[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 9.7.2008

KOM(2008) 449 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS

Humanitaarisen avun pääosasto (ECHO) Vuosikertomus 2007

{SEC(2008) 2236}

SISÄLLYSLUETTELO

1. JOHDANTO 3

2. YLEISPOLIITTISET NÄKÖKOHDAT 4

3. YLEISKATSAUS ECHON HUMANITAARISISTA TOIMISTA VUONNA 2007 6

3.1. Yleistä 6

3.2. Vuoden 2007 tärkeimmät toimet alueittain ja varojen kohdentaminen 9

3.3. Vertaileva analyysi 10

3.4. Temaattinen rahoitus 11

3.5. Katastrofivalmiustoimet 11

3.6. Hätäavun, jälleenrakennustoimien ja kehityksen niveltäminen toisiinsa 12

3.7. Tärkeimmät yhteistyökumppanit humanitaarisissa avustustoimissa 13

4. SUHTEET EU:N MUIHIN TOIMIELIMIIN, JÄSENVALTIOIHIN, TÄRKEIMPIIN HUMANITAARISEN ALAN KUMPPANEIHIN JA EU:N ULKOPUOLISIIN AVUNANTAJIIN 13

5. MUUT TOIMET 14

6. PÄÄTELMÄT 14

Liite:

Humanitaarisia toimia, suhteita kumppaneihin, arviointien tuloksia sekä rahoitusta koskevia taulukoita ja tilastoja koskeva yksityiskohtainen katsaus maittain eriteltynä.

1. JOHDANTO

ECHO on Euroopan komission pääosasto, joka vastaa humanitaarisen avun toimittamisesta konfliktien tai luonnonkatastrofien ja ihmisen aiheuttamien katastrofien vaikutuksista kärsiville ihmisille kolmansissa maissa. Tällä yleistavoitteella edistetään komission strategista tavoitetta ”Eurooppa maailmanlaajuisena kumppanina”, joka sisältyy ulkosuhteiden pääosaston yleiseen tavoitteeseen[1], joka on määritelty Euroopan unionista (EU) tehdyssä sopimuksessa. ECHOn tehtävänä on pelastaa ja suojella ihmishenkiä, vähentää tai ehkäistä kärsimystä ja suojella neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1257/96 tarkoitetuista humanitaarisista kriiseistä kärsivien väestöryhmien koskemattomuutta ja ihmisarvoa.

Vuonna 2007 EU antoi humanitaarisen avun määrärahoistaan humanitaarista apua arviolta 127 miljoonalle ihmiselle kolmansissa maissa[2]. Lisäksi 19,5 miljoonaa ihmistä on hyötynyt katastrofivalmiuksiin liittyvistä toimista ja parannetuista toimintavalmiuksista mahdollisissa vaaratilanteissa.

Näiden lukujen perusteella Euroopan unioni on edelleen suurin yksittäinen humanitaarisen avun antaja maailmassa.

ECHO tukee humanitaarisia avustustoimia kansainvälisesti hyväksyttyjen humanitaaristen periaatteiden mukaisesti tasapuolisella, puolueettomalla ja syrjimättömällä tavalla kansainvälistä humanitaarista oikeutta[3] noudattaen ja puolustaa humanitaarista toimintatilaa ja humanitaarisia periaatteita, joihin kohdistuu yhä enenevässä määrin uhkia. ECHO pystyy parhaiten säilyttämään humanitaarisen toimintatilan noudattamalla mahdollisimman sitoutuneesti hyvän humanitaarisen avun[4] periaatteita, varmistamalla avun korkean laadun ja käymällä avointa vuoropuhelua muiden keskeisten toimijoiden kanssa.

ECHOn päätökset ja toimet perustuvat yksinomaan humanitaarisia tarpeita koskevaan arvioon, ja ainoa niihin liittyvä poliittinen tavoite on Euroopan unionin solidaarisuus avun tarpeessa olevia ihmisiä kohtaan. Apu on tarkoitettu suoraan hädässä oleville rodusta, uskonnosta tai poliittisesta vakaumuksesta riippumatta.

ECHO ei itse toteuta avustusohjelmia. Se on avunantaja, joka toteuttaa tehtäväänsä rahoittamalla yhteisön humanitaarisia toimia sellaisten kumppanien kautta, jotka ovat allekirjoittaneet kumppanuutta koskevan puitesopimuksen (kuten eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ja kansainväliset järjestöt, esim. Punainen Risti) tai taloudellisen ja hallinnollisen puitesopimuksen (YK:n erityisjärjestöt, vuonna 2007 lähinnä UNICEF[5], UNHCR[6] ja WFP[7]).

ECHOn tehtävänä on varmistaa tavaroiden ja palvelujen nopea toimitus kriisialueille kyseisten yhteistyökumppanien välityksellä. Avun toimittamista nopeutetaan varainhoitoasetuksen erityissäädöksin ja niihin liittyvin täytäntöönpanotoimin. Näiden rakenteellisten järjestelyjen ansiosta ECHO voi käyttää kentällä teknisiä avustajia (ECHOn asiantuntijoita) ja näin varmistaa yhteiskunnan haavoittuvimpien osien tunnistamisen, tarkat tarvearvioinnit sekä tarpeisiin vastaamisen kannalta sopivien kumppanien ja hankkeiden nopean määrittelyn. Tämän jälkeen kumppanien ja hankkeiden edistymistä seurataan paikan päällä, jotta voidaan varmistaa moitteeton varainhoito ja tämän vahvistukseksi antaa tilintarkastuslausuma varojen käytöstä aiottuun tarkoitukseen.

ECHOn avustustoimilla pyritään myös yhdessä muiden tukivälineiden kanssa helpottamaan väestön paluuta omavaraisuuteen aina kun se vain on mahdollista. Tavoitteena on lopettaa ECHOn tuki vaiheittain, kun olosuhteet ovat taas hyvät. Tässä tarkoituksessa ECHO toteuttaa aktiivisesti strategiaa, jossa hätäapu kytketään jälleenrakennustoimiin ja kehitykseen , ja pyrkii tehostamaan yhteistyötään komission muiden yksiköiden ja muiden avunantajien kanssa.

Katastrofeista saamiensa kokemusten perusteella ECHO tukee myös katastrofivalmiuksien kehittämistä vähentääkseen ihmisten haavoittuvuutta ja altistumista riski- ja katastrofitilanteille sekä katastrofien taloudellisia vaikutuksia. Hoitaakseen tehtävänsä tuloksellisesti ECHO voi myös tukea toteutuskumppaniensa valmiuksien kehittämistä , jos se on tarkoituksenmukaista ja välttämätöntä.

Tässä kertomuksessa esitetään yhteenveto ECHOn toiminnasta vuonna 2007. Liitteessä esitetään kattava katsaus operaatioista, joita on rahoitettu eri maissa ja alueilla, joille ECHO tarjoaa apua kumppaniensa kautta. Tilastotiedot on otettu vuoden 2007 rahoituskertomuksesta[8].

Tämä kertomus annetaan humanitaarisesta avusta annetun asetuksen 19 artiklassa säädetyn vaatimuksen noudattamiseksi.

”Kunkin varainhoitovuoden päätyttyä komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen, johon sisältyy tiivistelmä varainhoitovuonna rahoitetuista toimista. Selvitys sisältää erityisesti tiedot, jotka koskevat niitä toimijoita, joiden kanssa humanitaariset toimet toteutettiin. Kertomukseen sisältyy myös yhteenveto ulkopuolisten tekemistä arvioista tarvittaessa erityisten toimien suhteen.”

2. YLEISPOLIITTISET NÄKÖKOHDAT

Muutaman viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana luonnonkatastrofien voimakkuus ja lukumäärä ovat yleisesti ottaen kasvaneet . Katastrofien vaikutusten kohteeksi joutuneiden ihmisten määrä on myös kasvanut, ja vaikutukset ovat kohdistuneet suhteettomasti köyhimpään väestönosaan. Ennusteiden mukaan on todennäköistä, että tämä suuntaus voimistuu tulevaisuudessa.

Konfliktien määrä ei tänä aikana ole muuttunut merkittävästi, mutta nykyisin konfliktit usein kestävät pidempään ja aiheuttavat suurempaa vahinkoa kuin aikaisemmin, vaikka pakolaisten määrä onkin viime vuosina laskenut.

Humanitaarisen avun kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi, ja alalle on ilmaantunut uusia toimijoita. EU:n kolme toimielintä (Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio) allekirjoittivatkin joulukuussa 2007 humanitaarista apua koskevan eurooppalaisen konsensuksen[9] , jossa tunnustettiin humanitaarisen avun toimintaympäristön muuttuvan yhä haastavammaksi ja edellyttävän EU:lta tehokkaampaa ja koordinoidumpaa lähestymistapaa. Konsensusta täydennetään vuonna 2008 annettavalla toimintasuunnitelmalla, jossa esitetään, kuinka humanitaarista apua koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa esitetyt lukuisat poliittiset sitoumukset toteutetaan käytännössä.

ECHO on tukenut EU:n valmiuksien kehittämistä kolmansissa maissa tapahtuvien katastrofien ja kriisien varalta koskevaa strategiaa[10] lisäämällä edelleen kentällä toimivien asiantuntijoiden lukumäärää varmistaakseen nopean tarvearvioinnin ja parantaakseen komission toimintavalmiuksia katastrofitilanteissa . ECHOn toteutuskumppaneihin (eurooppalaiset kansalaisjärjestöt, YK:n erityisjärjestöt ja kansainväliset järjestöt) sovellettavien toiminta- ja sopimusmenettelyjen sekä ECHOn kenttävalmiuksien[11] tehostaminen on nopeuttanut humanitaarisen avun perille toimittamista. Näiden parannusten ansiosta ECHO voi edistää huomattavasti EU:n kriisi- ja katastrofivalmiuksien kehittämistä, josta on tulossa yhä tärkeämpi poliittinen painopiste, kuten tsunamin jälkeiset tiedonannot, Barnierin raportti[12] ja Brysselissä joulukuussa 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät osoittavat.

Humanitaarisen elintarvikeavun hallinnointi siirrettiin EuropeAid-yhteistyötoimistolta (AIDCO) ECHOlle 1. tammikuuta 2007 yhteisön toiminnan tehostamista koskevassa komission tiedonannossa[13] luodun periaatteen ” yksi väline kutakin politiikan alaa kohden ” sekä vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymistä annetun komission tiedonannon perusteella. ECHO on toimivaltuuksiensa puitteissa kohdistanut elintarvikeavun määrärahoja ihmishenkien pelastamiseen ja suojeluun hätätilanteissa ja välittömästi niiden jälkeen ja käyttänyt siinä samaa tarvearvioinnin periaatetta kuin muissa toiminnoissaan.

Elintarvikeavun ja kotiseudultaan siirtymään joutuneille henkilöille annettavan avun yhdistäminen humanitaariseen apuun nosti vuodelle 2007 alkuperäisessä talousarviossa vahvistetut humanitaarisen avun määrärahat 722 miljoonaan euroon, ja alustavan suunnitelman mukaan määrärahaa korotetaan vuosittain kolme prosenttia (kahden prosentin inflaation vuoksi ja yhden prosentin nettolisäys).

3. YLEISKATSAUS ECHON HUMANITAARISISTA TOIMISTA VUONNA 2007

3.1. Yleistä

Toisin kuin edellisinä vuosina vuonna 2007 ei humanitaarisen avun alalla syntynyt yhtään merkittävää uutta kriisiä , ts. luonnonkatastrofia tai monimuotoista hätätilannetta. Ilmastonmuutoksen vaikutuksesta luonnonkatastrofit kuitenkin yleistyvät ja voimistuvat, jolloin ennestään heikossa asemassa oleva väestönosa joutuu kärsimään yhä useammin yhä tuhoisammista katastrofeista. Vuodesta 1975 luonnonkatastrofien määrä on kasvanut noin 75 katastrofista yli 400 katastrofiin vuodessa[14]. Tämä koskee erityisesti hydrometeorologisia katastrofeja, joita vuosina 1987–1998 ilmoitettiin keskimäärin 195 kappaletta vuodessa, mutta joiden määrä kasvoi 187 prosenttia vuosina 2000–2006 keskimäärin 365 katastrofiin vuodessa[15].

Vuonna 2007 luonnonkatastrofit aiheuttivat huomattavaa tuhoa. Näitä olivat keskisuuret maanjäristykset Perussa ja Salomonsaarilla, tulvat Afrikassa, Intiassa, Indonesiassa, Pohjois-Koreassa, Vietnamissa ja Latinalaisessa Amerikassa, pyörremyrskyt Nicaraguassa (Felix), Mosambikissa (Favio) ja Bangladeshissa (Sidr), hurrikaani Dean Karibialla ja trooppinen myrsky Haitissa ja Dominikaanisessa tasavallassa (Noel). Lisäksi Moldovassa, Paraguayssa, Keniassa, Somaliassa ja Sahelin alueella kärsittiin kuivuudesta . ECHOn oli reagoitava nopeasti auttaakseen tuhansia hädänalaisia ihmisiä, joista jotkut kärsivät jo muiden kriisien vaikutuksista.

Vaikka useat monimuotoisista hätätilanteista jatkuivat ja edellä mainitut luonnonkatastrofit aiheuttivat tuhoa, ECHOlle jäi jäljelle budjettivallan käyttäjän myöntämiä varoja sekä EKR:n lisävaroja ja uudestaan sidottuja varoja, koska merkittäviä suuria kriisejä ei syntynyt. Toisin kuin edellisinä vuosina ECHOn ei siis tarvinnut turvautua komission hätäapuvaraukseen.

ECHO vastasi vuoden 2007 humanitaarisiin kriiseihin 85 rahoituspäätöksellä. Kyseiset maksusitoumusmäärärahat pantiin täytäntöön sataprosenttisesti. Eniten apua saivat AKT-maat (422,7 miljoonaa euroa eli 55 prosenttia lopullisista kokonaismäärärahoista), seuraavaksi eniten Aasia ja Latinalainen Amerikka (157,4 miljoonaa euroa eli 20,5 prosenttia) ja näiden jälkeen Itä-Eurooppa, uudet itsenäiset valtiot, Lähi-itä ja Välimeren maat (124,9 miljoonaa euroa eli 16,2 prosenttia).

Humanitaariseen apuun sidotut varat jakaantuivat[16] maantieteellisesti seuraavasti vuonna 2007, kun sovellettiin tarveperusteisia periaatteita. On syytä huomata, että vuoden 2006 luvut eivät sisällä elintarvikeapua, koska se kuului tuolloin vielä AIDCOn hallintaan (luvut esitetty tuhansina euroina).

Humanitaarinen apu vuonna 2007 (mukaan luettuna elintarvikeapu) | Verrattuna vuoteen 2006 |

Afrikan sarvi | 217 950 | 161 050 |

Suurten järvien alue | 89 500 | 84 050 |

Länsi-Afrikka | 46 600 | 56 150 |

Karibian ja Tyynenmeren maat | 16 310 | 1 610 |

Eteläinen Afrikka ja Intian valtameri | 50 400 | 19 200 |

Lähi-itä ja Välimeren maat | 99 090 | 144 900 |

Latinalainen Amerikka | 40 065 | 24 600 |

Muut kuin maantieteelliset välineet |

Temaattinen rahoitus + avustukset | 28 900 | 3,8 % | 20 500 | 3,1 % |

Tekninen apu (asiantuntijat ja paikallistoimistot) | 25 400 | 3,3 % | 19 000 | 2,8 % |

Käyttötarkoitukseensa uudelleen sidotut tulot | 307 | 817 |

Tukimenot (tilintarkastukset, arvioinnit, tiedottaminen jne.) | 8 900 | 1,2 % | 6 189 | 1,0 % |

YHTEENSÄ |768 530 |100 % |671 006 |100 % | |

[pic]

ECHO toimittaa taloudellista apua kolmansissa maissa konfliktien ja luonnonkatastrofien uhreiksi joutuneille humanitaarisen tarvearvioinnin perusteella. ECHOn soveltamassa menetelmässä[17] kolmannet maat luokitellaan sekä yleisen haavoittuvuuden mukaan (haavoittuvuusindeksi[18]) että sen mukaan, onko niissä käynnissä humanitaarista kriisiä (kriisi-indeksi[19]). Näin ollen 50 maata/aluetta luokiteltiin kriisialueeksi. Näistä 23 luokiteltiin kaikkien haavoittuvimmiksi, ja niistä 18 oli Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Tämän jälkeen tulokset sovitettiin ECHOn asiantuntijoiden ja maantieteellisten yksiköiden kentällä tekemiin arvioihin kyseisiin maihin/alueisiin sovellettavan strategian määrittämiseksi.

Edellä esitetyn menetelmän mukaisesti ECHO käytti vuonna 2007 sille alustavasti suunnitelluista määrärahoista 94,6 prosenttia humanitaarisen avun budjettipääkohtaan (23 02 01) painopistealueilla, joilla humanitaarisen avun tarve oli suuri .

Kohdistaakseen toimintansa eniten humanitaarista apua tarvitseviin väestöryhmiin ECHO painottaa avustusstrategiassaan edelleen unohdettuja kriisejä (tilanteita, joissa suuret humanitaariset tarpeet eivät juurikaan saa avunantajien huomiota, mikä näkyy saadun avun vähäisessä määrässä, tai herätä tiedotusvälineiden kiinnostusta). ECHOn analyysit ja menetelmät unohdettujen kriisien tunnistamiseksi perustuvat sekä kvantitatiivisiin tietoihin (median vähäinen kiinnostus ja avunantajien vähäinen tuki, vaikka tarpeet ovat suuria) että kvalitatiivisiin tekijöihin (ECHOn asiantuntijoiden ja vastaavien virkamiesten paikalla tekemät arvioinnit).

Vuonna 2007 unohdetuiksi kriiseiksi katsottiin Sahrawin pakolaistilanne Algeriassa, Tšetšenian konflikti ja siitä kärsivien naapuritasavaltojen tilanne, Jammun ja Kashmirin levottomuuksista kärsivän väestön tilanne Intiassa, Bhutanin pakolaisten pitkään jatkunut kriisitilanne ja maolaiskapina Nepalissa, Burman/Myanmarin konfliktista kärsivän väestön tilanne kotimaassa ja naapurimaissa sekä Kolumbian kriisistä kärsivän väestön tilanne kotimaassa ja naapurimaissa. Kolumbiaa lukuun ottamatta nämä kriisit määriteltiin ”unohdetuiksi kriiseiksi” jo vuonna 2006.

Vuonna 2007 näihin kriiseihin myönnettiin taloudellista tukea 60,7 miljoonaa euroa, joka on 13 prosenttia alkuperäisessä talousarviossa vahvistetuista toimintamäärärahoista[20].

Kokonaisvaltaisen tarvearvioinnin ja unohdettuja kriisejä koskevan arvioinnin tulokset ovat nähtävissä Europa-sivustolla osoitteessa http://ec.europa.eu/echo/policies/strategy_en.htm.

3.2. Vuoden 2007 tärkeimmät toimet alueittain ja varojen kohdentaminen

Vuonna 2007 ei ilmaantunut uusia monimuotoisia kriisejä, mutta komission oli vastattava yhä paheneviin humanitaarisiin tilanteisiin, joista jotkut olivat useita vuosia jatkuneita pitkittyneitä ja monimuotoisia hätätilanteita . Esimerkkinä voidaan mainita Sudan , jossa tilanne jatkuu erittäin huolestuttavana: siviiliväestöön kohdistuva väkivalta ja kiristys jatkuvat ja ovat jälleen pakottaneet monet pakenemaan maan muihin osiin tai etsimään turvapaikkaa naapurimaista. Pohjois-Sudania ja Darfurin aluetta vuoden 2007 heinäkuussa koetelleet tulvat ovat pahentaneet tilannetta.

Kongon demokraattisessa tasavallassa taistelut alkoivat kesällä 2007 uudestaan, ja tilanne kiristyi maan itäosassa, etenkin Pohjois- ja Etelä-Kivussa. Tämä on johtanut lukuisien ihmisten siirtymiseen ja synnyttänyt uusia humanitaarisia tarpeita. Somalia joutui myös sekä luonnonkatastrofien (kuivuuden) että väkivaltaisuuksien uhriksi, minkä vuoksi monet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa.

Seuraavissa osioissa luetellut toimenpiteet on esitetty yksityiskohtaisemmin liitteen I jaksossa.

3.2.1. Afrikka, Karibia ja Tyynimeri (AKT-maat)

Vuonna 2007 ECHO antoi AKT-maille yhteensä 422 miljoonaa euroa (eli 55 prosenttia lopullisista kokonaismäärärahoistaan). Eniten varoja saivat Sudan (yhteensä 110,45 miljoonaa euroa) ja Kongon demokraattinen tasavalta (50 miljoonaa euroa). Yli 20 miljoonaa euroa vaatineita muita kohteita Afrikassa olivat Tšad (30,5 miljoonaa euroa), Zimbabwe (30,2 miljoonaa euroa), Sahel (25,5 miljoonaa euroa), Uganda (24 miljoonaa euroa) ja Etiopia (20 miljoonaa euroa).

3.2.2. Lähi-itä ja uudet itsenäiset valtiot

Lähi-idän humanitaarinen tilanne huononi entisestään vuonna 2007. ECHO tarjosi apua yli 88 miljoonaa euroa, joka kattoi haavoittuvimpien väestönosien tarpeet Länsirannalla ja Gazan kaistaleella sekä Libanonissa, Jordaniassa ja Syyriassa olevien pakolaisten tarpeet. Tästä summasta annettiin apua myös Irakin sisäiseen kriisiin sekä Irakin naapurimaissa oleville pakolaisille.

Pohjois-Kaukasuksella komissio jatkoi Tšetšenian konfliktin uhrien avustamista yhteensä 20,8 miljoonalla eurolla.

3.2.3. Aasia

Aasiassa ECHO antoi 27 miljoonaa euroa Afganistanin kriisistä ja Afganistanin, Iranin ja Pakistanin luonnonkatastrofeista kärsiville hädänalaisille ihmisille. Myanmarin hädänalaista väestöä sekä Thaimaan ja Myanmarin rajaseuduilla olevia burmalaisia pakolaisia avustettiin 19 miljoonalla eurolla. Lisäksi Etelä-Aasian maille annettiin 19,5 miljoonaa euroa tulvista kärsineiden alueiden jälleenrakentamiseen. Katastrofivalmiuksiin annettava avustus ei sisältynyt tähän avustussummaan.

3.2.4. Latinalainen Amerikka

Latinalaisessa Amerikassa jatkettiin avunantoa Kolumbian konfliktin uhreille (12 miljoonaa euroa). Sekä Etelä- että Keski-Amerikkaa kohtasi useita luonnonkatastrofeja (maanjäristys Perussa, hurrikaani Nicaraguassa, tulvat Boliviassa ja Kolumbiassa, kylmä aalto Perussa sekä kuivuus ja maastopalot Paraguayssa), joihin liittyviin ECHOn toimiin tarvittiin yhteensä 19 miljoonaa euroa suunnittelemattomia määrärahoja.

3.3. Vertaileva analyysi

Seuraavassa kaaviossa kuvattu rahoituspäätösten maantieteellisen jakauman vertaileva analyysi vuosilta 2003–2007 osoittaa, että AKT-maiden suhteellinen osuus on kasvanut jatkuvasti lukuun ottamatta vuotta 2005, jolloin suurin osa rahoituksesta kohdennettiin Aasiaan kahden sitä koetelleen suuren katastrofin eli tsunamin ja Kashmirin maanjäristyksen johdosta. Viiden vuoden jakson tarkastelu osoittaa, että rahoitusta on kohdennettu eri alueille ja maailman eri osiin vaihtelevasti, mikä kertoo siitä, että ECHOn avustustoimet ovat luonteeltaan lyhytaikaisia. Todettakoon lisäksi, että humanitaarisen avun määrärahoista yli 96 prosenttia on tarkoitettu humanitaaristen avustustoimien rahoitukseen ja alle 4 prosenttia tuki- ja hallintomenojen kattamiseen (tiedottaminen, tarkastukset, arvioinnit, tukihenkilöstö jne.). Katso liitteen VI jakso.

[pic]

3.4. Temaattinen rahoitus

Tärkeimmillä kansainvälisillä humanitaarisilla järjestöillä (YK:n erityisjärjestöt, Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC) ja Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto (IFRC) jne.) on humanitaarisen avun perille toimittamisessa keskeinen rooli, minkä vuoksi ECHO tuki vuonna 2007 edelleen järjestöjen hallinnollisten valmiuksien kehittämistä temaattisten rahoitusohjelmien kautta.

Vuonna 2007 ECHO tuki vastuuorganisaatioina toimineita YK:n erityisjärjestöjä ja Punaisen Ristin järjestöjä yhteensä 27,5 miljoonalla eurolla.

Toimintavalmiuksien tehostamiseksi keskitytään erityisesti seuraaviin seikkoihin: toimialojen valmiuksien arviointi, nopean toiminnan valmiuksien parantaminen, toimintakyvyn vahvistaminen, hätäaputarvikkeiden saatavuuden lisääminen heti uusien hätätilanteiden syntyessä, vakiotoimintamenettelyjen kehittäminen sekä vertailuarvojen käyttöönotto toiminnan mittaamisessa. Näihin liittyviä puutteita korjattaessa on parannettava koordinointia ja tuettava YK:n johtamaa klusterijärjestelmää.

3.5. Katastrofivalmiustoimet

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96 mukaisesti ECHO tukee humanitaarisen avun toimitusten ohella katastrofivalmiuksien kehittämistä valistuksen ja koordinoinnin sekä erityisen Dipecho-ohjelman avulla. Onnettomuuksien seuraukset sekä maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten avoimempi tunnustaminen ovat merkki siitä, että työ on asianmukaista ja tarpeellista.

Strategisella tasolla ECHO on lisännyt katastrofivalmiuden institutionaalisia voimavarojaan, minkä odotetaan helpottavan sitä, että katastrofivalmius voidaan ottaa huomioon kaikissa hätäapu- ja jälleenrakennusohjelmissa yhtenäisellä ja kattavalla tavalla. Tämä vastaa täysin humanitaarisen avun ja kehitysavun antajien katastrofiuhkien vähentämistoimiin maailmanlaajuisesti kiinnittämää huomiota sekä toimintaohjelmalle Hyogo Framework for Action 2000-2015 ennakoitua jatkoa.

Vuonna 2007 ECHO jatkoi ponnistelujaan varmistaakseen, että kehitysavun antajat ottaisivat katastrofiuhkien vähentämisen osaksi työtään alueilla, jotka ovat alttiita maanjäristyksille, tulville, pyörremyrskyille ja muille vastaaville luonnonkatastrofeille, ja tukeakseen riskien vähentämiseksi toteutettavia käytännön toimenpiteitä. ECHO puoltaa voimakkaasti yhteisökeskeisiä toimintamalleja katastrofiuhkien vähentämiseen, mikä lisää heikossa asemassa olevien paikallisyhteisöjen selviytymiskykyä.

Onnettomuudet ovat erityisen suuri riski kehitysmaille, koska niiden kansallinen reagointikyky ja paikallisyhteisöjen edellytykset selviytyä katastrofien seurauksista ovat puutteelliset. Dipecho-hankkeet ovat yhteisökeskeisiä katastrofivalmiuteen liittyviä hankkeita, jotka on suunnattu erityisesti luonnonkatastrofeille kaikkein alttiimpina oleville yhteisöille, joilla on heikot edellytykset hallita niiden seurauksia. Hankkeet on tarkoitettu havainnollisiksi esimerkeiksi ja toistettavaksi pitkäaikaisten kehitysstrategioiden ja kansallisten strategioiden yhteydessä. Maakohtaisten toimintojen lisäksi Dipecho-toimintasuunnitelmaan kuuluu alueellisia hankkeita. Syy tähän on yksinkertainen: luonnonkatastrofit eivät kunnioita valtioiden rajoja. Vuonna 2007 ECHO sitoi Dipecho-toimintasuunnitelmaan yhteensä 19,5 miljoonaa euroa Keski-Amerikkaa, Latinalaista Amerikkaa, Etelä-Aasiaa ja Karibiaa varten.

Antaessaan humanitaarista apua luonnonkatastrofeihin ECHO ottaa mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan huomioon katastrofivalmiuteen liittyvät näkökulmat. Vuonna 2007 näin tehtiin 18 rahoituspäätöksessä, joilla vastattiin luonnonkatastrofeihin 17 maassa (Salomonsaaret, Haiti, Jamaika, Dominikaaninen tasavalta, Belize, Dominica, Santa Lucia, Intia, Nepal, Bangladesh, Sri Lanka, Afganistan, Vietnam, Nicaragua, Paraguay, Peru ja Kolumbia), joihin liittyvien hankkeiden arvo oli noin 2,135 miljoonaa euroa. Lisäksi ECHO antoi 4 miljoonaa euroa parantaakseen IFRC:n valmiuksia reagoida luonnonkatastrofeihin valikoiduilla alueilla, joilla katastrofiriski on suuri.

ECHO tekee yhteistyötä tärkeimpien kansainvälisten toimijoiden kanssa kehitysyhteistyön alalla. Tavoitteena on sisällyttää katastrofiriskin vähentäminen kehitysyhteistyöhön ja varmistaa parempi yhteys katastrofiriskin vähentämisen ja ilmastonmuutokseen liittyvien sopeuttamistoimien välillä maissa, joissa katastrofiriski on suuri.

3.6. Hätäavun, jälleenrakennustoimien ja kehityksen niveltäminen toisiinsa

ECHO on sitoutunut kehittämään asianmukaisen siirtymävaiheen strategian humanitaarisen avun lopettamista varten ( aloite hätäavun, jälleenrakennustoimien ja kehityksen niveltämiseksi toisiinsa ). Kyseisen aloitteen toteuttamisympäristö muuttui vuonna 2007, kun käyttöön otettiin uusia ulkoisia välineitä (erityisesti kehitysyhteistyöväline ja vakautusväline). Asianomaiset komission yksiköt ovat pyrkineet yhdistämään humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön paremmin toisiinsa. Yksiköt laativat luettelon pilottimaista, joissa asiaan kiinnitettiin erityishuomiota. Näitä maita olivat mm. Kenia, Liberia, Mauritania, Sudan ja Uganda. ECHO on myös tukenut työtä, jota kehitysyhteistyön pääosasto on tehnyt epävakaassa tilanteessa olevissa maissa.

3.7. Tärkeimmät yhteistyökumppanit humanitaarisissa avustustoimissa

ECHOn antama humanitaarinen apu toimitetaan yhteistyökumppanien välityksellä. ECHO tekee yhteistyötä noin 200 kansalaisjärjestön, YK:n erityisjärjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen, kuten Punaisen Ristin kansainvälisen komitean sekä Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton kanssa.

ECHOlle on tärkeää työskennellä erilaisten yhteistyökumppanien kanssa. Näin se pystyy vastaamaan tehokkaasti jatkuvasti kasvaviin tarpeisiin eri puolilla maailmaa. ECHO on luonut yhä tiiviimmät yhteistyösuhteet kumppaneihinsa sekä toimintapoliittisissa kysymyksissä että humanitaaristen avustustoimien hallinnoinnissa.

ECHO toteutti vuonna 2007 avustustoimensa pääasiassa kansalaisjärjestöjen (47 prosenttia), YK:n erityisjärjestöjen (42 prosenttia) ja kansainvälisten järjestöjen (11 prosenttia) kautta. Lisätietoja rahoituksen vuotuisesta jakautumisesta eri kumppaniryhmien kesken on liitteen VI.6 jaksossa.

4. SUHTEET EU:N MUIHIN TOIMIELIMIIN, JÄSENVALTIOIHIN, TÄRKEIMPIIN HUMANITAARISEN ALAN KUMPPANEIHIN JA EU:N ULKOPUOLISIIN AVUNANTAJIIN

Edellisvuosien tapaan ECHO on pitänyt yllä aktiivisia suhteita muihin toimielimiin, jäsenvaltioihin ja kansainvälisiin järjestöihin ja edistänyt kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja humanitaaristen periaatteiden noudattamista (humaanisuus, puolueettomuus, syrjimättömyys ja tasapuolisuus) erityisesti yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla tapahtuvassa kehityksessä (esim. EUFOR Tšad).

ECHO on myös varmistanut, että velvoite kunnioittaa humanitaarista toimintatilaa hätätilanteissa on otettu huomioon eurooppalaisessa ja kansainvälisessä keskustelussa. Lisäksi ECHO on luonut kiinteät yhteistyösuhteet äskettäin nimitettyyn Euroopan parlamentin humanitaaristen asioiden esittelijään.

EU:n ulkopuolisista avunantajista ECHO piti suhteita yllä erityisesti Yhdysvaltoihin (USAID[21] ja PRM[22]) järjestämällä säännöllisesti videoneuvotteluja, joissa käsiteltiin yleisiä toimintaperiaatteita ja tietyissä maissa toteutettavia humanitaarisia avustustoimia. Tarkoituksena oli varmistaa, että toimet ovat johdonmukaisia ja täydentävät toisiaan.

Varmistaakseen strategisen ja luotettavan vuoropuhelun kumppaniensa kanssa ECHO järjestää vuosittain korkean tason strategisia vuoropuheluita jokaisen kumppanijärjestönsä kanssa (YK:n erityisjärjestöt, kansalaisjärjestöt ja Punainen Risti (ICRC ja IFRC)).

Enemmän tietoa kumppaneista on liitteen VI.6 jaksossa.

5. MUUT TOIMET

ECHOn on myös hoidettava seuraavia tehtäviä, joilla tuetaan humanitaarisen avun toimituksia ja varmistetaan avun korkea laatu:

1. humanitaarisen avun toimituksiin osallistuvaan henkilöstöön sovellettavan ECHOn turvallisuus politiikan kehittäminen

2. nopean reagointikyvyn vahvistaminen kentällä monialaisia ryhmiä koskevilla järjestelyillä

3. viestintästrategia ja tiedottaminen

4. koulutusalalla ECHO tukee humanitaarisen avun verkostoa , jossa voi suorittaa monitieteisen jatkotutkinnon.

Yksityiskohtaisempia tietoja edellä mainituista toimista on liitteen IV jaksossa.

ECHOn rahoittamien humanitaaristen avustustoimien asianmukainen täytäntöönpano varmistetaan hankkeen eri vaiheissa tehtävien eritasoisten tarkastusten ja valvontatoimenpiteiden avulla. ECHOn laatiman valvontastrategian eri osat sekä strategian valvonta- ja seurantamenettelyt kuvataan liitteen V jaksossa.

6. PÄÄTELMÄT

Vuonna 2007 ei syntynyt uusia merkittäviä humanitaarisia kriisejä . Luonnonkatastrofit aiheuttivat kuitenkin erittäin vakavaa tuhoa, ja on todennäköistä, että ilmastonmuutos lisää niiden voimakkuutta ja esiintymistiheyttä tulevaisuudessa. Myöskään konfliktien määrä ei ole muuttunut, mutta konfliktit kestävät nykyään pidempään, ovat yhä tuhoisampia ja kohdistuvat yhä useammin ennestään hädänalaiseen väestönosaan.

[1] EU:n perustamisesta tehdyn sopimuksen uuden 10c artiklan 2 kohta.

[2] Tämän lisäksi ECHO antoi apua yli 50 maassa 12 miljoonalle pakolaiselle ja 25 miljoonalle (kotimaansa sisällä) siirtymään joutuneelle henkilölle, joiden määrä on pysynyt vakiona; www.internal-displacement.org (IDMC, Internal Displacement Monitoring Centre, Global overview of Trends and Developments in 2006).

[3] http://www.icrc.org/Web/Eng/siteeng0.nsf/htmlall/section_ihl_in_brief?OpenDocument.

[4] http://www.goodhumanitariandonorship.org/.

[5] YK:n lastenrahasto.

[6] YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu.

[7] YK:n elintarvikeohjelma.

[8] Saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/echo/funding/key_figures/echo_en.htm.

[9] Perustuu komission 13.6.2007 antamaan tiedonantoon ”Tavoitteena eurooppalainen konsensus humanitaarisesta avusta” (KOM(2007) 317 lopullinen).

[10] KOM(2005) 153.

[11] Asiantuntijoiden määrä kasvoi 83:sta 96:een vuosina 2005–2007.

[12] Euroopan pelastuspalvelujoukot: Euroopan apu; http://ec.europa.eu/commission_barroso/president/pdf/rapport_barnier_en.pdf.

[13] KOM(2004) 101.

[14] Lähde: Centre for Research on the Epidemiology of Disasters (CRED), 2006 disasters in numbers http://www.unisdr.org/eng/media-room/press-release/2007/2006-Disaster-in-number-CRED-ISDR.pdf.

[15] Lähde: Annual Disaster Statistical Review, Numbers and Trends, 2006 http://www.em-dat.net/documents/Annual%20Disaster%20Statistical%20Review%202006.pdf.

[16] Sidottujen kokonaisvarojen jakautuminen budjettikohdittain vuonna 2007, EKR mukaan luettuna, on esitetty VI jaksossa.

[17] http://ec.europa.eu/echo/policies/strategy_en.htm.

[18] Haavoittuvuusindeksillä mitataan kansallisia valmiuksia lieventää ja vähentää kriisin vaikutuksia. Indeksi koostuu erilaisista mittareista aina inhimillisen kehityksen indeksistä alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuuteen; http://ec.europa.eu/echo/files/policies/strategy/strategy_2008_en.pdf.

[19] Kriisi-indeksissä arvioidaan vakavan tilanteen, kuten sodan tai luonnonkatastrofin, ajallista läheisyyttä tai verrataan kyseisen maan pakolaisväestön tai kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden osuutta kokonaisväestöön.

[20] Humanitaarisen avun budjettikohta.

[21] Yhdysvaltojen kansainvälisen kehityksen virasto (United States Agency for International Development, USAID).

[22] Yhdysvaltojen väestö-, pakolais- ja maahanmuuttoasioista vastaava virasto (Bureau of Population, Refugees, and Migration - US, PRM).