19.11.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 279/65

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Teollisuuspolitiikan väliarviointi — EU:n kasvu- ja työllisyysstrategiaan liittyvä tiedonanto” (KOM(2007)0374) ja siihen liittyvän komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SEC(2007)0917),

—

ottaa huomioon 22. ja 23. marraskuuta 2007 kokoontuneen kilpailukykyneuvoston päätelmät,

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Pienet ja keskisuuret yritykset avainasemassa kasvun ja työllisyyden edistämisessä — nykyaikaisen pk-yrityspolitiikan puolivälitarkastelu” (KOM(2007)0592),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Aloite edelläkävijämarkkinoiden luomiseksi Eurooppaan” (KOM(2007)0860),

—

ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman EU:n valmistusteollisuutta vahvistavat toimintapuitteet — Yhtenäisempi lähestymistapa teollisuuspolitiikkaan (1),

—

ottaa huomioon 30. marraskuuta 2006 antamansa päätöslauselman ”Aika kiristää tahtia – yrittäjyyttä ja kasvua edistävän Euroopan luominen” (2),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

—

ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnon (A6-0167/2008),

A.

ottaa huomioon, että teollisuuspolitiikkaa koskevassa komission väliarvioinnissa esitetään samalla tavoin kuin vuonna 2005 yhteenveto edistyksestä, jota on saavutettu toteutettaessa teollisuuspolitiikkaa koskevaa yhtenäisempää lähestymistapaa, ja määritetään tulevina vuosina toteutettavat toimenpiteet,

B.

ottaa huomioon, että teollisuuden osuus yksityisen sektorin T&K-menoista EU:ssa on yli 80 prosenttia ja että innovatiivisissa tuotteissa sen varassa on 73 prosenttia EU:n viennistä, joten sillä on suuri merkitys kehitettäessä EU:ta tietoon perustuvaksi taloudeksi,

C.

katsoo, että verrattuna muihin alueisiin, esimerkiksi Yhdysvaltoihin tai Aasiaan, EU:n teollisuuden mukautuminen markkinoiden ja teknologisen kehityksen muuttuvaan todellisuuteen on edelleen suhteellisen hidasta, mikä johtuu voimakkaasta markkinoiden sääntelystä,

D.

ottaa huomioon, että sellaiset suuntaukset kuin globalisaatio, tekniset muutokset ja kestävä kehitys tarjoavat EU:n teollisuussektorille merkittäviä mutta vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia;

1.

suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon, jossa tarkastellaan kokonaisvaltaisen teollisuuspolitiikan täytäntöönpanossa saavutettua edistystä, ja korostaa, että teollisuuden menestyminen on tärkeää Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi;

2.

panee merkille sekä horisontaalisissa että sektorikohtaisissa toimissa saavutetun edistyksen ja suhtautuu myönteisesti elintarviketeollisuuden ja sähkötekniikan alan uusiin sektorikohtaisiin aloitteisiin;

3.

pitää valitettavana EU:n ja jäsenvaltioiden teollisuuspolitiikan välisen yhteyden heikkoutta ja tukee jäsenvaltioiden ja komission aloitteita sen lujittamiseksi;

4.

katsoo, että EU:n teollisuuspolitiikan päätehtävänä on toteuttaa asianmukaiset puitteet yritysten kehittymiselle, teollisuuden investoinneille, innovaatiolle ja työpaikkojen luomiselle kiinnittämällä erityishuomiota pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) tarpeisiin;

5.

katsoo, että palvelujen ja teollisuuden avoimet sisämarkkinat, joilla vallitsee kilpailu, auttavat lisäämään innovointimahdollisuuksia ja parantavat teollisuuden kilpailukykyä; katsoo, että kilpailupolitiikalla on ratkaiseva merkitys varmistettaessa, että kuluttajat hyötyvät avoimista EU:n markkinoista;

6.

korostaa julkisten hankintojen tehokkaan järjestelmän merkitystä Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn kannalta; katsoo, että esikaupallisen vaiheen julkiset hankinnat ovat tärkeä väline, jolla voidaan edistää eurooppalaisten yritysten innovatiivisuutta; kannustaa jäsenvaltioita tarkistamaan julkisia hankintoja koskevaa politiikkaansa tältä pohjalta ja kehottaa komissiota edistämään parhaiden käytäntöjen vaihtoa tällä alalla;

7.

pitää myönteisinä komission ehdotuksia puolustustarvikkeiden markkinoiden lujittamiseksi ja EU:n puolustusalan kilpailukyvyn parantamiseksi maailmanlaajuisesti;

8.

kehottaa komissiota tehostamaan teollisuuden tuotteiden ja kulutustavaroiden toimitusketjun valvontaa ja ulottamaan se myös jakeluun ja jälleenmyyntiin kilpailun edellytysten varmistamiseksi toimitusketjun kaikissa vaiheissa;

9.

kehottaa komissiota tehostamaan ponnisteluitaan, joilla poistetaan tarpeettomia hallinnollisia esteitä, jotka tekevät sisämarkkinoille pääsyn vaikeaksi, yksinkertaistamaan ja parantamaan sääntely-ympäristöä sekä vähentämään yritysten hallinnollista taakkaa muun muassa varmistamalla, että edistystä syntyy hallinnollisen taakan vähentämiseksi laaditussa komission toimintasuunnitelmassa määritellyllä 13 painopistealueella, ja panemalla täytäntöön hallinnollisten esteiden poistamista koskevien ”fast track” -toimenpiteiden toisen kokonaisuuden;

10.

kehottaa jäsenvaltioita etenemään siihen suuntaan, että ne asettavat hallinnollisen taakan vähentämiseen tähtääviä kunnianhimoisia kansallisia tavoitteita, jotka ne pyrkivät saavuttamaan ja jollaisia ovat erityisesti sellaiset, jotka rohkaisevat pk-yrityksiä kasvamaan ja kehittymään, kuten esimerkiksi yksinkertaistetut raportointivaatimukset ja poikkeukset;

11.

rohkaisee komissiota noudattamaan yhdenmukaista lähestymistapaa pk-yrityksiin kaikissa EU-politiikoissa soveltamalla ”pienet ensin” -periaatetta;

12.

tukee voimakkaasti Eurooppaa koskevaa Small Business Act -aloitetta; katsoo, että sen olisi oltava muodoltaan lainsäädäntöehdotus, johon olisi sisällyttävä uusia käytännöllisiä aloitteita, joilla vähennetään vapautusten avulla pk-yritysten lainsäädännöllistä taakkaa, helpotetaan niiden pääsyä sisämarkkinoille ja julkisiin tarjouskilpailuihin ja varmistetaan, että niillä on riittävät mahdollisuudet käyttää rahoituslähteitä ja tutkimusinfrastruktuureja;

13.

korostaa Basel II -sopimuksen (3) merkitystä vaikutettaessa pankkien toimintatapoihin ja halukkuuteen antaa lainaa suhteellisen riskialttiille asiakkaille, pk-yritykset mukaan luettuina; pitää tätä kehitystä olennaisena tuettaessa pk-yrityksiä niiden investoidessa liiketoimintapainotteiseen tutkimukseen ja tehdessä sitä;

14.

suhtautuu myönteisesti komission perustamiin kumppanuustyöryhmiin, kuten Cars 21 -työryhmään ja tekstiilialan korkean tason työryhmään; katsoo, että tällaiset työryhmät ovat tärkeitä foorumeita, joilla voidaan vahvistaa EU:n teollisuuspolitiikkaa;

15.

korostaa, että on kiireesti luotava EU:n laajuiset riskipääomamarkkinat poistamalla Euroopan innovatiivisimpiin pienyrityksiin tehtäville riskipääomasijoituksille sääntelystä ja verotuksesta aiheutuvia esteitä;

16.

muistuttaa nykyaikaisten standardointijärjestelmien tärkeydestä ja kehottaa komissiota vauhdittamaan uuden lähestymistavan mukaisten standardien täytäntöönpanoa siten, että täytäntöönpanossa otetaan huomioon pk-yritysten tarpeet ja lisätään pk-yritysten edustajien osallisuutta;

17.

on sitä mieltä, että EU:n ympäristötavoitteita ei pitäisi nähdä uhkana teollisuudelle, vaan mahdollisuutena saavuttaa nopean toimijan etu ja tehdä EU:n teollisuudesta ympäristöystävällisten ja sosiaalisesti hyväksyttävien tekniikoiden, tuotteiden ja palveluiden alalla johtaja maailmassa; korostaa kuitenkin, että uusien tekniikoiden soveltamista olisi tuettava toimilla, jotka turvaavat eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn;

18.

ottaa huomioon, että teollisuuden kehitys on tiiviisti sidoksissa Euroopan tasolla toimivaan liikenneinfrastruktuuriin ja että asianmukaisesti toimiva liikenneinfrastruktuuri mahdollistaa teollisuusalueiden kehityksen, kaupunkien ulkopuolella sijaitsevat alueet mukaan luettuina, ja että jäsenvaltioiden olisi pystyttävä käyttämään aluekehitysrahastoja perustaakseen teollisuus- ja teknologiapuistoja kaupunkialueiden läheisyydessä oleville maaseutualueille;

19.

katsoo, että komission ehdottamalla kestävää teollisuuspolitiikkaa koskevalla toimintasuunnitelmalla olisi asetettava puitteet, joiden mukaisesti siirrytään asteittain vähähiiliseen sekä energian ja luonnonvarojen suhteen tehokkaaseen teollisuuteen, millä edistetään 8. ja 9. maaliskuuta 2007 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa asetettujen energia-alaa ja ilmastonmuutosta koskevien tavoitteiden saavuttamista; katsoo, että ”edelläkävijämarkkinoita” koskevalla aloitteella ja standardeja koskevalla toimintaohjelmalla voisi olla merkittävä rooli tässä suhteessa;

20.

korostaa erityisesti, että koko EU:ssa tarvitaan kestävää ja tasapainoista kehitystä sekä maantieteellisesti että suhteessa hankkeiden laajuuteen; katsoo, että aidosti tasapainoinen lähestymistapa on ainoa tapa edistää EU:n teollisuuden kehitystä, luoda työpaikkojen syntymiselle uusia mahdollisuuksia ja edistää menestyksekkäitä alueita EU:ssa; katsoo, että ”klusterialoitteella” voi olla huomattava vipuvaikutus innovaation ja kestävän alueellisen kehityksen kannalta;

21.

on tyytyväinen koheesiopolitiikan merkittävään panokseen kilpailun varmistamiseksi teollisuuden alalla ja kehottaa jäsenvaltioita keskittämään jatkossakin Euroopan jälleenrakennus- ja kehitysrahastosta sekä Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettavat investointinsa aloille, jotka edistävät inhimillisen pääoman kasvua, tutkimusta, innovaatioita, yrittäjyyttä ja pk-yritysten tukemista;

22.

korostaa, että ympäristölainsäädännön vaikutus EU:n energiavaltaisen teollisuuden kansainväliseen kilpailukykyyn olisi otettava pikaisesti huomioon hiilivuodon ja työttömyyden välttämiseksi; kehottaa tässä yhteydessä komissiota edistämään ja tukemaan sitä, että tehdään globaaleja sektorikohtaisia sopimuksia, joilla voidaan vähentää tiettyjen teollisuudenalojen ympäristövaikutusta maailmanlaajuisesti ja varmistaa samalla tasavertaiset toimintaedellytykset;

23.

tukee komission tavoitetta, jonka mukaisesti kaikista uusista lainsäädäntöehdotuksista laaditaan tehokas ja tarkka vaikutustenarviointi, jossa tarkastellaan erityisesti, onko kullakin ehdotuksella mahdollisia epäsuotuisia vaikutuksia sisämarkkinoiden toimintaan tai eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyyn kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti;

24.

kiinnittää huomiota raaka-aineiden saatavuuden nykyiseen tilanteeseen; korostaa, että EU on täysin riippuvainen useiden metallien tuonnista; kehottaa komissiota ehdottamaan yhdenmukaistettua lähestymistapaa raaka-aineiden kestävän saatavuuden varmistamiseksi parantamalla resurssien käytön tehokkuutta ja tukemalla etsintäteknologian kehittämistä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ja nopeuttamaan sellaisten hankkeiden toteuttamista, joiden Eurooppa-neuvosto on ilmoittanut olevan tärkeitä yhteisön energiaturvallisuuden ja EU:n energialähteiden monipuolistamisen kannalta;

25.

muistuttaa, että merkittävä rakenteellinen muutos sai aikaan työpaikkojen siirtymisen kohti teollisuuteen liittyviä palveluita; tukee siksi teollisuutta ja palveluita koskevaa suunniteltua aloitetta, jossa analysoidaan palvelualoja ja niiden vaikutusta teollisuuden kilpailukykyyn; kiinnittää komission huomiota erityisesti teollisuudelle tuotettujen palvelujen, etenkin tietopainotteisten yrityspalveluiden, laadun, tuottavuuden ja arvon parantamiseen;

26.

suhtautuu myönteisesti komission tekemään aloitteeseen rakenteellisista muutoksista, joilla helpotetaan jäsenvaltioiden välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa; pyytää painokkaasti, että komissio tarkistaessaan tiedonantoaan ”Rakenneuudistukset ja työllisyys — Rakenneuudistusten ennakointi ja tukeminen työllisyyden kehittämiseksi: Euroopan unionin tehtävät” (KOM(2005)0120) tukee sitä, että EU:n tasolla perustetaan laajoja kumppanuuksia sekä verkostoja tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi jäsenvaltioiden asiantuntijoiden välillä;

27.

kiinnittää huomiota siihen, että on jatkuvasti tarpeen tehdä ensisijaisia investointeja yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen ja tutkimukseen, sekä toteaa, että teollinen kehitys ja EU:n tuotteiden kilpailukyky riippuvat henkilöstöresurssien laadusta ja uusia tuotteita koskevasta maailmanlaajuisesta innovoinnista;

28.

korostaa sitä, että innovatiiviset tuotteet vahvistavat merkittävästi EU:n kilpailuetua ja että ne edustavat 73 prosenttia EU:n viennistä; huomauttaa kuitenkin, että EU on innovaatiossa yhä jäljessä Yhdysvalloista ja Japanista, etenkin tutkimuksessa ja kehityksessä; katsoo siksi, että yhteisön rahoitusohjelmia, kuten tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä koskeva seitsemäs puiteohjelma ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma, sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia olisi hyödynnettävä maksimaalisesti; suhtautuu tässä yhteydessä myönteisesti ”edelläkävijämarkkinoita” koskevaan aloitteeseen ja standardeja koskevaan toimintaohjelmaan, koska niillä tuetaan markkinapotentiaalin hyödyntämistä innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen markkinoilla erityisaloilla, joilla on huomattavaa yhteiskunnallista merkitystä; kehottaa komissiota osoittamaan, että se on sitoutunut parantamaan sääntelyä tässä tarkoituksessa, ja varoittaa suosimasta tiettyjä teknologisia ratkaisuja muiden ratkaisujen kustannuksella;

29.

katsoo, että innovaation vauhdittamiseksi kaikkialla EU:ssa on olennaista tukea keksimiseen liittyviä toimintoja ja suojella näiden toimintojen tuloksia; pitää sen vuoksi tärkeänä avointa ja yksinkertaistettua teollis- ja tekijänoikeuspolitiikkaa, joka pannaan tosiasiallisesti täytäntöön; kehottaa neuvostoa ryhtymään toimenpiteisiin yhteisön patentin käyttöön ottamiseksi mahdollisimman nopeasti ja kehottaa komissiota jatkamaan tuotteiden väärentämisen torjumista ja työskentelemään pääasiassa eurooppalaisiin malleihin perustuvien globaalien ratkaisujen puolesta tällä alalla;

30.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.