25.8.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 200/37

—

pitää myönteisenä toimintaohjelman tapaa koota yhteen komission sosiaalipoliittinen työ. Uudistettu ohjelma ja siinä esitettävät toimenpiteet koostuvat paljolti käytännön valmistelutoiminnasta, johon komissio on jo ryhtynyt. Niinpä ohjelma tarjoaa varsin vähän uusia avauksia, joiden avulla unionin sosiaalipolitiikan näkyvyyttä tai konkreettista sisältöä voitaisiin parantaa;

—

painottaa sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden merkitystä koko Lissabonin uudistetun strategian tavoitteiden saavuttamiselle ja muistuttaa erityisesti paikallis- ja aluetason keskeisestä roolista sen edistämisessä;

—

muistuttaa, etteivät talous- ja sosiaalialan toimet tue ja täydennä toisiaan automaattisesti, vaan että niiden välillä on jatkuvasti varmistettava tavoitteiden ja keinojen aito ja vastavuoroinen tasapaino. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun maailmantalouden nopeat muutokset lisäävät kansalaisten kokemaa epävarmuutta;

—

painottaa, että EU:n politiikkojen sosiaalisiin vaikutuksiin on kiinnitettävä systemaattista huomiota. Esimerkiksi unionin sisämarkkinoiden sosiaaliset vaikutukset ovat olleet joskus ennakoimattomia eikä niihin ole aina kyetty riittävästi varautumaan;

—

kannustaa komissiota kokoamaan yhteen vertailukelpoista ja moniulotteista tutkimustietoa hyvinvointijärjestelmien toimivuuden vahvistamisesta kiinnittäen erityistä huomiota alue- ja paikallistason toimintaedellytyksiin keskeisinä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjinä.

Esittelijä

:

Veikko Kumpumäki (FI, PSE), Lapin liiton maakuntavaltuuston jäsen

1.

pitää myönteisenä toimintaohjelman tapaa koota yhteen komission sosiaalipoliittinen työ. Uudistettu ohjelma ja siinä esitettävät toimenpiteet koostuvat paljolti käytännön valmistelutoiminnasta, johon komissio on jo ryhtynyt. Niinpä ohjelma tarjoaa varsin vähän uusia avauksia, joiden avulla unionin sosiaalipolitiikan näkyvyyttä tai konkreettista sisältöä voitaisiin parantaa.

2.

muistuttaa siitä, että EU:n sosiaalisen todellisuuden kartoitukseen liittynyt julkinen kuuleminen korosti osaltaan kansalaisten luottamuksen Euroopan unioniin riippuvan tavalla tai toisella uskottavasta eurooppalaisesta sosiaalipolitiikasta, joka on Euroopan sosiaalisen mallin olennainen osa. Tämän luottamuksen rakentaminen on keskeistä edistyksen, uudistamisen ja muutoshalukkuuden kannalta.

3.

painottaa sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden merkitystä koko Lissabonin uudistetun strategian tavoitteiden saavuttamiselle ja muistuttaa erityisesti paikallis- ja aluetason keskeisestä roolista sen edistämisessä.

4.

muistuttaa, etteivät talous- ja sosiaalialan toimet tue ja täydennä toisiaan automaattisesti, vaan että niiden välillä on jatkuvasti varmistettava tavoitteiden ja keinojen aito ja vastavuoroinen tasapaino. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun maailmantalouden nopeat muutokset lisäävät kansalaisten kokemaa epävarmuutta.

5.

painottaa, että EU:n politiikkojen sosiaalisiin vaikutuksiin on kiinnitettävä systemaattista huomiota. Esimerkiksi unionin sisämarkkinoiden sosiaaliset vaikutukset ovat olleet joskus ennakoimattomia eikä niihin ole aina kyetty riittävästi varautumaan.

6.

pitää tärkeänä toimintaohjelman lausumaa Euroopan sosiaalisten perustavoitteiden pysyvyydestä ja unionin sitoutumisesta harmonisiin, yhtenäisiin ja osallistaviin yhteiskuntiin.

7.

kiinnittää huomiota siihen, että sosiaalipolitiikka on nähtävä myös harmonista yhteiskuntakehitystä turvaavana ja vakauttavana elementtinä, ei pelkkänä jousto- ja muutostekijänä.

8.

tunnustaa entistä laajemman sosiaalisen toimintaohjelman tarpeen ja elinikäisen koulutuksen merkityksen sen keskeisenä osana. Koulutusta ei kuitenkaan tule tarkastella pelkästään kilpailutekijänä, vaan myös sen suuri sosiaalinen merkitys on tunnustettava. Yksilöiden menestymismahdollisuuksien turvaamisen ohella on varmistettava myös huonommin menestyneiden kansalaisten sosiaalinen turvallisuus ja osallisuus.

9.

korostaa eri väestöryhmien ja sukupolvien sekä alueiden välisen solidaarisuuden merkitystä. Keskustelua väestön ikärakenteen muutoksista ja hyvinvointijärjestelmien riittävyydestä ja kestävyydestä tuleekin laajentaa kattamaan kaikki ikä- ja väestöryhmät, ja erityistä huomiota tässä on kiinnitettävä myös vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden aktiiviseen osallisuuteen.

10.

kannustaa komissiota kokoamaan yhteen vertailukelpoista ja moniulotteista tutkimustietoa hyvinvointijärjestelmien toimivuuden vahvistamisesta kiinnittäen erityistä huomiota alue- ja paikallistason toimintaedellytyksiin keskeisinä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjinä.

11.

suhtautuu positiivisesti eurooppalaisen yhteistyön kehittämiseen maahanmuuttajien kotouttamisen helpottamiseksi ja korostaa alue- ja paikallistason asiantuntemuksen hyödyntämistä tässä työssä.

12.

toteaa ohjelman kolmen toisiinsa liittyvän yleisen päämäärän osalta seuraavaa:

13.

muistuttaa, että alue- ja paikallistasolla on paljon annettavaa innovaatioita ja kehittymistä kaipaavalle EU:lle. Niiden osaamista olisi kyettävä hyödyntämään tehokkaasti osana uudistettua sosiaalista toimintaohjelmaa.

14.

pitää hyvänä lapsiin ja nuoriin keskittyvän toiminnan jatkamista ja korostaa tässä erityisesti ennaltaehkäisevien toimien merkitystä.

15.

muistuttaa, että koulutusjärjestelmien laadun arvioinnissa ja kehittämisessä on painotettava koulusuoriutumisen lisäksi lasten ja nuorten hyvinvointia, turvallisuutta ja viihtyvyyttä. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myös opettajien pedagogiseen osaamiseen koulutuksen kaikilla tasoilla sekä koulutuksellisen tasa-arvon tavoitteeseen.

16.

kannustaa avointa koordinaatiomenetelmää keskittymään tällä alueella hyvien paikallisten ja alueellisten ratkaisu- ja toimintatapojen kartoittamiseen ja kehittämiseen sekä tiedon levittämiseen niiden laajemman soveltamisen mahdollistamiseksi. Tässä yhteydessä AK muistuttaa, että avoin koordinaatiomenetelmä on jäsenvaltioiden vapaaehtoista yhteistyötä.

17.

muistuttaa, etteivät kasvu ja työllisyys yksin riitä takamaan sosiaalisesti oikeudenmukaista yhteiskuntaa, vaan kaikilla tasoilla tarvitaan myös tehokasta ja vastuullista sosiaalipolitiikkaa.

18.

painottaa monipuolisen ja moniarvoisen tiedon keräämisen ja levittämisen tarvetta onnistuneiden joustoturvamallien mahdollistamiseksi.

19.

korostaa, että elinikäisen oppimisen tulisi olla kaikkien ikä- ja väestöryhmien edun mukaista ja kaikkien saatavilla. Tietoisuutta tästä on kuitenkin vielä tarpeen lisätä, ja lisäksi laadukkaan aikuiskoulutuksen kehittäminen vaatii laajaa yhteistyötä kaikilla hallinnon tasoilla ja eri toimijoiden kesken. Ammatillisesti suuntautuneen koulutuksen kohdalla on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että koulutus vastaa työelämän tarpeita ja että koulutusjärjestelmä voi tarvittaessa reagoida hyvinkin nopeasti esiin tuleviin koulutustarpeisiin. Koulutustarpeiden ennakointia olisikin mahdollisuuksien mukaan kehitettävä yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa.

20.

muistuttaa, että yhteiskunta tarvitsee myös ihmisiä, joilla on hoito- ja hoivatyöhön liittyvä pätevyys, ja sen vuoksi myös kyseiset taidot tulee laskea osaksi toimintaohjelmassa mainittua ”nykypäivän taitovalikoimaa”.

21.

painottaa uusien työn ja oppimisen yhdistävien koulutusmuotojen tarvetta sekä kannustaa avoimeen keskusteluun julkisen vallan, työnantajan ja yksilön omasta vastuusta näiden työnteon ja opiskelun yhdistävien järjestelyjen kohdalla.

22.

korostaa tavoitetta parantaa samanaikaisesti sekä työelämän laatua että työn tuloksellisuutta ja pitää tärkeänä tätä koskevan tutkimustiedon ja hyvien käytäntöjen levittämistä.

23.

ilmaisee tyytyväisyytensä komission sitoumukseen varmistaa, ettei perustamissopimukseen sisältyvien perusvapauksien ja perusoikeuksien suojelun välille synny ristiriitaa, ja kehottaa komissiota keräämään asiasta kokemuksia myös alue- ja paikallistasolla.

24.

painottaa, että eurooppalaisten terveysjärjestelmien analysoinnissa ja kehittämisessä on otettava huomioon niiden laaja toimintakokonaisuus, mukaan lukien palvelujen ja työvoimatarpeen suunniteltavuus, laatu ja saatavuus. Alue- ja paikallishallinto julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen pääasiallisena järjestäjänä on keskeinen yhteistyökumppani tässä työssä.

25.

toteaa olevansa erittäin tyytyväinen komission sitoumukseen varmistaa, että yhtenäismarkkinat ja kilpailusäännöt edistävät korkealuokkaisten ja kaikkien saatavilla olevien sosiaalipalvelujen kehittämistä. Tämä edellyttää vankkaa oikeusperustaa yleishyödyllisille palveluille sekä tarvittavien kanavien luomista sosiaalipalvelujen ja yhtenäismarkkinoiden sääntelyn yhteensovittamiseen liittyvien ongelmien avointa käsittelyä ja ratkaisemista varten. Riittävän tiedonsaannin ja parhaiden kokemusten laajemman hyödyntämisen turvaamiseksi olisi alue- ja paikallistason kokemuksia koottava järjestelmällisesti yhteen. Tämä ei kuitenkaan merkitse jäsenvaltioille kattavaa raportointivelvoitetta, eikä siitä siten pitäisi koitua alue- ja paikallisyhteisöille kohtuutonta hallintotaakkaa.

26.

kehottaa painottamaan sosiaalisia oikeuksia ja yhteisvastuuta unionin pyrkimyksissä torjua köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä sekä pohtimaan vakavasti, kuuluvatko elintarvikeohjelmat ja ruokapankit eurooppalaiseen hyvinvointivaltioon 2000-luvulla.

27.

pitää keskeisen tärkeänä edistää miesten ja naisten tasa-arvoa, poistaa sukupuolten väliset palkkaerot sekä mahdollistaa työn ja perhe-elämän tehokas yhteensovittaminen.

28.

tukee syrjimättömyyttä koskevan uuden painopistealueen esille nostamista korostamalla Euroopan unionin merkittävää potentiaalia syrjimättömyyden edelläkävijänä.

29.

suhtautuu myönteisesti toimintaohjelman laaja-alaiseen lähestymistapaan, joka kokoaa yhteen eri sektoreiden toimet. Samalla komitea kuitenkin kehottaa komissiota varmistamaan, ettei tämä lähestymistapa peitä alleen perinteisen sosiaalipolitiikan keskeisiä haasteita, kuten kasvavia tuloeroja ja lisääntyvää eriarvoisuutta sekä toimia haasteisiin vastaamiseksi.

30.

nostaa esiin, että ohjelmassa esitetyillä toimilla on usein monia erilaisia, joskus toisilleen vastakkaisiakin, ulottuvuuksia, jotka vaativat syvällistä pohdintaa. Esimerkiksi liikkuvuuden edistämisen yhteydessä on kiinnitettävä huomiota myös niihin ongelmiin, jotka aiheutuvat nuorten poismuutosta ja sen myötä ikärakenteen vääristymisestä joillakin alueilla. Alueiden komitea painottaa, että myös ”liikkumattoman” väestönosan ja vähemmän houkuttelevien alueiden tasavertaiset mahdollisuudet on turvattava. Samoin on huomioitava esimerkiksi lisääntyvän liikkuvuuden ympäristövaikutukset.

31.

korostaa, että avointa koordinaatiota – kuten muutakin eurooppalaisen sosiaalipolitiikan keinovalikoimaa – on kehitettävä jäsenmaiden omista sosiaalipoliittisista tarpeista, joista paras käytännön tietämys on alue- ja paikallistasolla. Koska jäsenmaiden ja niiden eri alueiden tilanteet ovat hyvin erilaisia, ei määrällisten sosiaalipolitiikan tavoitteiden käyttöönotto ole ongelmatonta. EU-tason avointa koordinaatiota olisikin ensisijassa parannettava kohdentamalla se tiettyihin keskeisiin kysymyksiin, tehostamalla raportointia ja tutkimustyötä sekä lisäämällä alue- ja paikallistason konkreettisen tietämyksen merkitystä koordinointiprosessien implementoinnissa ja kehittämisessä. Näin voitaisiin lisätä merkittävästi menetelmän vaikuttavuutta ja näkyvyyttä ja siis EU:n sosiaalipolitiikan – joka on Euroopan integraatiohankkeen olennainen osa – laatua. Nyt avoimen koordinaatiomenetelmän kytkökset alue- ja paikallishallintoon ovat jääneet liian heikoiksi.

32.

muistuttaa Euroopan tason sosiaalisen vuoropuhelun tehtävistä ja mahdollisuuksista paikallis- ja aluehallinnon alalla toimintaohjelman aloitteita ja niiden toimeenpanoa valmisteltaessa ja pitää tärkeänä, että tätä vuoropuhelua edelleen kehitetään.