Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille - Ydinlaitosten käytöstäpoisto ja radioaktiivisen jätteen huolto: Euratomin perustamissopimuksen nojalla toteutetuista Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) toimista johtuvien ydinalan velvoitteiden hoitaminen /* KOM/2008/0903 lopull. */

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 12.1.2009

KOM(2008)903 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Ydinlaitosten käytöstäpoisto ja radioaktiivisen jätteen huolto: Euratomin perustamissopimuksen nojalla toteutetuista Yhteisen tutkimuskeskuksen (YTK) toimista johtuvien ydinalan velvoitteiden hoitaminen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

SISÄLLYSLUETTELO

1. Tiivistelmä 3

2. Tiedonannon tarkoitus 4

3. Taustaa 4

4. Käytöstäpoisto-ohjelman tulokset 2004–2008 4

4.1. Ispra (Italia) 5

4.2. Karlsruhe (Saksa) 6

4.3. Geel (Belgia) 6

4.4. Petten (Alankomaat) 6

5. Ohjelman yleinen arviointi (2008) 7

5.1. Ohjelman tilanne Isprassa 7

5.1.1. Ulkopuolinen arviointi 7

5.1.2. Riskienhallinta 7

5.1.3. Vaikutukset talousarvioon 10

5.2. Ohjelman tilanne Karlsruhessa, Geelissä ja Pettenissä 11

5.2.1. Karlsruhe (Saksa) 11

5.2.2. Geel (Belgia) 12

5.2.3. Petten (Alankomaat) 12

6. Ohjelman tilanne ja talousarvio huhtikuussa 2008 (yhteenveto) 12

7. Taloudelliset vaikutukset 14

8. Riippumattomien asiantuntijoiden ryhmän lausunto 14

9. YTK:n hallintoneuvoston kanta 15

10. Päätelmät 15

LIITE 1: Ohjelman kustannukset ja aikataulu 17

1. TIIVISTELMÄ

Tämän tiedonannon tarkoituksena on päivittää tiedot vanhentuneiden ydinlaitosten käytöstäpoistoa ja ydinjätehuoltoa koskevan ohjelman (D&WM) edistymisestä. Ohjelmaa hallinnoi Euroopan komission Yhteinen tutkimuskeskus (YTK) ja se kattaa vuodet 2004–2008. Ohjelman toimet ovat laajimpia YTK:n Ispran laitosalueella Italiassa, jossa suurin osa YTK:n toimintansa lopettavista ydinlaitoksista sijaitsee. Käytöstäpoistotoimet ovat toistaiseksi vielä melko rajoitettuja Geelissä (Belgia), Karlsruhessa (Saksa) ja Pettenissä (Alankomaat); niiden kaikkien ydinlaitokset ovat vielä toiminnassa.

Neljän viime vuoden aikana ohjelma on tehostunut, ja monissa sen keskeisissä toimissa on edistytty merkittävästi. Koska Italiassa ei ole radioaktiivisen jätteen käsittely- ja varastointilaitoksia, YTK on Isprassa keskittynyt suunnittelemaan ja rakentamaan alueelleen jätteen ominaisuuksien määrittämiseen (eli karakterisointiin) ja jätteiden käsittelyyn ja pakkaamiseen tarkoitettuja laitoksia (käytöstäpoiston esivalmistelu). Isprassa olevat jätteet (kokonaismäärä 12 000 m3) on pakkauksen jälkeen varastoitava laitosalueelle niin pitkäksi aikaa kuin Italiassa ei ole välivarastoa tai loppusijoituspaikkaa; YTK suunnittelee tämän vuoksi paraikaa laitosalueelle välivarastointilaitosta. Suuri osa ydinmateriaalista on siirretty pois laitosalueelta tai sitä ollaan siirtämässä kolmansille osapuolille. Kolmella muulla laitosalueella jatkui käytöstäpoiston esivalmistelu, ja se kohdistui vanhoihin tutkimustyöhön käytettyihin laitoksiin ja laitteistoihin sekä ydinpolttoaineen ja ydinmateriaalien poistamiseen laitosalueelta.

Vuonna 2008 tehdyissä sekä sisäisissä että ulkoisissa arvioinneissa hyväksyttiin käytöstäpoisto- ja jätehuolto-ohjelman toteuttamiseen valitut paikalliset strategiat ja todettiin, että laitosalueilla on tässä työssä edistytty. Ohjelman toteuttamiseen liittyy kuitenkin Isprassa joitakin vakavia ongelmia ja epävarmuustekijöitä, erityisesti:

- Italiassa ei ole sitovia normeja jätteen säilytyksestä (jätteenhyväksyntäkriteerit), minkä johdosta YTK on lykännyt joidenkin jätetyyppien pakkaamista.

- Jätteen loppusijoituskustannuksista Italiaan tulevaisuudessa rakennettavassa varastossa ei ole riittävästi tietoa. Tämä merkitsee yhteisölle mahdollisesti merkittävää taloudellista riskiä, ja YTK valmistelee suunnitelmaa sen varalta.

- Italiassa on alhainen raja-arvo yleisön altistukselle, mikä vaikeuttaa jätehuoltoa ja välivarastointia ja nostaa kustannuksia.

- Ispran laitosalueella on ns. “Italialta perittyjä vastuita”, jotka aiheutuvat Italian aiemmista toimista Ispran alueella. Tämä lisää YTK:n työn määrää ja aiheuttaa yhteisölle taloudellisen riskin.

Näiden vaikeuksien lisäksi tiettyjen Ispran hankkeiden viivästymiseen on vaikuttanut se, että Italiassa on vähän paikallisia ydinalalla päteviä alihankkijoita. Myös komission sisäiset hankinta- ja henkilöstömenetelmät tuntuvat joskus rajoittavilta, kun otetaan huomioon ohjelman teknisesti monimutkainen luonne.

Ulkoisten ja sisäisten tekijöiden, kuten hankintamenetelmien, yhteisvaikutukset ovat hidastaneet joitakin keskeisiä Ispran ohjelman toimia ja nostaneet ennakoituja kustannuksia (+6 %) ja pidentäneet ohjelman toteutusaikaa (+8 vuotta siihen, että hankinnat toimitetaan kansalliseen loppuvarastointikeskukseen). Lisääntyneen epävarmuuden käsittelemiseksi YTK on laatinut riskienlieventämisstrategian. Suunniteltuihin toimiin kuuluvat yhteydenpidon lisääminen italialaisiin sidosryhmiin, turvautuminen enenevässä määrin avaimet käteen -hankintasopimuksiin ja hankintakanavien valinnan yhtenäistäminen. Jos jätteenhyväksyntäkriteereistä ei tule selvää, YTK keskittyy varasuunnitelmassa Ispran ohjelman suuntaamiseen turvalliseen säilytykseen ja lykkää jätteen pakkaamista siihen asti, kunnes loppusijoitusvaihtoehdosta on päätetty.

YTK on keskustellut laajasti käytöstäpoistostrategiastaan teollisuuden asiantuntijoiden ja YTK:ta ohjelmasta neuvovan riippumattomien asiantuntijoiden ryhmän kanssa. Nämä kaikki ovat myötävaikuttaneet strategisten valintojen tekemiseen ja hyväksyvät ne.

2. TIEDONANNON TARKOITUS

Tämän tiedonannon tarkoituksena on päivittää tiedot, jotka neuvostolle ja Euroopan parlamentille on toimitettu vanhentuneiden ydinlaitosten käytöstäpoistoa ja ydinjätehuoltoa koskevan ohjelman[1] edistymisestä. Ohjelmaa hallinnoi Euroopan komission Yhteinen tutkimuskeskus (YTK). Aiemmin on asiasta annettu tiedonanto KOM(1999) 114 vuonna 1999 ja SEC(2004) 621 vuonna 2004.

3. TAUSTAA

YTK perustettiin Euratom-perustamissopimuksen 8 artiklalla, ja se toimi alussa pelkästään ydinenergia-alalla. YTK monipuolisti myöhemmin toimintaansa täyttääkseen muiden komission pääosastojen ja muiden toimielinten tarpeet. Ydinalan toimet kattavat nykyisin 30 prosenttia YTK:n toimista. YTK:n on perustamissopimuksen nojalla huolehdittava ydinalan velvoitteistaan ja poistettava laitoksensa käytöstä, kun ne on lopullisesti suljettu. Tätä varten on perustettu erillinen budjettikohta yhteisymmärryksessä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa.

Ydinlaitosten käytöstäpoistoa ja ydinjätehuoltoa koskeva ohjelma koskee kaikkia YTK:n ydinlaitoksia, vaikka monet niistä ovat vielä toiminnassa, erityisesti Geelissä, Karlsruhessa ja Pettenissä. Suljetut ydinlaitokset sijaitsevat enimmäkseen Isprassa. Komissio on käytännössä sitoutunut poistamaan vanhentuneet laitokset käytöstä siihen tasoon asti, että laitokset vapautetaan kokonaan ja ehdoitta valvonnasta; tämä tarkoittaa sitä, että niihin ei liity mitään radiologisia rajoituksia. Laitoksia voi silloin käyttää muihin kuin ydinalan tarkoituksiin.

4. KÄYTÖSTÄPOISTO-OHJELMAN TULOKSET 2004–2008

Kuten edellä mainittiin, Geelin, Karlsruhen ja Pettenin laitosalueilla harjoitetaan ydinalan tutkimus- ja kehittämistoimintaa, kun taas Isprassa – syklotronia ja YTK:n ydinmateriaalivalvontaohjelmaa tukevia laboratorioita lukuun ottamatta – kaikki laitokset (reaktorit ja kuumalaboratoriot) ovat olleet lopullisesti suljettuja jo useita vuosia. Käytöstäpoisto-ohjelma on siis Isprassa pitemmällä kuin muualla, ja tässä jaksossa on siksi enemmän tietoja Isprasta kuin muista laitosalueista.

4.1. Ispra (Italia)

Italian tilanne poikkeaa muiden YTK:n laitosten isäntämaiden tilanteesta siinä, että Italiassa ei ole palveluntarjoajia radioaktiivisen jätteen käsittelyyn, eikä siellä ole myöskään varastopaikkaa sen enempää välivarastointia kuin lopullista varastointia varten. YTK-Ispran on siksi rakennettava useita jätteenkäsittely- ja pakkauslaitoksia Ispran laitosalueelle. Italian lain mukaan tämän jätteen on oltava sellaista, että se voidaan panna välivarastoon ajaksi, jonka pituutta ei ole vielä määritetty, mutta joka voi olla jopa 50 vuotta.

Ispran ohjelman määrittelyssä tämä erityisvaatimus on otettu huomioon, ja YTK:n strategia on sen mukainen.

Ispran ohjelmalla on viisi pääasiallista tavoitetta, jotka on saavutettava seuraavassa järjestyksessä:

- vanhentuneet laitokset on pidettävä turvallisina voimassa olevien turvallisuusnormien mukaisesti; tällaiset toimet tunnetaan nimellä ’turvallinen säilytys’[2];

- on rakennettava tai kunnostettava laitokset, joissa jätteen ominaisuudet määritetään ja joissa jätteitä käsitellään, pakataan ja varastoidaan väliaikaisesti;

- ydinmateriaalit on pakattava sellaiseen muotoon, että ne voidaan varastoida laitosalueella tai siirtää kolmansille osapuolille;

- olemassa oleva jäte on otettava talteen, käsiteltävä ja pakattava uudelleen;

- vanhentuneet laitokset on poistettava käytöstä ja niistä aiheutunut jäte on huollettava.

Ohjelman keskeisenä toimena vuodesta 2004 on ollut perustaa laitokset jätteiden ominaisuuksien määritystä ja jätteiden käsittelyä varten. Vuoden 2007 lopulla saatiin valmiiksi seuraavat laitokset:

- nestemäisen jätteen käsittelylaitos;

- laitos, jossa dekontaminoidaan kiinteä jäte hiekkapuhalluksella;

- laitos kiinteän jätteen fysikaalisten ja radiologisten ominaisuuksien määritystä varten, minkä avulla jätetynnyrien sisältöä ja radiologista koostumusta voidaan seurata;

- seurantalaitos jätteelle, joka on hyvin vähän tai ei lainkaan radioaktiivista ja joka voidaan kierrättää tavanomaisissa teollisuuden jakelukanavissa;

Lisäksi on tehty seuraavat operaatiot tai ne ovat loppuvaiheessaan:

- 20 tonnia säteilyttämätöntä polttoainetta on lähetetty Yhdysvaltoihin ja Ranskaan;

- 1 500:aa käytöstä poistettua säteilylähdettä ollaan siirtämässä kolmannelle osapuolelle;

- alkalimetalleja ollaan poistamassa;

- kuumakammioita ollaan muokkaamassa ja kunnostamassa sitä varten, että laitosalueella vielä olevat säteilytetyt ydinmateriaalit voidaan pakata;

- kuuden tärkeimmän vanhentuneen laitoksen (reaktoreja ja kuumalaboratorioita) fysikaalisten ja radiologisten ominaisuuksien määritys on meneillään;

- muita toimia on toteutettu kunnossapitoa varten tai uusien vaatimusten noudattamiseksi.

Joitakin käytöstäpoistoon valmistelevia toimia on toteutettu, muun muassa Ispra-1-reaktorin jäähdytystorni, putki, joka vie nestemäistä jätettä entiseen käsittelylaitokseen, ja useita toisarvoisia rakennuksia on purettu, laitteita on poistettu ja yli 1 200 tonnia metalleja ja muuta materiaalia on valmisteltu poistamista varten.

Lisäksi on jätteenkäsittelyyn ja välivarastointiin tarkoitettu alue järjestetty uudelleen ja kunnostettu niin, että uudet laitokset voidaan sijoittaa sinne. Välivarastointiin tarkoitetun rakennuksen suunnittelu on meneillään. Sinne on tarkoitus sijoittaa enintään 12 000 m3 pakattua jätettä, mikä on Isprassa olevan jätteen arvioitu kokonaismäärä.

4.2. Karlsruhe (Saksa)

Päinvastoin kuin Ispra, YTK-Karlsruhe pystyy poistamaan suurimman osan radioaktiivisesta jätteestään välivarastoon, jota hallinnoi tutkimuskeskus Forschungszentrum Karlsruhe GmbH. Tutkimuskeskus on vastuussa radioaktiivisen jätteen keräämisestä, käsittelystä ja pakkaamisesta kyseisellä alueella. Jäte on tarkoitus loppusijoittaa tulevaisuudessa rakennettavaan kansalliseen keskukseen.

YTK-Karlsruhe on vuoden 2004 jälkeen onnistunut poistamaan menneestä tutkimustoiminnasta kasaantuneet jätteet ja poistaa nyt käytöstä vanhentuneita laitteita, kuten vaarallisten aineiden käsittelyssä käytettyjä hansikaskaappeja. Vuosittain on poistettu käytöstä keskimäärin kaksikymmentä hansikaskaappia.

4.3. Geel (Belgia)

YTK-Geel sai vuonna 2004 päätökseen käytöstäpoisto-ohjelmansa alkuvaiheen, joka koostui radiokemian laboratorion puhdistuksesta. Laitos on myös vuoden 2004 jälkeen poistanut jonkin verran säteilyttämätöntä ydinmateriaalia ennen määräaikaa.

4.4. Petten (Alankomaat)

Energia-alan tutkimuslaitos tekee tutkimus- ja kehittämistyötä muilla energiatekniikan aloilla kuin ydinenergia-alalla, ja tämän lisäksi se omistaa suurvuoreaktorin (High Flux Reactor, HFR), jota käytetään reaktoriturvallisuuden tutkimukseen (polttoaineen ja komponenttien käsittely, tulevaisuuden reaktorien (neljäs sukupolvi) turvallisuus). YTK on vuoden 2004 jälkeen siirtänyt suurvuoreaktorin toimiluvan NRG-yhtiölle (Alankomaat), joka jo aiemminkin käytti reaktoria YTK:n luvalla. Tämän ansiosta velvollisuudet kansallisia viranomaisia kohtaan ovat selkeämmät, kun toiminnanharjoittaja on tästä lähtien sama kuin toimiluvanhaltija. YTK kuitenkin edelleen omistaa suurvuoreaktorin, mutta loppukäyttäjät maksavat sen käyttökustannukset, johon sisältyy tietty osuus lopullisen käytöstäpoiston kustannuksista.

Vuoden 2004 jälkeen YTK-Petten on lähettänyt takaisin Yhdysvaltoihin 420 polttoaine-elementin erän, joka muodosti ns. perityn velvollisuuden. Lisäksi siirrettiin vuonna 2007 NRG:lle omistusoikeus erään runsaasti säteilytettyä historiallista materiaalia. Ohjelman talousarviossa ei ollut muita taloudellisia operaatioita, eikä mitään muita toimia ole suunnitteilla ennen reaktorin lopullista sulkemista, mikä ei tapahdu ennen vuotta 2016.

5. OHJELMAN YLEINEN ARVIOINTI (2008)

YTK ryhtyi vuoden 2008 alkupuolella arvioimaan laitoslauseitaan koskevia käytöstäpoisto-ohjelmia voidakseen todentaa edistymisen käytöstäpoisto- ja jätehuolto-ohjelman täytäntöönpanossa vuosien 2004 ja 2008 välillä. Arvioinnin perusteella YTK saattoi mukauttaa ohjelmastrategiaa ja siihen liittyviä kustannuksia ja aikataulua.

5.1. Ohjelman tilanne Isprassa

5.1.1. Ulkopuolinen arviointi

Sisäisen tarkastuksensa täydentämiseksi YTK antoi eräälle ydinalan hankkeisiin ja käytöstäpoistoon erikoistuneelle teollisuusyhtiölle tehtäväksi arvioida Ispran ohjelma. Arvio tehtiin vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla, ja siinä oli tarkoituksena tunnistaa ne käytöstäpoisto- ja jätehuolto-ohjelman osat, joilla on ratkaiseva vaikutus ohjelman kustannuksiin ja aikatauluun liittyvien riskien kannalta.

Arviossa hyväksyttiin yleisesti Ispran käytöstäpoisto- ja jätehuolto-ohjelmassa valittu käytöstäpoistostrategia ja tekninen lähestymistapa. Valitun strategian katsottiin olevan yhdenmukainen nykyisen käytöstäpoistoa koskevan parhaan käytännön kanssa, joka suosii käytöstäpoiston varkaista suunnittelua, jossa otetaan huomioon jätevaraston tai loppusijoituslaitosten saatavuus, turvallisuusvaatimukset ja talousarvioon liittyvät rajoitukset.

Ulkopuolisen toimijan tekemässä arviossa vahvistetaan kuitenkin sisäisen arvion löydökset liittyen ohjelman rajoituksiin ja vaikeuksiin, jotka merkitsevät huomattavia riskejä ja ohjelman kustannuksiin ja/tai aikatauluun liittyvää epävarmuutta. Arviossa suositetaan toimien toteuttamista näiden riskien lieventämiseksi. Nämä riskit ja epävarmuudet ja strategia niiden lientämiseksi esitetään seuraavassa.

5.1.2. Riskienhallinta

YTK-Ispran vuonna 2003 laadittu käytöstäpoisto- ja jätehuolto-ohjelmasuunnitelma perustui siihen, että kansallinen varastokeskus radioaktiivisille jätteille avattaisiin vuonna 2012. Vuonna 2003 valittuun keskukseen kohdistuu kuitenkin epäilyjä, ja nyt odotetaan, että Italian jätevarastolaitos avataan aikaisintaan vuonna 2020 luokan 2 (lyhytikäinen ja matala–keskiaktiivinen jäte) loppuvarastointia varten. Samalle laitosalueelle tulee mahdollisesti myös luokan 3 jätteen (pitkäikäinen ja korkea-aktiivinen jäte) varastointilaitos, joka on kuitenkin tarkoitettu ainoastaan väliaikaiseen (ei lopulliseen) varastointiin.

YTK-Ispran ohjelmaa kehitetään siis vaikeassa tilanteessa erityisesti siksi, ettei jätteen varastoinnista ole annettu sitovia normeja, ja myös siksi, että kansalliset säädökset ovat ylen määrin tiukat. Ohjelmaa vaikeuttavat lisäksi paikallinen markkinatilanne ja komission sisäiset säännöt.

Ohjelman kehittämistä vaikeuttavat rajoitteet ja YTK:n toiminta niiden lieventämiseksi voidaan esittää lyhyesti seuraavasti:

A: Jätteen varastoinnista ei ole annettu sitovia normeja (jätteen hyväksyntäkriteerejä). Tämä liittyy pääasiassa siihen, ettei kansallisesta sijoituspaikasta radioaktiivisen jätteen loppusijoittamista varten ole vielä päätetty. Niin kauan kuin näistä kriteereistä ei ole päätetty, on olemassa riski, että YTK:n on pakattava jäte uudelleen. Taloudellinen riski olisi hyvin suuri.

- YTK:n toiminta: Tämän riskin pienentämiseksi YTK on tehostanut yhteydenpitoaan Italian viranomaisiin saadakseen ne sitoutumaan sellaisen jätteen osalta, joka voidaan pakata Isprassa 2 luokan jätteelle alustavasti hyväksyttyjen kriteerien mukaisesti[3]. Italian ministeriöstä on saatu alustavasti myönteinen vastaus. Komissio jatkaa yhteydenottojaan poliittisella tasolla päästäkseen viralliseen sopimukseen lopullisesta varastoinnista ja jätteenhyväksyntäkriteereistä. YTK muutti toistaiseksi Ispran väliaikaista jätevarastolaitosta koskevaa hanketta siten, että laitokseen sijoitetaan vain luokan 2 jätettä, koska luokan 3 jätteelle ei ole vahvistettu hyväksyntäkriteerejä. Lisäksi YTK harkitsee ainoastaan sellaisen luokan 2 jätteen pakkaamista, jonka täytyisi olla palautettavissa turvallisuussyistä (esimerkiksi bituminoidut jätetynnyrit), ja aikoo odottaa, kunnes lopulliset jätteenhyväksyntäkriteerit vahvistetaan tai Italian viranomaiset sitoutuvat virallisesti muunlaisen luokan 2 jätteen ja erityisesti luokan 3 jätteen pakkaamiseen. Tämä strategian uudelleen suuntaaminen vaikutti ohjelmaan voimakkaasti, koska välivaraston suunnittelua on muutettu niin, että sinne varastoidaan vain luokan 2 jätettä, ja se on määrä avata vuonna 2012 eikä vuonna 2009. Edellä mainituista rajoitteista johtuu myös se, että jätteiden väliaikaista säilytystä konteissa vaikeuttaa Italian uusien säännösten mukaisten jätekonttien puute; Tämän takia YTK suunnittelee omat kontit, jota täyttävät mainitut vaatimukset.

B: Kynnysarvojen puuttuminen jätteiden vapauttamiseksi valvonnasta. Italiassa hyväksytään periaate, että hyvin vähän radioaktiivinen jäte voidaan vapauttaa valvonnasta. Tämän periaatteen ansiosta voidaan sellainen jäte kierrättää, joka ei aiheuta säteilyriskiä väestölle. Kynnysarvot valvonnasta vapauttamista varten määrätään tapauskohtaisesti ja kullekin radionuklidille. Enimmäisarvo on joka tapauksessa 1 Bq/g, ja todellinen arvo voi vaihdella 1:n ja noin 0,1 Bq/g:n välillä. Ispralle myönnettiin tämä lupa heinäkuussa 2008, ja se rajoitettiin koskemaan jätteitä ja materiaaleja, jotka laitoksen toiminnan aikana oli tuotettu. Nyt voidaan siis tämän tyyppinen jäte vapauttaa valvonnasta.

- YTK:n toiminta: YTK vaatii samanlaista lupaa, kun laitosten käytöstäpoistolupahakemuksia toimitetaan toimivaltaisille viranomaisille.

C: Matala raja-arvo väestön altistukselle. Annosraja-arvo, joka on Italiassa määrätty ydinalan toimista, kuten käytöstäpoistosta ja jätehuollosta ja jätteen välivarastoinnista aiheutuvalle väestön altistukselle ionisoivalle säteilylle, on matalampi kuin missään muussa Euroopan maassa (10 µSv/vuosi eli 15–100 kertaa matalampi kuin vastaavat rajat muissa Euroopan maissa), elleivät hallintoviranomaiset myönnä erikoista poikkeuslupaa. Se on myös matala verrattuna ICRP:n suosituksissa vuonna 2007 ehdotettuihin arvoihin[4]. Tämä matala raja-arvo rajoittaa suuresti suunniteltuja käytöstäpoistotoimia.

- YTK:n toiminta: YTK lujitti laitosalueella sijaitsevaa välivarastorakennusta vähentääkseen säteilyaltistusta sen ulkopuolella; tämä on lisännyt ohjelman kustannuksia, vaikkakin melko vähän. Nykyinen annosraja saattaa aiheuttaa tulevaisuudessa ongelmia muille käytöstäpoistotoimille ja nostaa kustannuksia.

D: ”Italialaisten rasitteiden” olemassa olo Ispran laitosalueella. Jotkin Ispran laitokset ja historiallinen jäte kuuluvat kokonaan tai osittain italialaisille elimille[5]. Näitä laitoksia ja jätettä kutsutaan ”italialaisiksi rasitteiksi”, ja niiden arvo arvioidaan useiksi kymmeniksi miljooniksi euroiksi. YTK on laatinut oman luettelonsa näistä rasitteista, mutta italialaiset osapuolet eivät ole vielä hyväksyneet luetteloa ja siihen liittyviä kustannuksia. Osapuolten erimielisyys vaikeuttaa ohjelman toteuttamista ja lisää epävarmuutta yhteisön talousarviolle koituvasta taloudellisesta taakasta.

- YTK:n toiminta: YTK toimitti italialaisille sidosryhmille kaikki saatavilla olevat asiakirjat, jotta kyseisissä hankkeissa päästäisiin sopimukseen. Komissio jatkaa yhteydenottojaan poliittisella tasolla päästäkseen italialaisista rasitteista viralliseen sopimukseen.

E: Epävarmuus ohjelman suhteen, mukaan lukien jätteen loppusijoituskustannukset. Kun loppusijoituskeskusta ei ole, loppusijoitusmaksujen suuruutta ei tunneta eikä myöskään tämän kustannuserän laskentaan tarvittavia muuttujia[6]. Tämä epätietoisuus vaikuttaa jätteen käsittely- ja pakkausmenettelyjen valintaan[7] ja siten aikatauluun ja ohjelman kustannuksiin.

- YTK:n toiminta: Jos jätteenhyväksyntäkriteereistä ei tule selvää, YTK keskittyy varasuunnitelmassa Ispran ohjelman suuntaamiseen turvalliseen säilytykseen ja lykkää jätteen pakkaamista siihen asti, kunnes loppusijoitusvaihtoehdosta on päätetty. Ohjelman epävarmuustekijöiden huomioon ottamiseksi YTK aikoo lisäksi parantaa riskien ja ohjelmaan kohdistuvien vaikutusten mallinnusta ja panostaa enemmän ohjelman tulevien vaiheiden etukäteissuunnitteluun.

F: Rajoitettu määrä paikallisia ydinalalla päteviä teollisuusyrityksiä tekemään töitä laitosalueella: tämä vaikuttaa tarjouspyyntöjen tuloksiin, sillä tarjouksia tulee yleensä vähän, ja ne ovat kalliita; usein täytyy julkaista uusi tarjouspyyntö, jossa vaatimuksia on tarkistettu tai hankintamenettelyä muutetaan.

- YTK:n toiminta: YTK mukauttaa ostokanaviaan lyhentääkseen määräaikoja ja herättääkseen enemmän kiinnostusta tarjouspyyntöihin vastaavissa yrityksissä. YTK-Ispra on kuitenkin yleisesti ottaen siirtymässä pienen ja keskisuuren mittakaavan palvelusopimuksista avaimet kädessä -ratkaisuihin.

G: Komission sisäiset hankintamenettelyt osoittautuvat joskus rajoittaviksi, kun ohjelman teknisesti monimutkainen luonne otetaan huomioon. Niissä saattaa esimerkiksi olla liian vähän neuvotteluvaraa tarjouksia käsiteltäessä.

- YTK:n toiminta: YTK aikoo hyödyntää komission hankinta- ja henkilöstösääntöjä parhaalla mahdollisella tavalla pystyäkseen hoitamaan hyvin suuret ja riskialttiit teolliset operaatiot, erityisesti neuvotellakseen alihankkijoiden kanssa toiminnallisten vaatimusten edellyttämistä avaimet kädessä -ratkaisuista, jotka pohjautuvat monenlaisiin teknisiin vaihtoehtoihin. YTK-Ispra vahvistaa myös käytöstäpoistotiimiään hankkimalla lisää teollisuushankkeiden johtamistaitoa.

5.1.3. Vaikutukset talousarvioon

Ispran ohjelman kokonaistalousarviota tarkasteltiin vuonna 2007. Tarkoituksena oli lieventää ohjelman toteuttamiseen liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä (vrt. 5.1.2 kohta) tehokkaammin ja samalla ottaa huomioon ohjelmaan ja käytöstäpoistohankkeiden kustannuksiin vaikuttavat jo vahvistetut tai suunnitellut muutokset.

Ispran ohjelman tarkistettu kokonaistalousarvio on nyt 676 miljoonaa euroa (vuoden 2003 hintoina) eli lisäystä on vuoden 2004 arvioon 37,4 miljoonaa euroa (2003) eli +5,9 %. Rahoitussitoumusten suunnittelua tarkistettiin vastaavasti.

Pääasialliset syyt kustannusvaihteluihin ovat seuraavat:

- Jätehuoltolaitosten toteutuskustannusten pitäisi pienentyä 6 miljoonalla eurolla (2003) (-11 %). Nestemäisten ja kiinteiden jätteiden käsittelylaitoksen kustannukset tosin nousevat, mutta selvästi suurempaa on kuitenkin kustannusten lasku, joka johtuu jätteen välivarastorakennuksen (johon voi nyt varastoida vain luokan 2 jätettä) kustannusten pienenemisestä sekä palvelujen tarjoamisesta laitosalueella sen sijaan että rakennettaisiin kiinteitä laitoksia (suprakompaktointi, sementointi). Näiden palvelujen kustannukset ilmoitetaan jätehuoltoa käsittelevässä osassa jäljempänä.

- Laitosalueella olevan historiallisen jätteen talteenoton ja huollon arvioituja kustannuksia tarkistettiin sen perusteella, miten markkinat vastasivat tarjouspyyntöön ja mitä vaatimuksia jätepakkausten hyväksymiselle tulevaan kansalliseen keskukseen asetettiin. Nousua on 31 miljoonaa euroa (2003) eli +75 %.

- Jätteenkäsittelylaitosten hallinnointi ja edellä mainitut palvelut (suprakompaktio, sementointi) annetaan ulkopuolisten palvelujentarjoajien tehtäväksi. Kustannukset ovat 16 miljoonaa euroa (2003).

- Ydinmateriaalien hallinnointikustannukset (poisto ja välivarastointi) ovat osoittautuneet huomattavasti suuremmiksi kuin odotettiin. Kustannukset on arvioitu uudelleen 24 miljoonaksi euroksi (2003) (+109 %), joista 16 miljoonaa euroa (2003) liittyy hintaan, joka on jo maksettu, kun säteilyttämätön ydinmateriaali siirrettiin kolmansien osapuolten omistukseen.

- Ohjelman pidentäminen 8 vuodella, kun varastokeskuksen avaaminen Italiassa viivästyi, ja hankintoihin liittyvät vaikeudet aiheuttavat vielä laitosten kunnossapito- ja seurantakustannuksia vuoteen 2028 asti. Tästä johtuva arvioitu lisäkustannus on 28 miljoonaa euroa (2003) eli +35 %.

- Ydinlaitosten (reaktorien ja kuumalaboratorioiden) purkamiskustannukset on myös arvioitu uudelleen 10 miljoonaksi euroksi (2003) eli lisäystä on 10 %. Huomioon on otettu jätepakkauksien määrän lisääntyminen, joka liittyy vaatimukseen, että säiliöiden on kestettävä korroosiota 50 vuotta.

- Jätepakkausten loppusijoituksen kustannukset tulevassa varastokeskuksessa Italiassa laskevat 27 miljoonalla eurolla (2003) eli 15 prosentilla, mikä johtuu siitä, että pakatun jätteen tilavuus tunnetaan nyt paremmin. On kuitenkin huomattava, ettei kyseisiä varastointikustannuksia ole vahvistettu virallisesti. Ne ovat kuitenkin korkeimpia, mitä jäsenvaltioissa tavataan.

- Muut mukautukset kustannuksissa johtuvat siitä, että mukaan on otettu ulkopuolisten yritysten laitoksille tarjoamien lisäpalvelujen kustannukset, ja toisaalta on vähennetty summa, jolla Italia osallistuu laitosalueella olevien ”italialaisten rasitteiden” huoltoon. Kun nämä molemmat seikat otetaan huomioon, saadaan tulokseksi 6 miljoonan euron (2003) vähennys. Tässä hyvin varovaisessa arviossa otetaan kaikki mahdollinen huomioon.

- Henkilöstökustannukset pienenevät arviolta 32 miljoonalla eurolla (2003) eli 30 prosentilla. Tämä johtuu siitä, että enemmän työtä pyritään ostamaan alihankkijoilta, mikä on johtanut joihinkin edellä mainittuihin kustannusnousuihin.

5.2. Ohjelman tilanne Karlsruhessa, Geelissä ja Pettenissä

5.2.1. Karlsruhe (Saksa )

YTK-Karlsruhella on vastassaan samanlaisia rajoitteita kuin Ispralla, sillä Saksassakaan ei ole vielä kansallista loppusijoituslaitosta. Kaksi hanketta on vireillä. Toinen on entinen malmikaivos “Schacht KONRAD” matala-aktiivisen jätteen varastointiin, ja toinen on Gorlebenissä kaikenlaiselle jätteelle, myös korkea-aktiiviselle, tarkoitettu laitos.

Tärkein meneillään oleva muutos koskee vähäisten säteilytettyjen ydinmateriaalimäärien poistamista. Materiaalit eivät ole homogeenisia ja ne ovat monessa muodossa. Nämä jäämät ovat peräisin kokeista, joita tehdään tavallisesti joko yhteistyössä toisten tutkimuskeskusten kanssa tai ydinvoimalaoperaattoreiden puolesta. YTK-Karlsruhe on yrittänyt neuvotella kolmannen osapuolen laboratorion kanssa siitä, että osa näistä plutoniumia sisältävistä materiaaleista käsiteltäisiin siellä, mutta kustannukset ovat osoittautuneet liian suuriksi. Nykyään harkitaan ainoastaan varastointia, mutta se edellyttää jätteiden ominaisuuksien määrittämistä ja jätteiden pakkaamista, jotka riippuvat myös Saksan varastokeskusten hyväksymisperusteista. Tästä syystä toimia, joita varten odotetaan eritelmiä ja laitosten saatavuutta, on lykätty. Ohjelmassa on varattu kohtuullinen talousarvio tämän ongelman ratkaisemiseksi. Se voi kuitenkin osoittautua riittämättömäksi, jos vaatimuksia kyseisten materiaalien hyväksymiseksi loppusijoitettavaksi kiristetään.

Saksan hallitus esitti vuonna 2007 aikomuksensa KONRAD-varastokeskuksen avaamiseksi vuonna 2013. Edellisen tiedonannon jälkeen on myös – liittovaltion tuomioistuimen tuomion johdosta – muutettu lakia, jossa säädetään saksalaisten varastokeskusten käyttäjien maksettavaksi tulevista osuuksista. Tutkimuskeskusten ennakkomaksuja on nostettu huomattavasti, myös takautuvasti.

YTK-Karlsruhen maksuosuutta nostettiin 21 miljoonalla eurolla (2003) kaudella 1977–2012. KONRAD-varaston odotettu avaaminen on aiheuttanut uusien standardien laatimisen jo pakatun jätteen hyväksymistä varten.

Kansallisen tarkastuslaitoksen on toteutettava lisätoimenpiteitä ja seurattava niiden noudattamista. YTK:lle koituva lisämaksu on 7,2 miljoonaa euroa (2003).

YTK-Karlsruhen on lisäksi rakennettava uusi laboratorio lupavaatimusten täyttämiseksi. Uuteen laboratorioon liittyvien tulevien velvoitteiden suuruus arvioidaan 10 miljoonaksi euroksi (2003).

Talousarviota on näistä syistä tarkistettu, ja se on nyt 427,2 miljoonaa euroa (2003) (edellisessä tiedonannossa 389 miljoonaa euroa (2003)). Lisäystä on 9,7 prosenttia eli 38,2 miljoonaa euroa. Tämän johdosta rahoitussitoumusten suunnittelua on tarkistettu (katso liite 1).

5.2.2. Geel (Belgia)

Kustannukset ja suunnitelmat ovat pysyneet samoina kuin vuoden 2004 ennusteissa (katso liite 1) eli 42,0 miljoonaa euroa (2003).

5.2.3. Petten (Alankomaat)

Suurvuoreaktorin käytön ohella on vuodesta 1996 varattu varoja sen käytöstäpoistoa varten. Nämä varaukset rahoitetaan Alankomaiden ja Ranskan rahoittamasta reaktorin tieteellistä käyttöä koskevasta lisäohjelmasta. Ne olivat vuoden 2007 lopussa 8,2 miljoonaa euroa. Koska suurvuoreaktorin kohtalo oli epävarma vuonna 2004, YTK ei silloin ottanut huomioon näitä varauksia. Pettenin käytöstäpoiston kokonaistalousarvio ei siis muutu ja on edelleen 69 miljoonaa euroa (2003).

6. OHJELMAN TILANNE JA TALOUSARVIO HUHTIKUUSSA 2008 (YHTEENVETO)

Seuraavassa taulukossa on yhteenveto ohjelman täytäntöönpanon edistymisestä. Siinä verrataan vuonna 2003 tehtyjä ennusteita todelliseen edistymiseen (huhtikuussa 2008), ts. verrataan sitä, mitä vuonna 2003 arvioitiin käytettävän ohjelmaan, ja mitä on todellisuudessa käytetty.

Geel | SEC(2004) | 41,9 | 6,8 | 16,1% |

KOM(2008) | 41,9 | 6,9 | 16,6% |

Ispra | SEC(2004) | 638,6 | 165,6 | 25,9% |

KOM(2008) | 676,0 | 119,5 | 17,7% |

Karlsruhe | SEC(2004) | 389,0 | 30,1 | 7,7% |

KOM(2008) | 427,2 | 43,2 | 10,1% |

Petten | SEC(2004) | 68,8 | 11,1 | 16,1% |

KOM(2008) | 69,1 | 17,1 | 24,7% |

Varalle | SEC(2004) | 6,9 | 0,6 | 8,4% |

KOM(2008) | 7,5 | 0,8 | 11,1% |

Yht. | SEC(2004) | 1145,3 | 214,2 | 18,7% |

KOM(2008) | 1221,7 | 187,5 | 15,3% |

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto käytöstäpoisto- ja jätteenhuolto-ohjelman kustannusten muutoksista vuoden 2004 ja vuoden 2008 välillä (kaikki luvut miljoonaa euroa vuoden 2003 hinnoissa).

Geel | SEC(2004) | 39,8 | 2,1 | 41,9 | 3,7% |

KOM(2008) | 39,8 | 2,1 | 41,9 | 3,4% |

Ispra | SEC(2004) | 531,3 | 107,3 | 638,6 | 55,8% |

KOM(2008) | 601,1 | 74,9 | 676,0 | 55,3% |

Karlsruhe | SEC(2004) | 340,0 | 49 | 389,0 | 34,0% |

KOM(2008) | 378,2 | 49 | 427,2 | 35,0% |

Petten | SEC(2004) | 67,0 | 1,8 | 68,8 | 6,0% |

KOM(2008) | 67,0 | 2,1 | 69,1 | 5,7% |

Varalle | SEC(2004) | 0,0 | 6,9 | 6,9 | 0,6% |

KOM(2008) | 0,3 | 7,2 | 7,5 | 0,6% |

Yht. | SEC(2004) | 978,2 | 167,2 | 1145,3 | 100% |

KOM(2008) | 1086,4 | 135,3 | 1221,7 | 100% |

Ohjelman kokonaiskustannukset ovat nyt 1222 miljoonaa euroa (2003). Ne ovat nousseet 6,7 prosentilla eli 76,3 miljoonalla eurolla vuodesta 2004.

7. TALOUDELLISET VAIKUTUKSET

Kaudelle 2008–2013 ei ennakoida muita taloudellisia vaikutuksia.

Miljoonaa euroa nykyrahana

2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 |

28,7 | 32,66 | 26,9 | 26,27 | 32,72 | 30,90 |

Seuraavassa Euroopan parlamentille ja neuvostolle osoitettavassa tiedonannossa, joka on määrä laatia vuonna 2011, määritellään uuteen monivuotiseen kehykseen suunnitellut määrät.

8. RIIPPUMATTOMIEN ASIANTUNTIJOIDEN RYHMÄN LAUSUNTO

YTK ehdotti ohjelman alussa hallintoneuvostonsa kannattamana käytöstäpoistoa ja jätehuoltoa käsittelevän riippumattomien asiantuntijoiden ryhmän perustamista antamaan neuvoja YTK:n käytöstäpoisto- ja jätehuolto-ohjelmasta. Ryhmä koostuu eri jäsenvaltioista peräisin olevista eurooppalaisista asiantuntijoista, ja se kokoontuu kahdesti vuodessa. Se antaa neuvoja käytöstäpoisto- ja jätteenkäsittelystrategiasta, käytettävissä olevasta teknologiasta, tarjouspyyntöjen järjestämisestä ja hallinnoinnista, omien voimavarojen hallinnoinnista, koulutuksesta ja mistä tahansa edellä mainittuun ohjelmaan liittyvästä asiasta.

Ryhmää on kuultu erityisesti Ispran ohjelman strategisista näkökohdista, kuten esimerkiksi välivarastointivaihtoehdoista. YTK on saanut erittäin arvokkaita neuvoja, ja käyttöön otettu strategia on hyväksytty kokonaisuudessaan.

Ryhmää kuultiin myös tämän tiedonannon tekstistä. Se antoi siitä myönteisen lausunnon ja seuraavat kommentit:

- Jätteen hyväksymiskriteerit: Italian olisi vahvistettava, että nyt voimassa olevien standardien mukaisesti pakattua jätettä ei tarvitse myöhemmin pakata uudelleen tai ainakin, ettei mahdollisen uudelleen pakkaamisen kustannuksia tarvitse kattaa Ispran käytöstäpoisto- ja jätehuolto-ohjelmasta.

- Annosraja-arvo, joka on Italiassa määrätty ydinalan toimista, kuten käytöstäpoistosta ja jätehuollosta ja jätteen välivarastoinnista aiheutuvalle väestön altistukselle ionisoivalle säteilylle, on alhaisempi kuin missään Euroopan maassa (10 µSv/vuosi eli 15–100 kertaa matalampi kuin vastaavat rajat muissa Euroopan maissa, ja alhainen myös verrattuna arvoihin, joita ehdotettiin ICRP:n suosituksissa vuonna 2007[8]). Näin alhaisten raja-arvojen vaikutus joidenkin Isprassa rakennettavien laitosten kustannuksiin on otettava huomioon asianmukaisesti.

9. YTK:N HALLINTONEUVOSTON KANTA

- HALLINTONEUVOSTO HYVÄKSYY SEN, ETTÄ ehdotettu tiedonanto käytöstäpoisto- ja jätehuolto-ohjelman edistymisestä toimitetaan neuvostolle ja Euroopan parlamentille, ja se kiittää YTK:ta alkuperäisen ohjelman tähänastisesta edistymisestä.

- Hallintoneuvosto hyväksyy tarkistetun suunnitelman , myös tarkistetun talousarvion ja aikataulun, kiittää YTK:ta sen pyrkimyksestä rajoittaa alkuperäisen ohjelman kustannuksia ja kehottaa YTK:ta jatkamaan neuvotteluja kansallisten viranomaisten kanssa.

- Olemassa olevien rajoitusten ja epävarmuustekijöiden vuoksi hallintoneuvosto ehdottaa, että neuvostolle ja Euroopan parlamentille esitettäisiin päivitetty kertomus edistymisestä kahden vuoden kuluessa tiedonannon hyväksymispäivästä.

10. PÄÄTELMÄT

Edistyminen on ollut merkittävää sen jälkeen, kun edellinen tiedonanto hyväksyttiin vuonna 2004. Ohjelman tärkeimpiä aikaansaannoksia ovat esimerkiksi ydinmateriaalien poistaminen, useiden jätehuoltolaitosten ja jätteen ominaisuuksien määrittämiseen tarkoitettujen laitosten toiminnan aloittaminen sekä karakterisoinnin aloitus käytöstä poistettavia suuria laitoksia varten.

Erityisesti Ispran suhteen ovat tietyt asiat vielä epäselviä.

YTK on ryhtynyt laajaan riskinhallintaoperaatioon näiden epävarmuustekijöiden käsittelemiseksi. Erityisen tärkeää on ratkaista jätteiden hyväksyntäkriteerit, sillä muuten loppusijoitusta ei voi tehdä. Jos jätteenhyväksyntäkriteereistä ei tule selvää, YTK joutuu ehkä suuntaamaan Ispran ohjelman turvalliseen säilytykseen ja lykkäämään jätteen pakkaamista siihen asti, kunnes loppusijoitusvaihtoehdosta on päätetty.

LIITE 1: Ohjelman kustannukset ja aikataulu

2004 |KOM

2008 |SEC

2004 |KOM

2008 |SEC

2004 |KOM

2008 |SEC

2004 |KOM

2008 |SEC

2004 |KOM

2008 |SEC

2004 |KOM

2008 |SEC

2004 |KOM

2008 |SEC

2004 |KOM

2008 |SEC

2004 |KOM

2008 |SEC

2004 |KOM

2008 |SEC

2004 |KOM

2008 |SEC

2004 |KOM

2008 | |Yht. |39,832 |39,832 |2,104 |2,104 |531,336 |601,133 |107,311 |74,887 |340,001 |378,201 |49 |49,002 |67 |67 |1,819 |2,071 | |0,275 |6,939 |7,181 |978,169 |1.086,442 |167,174 |135,245 | |<2003 |6,149 |6,149 | | |21,36 |21,36 |8,789 |8,471 |11,611 |11,611 | | | | | | | | | | |39,12 |39,12 |8,789 |8,471 | |2003-07 |0,52 |794 |0,1 | |116,511 |71,473 |18,921 |17,964 |18,113 |30,66 |0,415 |0,882 |10,9 |16,66 |0,156 |0,408 | |0,275 |0,58 |0,561 |146,044 |119,862 |20,173 |19,814 | |2008 | |106 | | |20,975 |22,333 |5,2 |3,4 |3,533 |2,927 |0,15 |0,165 | | | | | | |0,264 |0,307 |24,508 |25,367 |5,614 |3,872 | |2009 | | | | |24,8 |25,267 |5,2 |3,4 |3,533 |2,896 |0,15 |0,165 | | | | | | |0,264 |0,314 |28,333 |28,163 |5,614 |3,88 | |2010 | | | | |18,65 |16,915 |5,2 |3,4 |3,533 |5,715 |0,15 |0,165 | | | | | | |0,264 |0,328 |22,183 |22,63 |5,614 |3,894 | |2011 | | | | |14,65 |15,056 |5,3 |3,4 |3,533 |6,505 |0,15 |0,165 | | | | | | |0,269 |0,336 |18,183 |21,561 |5,719 |3,902 | |2012 | | | | |19,84 |19,285 |5,3 |3,4 |3,533 |6,915 |0,15 |0,165 | | | | | | |0,269 |0,345 |23,373 |26,2 |5,719 |3,910 | |2013 | | | | |16,55 |19,686 |5,3 |3,4 |3,533 |4,453 |0,15 |0,165 | | | | | | |0,269 |0,36 |20,083 |24,139 |5,719 |3,925 | |>2013 |33,163 |32,783 |2,004 |2,104 |278 |389,758 |48,1 |28,05 |289,079 |306,519 |47,685 |47,130 |56,1 |50,34 |1,663 |1,663 | | |4,758 |4,63 |656,342 |779,4 |104,21 |83,577 | |Kaikki luvut miljoonia euroja (2003).

Huom. Sarakkeessa “Vuosi” tarkoitetaan varojen käyttövuotta; t.s. ennen vuotta 2003 (<2003), ajanjaksolla 2003–2007, kunakin seuraavana vuonna 2008–2013, vuoden 2013 jälkeen (>2013).

Maksusitoumukset koskevat tarvikkeisiin, toimintaan ja palveluihin käytettyjä määriä; henkilöstökustannukset ovat YTM:n henkilöstön kustannuksia.

[1] D&WM: Decommissioning and Waste Management, ydinlaitosten käytöstäpoisto ja ydinjätehuolto.

[2] Tämä tarkoittaa sitä, että suljetut laitokset pidetään turvallisessa ja varmassa tilassa niin, että laitosten vanhenemisesta ei ole haittaa ja että muutokset kansallisissa ja kansainvälisissä turvallisuussäännöissä otetaan huomioon; tämä vaihe edeltäkää käytöstäpoistoa.

[3] Luokan 2 jäte (matala–keskiaktiivinen, lyhytikäinen jäte) muodostaa 95 prosenttia Ispran radioaktiivisesta jätteestä.

[4] ICRP Publication 103, Volume 37, nrot 2–4, 2007, ss. 116–117. Väestön altistus – pitkäkestoinen altistus: Annosrajan pitäisi olla alle 1mSv, ja enintään noin 0,3mSv olisi sopiva.

[5] ENEA ja ENEL.

[6] Loppusijoitusmaksua koskeva kysymys on vielä ratkaisematta: jos maksu perustuisi jätteen tilavuuteen tai varaston sisällä tarvittavaan tilaan, se voisi vaikuttaa YTK:n jätehuoltostrategiaan.

[7] Loppusijoitusmaksusta riippuen voitaisiin harkita jätteen polttoa kokoonpuristamisen ja imeyttämisen sijaan.

[8] ICRP Publication 103, Vol. 37, nrot 2–4, 2007, ss. 116-117 (Väestön altistus – pitkäkestoinen altistus): Annosrajan pitäisi olla pienempi kuin 1 mSv, ja enintään noin 0,3 mSv olisi sopiva arvo.

52008DC0903