FI

Bryssel 16.12.2008

KOM(2008) 870 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE

valikoivuudesta Itämeren turskan troolikalastuksessa

KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE

valikoivuudesta Itämeren turskan troolikalastuksessa

1. Tavoite ja johdanto

Kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien ja Juutinrauman vesialueilla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2187/2005 7 artiklassa säädetään, että komissio esittää neuvostolle ”tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean lausunnon perusteella arvion niiden aktiivisten pyydysten valikoivuudesta turskan osalta, joiden tunnustettu kohdelaji turska on.” Mainitun 7 artiklan soveltamisalan mukaan ainoastaan troolikalastuksessa käytettävät pyydykset kuuluvat siihen.

Arvio koskee trooleja, ankkuroituja kierrenuottia ja vastaavia pyydyksiä, joiden silmäkoko on ≥ 105 mm ja joissa on Bacoma-valikointiristikko tai T90-tyyppinen troolinperä (joissa troolinperän ja pidennysosan silmät on käännetty 90°). Näitä kahta valikoivuusjärjestelmää käytetään Itämeren turskankalastuksessa. Molempien pyydysten kiinnityskappaleista annetaan yksityiskohtaiset kuvaukset edellä mainitun asetuksen lisäyksessä.

Arvion laadinnasta vastasi kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) [1]. Tieteellis-teknis-taloudellista kalastuskomiteaa (STECF) [2] pyydettiin antamaan arviosta lausuntonsa. Tässä raportissa esitetään tiivistelmä ICESin ja STECF:n lausunnoista sekä T90-troolinperän ja Bacoma-valikointiristikon valikoivuuden vertailu. Raportissa esitetään myös syyt valikoivuuden lisäämiselle ja ensimmäiset ehdotukset keinoiksi lisätä valikoivuutta sekä pohditaan tulevaa toimintaa.

2. ICESin ja STECF:n päätelmät ja suositukset

ICES toteaa, että sekä Bacoma- että T90-troolinperät ovat todellakin valikoivia, ja niiden pyydystävyys (L50 = 50 % tämän pituisista kaloista jää verkkoon) vastaa turskan nykyistä alamittaa, joka on 38 cm. Näiden kahden pyydyksen valikoivuuden välisistä eroista ei ole selkeää näyttöä. Muut ICESin huomiot koskevat näiden kahden pyydystyypin etuja ja haittoja käytännöllisyyden, kalojen laadussa havaittujen seikkojen ja polttoainetehokkuuden kannalta. Lisäksi ICES suosittelee täydentäviä tutkimuksia ja -analyysejä.

STECF tukee ICESin huomautuksia ja toteaa, ettei saatavilla olevien tietojen perusteella ole ollut mahdollista ratkaista kysymystä siitä, ovatko Bacoma- ja T90-troolien valikoivuusominaisuudet samat vaiko eivät. STECF huomauttaa lisäksi, että turskan nykyinen hyödyntämismalli mahdollistaa alamittaisen turskan hyödyntämisen. Tämä johtaa Itämeren turskakantojen epäoptimaaliseen käyttöön. Parannettu hyödyntämismalli, jossa nuorten kalojen kalastuskuolevuus on alhaisempi, tarjoaa korkeamman tuoton mutta myös edistää itäisen turskakannan elpymistä. Sen vuoksi STECF suosittelee harkitsemaan toimenpiteitä, joilla Itämeren turskan hyödyntämismallia saadaan parannettua.

3. Arvion yksityiskohtainen analyysi

3.1. Valikoivuus

Valikoivuutta koskevat päätelmät perustuvat ICESin suorittamaan aiempaan analyysiin [3], koska varsinkaan Bacoman valikoivuudesta ei ole tehty uudempia tutkimuksia. ICES ottaa kuitenkin huomioon kahdesta äskettäisestä lähinnä T90-troolinperää käsitelleestä puolalaisesta ja saksalaisesta tutkimuksesta [4] saadut alustavat tulokset.

ICESin päätelmien mukaan sekä Bacoma-ristikot että T90-troolinperä antavat L50-arvoksi 38–40 cm, joka vastaa turskan 38 cm:n alamittaa. Saksan ja Puolan tutkimustietojen alustavan analyysin mukaan T90:n L50-arvo on noin 41 cm ja valikoivuusmarginaali 4,8–6,5 cm. Näiden kahden pyydystyypin valikoivuuden välillä ei pystytty havaitsemaan yleisesti ottaen minkäänlaista eroa, mutta sen mahdollisuutta ei kuitenkaan voitu poissulkea.

3.1.1. Troolinperän ympärysmitan silmien lukumäärän merkitys

ICESin laatimassa aiemmassa analyysissä käytettiin T90-troolinperiä koskevia vanhoja tietokokonaisuuksia. Niistä suurin osa oli saatu kokeiluista, joissa käytettiin troolinperiä, joiden ympärysmitan silmien lukumäärä oli suurempi kuin 50, joka on nykyinen laillinen enimmäismäärä. Tanskassa äskettäin tehdystä mallintamiseen perustuvasta analyysistä [5] ja muista tieteellisistä selvityksistä on kuitenkin käynyt ilmi, että troolinperän ympärysmitalla on suuri vaikutus valikoivuuteen riippumatta siitä, koostuuko troolinperä tavanomaisista vinoneliösilmistä vaiko T90-silmistä. Kun troolinperän ympärysmitan silmien lukumäärää vähennettiin, valikoivuus parani merkittävästi. Sen vuoksi on todennäköistä, että T90-troolinperän valikoivuus on itse asiassa parempi kuin mitä aiemman analyysin (ja suuremman silmien lukumäärän) perusteella määriteltiin. Edellä mainitut Puolan ja Saksan äskettäin laatimat T90-troolinperää koskevat tutkimukset tukevat tätä teoriaa.

3.1.2. Saaliin määrän ja koostumuksen merkitys

Saaliin määrä voi vaikuttaa Bacoma-pyydysten valikoivuuteen ja saaliin koostumus T90-pyydysten valikoivuuteen. Sekä tarkkailijoilta että kalastajilta on saatu viitteitä siitä, että nykyinen Bacoma-ristikko toimii suhteellisen hyvin silloin, kun saaliit ovat pienempiä kuin noin kaksi tonnia nostokertaa kohden. Kun saaliit ovat suurempia ja erityisesti, jos niissä on pääasiassa alamittaisen kokoista turskaa, koon mukaan valikoivat ominaisuudet johtavat epätyydyttävään tulokseen. Tämä havainto on johdonmukainen aiempien tutkimusten kanssa, ja se liittyy Bacoma-ristikon kokoon.

T90-pyydysten osalta troolinperätutkimukset osoittavat, että valikoivuus ei riipu niinkään saaliin määrästä kuin saaliin koostumuksesta. Jos troolinperään kasaantuu paljon kampelakalaa, troolin valikoivuus turskan suhteen vähenee. ICES suosittelee sen vuoksi harkitsemaan täydentäviä teknisiä toimenpiteitä, kuten reaaliaikaista kalastuskieltoa alueilla, joilla esiintyy paljon kampelakalaa tai alamittaista turskaa.

3.1.3. Alamitta

Sekä Bacoma- että T90-pyydykset antavat L50-arvon, joka vastaa turskan 38 cm:n alamittaa.

Nykyisellään L25 (25 prosenttia tämän pituisista kaloista jää verkkoon) vastaa sekä Bacoma- että T90-pyydyksissä turskan pituutta, joka on noin 35–38 cm ja joka olisi valikoivampi hoitotavoite.

3.1.4. Saaliiden poisheittäminen

Itämeren kalastuksen arviointia käsittelevä ICESin työryhmä (WGBFAS) laatii arvion sekä läntisen että itäisen Itämeren turskakantoihin kohdistetuissa kaikissa kalastuksissa poisheitetyistä määristä. Työryhmän viimeisimmän raportin [6] mukaan poisheittäminen lisääntyi 1 600 tonnista (2005) yli 4 000 tonniin vuodessa (2006 ja 2007). ICES katsoo, että poisheittämisen lisääntymiseen johtaneena syynä ovat todennäköisesti vuosien 2003 ja 2005 vahvat vuosiluokat, joihin kuuluvia, juuri ja juuri alamittaista suurempia kaloja oli liittynyt pyyntikelpoiseen kantaan.

Itämeren turskan poisheittämisasteen arvioidaan olevan nykyisin noin 10 painoprosenttia saaliista. Jos valikoivuus paranisi, tämä prosenttiosuus alenisi, mikä mahdollistaisi kantojen paremman elpymisen ja korkeamman tuoton.

3.2. Muut näkökohdat

3.2.1. Hyväksyttävyys kalastajien keskuudessa

Kaikkien käytettävissä olevien tietojen perusteella jäsenvaltioiden välillä vallitsee selkeä kahtiajako pyydyksiin suhtautumisessa:

– tanskalaiset ja ruotsalaiset kalastajat suosivat selvästi Bacoma-ristikon käyttöä;

– muiden jäsenvaltioiden, erityisesti Puolan ja Saksan kalastajat pitävät T90-troolinperää parempana vaihtoehtona.

Vaikuttaa siltä, että kumpikaan vaihtoehto ei ole täydellinen saaliiden optimoimiseksi tai poisheittämisen minimoimiseksi ja että molemmat ovat kalastajien mielestä hyväksyttävämpi vaihtoehto kuin pelkkä silmäkoon suurentaminen.

3.2.2. Pyydysten kiinnityskappaleet

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2187/2005 5 artiklan mukaisesti on kuvailtu monia laillisia pyydysten kiinnityskappaleita, joilla voi olla haitallinen vaikutus valikoivuuteen tai joita voidaan kiinnittää pyydyksiin laittomasti silmien pienentämistarkoituksessa. Alasuojien, sulkuköyteen kiinnitettyjen suurten "pelastuskohojen", nieluverkkojen ja pyöreiden köysien käyttö saattaa vaikuttaa valikoivuuteen riippuen siitä, miten ne on kiinnitetty. Tällaisten kiinnityskappaleiden jatkuva tarve, joka perustuu lujuus- ja turvallisuussyihin, olisi sen vuoksi suhteutettava niiden negatiivisiin valikoivuusvaikutuksiin.

3.3. ICESin ja STECF:n suosittelemat seurantatutkimukset

ICES ja STECF suosittelevat tutkimuksia tietämyksen lisäämiseksi sekä Bacoma-ristikon ja T90-troolinperän välisen eron selvittämiseksi. Ehdotettujen tutkimusten luettelo on seuraava:

· Suunnitelmalliset kokeilut, joiden nimenomaisena tarkoituksena on verrata T90-troolinperien ja Bacoma-ristikoiden välistä valikoivuutta ja arvioida langan paksuuden, troolinperän ympärysmitan ja silmäkoon vaikutusta;

· Tutkimukset, joissa tarkastellaan kasvavan saalismäärän ja saaliin koostumuksen vaikutusta niin Bacoma- kuin T90-troolinperien valikoivuuteen;

· Selvitys, jossa tarkastellaan täydentävien teknisten toimenpiteiden, kuten reaaliaikaisten tai aluekohtaisten kalastuskieltojen mahdollisuuksia Itämerellä;

· Säännösten kiertämisestä seuraavien potentiaalisten vaikutusten perusteellinen tarkastelu jäsenvaltioilta saatujen tietojen avulla;

· Sallittuja pyydysten kiinnityskappaleita, kuten alasuojia, pelastuskohoja jne. koskevien nykyisten säädösten uudelleentarkastelu sen määrittelemiseksi, onko niiden käytölle jatkuvaa tarvetta.

4. Komission päätelmät

Komissio on sitä mieltä, että vaikka Itämeren turskan troolikalastuksessa poisheitetyt määrät ovat verrattain alhaiset, pyydysten valikoivuutta ja muita toimenpiteitä on mahdollista lisätä poisheitettyjen saaliiden vähentämiseksi. Komissio, joka ottaa huomioon Itämeren turskan hyödyntämismallin parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä koskevan STECF:n suosituksen, haluaisi tutkia, miten Itämeren turskan troolikalastuksen valikoivuutta voitaisiin lisätä ja välttää saaliiden poisheittämistä.

Komissio katsoo, että Itämeren itäisen turskakannan nykyinen myönteinen suuntaus tarjoaa mahdollisuuden lisätä valikoivuutta tuottamatta Itämeren kalastusalalle raskaita taloudellisia tappioita. Puolisuljettu Itämeri, jossa vallitsevana kalastusmuotona on yhden lajin kalastus, on niin ikään sopiva kohde täysimittaiseen ekosysteemipohjaiseen lähestymistapaan, jonka myötä poisheittäminen vähenee merkittävästi niin kaupallisten kuin ei-kaupallistenkin lajien yhteydessä. Tällaisen lähestymistavan pitäisi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä johtaa korkeampiin saaliskiintiöihin sekä ekologisesti ja taloudellisesti terveempään kalastukseen.

Komissio on saanut hiljattain Itämeren alueelliselta neuvoa-antavalta toimikunnalta (BSRAC) [7] [8] tukea poisheitettävien määrien vähentämiseen ja valikoivuuden parantamiseen ItämerelläKomissio toteaa, että kyseistä lähestymistapaa varten voidaan toteuttaa monia toimenpiteitä, mukaan luettuina laajennetut Bacoma-ristikot, T90-troolinperien suurempi silmäkoko, Bacoma-ristikon suurempi silmäkoko, yleisesti suurempi silmäkoko, troolinperän ympärysmitan silmien lukumäärän vähentäminen, pilottiohjelma nuorten turskien saaliiksi jäämisen estämiseksi, reaaliaikaiset kalastuskiellot jne. Komissio ottaa vastaan lisäaloitteita jäsenvaltioilta ja Itämeren alueelliselta neuvoa-antavalta toimikunnalta sekä järjestää jäsenvaltioiden ja kyseisen toimikunnan kanssa kokouksia, joissa on tarkoitus keskustella pilottihankkeista eri toimenpiteiden arvioimiseksi. Komissio tarkastelee poisheittämisten vähentämiseksi ja valikoivuuden parantamiseksi toteutettujen pilottihankkeiden tuloksia, ehdottaa tavoitteita ja mahdollisesti uusia sääntelytoimenpiteitä sikäli kuin se katsoo ne tarpeellisiksi. Tältä osin komissio haluaa korostaa, että Euroopan kalatalousrahastosta 27 päivänä heinäkuuta 2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1198/2006 sisältää useita säännöksiä, joita jäsenvaltiot voivat hyödyntää valikoivuuden lisäämiseksi. Esimerkit koskevat muun muassa pyydysten vaihtoja, tukea välineisiin, joilla vähennetään ei-kaupallisiin lajeihin kohdistuvia vaikutuksia, pienemmille aluksille myönnettävää tukea tietyille kalastusalueille pääsyn edellytysten hallinnon ja valvonnan parantamiseksi sekä pilottihankkeiden kaltaisiin kollektiivisiin toimiin myönnettävää tukea. Näin ollen komissio kehottaa jäsenvaltioita käyttämään olemassa olevia keinoja edistää pilottihankkeita, joiden tavoitteena on parantaa valikoivuutta Itämeren turskankalastuksessa.

[1] ICES, 8,3,3,3 (2007). ICESin vastaus EU:lle Itämerellä turskan kalastuksessa käytettävien aktiivisten pyydysten valikoivuudesta.

[2] STECF (2008). Komission valmisteluasiakirja: Tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean lausunto Itämerellä turskan kalastuksessa käytettävien aktiivisten pyydysten valikoivuudesta.

[3] ICES (2004): Kalastusteknologiaa ja kalojen käyttäytymistä käsittelevän ICESin ja FAO:n työryhmän (WGFTFB) raportti, 20.–23.4.2004, Gdynia, Puola. ICES CM 2004/B:05. 189 pp; ICES (2005): Kalastusteknologiaa ja kalojen käyttäytymistä käsittelevän ICES:n ja FAO:n työryhmän (WGFTFB) raportti, 18.–22.4.2005, Rooma, Italia. ICES CM 2005/B:04.283 pp.

[4] Moderhak W., 2007. Valikoivuus turskan troolikalastuksessa – neuvoston asetuksen (EY) N:o 2187/2005 7 artiklan mukainen arvio niiden aktiivisten pyydysten valikoivuudesta turskan osalta, joiden tunnustettu kohdelaji turska on. Puolan tiedonanto Euroopan komissiolle. 16. elokuuta 2007. Wienbeck H., 2007. 579. raportti FRV Solean kalastusmatkasta 7.9.2007–28.9.2007. Kalastusteknologian ja kalataloustieteen instituutti, Hampuri, Saksa. Valmisteilla.

[5] Herrmann B., Priour D., ja Krag L.A., 2007. Simulointiin perustuva tutkimus, jossa selvitettiin, millainen on troolinperän silmien kääntämisestä 90 asteella ja ympärysmitan silmien lukumäärän vähentämisestä aiheutuva yhteenlaskettu vaikutus troolinperän kokovalikoivuuteen turskakalojen suhteen. Fisheries Research 84 (2007) 222-232.

[6] ICES CM 2008 / ACOM : 06

[7] BSRAC (2008): Itämeren kalalajien kalastusta koskevat suositukset vuodeksi 2009.

[8] Itämeren alueellinen neuvoa-antava toimikunta (2008): Kommentit poisheitettäviä saaliita koskevaan komission kuulemisasiakirjaan.

--------------------------------------------------