[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 13.11.2008

KOM(2008) 741 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen tartuntatauteihin liittyvä toiminta – keskuksen perustamisen jälkeiset positiiviset tulokset, suunnitellut toimet ja resurssitarpeet

{SEK(2008) 2792}

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

Tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen tartuntatauteihin liittyvä toiminta – keskuksen perustamisen jälkeiset positiiviset tulokset, suunnitellut toimet ja resurssitarpeet

Johdanto

Tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalainen keskus (jäljempänä ”keskus”) on Euroopan unionin elin, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida tartuntatautien aiheuttamia uhkia ihmisten terveydelle sekä tiedottaa niistä. Keskuksen toimipaikka on Tukholma, ja se saavutti toimintavalmiuden toukokuussa 2005.

Kansanterveysasiat kuuluvat EU:ssa ensisijaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan, ja keskuksen tehtävänä on tukea Euroopan maiden omien taudintorjuntaelinten toimia. Keskus kerää eri puolilta maailmaa tietoja epidemioihin liittyvästä toiminnasta (epidemic intelligenge) ja tukee EU:n varhaisvaroitusjärjestelmää, jonka kautta ilmoitetaan taudinpurkauksista. Se tuottaa EU:n tason tilastotietoja ja analyyseja kaikista merkittävimmistä tartuntataudeista. Kun varoitusjärjestelmästä tulee tieto EU:n tasolla merkityksellisestä taudinpurkauksesta tai tilastoissa näkyy huolestuttava kehityssuunta, keskus laatii nopeasti arvion siitä, minkä tasoisen kansanterveysuhkan tilanne aiheuttaa Euroopassa. Kun esiin tulee kysymyksiä, joiden selvittämiseen tarvitaan EU:n tason tieteellisiä neuvoja, keskus kerää siihen tarvittavaa osaamista ja asiantuntemusta eri puolilta Eurooppaa. Jäsenvaltion pyynnöstä keskus lähettää paikan päälle asiantuntijoita tukemaan viranomaisia taudinpurkauksen hallinnassa. Keskus tekee kaikessa toiminnassaan läheistä yhteistyötä Euroopan komission, jäsenvaltioiden ja muiden kumppanien (kuten Maailman terveysjärjestön WHO:n) kanssa tautien ehkäisemiseksi ja valvomiseksi sekä tiedottaakseen havainnoistaan kansanterveysalan toimijoille ja kansalaisille Euroopassa.

Keskuksen toiminnasta tehdyssä riippumattomassa arvioinnissa havaittiin, että keskuksen keskeiset sidosryhmät eli komissio ja jäsenvaltiot pitävät keskuksen tarjoamia palveluja arvossa ja katsovat, että keskus antaa merkittävän panoksen tartuntatautien torjumiseen.

Keskuksen kehitys on silti vielä alkuvaiheessaan. Sen tarjoamat peruspalvelut ovat hyödyllisiä mutteivät täytä kaikkia sidosryhmien tarpeita ja odotuksia. Esimerkiksi EU:n laajuisten taudinseurantatietojen laadun ja vertailtavuuden parantamiseksi on tehtävä vielä varsin paljon. Keskuksen toimet, joilla se auttaa jäsenvaltioita lisäämään kansanterveysalan valmiuksiaan, vaativat vahvistamista ja kehittämistä. Nykyisellään keskus pystyy tarjoamaan jäsenvaltioiden viranomaisille asiantuntija-apua vain rajoitetusti. Myös tehokkaita tartuntatautien ennaltaehkäisytoimenpiteitä koskevan tietopohjan rakentaminen vaatii vielä paljon työtä.

Keskuksen hallintoneuvosto, jossa on edustajia kaikista jäsenvaltioista, Euroopan komissiosta ja Euroopan parlamentista, hyväksyi vuonna 2007 keskuksen strategisen monivuotisen ohjelman,[1] joka ulottuu vuoteen 2013 ja jossa esitetään vuoteen 2013 mennessä odotettavat saavutukset ja resurssitarpeet. Vaikka ohjelmassa esitettyä investointitarvetta voidaan pitää suurena, sitä tarkasteltaessa on otettava huomioon tartuntatautien taloudelliset ja inhimilliset vaikutukset.

Tehokas EU:n tason yhteistyö voi auttaa parantamaan sairauksien torjuntaa ja valvontaa eri puolilla Eurooppaa, luomaan valmiuksia suurten epidemioiden varalta ja varmistamaan, että rutiininomaisemmat taudinpurkaukset saadaan nopeasti kuriin. Tähän liittyvien EU:n tason valmiuksien parantaminen on siksi järkevä investointikohde.

1. Tiedonannon tarkoitus

Tässä tiedonannossa ja siihen liittyvässä rahoitusselvityksessä pyritään luomaan yleiskatsaus siihen, mitä keskus on tehnyt ensimmäisinä kolmena toimintavuotenaan, ja esitellään sen kehittämissuunnitelmia. Tiedonannossa keskitytään erityisesti seuraaviin:

- keskuksen strategisessa monivuotisessa ohjelmassa 2007–2013 luetellut prioriteetit, joiden avulla keskus pyrkii täyttämään tehtävänsä eli vahvistamaan Euroopan valmiuksia puolustautua tartuntatauteja vastaan

- rahoitusnäkymät 2007–2013

- keskuksesta tehdyn ulkoisen arvioinnin tulokset

- keskuksen ensimmäisinä toimintavuosinaan tuoma Euroopan tason lisäarvo.

2. NYKYINEN TOIMEKSIANTO

Keskuksen perustamisasetuksen (EY) N:o 851/2004 mukaan keskuksen tehtävänä on todeta ja arvioida tunnettuja ja uusia ihmisten terveyttä uhkaavia tartuntatauteja ja tiedottaa niistä. Jos puhkeaa tuntematonta alkuperää olevia muita tauteja, jotka voivat levitä yhteisössä tai yhteisöön, keskuksella olisi oltava valtuudet toimia oma-aloitteisesti, kunnes tartunnan lähde on tunnistettu, ja sen jälkeen tarvittaessa yhteistyössä asianomaisten toimivaltaisten viranomaisten kanssa valtiollisella tai yhteisön tasolla.

3. Pääsaavutukset 2005–2007

Yleiskatsaus

Tautien seurantaa ja nopeita varoituksia tarkasteltaessa on tärkeää tunnustaa, että keskus on hyödyntänyt järjestelmiä, jotka olivat käytössä jo ennen sen perustamista. Ensimmäiset verkostot, joiden avulla kerätään Euroopan laajuisesti tietoja tartuntataudeista (HIV/aids ja tuberkuloosi), perustettiin yli kymmenen vuotta ennen kuin keskus aloitti toimintansa. Vuoteen 2005 eli keskuksen toiminnan aloittamiseen mennessä toiminnassa oli yhteensä 17 erikoistunutta seurantaverkostoa, joilla kerättiin tietoja eri taudeista tai tautiryhmistä. Kullakin verkostolla oli omat rakenteensa, raportointijärjestelmänsä ja tietokantansa. Keskuksella oli alkuvaiheessa keskeisenä haasteena saada aikaan integroidumpi järjestelmä EU:n tason tartuntatautitietojen keräämistä varten. Se on vaiheittain ottanut hoitaakseen erikoistuneiden verkostojen tehtäviä luodakseen EU:n tason tietoja varten keskitetyn järjestelmän.

Nopeista varoituksista todettakoon, että keskus on vuodesta 2007 huolehtinut komission puolesta terveysuhkia koskevasta EU:n varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmästä. Kyse on suojatusta järjestelmästä, jonka kautta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat varoittaa taudinpurkauksista, jotka saattavat levitä valtionrajojen yli. Järjestelmä oli tuolloin ollut toiminnassa jo vuosia, mutta keskus tuo sille lisäkapasiteettia epidemiatietojen analysointiin (viestimistä ja muista epävirallisista lähteistä ympäri maailmaa kerättyjä tietoja) ja havaittujen uhkien nopeaan arviointiin.

Keskuksen valmiudet laatia riskinarviointeja ja antaa tieteellisiä neuvoja EU:n tason päätöksentekoa varten merkitsevät uutta kehitystä Euroopan terveysturva-alalla. Kun SARSista tuli vuonna 2003 maailmanlaajuinen ja siis kaikkia EU-maita koskettava ongelma, käytössä ei ollut mekanismia, jolla olisi voitu laatia yhteinen arvio Eurooppaan kohdistuvasta riskistä tai antaa neuvoja tarvittavien vastatoimien tasosta. Maat suhtautuivat eri tavoin esimerkiksi siihen, olisiko sellaisista maista, joissa SARSia esiintyi, EU:hun tulevat matkustajat seulottava oireyhtymän varalta, tai pitäisikö EU-kansalaisia varoittaa matkustamasta Kaukoitään. Koko EU:n yhteistä kantaa tällaisiin toimenpiteisiin tarvitaan siksi, että koska EU-maiden väliset rajat ovat avoimia, unioniin saapuvien seulonta voi olla tehokasta vain, jos sitä harjoittavat kaikki jäsenvaltiot.

Sen lisäksi että keskuksella on valmiudet ja järjestelmät hätätilanteisiin reagoimiseksi, se pyrkii yhdessä komission ja jäsenvaltioiden kanssa vahvistamaan EU:n valmistautumista epidemioiden varalta ja parantamaan unionin yleisiä järjestelmiä, joilla ehkäistään ja torjutaan keskeisiä ihmisten terveydelle vaarallisia tartuntatauteja. Nämä valmiuksien ja kansanterveysalan tietoperustan parantamiseen tähtäävät toimet ovat EU:n tasolla uusia. Vaikka kansanterveysasiantuntijoiden koulutusta rahoitettiin jo ennen keskuksen perustamista EU:n kansanterveysalan ohjelmasta, keskus on erittäin huomattavalla tavalla laajentanut valmiuksien parantamiseen tähtäävää toimintaa.

Keskuksen tehtävänä on kartoittaa merkittäviä aukkoja näyttöön perustuvassa kansanterveysalan tietämyksessä. Tämä on vakituisena osana keskuksen tuottamissa tieteellisissä neuvoissa ja lausunnoissa. Näiden kansanterveysalaan liittyvien tutkimustarpeiden tyydyttämiseksi keskus tekee läheistä yhteistyötä terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston (ja sen kansanterveysalan ohjelman) ja tutkimuksen pääosaston (pääasiassa puiteohjelman kautta) kanssa.

Osana terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston kanssa harjoitettavaa koordinaatiota keskus ja pääosaston C3-yksikkö pitävät virallisia kokouksia, joissa ne käsittelevät yhdessä työohjelmiaan. Seurannasta huolehditaan kaksi kertaa kuukaudessa pidettävillä videokokouksilla. Koordinointi tutkimuksen pääosaston kanssa hoidetaan siten, että keskuksen johtaja on jäsenenä pääosaston neuvoa-antavassa komiteassa (etenkin siksi, että keskuksen asiantuntijoiden kartoittamat kansanterveyteen liittyvät tutkimustarpeet otettaisiin huomioon tutkimuksen pääosaston julkaisemissa ehdotuspyynnöissä). Komissio ja keskuksen henkilökunta pitävät lisäksi toisiinsa yhteyttä erinäisten aloitteiden tiimoilta ja silloin, kun on keskusteltava tutkimustarpeista. Hiljattain järjestettiin esimerkiksi kokous, jossa aiheena olivat uudet diagnosointivälineet tuberkuloosia varten, ja toinen, jossa käsiteltiin influenssan tarttumiseen liittyvän tutkimuksen tarvetta.

Näiden virallisten ja epävirallisten menettelyjen kautta keskus pyrkii luomaan synergiaa ja välttämään päällekkäisyyksiä suhteessa muihin sen toiminta-alalla toteutettaviin yhteisön rahoittamiin ohjelmiin.

Keskuksen arviointi

Toukokuussa 2007 annettiin avoimella tarjousmenettelyllä laadittavaksi keskuksen ulkopuolinen arviointi , jossa oli määrä käsitellä a) mahdollista tarvetta laajentaa keskuksen toimeksiantoa muihin asiaankuuluviin yhteisötasoisiin julkiseen terveydenhoitoon liittyviin toimintoihin, erityisesti terveyden seurantaan, sekä b) tällaisten myöhempien tarkastelujen ajoitusta (asetuksen (EY) N:o 851/2004 31 artikla).

Arvioinnin loppuraportti[2] toimitettiin hallintoneuvostolle syyskuussa 2008. Arvioijien mukaan keskus on onnistunut toiminnassaan hyvin, kun otetaan huomioon, että se on toiminut vasta kaksi vuotta. Raportissa pidetään keskuksen perustamista perusteltuna ja katsotaan, että se voi nyt ryhtyä syventämään toimintaansa. Lisäksi vahvistetaan, että keskus on antanut merkittävän panoksen tartuntatautien torjuntaan, että se on onnistunut vakiinnuttamaan asemansa riippumattomana tieteellisenä huippukeskuksena, että keskuksen sidosryhmät katsovat sen tuottavan lisäarvoa etenkin erittäin hyödyllisten tietojen ja verkostoitumisen kautta ja että keskus on näkyvä kansainvälinen toimija. Arvioijat toivat lisäksi esiin joitakin kysymyksiä, joihin olisi puututtava. Keskuksen olisi hyödynnettävä enemmän eri toimijoiden riskiviestintäyhteistyötä, ja lisäksi olisi selkeytettävä komission, keskuksen ja jäsenvaltioitten roolia ja vastuita riskinarvioinnissa ja riskinhallinnassa.

Ulkopuolisten arvioijien mukaan keskuksen olisi lisäksi pyrittävä edelleen tehostamaan toimintaansa mm. kehittämällä hallinnon tietojärjestelmiä, lisäämällä toiminnallisten yksiköiden ja horisontaalisten tautikohtaisten ohjelmien välistä koordinointia ja määrittelemällä työmenettelyt paremmin.

Keskuksen toimeksiannon mahdollisesta muuttamisesta ulkopuolisessa arviointiraportissa todetaan, että keskuksen olisi keskityttävä nykyisten tehtäviensä vahvistamiseen ja etsittävä sitä kautta mahdollisuuksia aloittaa uusia toimia nykyisen toimeksiantonsa puitteissa.

4. Haasteet 2007–2013

Toimeksiannon toteuttaminen strategisella monivuotisella ohjelmalla

Keskuksen perustamisasetuksen 14 artiklan 5 kohdan d alakohdan mukaisesti keskuksen hallintoneuvosto vahvisti kesäkuussa 2007 strategisen monivuotisen ohjelman vuosiksi 2007–2013. Ohjelma muodostaa puitteet keskuksen toimeksiannossa määriteltyjen tehtävien suorittamiselle. Keskukselle laadittiin vastaavasti työohjelmat vuosiksi 2007 ja 2008. Ensimmäisessä vuotuisessa epidemiaraportissa esitettiin analyysi tartuntatautitilanteesta EU:ssa, ja sen perusteella keskus yksilöi Euroopan kohtaamat keskeiset haasteet. Niihin pyrittiin vastaamaan monivuotisella strategialla.

Keskus on asettanut seitsemän toimintatavoitetta. Toimintaa laajennetaan eräille painopistealueille. Seuraavassa taulukossa esitetään tiivistetysti strategisen monivuotisen ohjelman pääkohdat ja niitä vastaavat keskuksen toimintarakenteen elementit.

Keskuksen strategisen ohjelman 2007–2013 tavoitteet | Keskuksen rakenne (ja viittaus perustamisasetukseen) |

Vuoteen 2013 mennessä |

1. Keskus edistää merkittävällä tavalla tieteellistä tietämystä tartuntataudeista ja niiden terveysvaikutuksista, niiden taustatekijöistä, tautien ehkäisemiseen ja valvontaan liittyvistä menetelmistä sekä rakenteellisista seikoista, joilla parannetaan ehkäisy- ja valvontaohjelmien vaikuttavuutta ja tehokkuutta. | Tautikohtaiset ohjelmat: a. hengitystieinfektiot (influenssa ja tuberkuloosi) b. sukupuoliteitse tarttuvat taudit mukaan luettuina hiv ja veren kautta tarttuvat virukset c. elintarvikkeista ja vedestä johtuvat taudit ja zoonoosit d. uudet ja vektorihyönteisten välittämät taudit e. rokotuksin ehkäistävät taudit f. mikrobilääkeresistenssi ja terveydenhuoltoon liittyvät infektiot (päätöksen 2119/98/EY 2 artikla) |

2. Keskuksesta tulee tartuntatautien seurannan keskuspiste EU:ssa ja auktoriteetti jäsenvaltioiden valvontajärjestelmien vahvistamisessa. | Seuranta (5 ja 11 artikla) |

3. Keskus hankkii vakiintuneen ja tunnustetun aseman tieteellisenä huippulaitoksena ja edelläkävijänä kansanterveysalan kumppaniensa silmissä sekä toimii merkittävänä tartuntatauteja koskevien tieteellisten tietojen ja neuvojen lähteenä, jota komissio, Euroopan parlamentti, jäsenvaltiot ja niiden kansalaiset voivat hyödyntää. | Tieteellinen neuvonta (6 artikla) |

4. Keskus toimii Euroopan unionissa ensisijaisena tukipisteenä, kun kyse on kehittymässä olevien tartuntatautiuhkien havaitsemisesta, arvioinnista ja tutkimisesta sekä koordinoidusta reagoimisesta niihin. Tämä koskee myös uhkia, jotka liittyvät tahallisesti levitettyihin biologisiin tekijöihin ja alkuperältään tuntemattomiin tauteihin. | Valmistautuminen ja reagointi (8 ja 10 artikla) |

5. Keskus toimii EU:n ensisijaisena tukikeskuksena, kun kyse on tartuntatautien ja alkuperältään tuntemattomien tautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyvien valmiuksien vahvistamisesta ja luomisesta kouluttamisen avulla. | Koulutus (9 artikla) |

6. Keskuksen tiedottamistoimet tekevät siitä tärkeimmän eurooppalaisen arvovaltaisten ja riippumattomien tieteellisten ja teknisten tietojen lähteen alallaan sekä ensisijaisen tartuntatauteja koskevan riskiviestinnän tukipisteen Euroopan unionissa. | Terveysviestintä (11 ja 12 artikla) |

7. Keskuksella on jäsennelty tartuntatauteihin liittyvä yhteistyöohjelma kaikkien jäsenvaltioiden, komission ja muiden asiaan liittyvien EU-virastojen kanssa. Se tekee läheistä yhteistyötä WHO:n ja muiden kumppanien kanssa alueellisesti ja maailmanlaajuisesti. | Kumppanuudet (4, 5, 10 ja 12 artikla) |

8. Johtaja henkilökuntineen ja keskuksen hallintohenkilöstö huolehtivat hyvästä ja sujuvasta hallinnosta, johtajuudesta ja toiminnan organisoinnista, pyrkivät huippulaatuun palvelujen tarjoamisessa ja keskuksen operationaalisessa toiminnassa, varmistavat, että henkilö- ja taloudellisia resursseja hallinnoidaan asianmukaisesti ja tehokkaasti, sekä huolehtivat siitä, että keskuksen työskentely-ympäristö on hyvä. | Johtaja henkilökuntineen ja hallintohenkilöstö |

Suunnitellut ensisijaiset toimet ja niihin liittyvät henkilöstötarpeet

Keskuksen kehittämisessä on keskeistä huolehtia siitä, että se hankkii kaikkiin sen vastuulla olevaan 55 tautiin liittyvää asiantuntemusta, jota siltä vielä puuttuu. Sen vuoksi suuri osa tarvittavasta lisähenkilökunnasta on tarkoitus osoittaa tautikohtaisiin ohjelmiin. Myös toiminnallisten yksiköiden lisäkapasiteetissa paino on tauteja koskevassa asiantuntemuksessa.

Keskuksen tarvitsema asiantuntemus on lisäksi luonteeltaan hyvin erikoistunutta; ennen muuta tarvitaan lääketieteen tohtoreita. Heidät olisi sijoitettava asianmukaiseen palkkaluokkaan,[3] ja heille olisi taattava tarvittava tekninen ja hallinnollinen tuki, jotta he voivat keskittyä täysin asiantuntijanrooliinsa.

Työpaineindikaattorit

2007 | 2008 | 2009 | 2010 | Ero 2008–2010 (%) | Henkilöstölisäys 2008–2010 |

Tavoite 1 (tautikohtaiset ohjelmat) | 89 % (a) |

EU:n tautikohtaiset suunnitelmat (käytössä) | 0 | 1 | 2 | 5 | 400 % |

Tautikohtaisiin suunnitelmiin ja toiminnan maakohtaiseen vahvistamiseen liittyvät tukitoimet | 3 | 7 | 14 | 18 | 157 % |

Maakohtaiset vierailut | 4 | 7 | 10 | 15 | 114 % |

Tautikohtaisiin suunnitelmiin liittyvät ohjeasiakirjat | 3 | 5 | 9 | 12 | 140 % |

(a) 16 uutta työntekijää (henkilöstöä yhteensä 34); lähinnä johtavia asiantuntijoita priorisoiduilta aloilta, joilla on lisättävä tai vahvistettava kapasiteettia – mikrobilääkeresistenssi, legionelloosiseuranta, elintarvikkeista ja vedestä johtuvat taudit ja influenssa. |

Tavoite 2 (seuranta) | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 45 % (b) |

TESSy-järjestelmään* liittyvä tuki ja jäsenvaltioille annettava koulutus | 0 | 215 | 150 | 150 | -30 %** |

Tehostettu tiedottaminen TESSy-järjestelmässä ilmoitetuista taudeista (47 tautia) | 8 | 12 | 18 | 27 | 125 % |

Raportit | 2 | 4 | 8 | 11 | 175 % |

Asiantuntijakokoukset | 14 | 17 | 28 | 28 | 65 % |

(koordinointiryhmät, seurantaan liittyvät työryhmät) |

* TESSy on EU:n seurantajärjestelmä (The European Surveillance System) |

** Perusvuosi 2008 on TESSyn perustamisvuosi, mikä selittää koulutustapahtumien suuremman määrän. |

(b) 10 uutta työntekijää (yhteensä 32), joita tarvittiin koordinointivalmiuksien ja asiantuntemuksen lisäämiseen, jotta kaikki verkostot voidaan siirtää keskukseen – lähinnä tiedonhallinnan ja yleisen seurannan asiantuntijoita. |

Tavoite 3 (tieteellinen neuvonta) | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 59 % (c) |

Tieteelliset lausunnot ja ohjeet jäsenvaltioille | 10 | 12 | 14 | 20 | 67 % |

Kiireelliset neuvot komission tai Euroopan parlamentin pyynnöstä | 8 | 20 | 30 | 30 | 50 % |

Uutiset/päivitykset, joihin liittyy kriittisiä tieteellisiä havaintoja | 50 | 75 | 120 | 150 | 100 % |

Asiantuntijakokoukset | 7 | 10 | 25 | 35 | 250 % |

Tieteelliseen tukeen käytetyt viikkotunnit | 100 | 150 | 180 | 200 | 33 % |

(c) 10 uutta työntekijää (yht. 27), joita tarvitaan tieteellisten neuvojen laatimiseen, tartuntatauteihin vaikuttaviin ympäristötekijöihin liittyvän työn laajentamiseen (ilmastonmuutos) ja sairauskuormituksen kattamiseen liittyvää taloudellista kapasiteettia varten – kaikki keskeisiä osa-alueita työohjelmassa. |

Tavoite 4 (valmistautuminen ja reagointi) | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 57 % (d) |

Seuratut uhkat | 168 | 300 | 350 | 400 | 33 % |

Kirjatut uutispäivitykset | 1 360 | 2 400 | 2 800 | 3 200 | 33 % |

Arvioidut uhkat | 142 | 250 | 300 | 330 | 32 % |

Erityisiä toimia edellyttävät uhkat | 66 | 110 | 130 | 150 | 36 % |

Uhka-arvioinnit, jotka viety varhaisvaroitusjärjestelmään/verkkosivustoon | 9 | 16 | 18 | 20 | 25 % |

(d) 8 uutta työntekijää (yht. 22) erityisesti täyden valmius- ja reagointikapasiteetin saavuttamiseen, bioterrorismiasiantuntemuksen kehittämiseen, uhkanhavaitsemisvalmiuksien laajentamiseen ja täyteen kattavuuteen kaikissa jäsenvaltioissa. |

Tavoite 5 (koulutus) | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 33 % (e) |

Koulutetut EPIET-epidemiologit (kentällä toimivien epidemiologien koulutusohjelma) | 18 | 19 | 22 | 27 | 42 % |

Jäsenvaltioista tulleet osallistujat | 185 | 280 | 320 | 400 | 43 % |

Koulutusviikot | 15 | 20 | 23 | 26 | 30 % |

(e) 2 uutta työntekijää (yht. 8) koulutuskapasiteetin kehittämiseen. |

Tavoite 6 (terveysviestintä) | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 67 % (f) |

Kansainväliset kokoukset | 4 | 6 | 7 | 75 % |

Eurosurveillance-tiedotteen tilaajat | 10 256 | 14 300 | 16 000 | 17 500 | 22 % |

Eurosurveillance-tiedotteessa julkaistut artikkelit | 254 | 310 | 335 | 360 | 16 % |

Web-artikkelit | 2 484 | 3 500 | 10 000 | 15 000 | 329 % |

Monikieliset web-artikkelit | 0 | 400 | 2 000 | 3 000 | 650 % |

Kansanterveyskampanjoiden välinepaketit | 1 | 2 | 3 | 3 | 50 % |

Infopisteet tieteellisissä kokouksissa | 9 | 18 | 25 | 30 | 67 % |

Lehdistötiedotteet/lausunnot | 40 | 45 | 50 | 60 | 33 % |

Multimediauutiset/web-lähetykset | 7 | 5 | 8 | 12 | 140 % |

(f) 10 uutta työntekijää (yht. 25) terveysviestinnän tehostamiseen (myös ulkoisten arvioijien esiin nostama alue) – viestinnän tehostaminen, käytön lisääminen jäsenvaltioissa, tiedotus medialle ja kansalaisille. Tieteellisen viestinnän ja web-palvelujen asiantuntijoita, toimittajia. |

Tavoite 7 (yhteistyökumppanuudet) | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 50 % (g) |

Suhteet toimivaltaisiin elimiin | 75 | 85 | 90 | 95 | 12 % |

Kokoukset/videokokoukset komission, parlamentin ja muiden EU-elinten kanssa | 52 | 65 | 77 | 82 | 26 % |

Kokoukset/videokokoukset WHO:n kanssa | 18 | 24 | 30 | 30 | 25 % |

Kokoukset/videokokoukset ehdokasmaiden kanssa | 0 | 10 | 18 | 24 | 140 % |

(g) 2 uutta työntekijää (yht.6); taustalla toimivaltaisten elinten perustamisesta johtuva lisätyö sekä tarve vahvistaa suhteita EU:n toimielinten kanssa mm. naapuruuspolitiikan alalla. |

Tavoite 8 (sisäinen) | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 35 % (h) |

Tavoitteeseen 8 kuuluvat indikaattorit ovat pikemminkin määrällisiä kuin laadullisia. Niillä mitataan, vastataanko toiminnallisiin vaatimuksiin asianmukaisesti (ajan ja laadun suhteen). |

Seuraavassa luetellaan joitakin budjettiin ja henkilöstön lisäämiseen liittyviä indikaattoreita. |

Maksusitoumukset | 359 | 450 | 500 | 550 | 22 % |

Maksut | 3 885 | 5 000 | 6 500 | 7 000 | 40 % |

Kirjatut virkamatkat | 660 | 810 | 950 | 1 050 | 30 % |

Atk-tuen saamat avunpyynnöt päivässä | 15 | 35 | 50 | 55 | 57 % |

Kokousten, seminaarien jne. osallistujamäärä | 1 571 | 1 704 | 1 800 | 1 950 | 14 % |

Työhönottohaastattelut | 470 | 390 | 390 | 290 | -26 %* |

* Rekrytointi vähenee, kun henkilökunta kasvaa. Oppimis- ja kehittämistarpeiden odotetaan kasvavan. |

(h) 12 uutta työntekijää: strategisen hallinnon asiantuntija, johtava tutkija, kiinteistönjohtaja, tietotekniikan, turvallisuuden ja toiminnan jatkuvuuden asiantuntijat, joita tarvitaan organisaation kasvun ja sen erityisen toimialan vuoksi. |

Resurssien kehitys

2 | Seuranta | 13 | 22 | 10 | 32 |

3 | Tieteellinen neuvonta | 12 | 17 | 10 | 27 |

4 | Valmistautuminen ja reagointi | 11 | 14 | 8 | 22 |

5 | Koulutus | 5 | 6 | 2 | 8 |

6 | Terveysviestintä | 7 | 15 | 10 | 25 |

7 | Kumppanuudet | 2 | 4 | 2 | 6 |

8 (sisäinen) | Hallinto, johto, hallinnolliset palvelut | 8 20 | 8 26 | 2 10 | 10 36 |

Yht. | 90 | 130 | 70 | 200 |

Henkilökunnan lisäyksen taloudelliset vaikutukset on jo otettu huomioon keskuksen budjettiennusteissa. Yhteisöltä odotetun tuen taso vastaa täysin komission nykyistä rahoitussuunnitelmaa ja monivuotista rahoituskehystä 2007–2013.

Määrät miljoonina euroina

Keskuksen perusbudjetti (nykyhinnoin), rahoituskehys 2007–2013

Seuraavassa taulukossa esitetään budjettivarojen kehitys 2007–2013.

Määrät tuhansina euroina

17 03 03 01 | Ei-pakoll. | Jaksotetut | EI | KYLLÄ | EI | 3b |

17 03 03 02 | Ei-pakoll. | Jaksotetut | EI | KYLLÄ | EI | 3b |

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1. Taloudelliset resurssit

4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Toimintamenot[4] |

EFTAn ETA-maat | f | 0,604 | 0,935 | 1,000 | 1,450 | 1,500 | 1,530 | 1,550 | 8,569 |

MSM YHTEENSÄ yhteisrahoitus mukaan luettuna | a+c+d+e+f | 28,309 | 40,235 | 50,700 | 57,850 | 59,000 | 60,230 | 61,350 | 355,719 |

4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

( Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen[5] määräysten soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

4.1.3. Vaikutukset tuloihin

( Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

( Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

4.2. Henkilöresurssit kokoaikaiseksi muutettuna (sisältää virkamiehet sekä väliaikaisen ja ulkopuolisen henkilöstön) – katso erittely kohdassa 8.2.1

Ei sovelleta

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

EU on alttiina erilaisille ihmisten terveyttä uhkaaville tartuntataudeille, eikä tuo uhka ole poistumassa lähitulevaisuudessa. Koska ihmiset, eläimet ja tavarat voivat nykyisin liikkua lähes vapaasti unionin alueella, on yhä ilmeisempää ja välttämätöntä, että tautien leviämistä torjutaan yhteisellä toimintamallilla. Vaikka ennaltaehkäisy ja terveydenhuolto edelleen kuuluvat hyvin pitkälti toissijaisuusperiaatteen piiriin, koordinoidun toimintamallin aikaansaamiseen tarvitaan selkeästi tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen kaltaista elintä.

Tartuntataudit aiheuttavat paitsi kärsimystä väestölle myös merkittävää taloudellista rasitusta eri maiden julkiselle taloudelle. Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit aiheuttavat pitkää sairaalahoitoa ja erityisiä lääketieteellisiä hoitomenetelmiä vaativia tartuntoja, uusien influenssapandemioiden on arvioitu aiheuttavan taloudellisia menetyksiä, jotka vastaavat useita prosentteja eri maiden bkt:stä, ja hiv-tartuntojen hoitokustannukset ovat huomattavat useissa jäsenvaltioissa. Myös tartuntatautien ehkäisy vaatii rahaa: EU:ssa lähes kaikki lapset saavat puolen tusinaa eri rokotusta, eikä se ole suinkaan halpaa.

Keskuksen on pyrittävä kehittämään ennaltaehkäisyyn mahdollisimman hyviä ja kustannuksiinsa nähden tehokkaita menetelmiä ja auttamaan jäsenvaltioita niiden käytössä. Lopullisena tavoitteena on taudin hävittäminen, josta – kuten isorokon hävittäminen 30 vuotta sitten osoittaa – on luvassa myös merkittävää taloudellista hyötyä. Kaikkien tautien kohdalla se ei välttämättä onnistu, mutta esimerkiksi tuhkarokon hävittäminen EU:sta on selvästikin mahdollinen tavoite.

5.2. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Yhteisön toiminnasta saatavalle lisäarvolle ja jäsenvaltioiden yhteistyön tehostamiselle esitettiin perustelut vuonna 2003 esitetyssä ehdotuksessa, jonka pohjalta keskus perustettiin. Keskus on sittemmin osoittanut odotukset päteviksi kaikilla toimeksiantoonsa kuuluvilla osa-alueilla.

Keskus tuo lisäarvoa EU:n tasolla tekemällä analyyseja ja selvityksiä aineistosta, josta on apua tartuntatautien ehkäisyssä ja valvonnassa. Yhdessä toimivaltaisten elintensä kanssa se kartoittaa puutteita ja auttaa kansanterveysalan tutkimussuunnitelmien määrittelyssä ja vahvistamisessa. Kun seuranta hoidetaan koordinoidusti Euroopan tasolla, tietoja voidaan kerätä yhteisten standardien mukaan ja kustannuksiin nähden tehokkaammin. Näin saadaan vertailukelpoista tietoa, jota päättäjät voivat käyttää perustana tehokkaitten ehkäisy- ja valvontatoimien määrittämisessä.

Keskus tarjoaa jäsenvaltioille foorumin, jolla vaihtaa näyttöön perustuviin toimiin pohjautuvia hyviä toimintatapoja. Se laatii arvioita ja ohjeita keskitetysti koko unionia varten, mitä ovat erityisesti pyytäneet jotkin pienemmät maat tai ne, joilla on siihen liittyvää kapasiteettia vain rajoitetusti.

Osana valmistautumiseen liittyvää toimintaansa keskus toimittaa jäsenvaltioille säännöllisesti ajan tasalle saatettavia katsauksia kansainväliseen epidemiologiseen tilanteeseen. Tämän palvelun ansiosta kaikkien maiden ei tulevaisuudessa ehkä tarvitse investoida resursseja vievään epidemiatietojen keruuseen. Keskuksen tekemät nopeat arviot kansanterveyteen liittyvistä tapahtumista voivat lisäksi auttaa muotoilemaan koordinoituja vastatoimia sellaisiin uhkiin, jotka vaikuttavat samaan aikaan useaan jäsenvaltioon.

Keskus järjestää erilaisia jäsenvaltioiden asiantuntijoille suunnattuja kursseja, joilla käsitellään koko EU:lle yhteisiä menetelmiä ja joista on hyötyä sekä seuranta- että reagointitoimille.

Keskus auttaa komissiota kehittämään aktiivisen riskiviestintäverkoston. ”Hiljaisina aikoina” on hyvä luoda hyvin toimivat viestintäverkostot, joiden ansiosta EU ja jäsenvaltiot pystyvät viestimään suurissa terveyskriiseissä niin, että viestintää pidetään ripeänä, luotettavana, johdonmukaisena ja asiantuntevana.

5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

Keskus osallistuu kansanterveysohjelman tavoitteitten toteuttamiseen (yhteisön talousarvion luku 17 03).

Keskuksen lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteet esitetään sen strategisessa monivuotisessa ohjelmassa 2007–2013, kuten tiedonannossa tuodaan esiin.

5.4. Toteutustapa (alustava)

( Keskitetty hallinnointi

( komissio hallinnoi suoraan

( hallinnointivastuu siirretään

( toimeenpanovirastoille

( varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille

( kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille

( Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi

( jäsenvaltioiden kanssa

( kolmansien maiden kanssa

( Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1. Seurantamenettely

Keskuksen odotetaan tarjoavan huippulaatuisia ja erikoistuneita palveluja (avointen menettelyjen kautta), joita on seurattava huolellisesti lyhyen aikavälin tuotosindikaattorien avulla.

Järjestelmässä kiinnitetään huomiota ennen muuta siihen, onko keskus saanut toiminnallaan aikaan ne positiiviset muutokset, joihin sen perustamisasetuksessa ja vuosien 2007–2013 strategisessa monivuotisessa ohjelmassa tähdättiin. Indikaattorit toimitettiin keskuksen hallintoneuvostolle strategisen monivuotisen ohjelman käynnistyessä ja hyväksyttiin maaliskuussa 2008. Niitä käytetään koko ohjelmajakson ajan mittaamaan edistymistä tavoitteitten suhteen, ja niistä saadaan keskeisiä tietoja tavoitteitten toteutumisesta vuonna 2013 tehtävään loppuarviointiin. Indikaattorien muotoilussa on noudatettu seuraavia periaatteita:

Kutakin tavoitetta kohti määritellään omat indikaattorit , jotka valitaan niin, että niiden avulla saatavien tietojen pohjalta on selvästi mahdollista arvioida, missä määrin tavoitteeseen on päästy.

Kunkin kriteerin sanamuodon on oltava selkeä ja mahdollisimman ytimekäs.

Tarkoituksena oli määritellä mahdollisimman vähän kriteereitä, joiden avulla kuitenkin pystyttäisiin arvioimaan saavutukset kullakin osa-alueella.

Kriteerien toteutuminen on aidosti mitattavissa kohtuullisin panostuksin.

Kunkin indikaattorin kohdalla on tehty analyysi ehdotetusta tietolähteestä sekä tietojen saatavuudesta ja luotettavuudesta, ja keskukseen on perustettu erityinen tietojärjestelmä tietojen systemaattista keruuta ja analyysia varten.

Hallintoneuvosto arvioi edistymistä ohjelmakauden 2007–2013 puolivälissä eli vuonna 2010. Loppuarviointi monivuotisen ohjelman toteutumisesta vuoteen 2013 mennessä ajoitetaan niin, että hallintoneuvostolla on sen tulokset käytettävissään, kun se päättää uudesta, vuodet 2014–2020 kattavasta strategisesta monivuotisesta ohjelmasta.

Lisäksi keskuksen henkilöstö arvioi järjestelmällisesti kunkin vuoden lopussa vuotuisen työohjelman toteuttamista tarkastellen sekä keskuksen tuotteitten laatua että toteutuksen tehokkuutta. Johtaja sisällyttää arvioinnin keskeiset tulokset hallintoneuvostolle antamaansa vuosikertomukseen.

6.2. Arviointi

6.2.1. Ennakkoarviointi

Ei sovelleta

6.2.2. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

Keskuksesta tehtävä ulkopuolinen arviointi tilattiin 20. toukokuuta 2007, kuten 21. huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 851/2004 edellytetään.

31 artikla: ”Keskus teettää viimeistään 20 päivänä toukokuuta 2007 keskuksen toiminnan tuloksia koskevan riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin hallintoneuvoston yhdessä komission kanssa antaman toimeksiannon perusteella. Arvioinnissa tarkastellaan

a) mahdollista tarvetta laajentaa keskuksen toimeksiantoa muihin asiaankuuluviin yhteisön tason toimiin kansanterveyden alalla, erityisesti terveyden seurantaan;

sekä

b) tällaisten myöhempien tarkastelujen ajoitusta.”

Keskus käynnisti avoimen tarjousmenettelyn. Hallintoneuvoston työryhmä määritteli toimeksiannon, jonka komissio hyväksyi. Toimeksisaaja teki yli 80 haastattelua keskeisten sidosryhmien edustajien kanssa (EU:n toimielimet ja virastot, kansainväliset järjestöt, EU:n seurantaverkostot, kansalliset seurantalaitokset, kansalliset terveysministeriöt ja keskuksen henkilökunta).

Ensimmäisen ulkopuolisen arvioinnin tulokset löytyvät osoitteesta http://ecdc.europa.eu/en/About_us/Key_documents/ .

6.2.3. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Keskuksesta teetetään riippumaton ulkopuolinen arviointi joka viides vuosi.

7. PETOSTENTORJUNTA

Petosten, korruption ja muiden laittomien toimien torjumiseksi tähän virastoon sovelletaan rajoituksitta asetuksen (EY) N:o 1037/1999 säännöksiä.

Keskus on liittynyt Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25. toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen.

Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai asiakirjoissa on todettava nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä tarkastuksia viraston varojen edunsaajien ja niiden jakamisesta vastaavien toimihenkilöiden luona.

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Ks. tiedonannon kohdassa 4 oleva taulukko, jossa kuvataan keskuksen tavoitteet vuosiksi 2007–2013. Odotetuista tavoitekohtaisista tuloksista esitetään erillinen katsaus komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa, jossa esitellään tarkemmin keskuksen kehittämistä ohjelmakaudella 2009–2013.

8.2. Hallintomenot

Toimenpide ei vaikuta yhteisön talousarvion hallintomenoihin, eikä komissio osoita siihen suoraan henkilöresursseja.

Keskuksen hallintomenot, myös henkilöstömenot, rahoitetaan toimintabudjettikohdasta 17 03 03 01.

[1] Ks. http://ecdc.europa.eu/en/About_us/Key_documents/Documents/ECDC_MAS_.pdf.

[2] Ks. http://ecdc.europa.eu/en/About_us/Key_documents/.....

[3] Keskus on sitoutunut esittämään henkilöstösuunnitelmiensa perustelut ja yksityiskohdat monivuotisissa henkilöstöpoliittisissa suunnitelmissaan ja sovittamaan suunnitelmat yhteen komission ohjeiden kanssa.

[4] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

[5] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.