratkaisut) ja kannustaa kehittämään valmiuksien yhteiskäytön toimintamallin;

30.

pitää myönteisenä Ison-Britannian ehdotusta, jonka mukaan tiedot EU:n operaatioiden käytettävissä olevista helikoptereista olisi jaettava kaluston käytön koordinoinnin parantamiseksi;

31.

pitää myönteisenä Ranskan ja Saksan yhteistä raskasta kuljetushelikopterihanketta, mutta on toisaalta tietoinen käytettävissä olevien toimintakykyisten helikopterien puutteen monitahoisista syistä, jotka liittyvät enimmäkseen lentotuntien ja huollon korkeisiin kustannuksiin; pyytää neuvostoa tutkimaan mahdollisuuksia paikata tämä aukko lähitulevaisuudessa joko yhteisen toiminnan avulla tai tukemalla jäsenvaltioita venäläisvalmisteisten helikoptereiden uudelleen varustamisessa ja suorituskyvyn parantamisessa ja sekä perustamalla helikopterikoulutuskeskuksen; toistaa, että yleensä ottaen merkittävin este eurooppalaisten joukkojen uudenaikaistamiselle ja muuntamiselle siten, että ne voisivat vastata tehokkaasti 2000-luvun turvallisuushaasteisiin, ei ole puolustusmenojen taso, vaan yhteistyön puute, työnjaon ja erikoistumisen välisen selkeän eron puuttuminen sekä puolustustarviketuotannon ja -hankintojen päällekkäisyys ja hajanaisuus, jotka lisäävät asevoimien välisen yhteistoimintakyvyn puuttumisen riskiä; kehottaa kuitenkin jäsenvaltioita harkitsemaan puolustusmenojen lisäämistä tarkoituksena varmistaa hankittujen helikopterien tehokas käyttäminen;

32.

kehottaa neuvostoa ja komissiota ilmoittamaan parlamentille uusista aloitteista nykyisissä valmiuksissa olevien puutteiden korjaamiseksi helikoptereiden ja lääkintätuen kaltaisilla avainaloilla, sekä tekemään yhteisiä rahoitusehdotuksia, joilla taataan mainittujen valmiuksien käyttö sekä humanitaarisiin että ETPP:n tarkoituksiin;

33.

pitää myönteisenä Euroopan puolustusviraston ohjelmistoradiohanketta, jonka avulla voidaan parantaa siviili- ja sotilasviranomaisten välistä tietoliikennettä hätätilanteessa;

34.

kehottaa jäsenvaltioita lisäämään tiedustelutietojen vaihtoa EU:n yhteisen tilannekeskuksen välityksellä; katsoo, että uusia ETS:n piiriin kuulumattomia uhkia varten on otettava huomioon erityistoimia, energian toimitusvarmuus ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat turvallisuuden muutokset mukaan luettuina;

Sotilaalliset valmiudet

35.

katsoo, että taisteluosastot ovat väline, jotka auttavat jäsenvaltioita uudistamaan asevoimiaan, vahvistamaan yhteentoimivuuttaan ja luomaan yhteisen puolustusstrategian puitteet; toteaa, että taisteluosastot ovat toistaiseksi jääneet vaille käyttöä muun muassa siitä syystä, että niiden käyttöehdot on määritelty liian rajoitetusti, ja pitää valitettavana sitä, että tämän vuoksi nykyinen taisteluosaston muoto ei ole ratkaissut joukkojen kokoamisen ongelmaa konkreettisten operaatioiden yhteydessä; katsoo, että sotilaallisten rakenteiden turhan päällekkäisyyden välttämiseksi tarvitaan kiireellistä selvennystä;

36.

on tietoinen siitä, että joukkojen muodostamisessa on ensisijaisesti kyse poliittisesta tahdosta ja yhteisestä arvioinnista; kehottaa neuvostoa tutkimaan mahdollisuuksia parantaa joukkojen muodostamista esimerkiksi kehittämällä taisteluosaston käsitettä edelleen siten, että kehittäminen johtaa suurempien ja pysyvien EU:n valmiusjoukkojen muodostamiseen, tai laajentamalla käytettävissä olevien valmiuksien kokonaisuutta siviilialan yleistavoitteen yhteydessä, jotta EU voi muodostaa nopeasti riittävät ja operaation vaatimuksia vastaavat valmiusjoukot;

37.

vaatii, että EU:n johtokeskuksen yhteyteen on luotava pysyvän suunnittelun ja operaatiovalmiuden yksikkö ETPP:n sotilaallisia operaatioita varten;

38.

ehdottaa, että Eurocorps-joukot asetetaan valmiusjoukkona EU:n komentoon, ja pyytää kaikkia jäsenvaltioita osallistumaan tähän;

39.

vaatii EU:n kansallisten asevoimien yhteentoimivuuden jatkuvaa parantamista; pitää valitettavana eri jäsenvaltioiden asevoimien koulutuksen ja varustuksen epäyhtenäisyyttä ja kehottaa toteuttamaan sotilaallisen Erasmus-ohjelman, joka sisältäisi muun muassa sotilashenkilöstön yhdenmukaisen kouluttamisen operaatioita varten;

40.

muistuttaa, että ETPP-operaatioiden onnistuminen riippuu siitä, että sotilashenkilöstö on asianmukaisesti varustettu ja sillä on riittävät resurssit; kehottaa neuvostoa kehittämään yhteiset normit terveydenhoidon ja toimivan sosiaaliturvan alalla; katsoo, että tällaisilla yhteisillä normeilla ja parhaiden käytänteiden säännöllisellä vaihtamisella, jota esimerkiksi EU:n sotilasesikunta koordinoisi, voitaisiin tukea yksittäisiä jäsenvaltioita niiden työssä valmiuksien luomiseksi ja siten auttaa niitä tarjoamaan päteviä joukkoja ajan kuluessa;

41.

pitää valitettavana sitä, että Euroopan puolustusvirasto perustettiin liian myöhään, jotta se olisi voinut estää kolmen kansallisen ohjelman kehittämisen miehittämättömiä sotilaslennokkeja varten yhtenäisen EU:n ohjelman sijasta, minkä vuoksi jotkut yritykset ovat voineet osallistua useampaan kuin yhteen hankkeeseen ja näin ollen voineet kahmia veronmaksajien rahoja useampaan kertaan, ja mistä syystä Euroopan puolustusvirasto voi käyttää miehittämättömiä ilma-aluksia vain säännellyssä ilmatilassa; kannattaa yhtenäistä eurooppalaista satelliittihanketta sekä tiedustelun että tietoliikenteen tarkoituksiin;

42.

pitää myönteisenä komission puolustuspakettia ja erityisesti komission puolustushankintoja koskevaa direktiiviehdotusta sekä yhteisön sisäisiä puolustustarvikkeiden siirtoja koskevaa direktiiviehdotusta; katsoo, että edellä mainitut ovat välttämättömiä toimia, joiden avulla jäsenvaltioiden ja EU:n sotilashenkilöstön käyttöön voidaan luovuttaa parhaat mahdolliset yhteentoimivat puolustustarvikkeet;

43.

pitää myönteisenä EU:n puolustusviraston johtokunnan 14. toukokuuta 2007 esittämää lausuntoa ja erityisesti sen kehotusta vähentää EU:n riippuvuutta ulkopuolisista keskeisen puolustusteknologian lähteistä korostaen EU:n tarvetta itsenäiseen toimintaan ja operationaaliseen riippumattomuuteen;

ETPP-operaatioiden rahoitus

44.

huomauttaa, että EU:n tehostuva rooli erityisesti ETPP:n siviilioperaatioiden ansiosta luo tarvetta YUTP:n talousarvion jatkuvaan kasvattamiseen, mikä edellyttää neuvostolta saatavien tietojen lisäämistä ja niiden oikea-aikaisuuden parantamista, jotta parlamentti voi valmistella vuosittaista talousarviota koskevat päätöksensä;

45.

pyytää neuvostoa ja komissiota kehittämään ehdotuksia, jotka mahdollistavat monessa tapauksessa nopeita päätöksiä vaativien ETPP:n siviilioperaatioiden edellyttämät asianmukaiset joustavat hankintamenettelyt, joita valmistelevat ja joista päättävät parlamentti, neuvosto ja komissio; pitää myönteisenä sitä, että komissio käynnisti äskettäin hankintoja ja taloudellisia menettelyjä koskevan koulutuksen ETPP-operaatioihin osallistuvalle henkilöstölle;

46.

pitää valitettavana, että järjestelyt, jotka koskevat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 28 artiklassa tarkoitettujen ETPP:n toimien nopeaa rahoittamista EU:n talousarvion ulkopuolelta, ovat tarpeettoman monimutkaisia; vaatii talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä tehdyn toimielinten sopimuksen (7) sekä siinä tarkoitetun neuvoston ja parlamentin välisen rakenteellisen vuoropuhelun täydellistä täytäntöönpanoa; vaatii pitkällä aikavälillä Athena-järjestelmän siirtämistä YUTP:n talousarvioon, kuitenkin siten että Athenan joustavuus säilytetään;

47.

vaatii EU:n eri kriisinhallintatoimien (sotilaallisten ja siviilitoimien) ulkoisten välineiden (YUTP:n talousarvio, vakausväline, kehitysyhteistyöväline ja Euroopan naapuruuspolitiikan väline) yhdenmukaisuuden ja täydentävyyden arviointia vuosia 2007–2013 koskevan rahoituskehyksen keskivälin arvioinnin yhteydessä;

ETPP ja parlamentaarinen valvonta

48.

huomauttaa, että Euroopan parlamentti on Euroopan tasolla se legitiimi elin, jonka on oltava vastuussa ETPP:n parlamentaarisesta valvonnasta ja seurannasta, koska Euroopan parlamentilla on yhteyksiä kansallisiin parlamentteihin (ulkoasiainvaliokuntien puheenjohtajakokous, puolustusvaliokuntien puheenjohtajakokous, Naton parlamentaarinen edustajakokous), mitä tukee myös kansallisten parlamenttien roolia koskevan Lissabonin sopimuksen pöytäkirjan tuleva täytäntöönpano;

49.

ottaa huomioon Lissabonin sopimuksen YUTP:lle ja ETPP:lle, joista tulee yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, tarjoamat uudet mahdollisuudet ja toivoo niiden perusteella tiiviimpää yhteistyötä Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien asiasta vastaavien valiokuntien välillä;

50.

pyytää poliittista ja turvallisuuskomitea perustamaan yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa mekanismin, joka välittää luottamuksellisia tietoja kriisien syntyvaiheissa tai kansainvälisissä turvallisuuskysymyksissä siten, että mainittu mekanismi vastaa käytössä olevia useiden jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien mekanismeja, jotka – luottamuksellisuuden asteen mukaisesti – ovat joko valiokuntien suljettuja kokouksia tai poliittisen ja turvallisuuskomitean ja asianomaisen valiokunnan tai alivaliokunnan nimittämien jäsenten välisiä kokouksia;

51.

korostaa, että parlamentin olisi edelleen hyväksyttävä suositus tai päätöslauselma ennen jokaisen ETPP-operaation käynnistämistä (taisteluosaston lähettäminen mukaan luettuna) läheisessä yhteistyössä kansallisten parlamenttien kanssa, jotta Euroopan parlamentin kanta olisi tiedossa ennen ETPP-operaatiota; katsoo, että joustavuuden varmistamiseksi parlamentin istuntojaksojen välillä tai jos nopea toiminta katsotaan tarpeelliseksi, parlamentin työjärjestystä olisi muutettava siten, että asiasta vastaava valiokunta voi hyväksyä suosituksen tai päätöslauselman parlamentin puolesta;

52.

pyytää neuvostoa sisällyttämään viittauksen parlamentin hyväksymään suositukseen tai päätöslauselmaan ETPP-operaation valtuuttavaan yhteiseen toimintaan, millä neuvosto osoittaa pyrkivänsä lisäämään ulkoisten toimiensa demokraattista legitimiteettiä parlamentaarisilla päätöksillä;

EU:n ja Naton suhteet

53.

pitää valitettavana sitä, että Turkki vastustaa Berliini Plus -sopimukseen perustuvaa EU:n ja Naton strategisen yhteistyön täytäntöönpanoa ja sen täydentämistä; on huolestunut edellä mainitun kannan kielteisistä vaikutuksista operaatioihin osallistuvan EU:n henkilöstön suojeluun, mikä koskee erityisesti EUPOL-operaatiota Afganistanissa sekä EULEX-operaatiota Kosovossa, ja kehottaa Turkkia luopumaan vastustavasta kannastaan mahdollisimman pikaisesti;

54.

katsoo, että Yhdysvaltain suunnitelma perustaa Eurooppaan ohjuspuolustusjärjestelmä saattaa tällä hetkellä haitata kansainvälisiä aseidenriisuntapyrkimyksiä; ilmaisee huolensa siitä, että Venäjä on lykännyt Euroopan tavanomaisten aseiden rajoittamisesta tehdystä sopimuksesta aiheutuvien velvoitteidensa täytäntöönpanoa, mikä on aiheuttanut huolta Euroopan strategisesta tasapainosta; korostaa, että nämä molemmat kysymykset vaikuttavat kaikkien Euroopan maiden turvallisuuteen eikä niitä siksi pitäisi käsitellä puhtaasti kahdenvälisissä keskusteluissa Yhdysvaltain ja yksittäisten Euroopan maiden välillä; kehottaa neuvostoa ja jäsenvaltioita laatimaan yhdessä Naton kanssa puitteet, joiden avulla mahdollisimman moni Euroopan maa voidaan ottaa mukaan keskusteluun; kehottaa neuvostoa ja Natoa arvioimaan tietyistä valtioista tulevaisuudessa aiheutuvat oletetut ydinuhat sekä uuden asevarustelukilvan riskin Euroopassa ja ehdottamaan näihin kysymyksiin asianmukaista monenvälistä ratkaisua;

55.

katsoo, että Euroopan unioni ja Nato vahvistavat toisiaan, ja kehottaa tiiviiseen yhteistyöhön niiden välillä;

*

* *

56.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Naton parlamentaariselle edustajakokoukselle, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille, Natolle, Afrikan unionille, Etyjille, OECD:lle sekä Euroopan neuvostolle.


(1)  EUVL C 33 E, 9.2.2006, s. 580.

(2)  EUVL C 314 E, 21.12.2006, s. 334.

(3)  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2007)0419.

(4)  EUVL L 314, 1.12.2007, s. 9.

(5)  EUVL L 71, 10.3.2007, s. 9.

(6)  Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0031.

(7)  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1, sopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 2008/371/EY (EUVL L 128, 16.5.2008, s. 8).