Keskiviikko 9. heinäkuuta 2008
Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittaminen: liite XI ***I

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 9. heinäkuuta 2008 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 muuttamisesta ja liitteen XI sisällön määrittämisestä (KOM(2006)0007 — C6-0029/2006 — 2006/0008(COD))

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0007),

ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2007)0376),

ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan sekä 42 ja 308 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0029/2006),

ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A6-0229/2008);

Keskiviikko 9. heinäkuuta 2008
P6_TC1-COD(2006)0008

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 9. heinäkuuta 2008, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o …/2008 antamiseksi sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 883/2004 muuttamisesta ja sen liitteiden sisällön määrittämisestä

(ETA:n ja Sveitsin kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 42 ja 308 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen ║,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 883/2004 (4) säädetään, että asetuksen liitteiden II, X ja XI sisältö määritetään ennen asetuksen soveltamisen alkamispäivää.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 883/2004 liitteitä I, III, IV, VI, VII, VIII ja IX olisi mukautettava, jotta voitaisiin ottaa huomioon sekä niiden jäsenvaltioiden vaatimukset, jotka ovat liittyneet Euroopan unioniin asetuksen antamispäivän jälkeen, että tilanteen viimeaikainen kehittyminen muissa jäsenvaltioissa.

(3)

▐ Asetuksen (EY) N:o 883/2004 ▐ 56 artiklan 1 kohdassa ja 83 artiklassa viitataan jäsenvaltioiden lainsäädännön soveltamista koskeviin erityissäännöksiin, jotka esitetään kyseisen asetuksen liitteessä XI. Liitteessä XI on tarkoitus ottaa huomioon jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmien ominaispiirteet, jotta helpotetaan yhteensovittamissääntöjen soveltamista.

(4)	Useat jäsenvaltiot ovat pyytäneet sosiaaliturvalainsäädäntönsä soveltamista koskevien merkintöjen sisällyttämistä liitteeseen XI ja toimittaneet komissiolle oikeudelliset ja käytännön selvitykset lainsäädännöstään ja järjestelmistään.

(5)	Uuden asetuksen järkeistämis- ja yksinkertaistamistarpeen mukaisesti tarvitaan yhteinen lähestymistapa sen varmistamiseksi, että eri jäsenvaltioita koskevia merkintöjä, jotka ovat saman luonteisia ja joilla on sama tavoite, käsitellään periaatteessa samalla tavalla.

(6)

Koska asetuksen (EY) N:o 883/2004 tavoitteena on koordinoida sosiaaliturvalainsäädäntöä, jonka alalla jäsenvaltioilla on yksinomainen vastuu, asetukseen ei pitäisi sisällyttää merkintöjä, jotka eivät ole yhteensopivia asetuksen tarkoituksen tai tavoitteen kanssa, eikä merkintöjä, joilla pyritään yksinomaan selkeyttämään kansallisen lainsäädännön tulkintaa.

(7)

Joissakin jäsenvaltioiden pyynnöissä tuli esiin kysymyksiä, jotka ovat yhteisiä useille jäsenvaltioille; sen vuoksi on asianmukaista käsitellä näitä kysymyksiä yleisemmällä tasolla joko selkeyttämällä asetuksen (EY) N:o 883/2004 tekstiä tai sen jotakin toista liitettä, jota näin ollen olisi muutettava vastaavasti, tai antamalla säännöksiä 89 artiklassa tarkoitetussa täytäntöönpanoasetuksessa ennemminkin kuin sisällyttämällä samankaltaisia säännöksiä liitteeseen XI useiden jäsenvaltioiden osalta.

(8)	Tiettyjä erityiskysymyksiä on myös asianmukaista käsitellä niiden tarkoituksen ja sisällön mukaan muissa liitteissä ║ kuin liitteessä XI, jotta taataan asetuksen (EY) N:o 883/2004 liitteiden sisäinen ja niiden välinen johdonmukaisuus.

(9)

Jotta helpotetaan asetuksen (EY) N:o 883/2004 käyttöä kansalaisten kannalta, kun he pyytävät tietoja tai jättävät hakemuksia jäsenvaltioiden laitoksille, kyseisten jäsenvaltioiden lainsäädäntöä koskevat viittaukset olisi tehtävä myös alkuperäiskielellä mahdollisuuksien mukaan, jotta vältetään mahdolliset väärinymmärrykset.

(10)	Asetus (EY) N:o 883/2004 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti.

(11)	Asetuksessa (EY) N:o 883/2004 säädetään, että sitä sovelletaan täytäntöönpanoasetuksen voimaantulopäivästä lähtien. Sen vuoksi tätä asetusta olisi sovellettava samasta päivästä alkaen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 883/2004 seuraavasti:

Lisätään johdanto-osan 5 kappaleen jälkeen kappale seuraavasti:

” (5 a)

Asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteessä VI olevat joitakin jäsenvaltioita koskevat kohdat sisältyvät nyt asetuksen (EY) N:o 883/2004 tiettyihin yleisiin säännöksiin. Esimerkiksi asetuksen (EY) N:o 883/2004 5 artiklassa, joka koskee etuuksien, tulojen, tosiseikkojen tai tapahtumien rinnastamista, säädetään, että jos tietyillä seikoilla tai tapahtumilla on toimivaltaisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla oikeusvaikutuksia, vastaavilla seikoilla tai tapahtumilla on oltava samat oikeusvaikutukset myös toisessa jäsenvaltiossa. Näin ollen monista asetuksen (ETY) N:o 1408/71 liitteen VI kohdista on tullut tarpeettomia. ”

Lisätään johdanto-osan 8 kappaleen jälkeen kappale seuraavasti:

” (8 a)

Entisten rajatyöntekijöiden perheenjäsenten olisi voitava jatkaa hoitoa vakuutetun entisessä työskentelymaassa tämän eläkkeelle siirtymisen jälkeen. ”

Lisätään johdanto-osan 17 kappaleen jälkeen kappale seuraavasti:

” (17 a)

Kun henkilöön on alettu soveltaa tiettyä lainsäädäntöä tämän asetuksen II osaston mukaisesti, vakuuttamista ja etuusoikeutta koskevat edellytykset olisi määriteltävä toimivaltaisen jäsenvaltion lainsäädännössä ja yhteisön oikeutta noudattaen. ”

Lisätään johdanto-osan 18 kappaleen jälkeen kappale seuraavasti:

” (18 a)

Sovellettavan lainsäädännön yhtenäisyys on erittäin tärkeä periaate, jota olisi vahvistettava. Tämän ei pidä kuitenkaan tarkoittaa, että pelkästään se, että jonkin jäsenvaltion laitos tämän asetuksen mukaisesti myöntää etuuden, mihin kuuluu vakuutusmaksujen maksaminen tai vakuutussuoja etuudensaajaa varten, sinällään merkitsisi, että kyseisen jäsenvaltion lainsäädännöstä tulee asianomaiseen henkilöön sovellettava lainsäädäntö (5).

Lisätään 1 artiklaan alakohta seuraavasti:

” (v a)

’luontoisetuudella’ jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti myönnettäviä luontoisetuuksia, joiden tarkoituksena on tarjota tai saattaa saataville sairaanhoitopalveluja tai hoitotuotteita ja hoitoon liittyviä lisäpalveluja tai korvata näistä aiheutuneet kustannukset. Tähän kuuluvat pitkäaikaishoitoon liittyvät luontoisetuudet. ”

Korvataan 3 artiklan 5 kohta seuraavasti:

” 5. Tätä asetusta ei sovelleta:

a)	lääkinnälliseen ja sosiaalihuoltoon, eikä

sellaisiin etuuksiin, joiden osalta jäsenvaltio ottaa vastuun henkilöihin kohdistuneista vahingoista ja antaa korvauksia, kuten etuuksiin sodan ja sotatoimien tai niiden seurauksien uhreille, rikoksen, salamurhan tai terroritekojen uhreille, jäsenvaltion viranomaisten tehtäviään hoitaessaan aiheuttamien vahinkojen uhreille tai uhreille, joille on aiheutunut vahinkoa poliittisista tai uskonnollisista syistä tai syntyperän vuoksi. ”

Korvataan 14 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4. Jos jäsenvaltion lainsäädännössä oikeus vapaaehtoiseen vakuutukseen tai valinnaiseen jatkuvaan vakuutukseen edellyttää asumista kyseisessä jäsenvaltiossa tai aiempaa toimimista palkkatyöntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, 5 artiklan b alakohtaa sovelletaan vain henkilöihin, jotka joskus aiemmin ovat kuuluneet kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön piiriin palkkatyön tai itsenäisen ammatinharjoittamisen perusteella.

5. Jos jäsenvaltion lainsäädännössä oikeus vapaaehtoiseen vakuutukseen tai valinnaiseen jatkuvaan vakuutukseen edellyttää, että henkilöllä on täyttyneitä vakuutuskausia, tällainen oikeus myönnetään vain henkilöille, joilla on aiemmin täyttyneitä vakuutuskausia kyseisessä jäsenvaltiossa samassa järjestelmässä.”

Korvataan 18 artiklan 2 kohta seuraavasti:

” 2. Rajatyöntekijän perheenjäsenet ovat oikeutettuja luontoisetuuksiin oleskellessaan toimivaltaisessa jäsenvaltiossa. Liitteen III voimassaolon ajan ja jos toimivaltainen jäsenvaltio sisältyy liitteen III luetteloon, rajatyöntekijän perheenjäsenet, jotka asuvat samassa jäsenvaltiossa kuin rajatyöntekijä, ovat kuitenkin oikeutettuja luontoisetuuksiin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa ainoastaan 19 artiklan 1 kohdassa säädetyin ehdoin. ”

Korvataan 28 artiklan 1 kohta seuraavasti:

” 1. Iän tai työkyvyttömyyden vuoksi eläkkeelle jääneellä rajatyöntekijällä on sairastuessaan oikeus edelleen saada luontoisetuuksia siinä jäsenvaltiossa, jossa hän on viimeksi toiminut palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, jos kyseessä on mainitussa jäsenvaltiossa aloitetun hoidon jatkaminen. Hoidon jatkamisella tarkoitetaan sairauden tutkimisen, diagnosoimisen ja hoidon jatkamista koko sen keston ajan.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan mutatis mutandis eläkkeelle jääneen rajatyöntekijän perheenjäseniin. ”

10.

Korvataan 51 artiklan 3 kohta seuraavasti:

” 3. Jos jäsenvaltion lainsäädännön tai tietyn tämän jäsenvaltion järjestelmän mukaan etuuksia koskevan oikeuden saamiseksi, säilyttämiseksi tai takaisinsaamiseksi edellytetään, että asianomainen on vakuutettu riskin toteutumishetkellä, tämä edellytys katsotaan täyttyneeksi, jos kyseinen henkilö on aiemmin ollut vakuutettuna tämän jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti tai tietyssä tämän jäsenvaltion järjestelmässä ja on riskin toteutumishetkellä vakuutettuna toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti saman riskin varalta, tai muussa tapauksessa etuus myönnetään saman riskin varalta toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti. Jälkimmäinen edellytys katsotaan kuitenkin täyttyneeksi 57 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa. ’

11.

Korvataan 52 artiklan 4 kohta seuraavasti:

”4. Jos 1 kohdan a alakohdan mukainen laskelma jossain jäsenvaltiossa johtaa aina siihen tulokseen, että itsenäinen etuus on vähintään yhtä suuri kuin 1 kohdan b alakohdan mukaisesti laskettu pro rata -etuus, toimivaltainen laitos luopuu pro rata -laskelmasta edellyttäen, että

a)	tällainen tapaus esitetään liitteessä VIII olevassa 1 osassa,

b)	tapauksessa ei sovelleta lainsäädäntöä, joka sisältää 54 ja 55 artiklassa tarkoitettuja sääntöjä päällekkäisyyden estämiseksi, paitsi jos 55 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, ja

c)	57 artiklaa ei sovelleta toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti täyttyneisiin kausiin tässä erityistapauksessa tarkoitetuissa olosuhteissa .”

12.

Lisätään 52 artiklaan kohta seuraavasti:

” 4 a. Sen estämättä, mitä 1, 2 ja 3 kohdassa säädetään, pro rata -laskelmaa ei sovelleta järjestelmiin, joiden tarjoamien etuuksien laskemisessa ajanjaksoilla ei ole merkitystä sillä edellytyksellä, että tällaiset järjestelmät on lueteltu liitteessä VIII olevassa 2 osassa. Tällaisissa tapauksissa kyseisellä henkilöllä on oikeus etuuteen, joka on laskettu asianomaisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti. ”

13.	Lisätään 56 artiklan 1 kohdan c alakohtaan ilmaisu ”tarvittaessa” ennen ilmaisua ”asianomaisen jäsenvaltion osalta liitteessä XI säädettyjen menettelyjen mukaisesti”.

14.

Lisätään 56 artiklaan kohta seuraavasti:

” 1 a. Jos 1 kohdan c alakohtaa ei sovelleta, koska jäsenvaltion lainsäädännön mukaan etuutta ei lasketa vakuutus- tai asumiskausien vaan muiden, ajasta riippumattomien tekijöiden perusteella, toimivaltainen laitos ottaa kunkin, toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan täyttyneen vakuutus- tai asumiskauden osalta laskennassa huomioon karttuneen pääoman tai karttuneeksi katsotun pääoman määrän taikka minkä tahansa muun tekijän soveltamansa lainsäädännön mukaisesti jaettuna kyseisessä eläkejärjestelmässä käytetyillä vastaavilla kausien yksiköillä. ”

15.	Lisätään 57 artiklaan kohta seuraavasti: ” 3 a. Tätä artiklaa ei sovelleta liitteessä VIII olevassa 2 osassa lueteltuihin järjestelmiin. ”

16.

Korvataan 62 artiklan 3 kohta seuraavasti:

” 3. Edellä 1 ja 2 kohdasta poiketen asuinpaikan laitoksen on otettava 65 artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen työttömien henkilöiden osalta täytäntöönpanoasetuksen mukaisesti huomioon ne palkka- tai ammattitulot, jotka asianomainen henkilö on saanut jäsenvaltiossa, jonka lainsäädäntöä häneen sovellettiin hänen toimiessaan viimeksi palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. ”

17.

Lisätään 68 artiklan jälkeen artikla seuraavasti:

”68 a artikla

Etuuksien antaminen

Jos henkilö, jolle perhe-etuudet olisi myönnettävä, ei käytä niitä perheenjäsentensä elättämiseen, toimivaltainen laitos täyttää lakisääteiset velvollisuutensa myöntämällä mainitut etuudet luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, joka tosiasiallisesti huolehtii perheenjäsenten elatuksesta, heidän asuinjäsenvaltionsa laitoksen tai heidän asuinjäsenvaltionsa toimivaltaisen viranomaisen tätä tarkoitusta varten nimeämän laitoksen tai elimen pyynnöstä ja kautta. ”

18.	Lisätään 87 artiklan 10 kohdan jälkeen kohta seuraavasti: ” 10 a. Liite III kumotaan viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen soveltamisen alkamispäivästä. ”

19.	Muutetaan liitteet tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan asetuksen (EY) N:o 883/2004 89 artiklassa mainitun täytäntöönpanoasetuksen voimaantulopäivästä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ║

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

(1) EUVL C 161, 13.7.2007, s. 61.

(2) EUVL C ….

(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 9. heinäkuuta 2008.

(4) EUVL L 166, 30.4.2004, s. 1. Oikaistu toisinto julkaistu EUVL L 200, 7.6.2004, s. 1.

(5) Ks. yhdistetyt asiat C-502/01 ja C-31/02, Gaumain-Cerri ja Barth, Kok. [2004], s. I-6483. ”

Keskiviikko 9. heinäkuuta 2008
LIITE

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 883/2004 liitteet seuraavasti:

Muutetaan liitteessä I oleva I jakso seuraavasti:

a)	Lisätään otsakkeen ”A. BELGIA” alla olevan merkinnän jälkeen seuraava kohta: ” A a. BULGARIA Valtion maksamat perhelain 92 §:n mukaiset elatustuet ”

b)	Lisätään kohdan ”C. SAKSA” jälkeen seuraavat kohdat: ” C a. VIRO Elatustuesta 21 päivänä helmikuuta 2007 annetun lain mukainen elatustuki C b. ESPANJA 7 päivänä joulukuuta 2007 annetun kuninkaallisen asetuksen N:o 1618/2007 mukaiset elatustuet ”

c)	Lisätään otsakkeen ”D. RANSKA” alla olevan merkinnän jälkeen seuraava kohta: ” D a. LIETTUA Lasten elatustukirahastosta annetun lain mukaiset maksut lasten elatustukirahastosta D b. LUXEMBURG 26 päivänä heinäkuuta 1980 annetussa laissa tarkoitettu elatustuki ja sen takaisinperintä ”

d)	Lisätään otsakkeen ”I. ITÄVALTA” alla olevan merkinnän jälkeen seuraava kohta: ” I a. PUOLA Elatustukeen oikeutettujen henkilöiden tuesta annetun lain mukaiset elatustukirahastosta maksettavat etuudet ”

Lisätään otsakkeen ”F. PORTUGALI” alla olevan merkinnän jälkeen seuraavat kohdat:

” F a. SLOVENIA

Elatustuki Slovenian tasavallan takuu- ja toimeentulorahastosta 25 päivänä heinäkuuta 2006 annetun lain mukaisesti

F b. SLOVAKIA

Korvaava elatustuki korvaavasta elatustuesta annetun lain N:o 452/2004 Kok., sellaisena kuin se on muutettuna myöhemmillä säädöksillä, mukaisesti. ”

Muutetaan liitteessä I oleva II jakso seuraavasti:

a)	Lisätään otsakkeen ”A. BELGIA” alla olevan merkinnän jälkeen seuraavat kohdat: ” A a. BULGARIA Kertasuoritteinen äitiysavustus (laki lasten perheavustuksista) A b. TŠEKKI Synnytysavustus A c. VIRO Synnytysavustus Adoptioavustus ”

b)	Muutetaan otsake ”B. ESPANJA” seuraavasti: ” B. ESPANJA Kertasuoritteinen synnytysavustus ja kertasuoritteinen adoptioavustus ”

c)	Lisätään▐ otsakkeen ”C. RANSKA” alla olevan tekstin jälkeen seuraavat sanat: ”paitsi silloin, kun ne maksetaan henkilölle, johon sovelletaan edelleen Ranskan lainsäädäntöä 12 artiklan tai 16 artiklan nojalla”

d)	Lisätään otsakkeen ”C. RANSKA” alla olevan merkinnän jälkeen seuraavat kohdat: ” C a. LATVIA Synnytysavustus Adoptioavustus C b. LIETTUA Kertasuoritteinen lapsiavustus ”

Lisätään otsakkeen ”D. LUXEMBURG” alla olevan merkinnän jälkeen seuraavat kohdat:

” D a. UNKARI

Äitiysavustus

D b. PUOLA

Kertasuoritteinen synnytysavustus (perhe-etuuslaki)

D c. ROMANIA

Synnytysavustus

Vauvanvaate- ja -varustepakkaus vastasyntyneille

D d. SLOVENIA

Synnytysavustus

D e. SLOVAKIA

Synnytysavustus

Synnytysavustuksen lisäosa ”

Korvataan liite II seuraavasti:

”LIITE II

VOIMASSA PYSYVIEN SOPIMUSTEN MÄÄRÄYKSET, JOITA SOVELTUVISSA TAPAUKSISSA SOVELLETAAN AINOASTAAN NIIDEN SOVELTAMISALAAN KUULUVIIN HENKILÖIHIN

[8 artiklan 1 kohta]

Yleisiä huomioita

Huomattakoon, että jäsenvaltioiden sellaisten kahdenvälisten sopimusten määräyksiä, jotka eivät kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan ja jotka pysyvät voimassa, ei ole esitetty tässä liitteessä. Näihin määräyksiin sisältyvät sellaisista sopimuksista johtuvat jäsenvaltioiden keskinäiset velvoitteet, joissa on esimerkiksi määräyksiä kolmannessa maassa täyttyneiden vakuutuskausien yhteenlaskemisesta.

Voimassa pysyvien sosiaaliturvasopimusten määräykset

a) BELGIA–SAKSA

7 päivänä joulukuuta 1957 tehtyyn yleiseen sopimukseen liittyvän, samana päivänä tehdyn päätöspöytäkirjan 3 ja 4 artikla, sellaisina kuin ne ovat 10 päivänä marraskuuta 1960 tehdyssä lisäpöytäkirjassa 10 (eräillä raja-alueilla ennen toista maailmansotaa, sen aikana ja sen jälkeen täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen) .

b) BELGIA–LUXEMBURG

Rajatyöntekijöiden sosiaaliturvasta 24 päivänä maaliskuuta 1994 tehty sopimus (kiinteä lisäkorvaus) .

c) BULGARIA–SAKSA

Sosiaaliturvasta 17 päivänä joulukuuta 1997 tehdyn sopimuksen 28 artiklan 1 kohdan b alakohta (Bulgarian ja entisen Saksan demokraattisen tasavallan tekemien sopimusten pitäminen voimassa niiden henkilöiden osalta, jotka saivat eläkettä jo ennen vuotta 1996) .

d) BULGARIA–ITÄVALTA

Sosiaaliturvasta 14 päivänä huhtikuuta 2005 tehdyn sopimuksen 38 artiklan 3 kohta (ennen 27 päivää marraskuuta 1961 täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen); tätä kohtaa sovelletaan vain mainitun sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin .

e) BULGARIA–SLOVENIA

Sosiaaliturvasta 18 päivänä joulukuuta 1957 tehdyn sopimuksen 32 artiklan 2 kohta (ennen 31 päivää joulukuuta 1957 täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen) .

f) TŠEKKI–SAKSA

Sosiaaliturvasta 27 päivänä heinäkuuta 2001 tehdyn sopimuksen 39 artiklan 1 kohdan b ja c alakohta (entisen Tšekkoslovakian tasavallan ja entisen Saksan demokraattisen tasavallan tekemän sopimuksen pitäminen voimassa niiden henkilöiden osalta, jotka saivat eläkettä jo ennen vuotta 1996; yhdessä asianomaisista sopimusvaltioista täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen niiden henkilöiden osalta, jotka saivat 1 päivänä syyskuuta 2002 eläkettä näiden kausien perusteella toisessa sopimusvaltiossa ja asuivat samalla tämän alueella) .

g) TŠEKKI–KYPROS

Sosiaaliturvasta 19 päivänä tammikuuta 1999 tehdyn sopimuksen 32 artiklan 4 kohta (asiasta vuonna 1976 tehdyn sopimuksen mukaisesti täyttyneiden työskentelykausien laskemista koskevan toimivallan määrittäminen); tätä kohtaa sovelletaan vain sen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin .

h) TŠEKKI–LUXEMBURG

17 päivänä marraskuuta 2000 tehdyn sopimuksen 52 artiklan 8 kohta (vakuutuskausien huomioon ottaminen poliittisten pakolaisten osalta) .

i) TŠEKKI–ITÄVALTA

Sosiaaliturvasta 20 päivänä heinäkuuta 1999 tehdyn sopimuksen 32 artiklan 3 kohta (ennen 27 päivää marraskuuta 1961 täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen); tätä kohtaa sovelletaan vain mainitun sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin .

j) TŠEKKI–SLOVAKIA

Sosiaaliturvasta 29 päivänä lokakuuta 1992 tehdyn sopimuksen 12, 20 ja 33 artikla (12 artiklassa määritetään toimivalta myöntää perhe-eläke-etuus; 20 artiklassa määritetään toimivalta laskea ennen Tšekin ja Slovakian liittotasavallan hajoamispäivää täyttyneet vakuutuskaudet; 33 artiklassa määritetään toimivalta maksaa ennen Tšekin ja Slovakian liittotasavallan hajoamispäivää myönnetyt eläkkeet) .

k) TANSKA–SUOMI

18 päivänä elokuuta 2003 tehdyn pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen 7 artikla kotimatkasta asuinmaahan aiheutuneiden lisäkustannusten korvaamisesta silloin, kun asianomainen henkilö joutuu toisessa Pohjoismaassa oleskellessaan sairautensa vuoksi käyttämään kalliimpaa matkustustapaa kuin hän muutoin olisi käyttänyt .

l) TANSKA–RUOTSI

m) SAKSA–ESPANJA

Sosiaaliturvasta 4 päivänä joulukuuta 1973 tehdyn sopimuksen 45 artiklan 2 kohta (diplomaatti- ja konsuliviranomaisten toimesta tapahtuva edustus) .

n) SAKSA–RANSKA

i)	10 päivänä heinäkuuta 1950 tehtyyn yleissopimukseen kyseisenä päivänä tehty lisäsopimus N:o 4, sellaisena kuin se on 18 päivänä kesäkuuta 1955 tehdyssä lisäsopimuksessa N:o 2 (1 päivän heinäkuuta 1940 ja 30 päivän kesäkuuta 1950 välisenä aikana täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen);

ii)	Mainitussa lisäsopimuksessa N:o 2 oleva I osasto (ennen 8 päivää toukokuuta 1945 täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen);

iii)	10 päivänä heinäkuuta 1950 tehtyyn yleissopimukseen liittyvän yleispöytäkirjan 6, 7 ja 8 kohta (hallintojärjestelyt);

iv)	20 päivänä joulukuuta 1963 tehdyn sopimuksen II, III ja IV osasto (sosiaaliturva Saarissa) .

o) SAKSA–LUXEMBURG

11 päivänä heinäkuuta 1959 tehdyn sopimuksen 4–7 artikla (syyskuun 1940 ja kesäkuun 1946 välisenä aikana täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen) .

p) SAKSA–UNKARI

Sosiaaliturvasta 2 päivänä toukokuuta 1998 tehdyn sopimuksen 40 artiklan 1 kohdan b alakohta (entisen Saksan demokraattisen tasavallan ja Unkarin tekemän sopimuksen pitäminen voimassa niiden henkilöiden osalta, jotka saivat eläkettä jo ennen vuotta 1996) .

q) SAKSA–ALANKOMAAT

29 päivänä maaliskuuta 1951 tehtyyn sopimukseen liittyvän, 21 päivänä joulukuuta 1956 tehdyn lisäsopimuksen N:o 4 2 ja 3 artikla (hollantilaisten työntekijöiden 13 päivän toukokuuta 1940 ja 1 päivän syyskuuta 1945 välisenä aikana saamien Saksan sosiaalivakuutusjärjestelmän mukaisten oikeuksien järjestäminen)

r) SAKSA–ITÄVALTA

Työttömyysvakuutuksista 19 päivänä heinäkuuta 1978 tehdyn sopimuksen 1 artiklan 5 kohtaa ja 8 artiklaa sekä kyseiseen sopimukseen liittyvän loppupöytäkirjan 10 kohtaa (työttömyyskorvauksen myöntäminen rajatyöntekijöille edellisessä työskentelyvaltiossa) sovelletaan edelleen henkilöihin, jotka ovat työskennelleet rajatyöntekijöinä 1 päivänä tammikuuta 2005 tai sitä ennen ja joutuneet työttömiksi ennen 1 päivää tammikuuta 2011;

ii)

Sosiaaliturvasta 4 päivänä lokakuuta 1995 tehdyn sopimuksen 14 artiklan 2 kohdan g, h, i ja j alakohta, toimivaltajako asianomaisten valtioiden kesken aiempien vakuutustapausten ja täyttyneiden vakuutuskausien osalta (asianomaisten valtioiden toimivallan määrittäminen aiempien vakuutustapausten ja täyttyneiden vakuutuskausien osalta); tätä kohtaa sovelletaan vain mainitun sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin.

s) SAKSA–PUOLA

Eläke- ja työtapaturmavakuutuksesta 9 päivänä lokakuuta 1975 tehty sopimus sosiaaliturvasta 8 päivänä joulukuuta 1990 tehdyn sopimuksen 27 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa määriteltyjen edellytysten ja soveltamisalan mukaisesti (oikeusaseman pitäminen voimassa vuoden 1975 sopimuksen nojalla niiden henkilöiden osalta, jotka ovat asettautuneet asumaan Saksan tai Puolan alueelle ennen 1 päivää tammikuuta 1991 ja asuvat siellä yhä);

ii)

Sosiaaliturvasta 8 päivänä joulukuuta 1990 tehdyn sopimuksen 27 artiklan 5 kohta ja 28 artiklan 2 kohta (eläkeoikeuden pitäminen voimassa niiden eläkkeiden osalta, jotka maksetaan entisen Saksan demokraattisen tasavallan ja Puolan vuonna 1957 tekemän sopimuksen nojalla; entisen Saksan demokraattisen tasavallan ja Puolan vuonna 1988 tekemän sopimuksen mukaisesti puolalaisten työntekijöiden osalta täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen) .

t) SAKSA–ROMANIA

Sosiaaliturvasta 8 päivänä huhtikuuta 2005 tehdyn sopimuksen 28 artiklan 1 kohdan b alakohta (entisen Saksan demokraattisen tasavallan ja Romanian tekemän sopimuksen pitäminen voimassa niiden henkilöiden osalta, jotka saivat eläkettä jo ennen vuotta 1996) .

u) SAKSA–SLOVENIA

Sosiaaliturvasta 24 päivänä syyskuuta 1997 tehdyn sopimuksen 42 artikla (ennen 1 päivää tammikuuta 1956 saatujen toisen sopimusvaltion sosiaaliturvajärjestelmän mukaisten oikeuksien järjestäminen); tätä kohtaa sovelletaan vain mainitun sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin .

v) SAKSA–SLOVAKIA

12 päivänä syyskuuta 2002 tehdyn sopimuksen 29 artiklan 1 kohdan toinen ja kolmas alakohta (entisen Tšekkoslovakian tasavallan ja entisen Saksan demokraattisen tasavallan tekemän sopimuksen pitäminen voimassa niiden henkilöiden osalta, jotka saivat eläkettä jo ennen vuotta 1996; yhdessä asianomaisista sopimusvaltioista täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen niiden henkilöiden osalta, jotka saivat 1 päivänä joulukuuta 2003 eläkettä näiden kausien perusteella toisessa sopimusvaltiossa ja asuivat samalla tämän alueella) .

w) SAKSA–YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

i)	Sosiaaliturvasta 20 päivänä huhtikuuta 1960 tehdyn sopimuksen 7 artiklan 5 ja 6 kohta (puolustusvoimien palveluksessa oleviin siviilihenkilöihin sovellettava lainsäädäntö);

ii)	Työttömyysvakuutuksista 20 päivänä huhtikuuta 1960 tehdyn sopimuksen 5 artiklan 5 ja 6 kohta (puolustusvoimien palveluksessa oleviin siviilihenkilöihin sovellettava lainsäädäntö) .

x) IRLANTI–YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Sosiaaliturvasta 14 päivänä joulukuuta 2004 tehdyn sopimuksen 19 artiklan 2 kohta (eräiden vammaisille myönnettävien etuuksien siirtämisestä ja huomioon ottamisesta) .

y) ESPANJA–PORTUGALI

11 päivänä kesäkuuta 1969 tehdyn yleissopimuksen 22 artikla (työttömyysetuuksien maastavienti). Tämä merkintä on voimassa kahden vuoden ajan asetuksen (EY) N:o 883/2004 soveltamisen alkamispäivästä .

z) ITALIA–SLOVENIA

Sopimus sosiaalivakuutusten vastavuoroisten velvoitteiden sääntelemisestä viitaten rauhansopimuksen liitteen XIV 7 kohtaan (tehty noottien vaihtona 5 päivänä helmikuuta 1959) (ennen 18 päivää joulukuuta 1954 täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen); tätä kohtaa sovelletaan vain mainitun sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin;

ii)

7 päivänä heinäkuuta 1997 tehdyn sosiaaliturvasopimuksen 45 artiklan 3 kohta, joka koskee entistä Triesten vapaa-alueen B-vyöhykettä (ennen 5 päivää lokakuuta 1956 täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen); tätä kohtaa sovelletaan vain mainitun sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin.

a a) LUXEMBURG–PORTUGALI

10 päivänä maaliskuuta 1997 tehty sopimus (yhdessä sopimusvaltiossa toimivien laitosten tekemien, sellaisten eläkkeenhakijoiden työkyvyttömyysastetta koskevien päätösten tunnustaminen, jotka hakevat toisen sopimusvaltion laitoksesta maksettavaa eläkettä) .

a b) LUXEMBURG–SLOVAKIA

Sosiaaliturvasta 23 päivänä toukokuuta 2002 tehdyn sopimuksen 50 artiklan 5 kohta (vakuutuskausien huomioon ottaminen poliittisten pakolaisten osalta) .

a c) UNKARI–ITÄVALTA

Sosiaaliturvasta 31 päivänä maaliskuuta 1999 tehdyn sopimuksen 36 artiklan 3 kohta (ennen 27 päivää marraskuuta 1961 täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen); tätä kohtaa sovelletaan vain mainitun sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin .

a d) UNKARI–SLOVENIA

Sosiaaliturvasta 7 päivänä lokakuuta 1957 tehdyn sopimuksen 31 artikla (ennen 29 päivää toukokuuta 1956 täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen); tätä kohtaa sovelletaan vain mainitun sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin .

a e) UNKARI–SLOVAKIA

Sosiaaliturvasta 30 päivänä tammikuuta 1959 tehdyn sopimuksen 34 artiklan 1 kohta (sopimuksen 34 artiklan 1 kohdan mukaan ennen sopimuksen allekirjoittamispäivää myönnettyinä vakuutuskausina pidetään sen sopimusvaltion vakuutuskausia, jonka alueella etuuksiin oikeutetun henkilön asuinpaikka sijaitsi); tätä kohtaa sovelletaan vain mainitun sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin .

a f) ITÄVALTA–PUOLA

Sosiaaliturvasta 7 päivänä syyskuuta 1998 tehdyn sopimuksen 33 artiklan 3 kohta (ennen 27 päivää marraskuuta 1961 täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen); tätä kohtaa sovelletaan vain mainitun sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin .

a g) ITÄVALTA–ROMANIA

Sosiaaliturvasta 28 päivänä lokakuuta 2005 tehdyn sopimuksen 37 artiklan 3 kohta (ennen 27 päivää marraskuuta 1961 täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen); tätä kohtaa sovelletaan vain mainitun sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin .

a h) ITÄVALTA–SLOVENIA

Sosiaaliturvasta 10 päivänä maaliskuuta 1997 tehdyn sopimuksen 37 artikla (ennen 1 päivää tammikuuta 1956 täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen); tätä kohtaa sovelletaan vain mainitun sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin .

a i) ITÄVALTA–SLOVAKIA

Sosiaaliturvasta 21 päivänä joulukuuta 2001 tehdyn sopimuksen 34 artiklan 3 kohta (ennen 27 päivää marraskuuta 1961 täyttyneiden vakuutuskausien huomioon ottaminen); tätä kohtaa sovelletaan vain mainitun sopimuksen soveltamisalaan kuuluviin henkilöihin .

a j) PORTUGALI–YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

15 päivänä marraskuuta 1978 tehdyn sairaanhoitoa koskevan pöytäkirjan 2 artiklan 1 kohta .

a k) SUOMI–RUOTSI

Muutetaan liite III seuraavasti:

a)	Lisätään kohdan ”TANSKA” jälkeen kohta ”VIRO”.

b)	Lisätään kohdan ”IRLANTI” jälkeen seuraavat kohdat: ” LIETTUA UNKARI ”

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 883/2004 liite IV seuraavasti:

a)	Lisätään kohdan ”BELGIA” jälkeen seuraavat kohdat: ” BULGARIA TŠEKKI ”

b)	Lisätään kohdan ”RANSKA” jälkeen kohta ”KYPROS”.

c)	Lisätään kohdan ”LUXEMBURG” jälkeen seuraavat kohdat: ” UNKARI ALANKOMAAT ”

d)	Lisätään kohdan ”ITÄVALTA” jälkeen seuraavat kohdat: ” PUOLA SLOVENIA ”

Muutetaan liite VI seuraavasti:

Lisätään seuraavat kohdat:

” - A. TŠEKKI

Täysi työkyvyttömyyseläke henkilöille, joiden täydellinen työkyvyttömyys ilmeni ennen kahdeksantoista vuoden ikää ja jotka eivät olleet vakuutettuina vaadittua aikaa (eläkevakuutuslain N:o 155/1995 Kok. 42 §).

- A a. VIRO

i)	Ennen 1 päivää huhtikuuta 2000 valtionavustuksista annetun lain nojalla myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet, jotka ovat voimassa valtion eläkevakuutuslain mukaisesti.

ii)	Työkyvyttömyyden perusteella valtion eläkevakuutuslain nojalla myönnetyt valtion eläkkeet.

iii)

Työkyvyttömyyseläkkeet, jotka on myönnetty puolustusvoimissa palvelusta annetun lain, poliisivoimissa palvelusta annetun lain, syyttäjänvirastolain, tuomarien asemasta annetun lain, Riigikogun jäsenten palkoista, eläkkeistä ja muista sosiaalivakuuksista annetun lain tai tasavallan presidentin virallisista etuuksista annetun lain nojalla. ”

b)	Vaihdetaan otsakkeiden ”A. KREIKKA” ja ”B. IRLANTI” ja niihin liittyvien merkintöjen järjestystä seuraavasti: ”A. IRLANTI” ja ”B. KREIKKA”.

c)	Korvataan otsakkeen ”A. IRLANTI” alla oleva merkintä seuraavasti: ” Vuoden 2005 konsolidoidun sosiaaliturvalain (Social Welfare Consolidation Act 2005) II osan 17 luku. ”

d)	Lisätään otsakkeen ”B. KREIKKA” alla olevan merkinnän jälkeen seuraava kohta: ” B a. LATVIA Työkyvyttömyyseläkkeet (kolmas ryhmä) valtion eläkkeistä 1 päivänä tammikuuta 1996 annetun lain 16(1)(2) §:n mukaisesti. ”

Muutetaan otsakkeen ”C. SUOMI” alla olevat merkinnät seuraavasti:

” Vammaisina syntyneille tai nuorena vammautuneille myönnettävä kansaneläke (kansaneläkelaki 568/2007).

Siirtymäsäännösten mukaisesti määräytyvä ja ennen 1 päivää tammikuuta 1994 myönnetty työkyvyttömyyseläke (laki kansaneläkelain voimaanpanosta 569/2007). ”

7 .

Muutetaan liite VII seuraavasti:

a)	Poistetaan otsakkeilla ”BELGIA” ja ”RANSKA” varustetuista taulukoista Luxemburgiin viittaavat rivit.

b)	Poistetaan otsakkeella ”LUXEMBURG” varustettu taulukko.

Korvataan liite VIII seuraavasti:

”LIITE VIII

TAPAUKSET, JOISSA▐ PRO RATA -LASKELMASTA LUOVUTAAN TAI JOISSA SITÄ EI SOVELLETA

[52 artiklan 4 ja 5 kohta]

1 osa: Tapaukset, joissa pro rata laskelmasta luovutaan 52 artiklan 4 kohdan nojalla

A. TANSKA

Kaikki sosiaalieläkelaissa tarkoitettuja eläkkeitä koskevat hakemukset, lukuun ottamatta liitteessä IX mainittuja eläkkeitä.

B. IRLANTI

Kaikki (siirtymä)kansaneläkettä, (maksuihin perustuvaa) kansaneläkettä ja (maksuihin perustuvaa) leskeneläkettä koskevat hakemukset.

C. KYPROS

Kaikki vanhuus-, työkyvyttömyys- ja leskeneläkkeitä koskevat hakemukset.

D. LATVIA

a)	Kaikki työkyvyttömyyseläkkeitä koskevat hakemukset (valtion eläkkeistä 1 päivänä tammikuuta 1996 annettu laki).

b)	Kaikki perhe-eläkkeitä koskevat hakemukset (valtion eläkkeistä 1 päivänä tammikuuta 1996 annettu laki; valtion rahoittamista eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 2001 annettu laki).

E. LIETTUA

Kaikki perhe-eläkkeen perusmäärän perusteella laskettuja valtion sosiaalivakuutuksen piiriin kuuluvia perhe-eläkkeitä koskevat hakemukset (laki valtion sosiaalivakuutuksen piiriin kuuluvista eläkkeistä).

F. ALANKOMAAT

Kaikki yleisestä vanhuuseläkevakuutuksesta annetun lain (AOW) mukaisia vanhuuseläkkeitä koskevat hakemukset.

G. ITÄVALTA

Kaikki hakemukset, jotka koskevat yleisestä sosiaalivakuutuksesta 9 päivänä syyskuuta 1955 annetun liittovaltion lain, kaupan alan itsenäisten ammatinharjoittajien sosiaalivakuutuksesta 11 päivänä lokakuuta 1978 annetun liittovaltion lain, maatalousyrittäjien sosiaalivakuutuksesta 11 päivänä lokakuuta 1978 annetun liittovaltion lain ja vapaissa ammateissa toimivien itsenäisten ammatinharjoittajien sosiaalivakuutuksesta 30 päivänä marraskuuta 1978 annetun liittovaltion lain mukaisia etuuksia.

b)	Kaikki hakemukset, jotka koskevat 18 päivänä marraskuuta 2004 annetun yleisen eläkelain mukaisia eläketiliin perustuvia työkyvyttömyyseläkkeitä.

c)	Kaikki hakemukset, jotka koskevat 18 päivänä marraskuuta 2004 annetun yleisen eläkelain mukaisia eläketiliin perustuvia perhe-eläkkeitä, jos ylimääräisiin vakuutuskuukausiin ei sovelleta etuuksien korotusta yleisen eläkelain 7(2) §:n nojalla.

d)	Kaikki Itävallan alueellisten lääkäriliittojen (Landesärztekammern) työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä koskevat hakemukset, jotka perustuvat perusturvaan (perusetuus ja mikä tahansa lisäetuus taikka peruseläke).

e)	Kaikki hakemukset, jotka koskevat Itävallan eläinlääkäriliiton (Österreichische Tierärztekammer) eläkerahaston pysyvästä ammatillisesta työkyvyttömyydestä maksamaa tukea ja perhe-eläketukea.

f)	Kaikki hakemukset, jotka koskevat ammatillisia työkyvyttömyysetuuksia ja lesken- ja lapseneläkkeitä Itävallan asianajajaliittojen (Rechtsanwaltskammern) sosiaaliturvalaitosten sääntöjen osan A mukaisesti.

H. PUOLA

Kaikki työkyvyttömyyseläkkeitä, etuusperusteisen järjestelmän mukaisia vanhuuseläkkeitä ja perhe-eläkkeitä koskevat hakemukset.

I. PORTUGALI

Kaikki työkyvyttömyys-, vanhuus- ja perhe-eläkehakemukset, lukuun ottamatta tapauksia, joissa useamman kuin yhden jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti täyttyneiden yhteenlaskettujen vakuutuskausien kesto on vähintään 21 kalenterivuotta, kansallisten vakuutuskausien kesto on enintään 20 vuotta, ja laskeminen tapahtuu 19 päivänä helmikuuta 2002 annetun säädöksen N:o 35/2002 11 §:n mukaisesti.

J. SLOVAKIA

a)	Kaikki sellaisia perhe-eläkkeitä (lesken- ja lapseneläke) koskevat hakemukset, jotka on laskettu ennen 1 päivää tammikuuta 2004 voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti ja joiden määrä perustuu edunjättäjälle aiemmin maksettuun eläkkeeseen.

b)	Kaikki sellaisia eläkkeitä koskevat hakemukset, jotka on laskettu muutetun sosiaaliturvalain N:o 461/2003 Kok. nojalla.

K. RUOTSI

Kaikki vanhuuseläkkeenä maksettavaa takuueläkettä (laki 1998:702) ja lisäeläkkeenä maksettavaa vanhuuseläkettä (laki 1998:674) koskevat hakemukset.

L. YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Kaikki vanhuuseläke-, lesken- ja kuolemantapausetuuksia koskevat hakemukset, lukuun ottamatta niitä, joiden osalta

6 päivänä huhtikuuta 1975 tai sen jälkeen alkavan verovuoden aikana

i)	asianomainen on täyttänyt Yhdistyneen kuningaskunnan ja jonkin toisen jäsenvaltion lainsäädännön vakuutus-, työskentely- tai asumiskausia koskevat vaatimukset, ja

ii)	yhtä (tai useampaa) i alakohdassa tarkoitetuista verovuosista ei pidetä Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaisesti huomioon otettavana vuotena;

Yhdistyneen kuningaskunnan voimassa olevan lainsäädännön mukaan täyttyneet vakuutuskaudet 5 päivää heinäkuuta 1948 edeltävien kausien osalta otettaisiin huomioon asetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohtaa sovellettaessa soveltamalla jonkin toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisia vakuutus-, työskentely- ja asumiskausia.

Kaikki hakemukset, jotka koskevat vuonna 1992 sosiaaliturvamaksuista ja etuuksista annetun lain (Social Security Contributions and Benefits Act 1992) 44 §:n ja vuonna 1992 sosiaaliturvamaksuista ja -etuuksista (Pohjois-Irlanti) annetun lain (Social Security Contributions and Benefits (Northern Ireland) Act 1992) 44 §:n mukaista lisäeläkettä.

2 osa: Tapaukset, joihin sovelletaan 52 artiklan 5 kohtaa

A. RANSKA

Perus- tai täydentävät järjestelmät, joissa vanhuusetuudet lasketaan eläkepisteiden perusteella.

B. LATVIA

Vanhuuseläkkeet (valtion eläkkeistä 1 päivänä tammikuuta 1996 annettu laki ja valtion rahoittamista eläkkeistä 1 päivänä heinäkuuta 2001 annettu laki).

C. UNKARI

Yksityisten eläkerahastojen jäsenyyteen perustuvat eläke-etuudet.

D. ITÄVALTA

a)	18 päivänä marraskuuta 2004 annetun yleisen eläkelain mukaiset eläketiliin perustuvat vanhuuseläkkeet.

b)	Itävallan apteekkialan yleisestä palkkarahastosta (Pharmazeutische Gehaltskasse für Österreich) 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun liittovaltion lain (Itävallan virallinen lehti BGBl I N:o 154) 41 §:n mukaiset pakolliset maksut.

Itävallan alueellisten lääkäriliittojen (Landesärztekammern) vanhuus- ja varhaiseläkkeet, jotka perustuvat perusturvaan (perusetuus ja mikä tahansa lisäetuus taikka peruseläke), ja kaikki Itävallan alueellisten lääkäriliittojen eläke-etuudet, jotka perustuvat lisäturvaan (lisä- tai yksilöllinen eläke).

d)	Itävallan eläinlääkäriliiton (Tierärztekammer) eläkerahastosta maksettava vanhuusiän tuki.

e)	Itävallan asianajajayhdistysten sosiaaliturvalaitosten sääntöjen (osat A ja B) mukaiset etuudet, lukuun ottamatta työkyvyttömyydestä ja lesken- ja lapseneläkkeistä johtuvia etuuksia koskevia hakemuksia Itävallan asianajajaliittojen sosiaaliturvalaitosten sääntöjen mukaisesti (osa A).

Liittovaltion arkkitehti- ja insinööriliiton sosiaaliturvalaitosten etuudet Itävallan insinööriliitosta vuonna 1993 annetun lain (Ziviltechnikerkammergesetz) ja sosiaaliturvalaitosten sääntöjen mukaisesti, lukuun ottamatta ammatillisen työkyvyttömyyden perusteella maksettavia etuuksia ja viimeksi mainituista etuuksista johtuvia perhe-eläke-etuuksia.

g)	Liittovaltion tilintarkastaja- ja veroneuvojaliiton sosiaaliturvalaitoksen sääntöjen mukaiset etuudet Itävallan tilintarkastaja- ja veroneuvojaliitosta annetun lain (Wirtschaftstreuhandberufsgesetz) mukaisesti.

E. PUOLA

Maksuperusteisen järjestelmän mukaiset vanhuuseläkkeet.

F. SLOVENIA

Pakollisesta lisäeläkevakuutuksesta maksettava eläke.

G. SLOVAKIA

Pakollinen vanhuuseläkesäästäminen.

H. RUOTSI

Ansiosidonnainen eläke ja rahastoeläke (laki 1998:674).

I. YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Portaittaiset eläke-etuudet, jotka maksetaan vuonna 1965 annetun vakuutuslain (National Insurance Act 1965) 36 ja 37 §:n mukaisesti ja vuonna 1966 annetun vakuutuslain (National Insurance Act — Northern Ireland) 35 ja 36 §:n mukaisesti.

J. BULGARIA

Pakollisesta lisäeläkevakuutuksesta maksettavat vanhuuseläkkeet sosiaalivakuutussäädöksen II osan II osaston mukaisesti.

K. VIRO

Pakollinen rahastoiva vanhuuseläkejärjestelmä. ”

Muutetaan liite IX seuraavasti:

(a)

Muutetaan I osa seuraavasti:

i)	Lisätään otsakkeen ”F. IRLANTI” alla olevan merkinnän jälkeen seuraava kohta: ” F a. LATVIA Työkyvyttömyyseläkkeet (kolmas ryhmä) valtion eläkkeistä 1 päivänä tammikuuta 1996 annetun lain 16(1)(2) §:n mukaisesti. ”

ii)	Lisätään otsakkeen ”G. ALANKOMAAT” alle merkintä seuraavasti: ” Työkyvyttömyysasteen mukaan määräytyvästä työkyvyttömyydestä 10 päivänä marraskuuta 2005 annettu laki. ”

iii)

Korvataan otsakkeen ”H. SUOMI” alla oleva merkintä seuraavasti:

” Vammaisina syntyneille tai nuorena vammautuneille myönnettävä kansaneläke (kansaneläkelaki 568/2007).

Siirtymäsäännösten mukaisesti määräytyvä ja ennen 1 päivää tammikuuta 1994 myönnetty kansaneläke ja leskeneläke (laki kansaneläkelain voimaanpanosta 569/2007).

Lapsen perhe-eläkkeen täydennysmäärä laskettaessa itsenäistä etuutta kansaneläkelain mukaisesti (kansaneläkelaki 568/2007) ”

iv)

Korvataan otsakkeen ”I. RUOTSI” alla oleva merkintä seuraavasti:

” Ruotsin ansiosidonnainen sairausetuus ja aktivointikorvaus (laki 1962:381).

Ruotsin takuueläke ja takuukorvaus, joilla on korvattu ennen 1 päivää tammikuuta 1993 sovelletun kansaneläkelainsäädännön mukainen Ruotsin täysi kansaneläke, sekä kyseisestä ajankohdasta sovellettavan lainsäädännön siirtymäsäännösten mukaisesti myönnettävä täysi kansaneläke. ”

(b)

Muutetaan II osa seuraavasti:

Lisätään otsakkeen ”C. ITALIA” alla olevan merkinnän jälkeen seuraavat kohdat:

” C a. LATVIA

Oletettujen vakuutuskausien perusteella laskettu perhe-eläke (valtion eläkkeistä 1 päivänä tammikuuta 1996 annetun lain 23(8) §).

C b. LIETTUA

a)	Valtion sosiaalivakuutuksen piiriin kuuluvat työkyvyttömyyseläkkeet, jotka maksetaan valtion sosiaalivakuutuksen piiriin kuuluvista eläkkeistä annetun lain mukaisesti.

b)	Valtion sosiaalivakuutuksen piiriin kuuluvat lesken- ja lapseneläkkeet, jotka on laskettu edunjättäjän työkyvyttömyyseläkkeen perusteella ja maksetaan valtion sosiaalivakuutuksen piiriin kuuluvista eläkkeistä annetun lain mukaisesti. ”

ii)

Lisätään otsakkeen ”D. LUXEMBURG” alla olevan merkinnän jälkeen seuraava kohta:

” G. SLOVAKIA

a)	Slovakian työkyvyttömyyseläke sekä niistä johdetut perhe-eläkkeet.

b)	Työkyvyttömyyseläke henkilölle, joka on vammautunut ollessaan vielä huollettava lapsi ja jonka kohdalla vakuutuskausivaatimuksen katsotaan kaikissa tapauksissa täyttyneen (sosiaalivakuutuksesta annetun lain N:o 461/2003, sellaisena kuin se on muutettuna, 70(2) §, 72(3) § sekä 73(3) ja (4) §). ”

(c)	Korvataan III osassa merkintä ”Sosiaaliturvasta 15 päivänä kesäkuuta 1992 tehty pohjoismainen sopimus” seuraavasti: ” Sosiaaliturvasta 18 päivänä elokuuta 2003 tehty pohjoismainen sopimus. ”

10.

Korvataan liite X seuraavasti:

”LIITE X

MAKSUIHIN PERUSTUMATTOMAT ERITYISET RAHAETUUDET

[70 artiklan 2 kohdan c alakohta]

A. BELGIA

a)	Tuloja korvaava tuki (27 päivänä helmikuuta 1987 annettu laki)

b)	Vanhusten takuuansio (22 päivänä maaliskuuta 2001 annettu laki)

B. BULGARIA

Vanhusten sosiaalieläke (sosiaaliturvalain 89 §)

C. TŠEKKI

Sosiaaliavustus (sosiaalitukilaki N:o 117/1995 Sb.)

D. TANSKA

Eläkkeensaajien asumiskulut (laki yksilöllisestä asumistuesta, kodifioitu 29 päivänä maaliskuuta 1995 annetulla lailla N:o 204)

E. SAKSA

Perustoimeentulotuki vanhuksille ja henkilöille, joiden ansiokyky on alentunut, sosiaaliturvalain XII osan 4 luku

Työnhakijoiden perusturvaan liittyvät toimeentuloetuudet, ellei henkilö ole oikeutettu kyseisten etuuksien väliaikaiseen lisäosaan työttömyysetuuden jälkeen (sosiaaliturvalain II osan 24(1) §)

F. VIRO

a)	Vammaisten aikuisten tuki (vammaisten sosiaalietuuksista 27 päivänä tammikuuta 1999 annettu laki)

b)	Valtion työttömyysavustus (työmarkkinapalveluista ja -tuesta 29 päivänä syyskuuta 2005 annettu laki)

G. IRLANTI

a)	Työnhakuavustus (Social Welfare Consolidation Act 2005, 3 osa, 2 luku)

b)	Valtion eläke (maksuihin perustumaton) (Social Welfare Consolidation Act 2005, 3 osa, 4 luku)

c)	Leskeneläke (maksuihin perustumaton) (Social Welfare Consolidation Act 2005, 3 osa, 6 luku)

d)	Vammaistuki (Social Welfare Consolidation Act 2005, 3 osa, 10 luku)

e)	Liikuntakyvyttömän avustus (Health Act 1970, 61 §)

f)	Sokean eläke (Social Welfare Consolidation Act 2005, 3 osa, 5 luku)

H. KREIKKA

Vanhusten erityisetuudet (laki N:o 1296/82)

I. ESPANJA

a)	Taattu vähimmäistulo (7 päivänä huhtikuuta 1982 annettu laki N:o 13/82)

b)	Rahaetuudet vanhusten ja työhön kykenemättömien vammaisten avustamiseksi (24 päivänä heinäkuuta 1981 annettu kuninkaallinen asetus N:o 2620/81)

Seuraavat eläke-etuudet:

i)	Yleisen sosiaaliturvalain konsolidoidun tekstin (hyväksytty 20 päivänä kesäkuuta 1994 lain tasoisella kuninkaallisella asetuksella N:o 1/1994) 38(1) §:ssä tarkoitetut maksuihin perustumattomat työkyvyttömyyseläkkeet ja vanhuuseläkkeet sekä

ii)	edellä i alakohdassa mainittuja eläkkeitä täydentävät etuudet autonomisten alueiden lainsäädännön mukaisesti, kun tämänkaltaisilla lisäetuuksilla taataan asianomaisen autonomisen alueen taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen suhteutettu vähimmäistoimeentulo

d)	Avustukset liikkuvuuden edistämiseksi ja kuljetuskustannusten korvaamiseksi (7 päivänä huhti-kuuta 1982 annettu laki N:o 13/1982)

J. RANSKA

Lisäavustukset

i)	erityisinvaliditeettirahastosta ja

ii)	vanhusten avustusrahastosta

saatuihin oikeuksiin liittyen (30 päivänä kesäkuuta 1956 annettu laki, kodifioitu sosiaaliturvalain VIII osassa)

b)	Vammaisten aikuisten tuki (30 päivänä kesäkuuta 1975 annettu laki, kodifioitu sosiaaliturvalain VIII osassa)

c)	Erityisavustus (10 päivänä heinäkuuta 1952 annettu laki, kodifioitu sosiaaliturvalain VIII osassa) saatuihin oikeuksiin liittyen

d)	Vanhusten solidaarisuusavustus (24 päivänä kesäkuuta 2004 annettu asetus, kodifioitu sosiaaliturvalain VIII osassa) 1 päivästä tammikuuta 2006 alkaen

K. ITALIA

a)	Toimeentuloa vailla olevien sosiaalieläkkeet (30 päivänä huhtikuuta 1969 annettu laki N:o 153)

b)	Vammaisten tai työkyvyttömien siviilihenkilöiden eläkkeet ja tuet (30 päivänä maaliskuuta 1974 annettu laki N:o 118, 11 päivänä helmikuuta 1980 annettu laki N:o 18 ja 23 päivänä marraskuuta 1988 annettu laki N:o 508)

c)	Kuurojen ja mykkien eläkkeet ja tuet (26 päivänä toukokuuta 1970 annettu laki N:o 381 ja 23 päivänä marraskuuta 1988 annettu laki N:o 508)

d)	Sokeiden siviilihenkilöiden eläkkeet ja tuet (27 päivänä toukokuuta 1970 annettu laki N:o 382 ja 23 päivänä marraskuuta 1988 annettu laki N:o 508)

e)	Peruseläkettä täydentävät etuudet (4 päivänä huhtikuuta 1952 annettu laki N:o 218, 11 päivänä marraskuuta 1983 annettu laki N:o 638 ja 29 päivänä joulukuuta 1990 annettu laki N:o 407)

f)	Vammaistukia täydentävät etuudet (12 päivänä kesäkuuta 1984 annettu laki N:o 222)

g)	Sosiaaliavustus (8 päivänä elokuuta 1995 annettu laki N:o 335)

h)	Sosiaalinen korotus (29 päivänä joulukuuta 1988 annetun lain N:o 544 1(1) ja (12) § sekä myöhemmät muutokset)

L. KYPROS

a)	Sosiaalieläke (vuoden 1995 sosiaalieläkelaki 25(I)/95, sellaisena kuin se on muutettuna)

b)	Vakavasti liikuntavammaisten tuki (ministerineuvoston päätökset N:o 38210, tehty 16 päivänä lokakuuta 1992, N:o 41370, tehty 1 päivänä elokuuta 1994, N:o 46183, tehty 11 päivänä kesäkuuta 1997 ja N:o 53675, tehty 16 päivänä toukokuuta 2001)

c)	Sokeiden erityistuki (erityistukia koskeva vuoden 1996 laki 77(I)/96, sellaisena kuin se on muutettuna)

M. LATVIA

a)	Valtion sosiaaliturvaetuus (valtion sosiaalietuuksista 1 päivänä tammikuuta 2003 annettu laki)

b)	Avustus liikuntarajoitteisten vammaisten kuljetuskustannusten korvaamiseksi (valtion sosiaalietuuksista 1 päivänä tammikuuta 2003 annettu laki)

N. LIETTUA

a)	Sosiaaliavustuseläke (valtion sosiaalietuuksista vuonna 2005 annetun lain 5 §)

b)	Erityisavustus (valtion sosiaalietuuksista vuonna 2005 annettu laki, 15 §)

c)	Liikuntarajoitteisten vammaisten kuljetuskorvaus (kuljetuskorvauksista vuonna 2000 annetun lain 7 §)

O. LUXEMBURG

Vaikeavammaisten tulo (12 päivänä syyskuuta 2003 annetun lain 1(2) §), lukuun ottamatta vammaisiksi työntekijöiksi tunnustettuja henkilöitä, jotka toimivat yleisillä työmarkkinoilla tai suojatyössä

P. UNKARI

a)	Työkyvyttömyysetuus (työkyvyttömyysetuuksista annettu ministerineuvoston asetus N:o 83/1987)

b)	Maksuihin perustumaton vanhuusavustus (sosiaalihallinnosta ja sosiaalietuuksista annettu vuoden 1993 laki III)

c)	Kuljetusavustus (vakavasti fyysisesti vammaisten kuljetusavustuksista annettu hallituksen asetus N:o 164/1995)

Q. MALTA

a)	Lisäavustus (vuoden 1987 sosiaaliturvalain 73 §, 318 luku)

b)	Ikään perustuva eläke (vuoden 1987 sosiaaliturvalain 318 luku)

R. ALANKOMAAT

a)	Wet Arbeidsongeschiktheidsvoorziening jonggehandicapten (Wajong) (laki vammaisten nuorten työkyvyttömyysavustuksista), annettu 24 päivänä huhtikuuta 1997

b)	Toeslagenwet (TW) (laki lisäetuuksista), annettu 6 päivänä marraskuuta 1986

S. ITÄVALTA

Korvauslisä (yleisestä sosiaalivakuutuksesta 9 päivänä syykuuta 1955 annettu liittovaltion laki, kaupan alan työntekijöiden sosiaalivakuutuksesta 11 päivänä lokakuuta 1978 annettu liittovaltion laki ja maanviljelijöiden sosiaalivakuutuksesta 11 päivänä lokakuuta 1978 annettu liittovaltion laki)

T. PUOLA

Sosiaalieläke (sosiaalieläkkeistä 27 päivänä kesäkuuta 2003 annettu laki)

U. PORTUGALI

a)	Maksuihin perustumaton valtion vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke (13 päivänä lokakuuta 1980 annettu säädös N:o 464/80)

b)	Maksuihin perustumaton leskeneläke (11 päivänä marraskuuta 1981 annettu sääntelyasetus N:o 52/81)

c)	Vanhusten solidaarisuuslisä (29 päivänä joulukuuta 2005 annettu säädös N:o 232/2005, sellaisena kuin se on muutettuna 11 päivänä joulukuuta 2006 annetulla säädöksellä N:o 236/2006)

V. SLOVENIA

a)	Valtion eläke (23 päivänä joulukuuta 1999 annettu eläke- ja vammaisvakuutuslaki)

b)	Eläkkeensaajien tulotuki (23 päivänä joulukuuta 1999 annettu eläke- ja vammaisvakuutuslaki)

c)	Elatusapu (23 päivänä joulukuuta 1999 annettu eläke- ja vammaisvakuutuslaki)

W. SLOVAKIA

a)	Ennen 1 päivää tammikuuta 2004 tehty tarkistus ainoana tulolähteenä oleviin eläkkeisiin

b)	Ennen 1 päivää tammikuuta 2004 myönnetty sosiaalieläke

X. SUOMI

a)	Eläkkeensaajien asumistuki (laki eläkkeensaajien asumistuesta 571/2007)

b)	Työmarkkinatuki (työttömyysturvalaki 1290/2002)

c)	Maahanmuuttajan erityistuki (laki maahanmuuttajan erityistuesta 1192/2002)

Y. RUOTSI

a)	Eläkkeensaajien asumislisä (laki 2001:761)

b)	Vanhusten toimeentulotuki (laki 2001:853)

Z. YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

a)	Valtion eläkehyvitys (State Pension Credit Act 2002 ja State Pension Credit Act (Northern Ireland) 2002)

b)	Ansiosidonnaiset työnhakuavustukset (Jobseekers Act 1995 ja Jobseekers (Northern Ireland) Order 1995)

c)	Toimeentulotuki (Social Security Contributions and Benefits Act 1992 ja Social Security Contributions and Benefits (Northern Ireland) Act 1992)

d)	Työkyvyttömyysavustuksen toimintakykyyn perustuva osa (Social Security Contributions and Benefits Act 1992 ja Social Security Contributions and Benefits (Northern Ireland) Act 1992) ”

11.

Korvataan liite XI seuraavasti:

”LIITE XI

ERITYISSÄÄNNÖKSET JÄSENVALTIOIDEN LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISEKSI

[51 artiklan 3 kohta, 56 artiklan 1 kohta ja 83 artikla]

A. BELGIA

Ei ole

B. BULGARIA

Bulgarian sairausvakuutuslain 33(1) §:ää sovelletaan kaikkiin henkilöihin, joiden osalta Bulgaria on toimivaltainen jäsenvaltio asetuksen III osaston 1 luvun mukaisesti.

C. TŠEKKI

Ei ole

D. TANSKA

▐

Laskettaessa eläkettä sosiaalieläkelain (Lov om social pension) mukaisesti pidetään rajatyöntekijän tai Tanskaan kausityöhön tulleen työntekijän Tanskan lainsäädännön mukaan täyttyneitä palkkatyö- tai itsenäisen ammatinharjoittamisen kausia jälkeen elävän puolison osalta Tanskassa täyttyneinä asumiskausina niiltä osin kuin jälkeen elävä puoliso oli näiden kausien aikana avioliitossa edellä mainitun työntekijän kanssa ilman asumuseroa tai tosiasiallista eroa yhteensopimattomuuden vuoksi ja edellyttäen, että kyseisten kausien aikana puoliso asui toisen jäsenvaltion alueella.

Tässä kohdassa ”kausityöllä” tarkoitetaan työtä, joka on riippuvainen vuodenaikojen vaihtelusta ja toistuu automaattisesti joka vuosi.

Laskettaessa eläkettä sosiaalieläkelain (Lov om social pension) mukaisesti sellaisten henkilöiden osalta, joihin ei sovelleta 2 kohdan a alakohtaa, pidetään Tanskan lainsäädännön mukaan ennen 1 päivää tammikuuta 1984täyttyneitä palkkatyö- tai itsenäisen ammatinharjoittamisen kausia jälkeen elävän puolison osalta Tanskassa täyttyneinä asumiskausina niiltä osin kuin jälkeen elävä puoliso oli näiden kausien aikana avioliitossa kyseisen henkilön kanssa ilman asumuseroa tai tosiasiallista eroa yhteensopimattomuuden vuoksi ja edellyttäen, että kyseisten kausien aikana puoliso asui toisen jäsenvaltion alueella.

Edellä olevan a ja b alakohdan mukaisesti huomioon otettavia kausia ei oteta huomioon, jos ne ovat päällekkäisiä asianomaisen henkilön toisen jäsenvaltion pakollista vakuutusta koskevan lainsäädännön mukaan eläkettä laskettaessa huomioon otettujen kausien kanssa tai sellaisten kausien kanssa, joiden aikana asianomainen henkilö sai eläkettä tällaisen lainsäädännön mukaan. Nämä kaudet otetaan kuitenkin huomioon, jos mainitun eläkkeen vuosittainen määrä on vähemmän kuin puolet sosiaalieläkkeen perusmäärästä.

Sen estämättä, mitä 6 artiklassa säädetään, henkilöillä, jotka eivät ole olleet palkkatyöntekijöinä yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, on oikeus Tanskan sosiaalieläkkeeseen vain, jos he ovat olleet tai ovat aiemmin olleet pysyviä asukkaita Tanskassa vähintään kolme vuotta ottaen huomioon Tanskan lainsäädännön mukaiset ikärajoitukset. Jollei 4 artiklasta muuta johdu, 7 artiklaa ei sovelleta Tanskan sosiaalieläkkeeseen, johon tällaiset henkilöt ovat saaneet oikeuden.

b)	Edellä mainittuja säännöksiä ei sovelleta Tanskan sosiaalieläkeoikeuksiin sellaisten henkilöiden perheenjäsenten osalta, jotka ovat tai ovat olleet palkkatyöntekijöinä Tanskassa, eikä opiskelijoiden tai heidän perheenjäsentensä osalta.

Tilapäinen etuus työttömälle, joka on hyväksytty ledighedsydelse-järjestelmään (”joustotyösuhdejärjestelmä”) (10 päivänä kesäkuuta 1997 annettu laki nro 455), kuuluu tämä asetuksen III osaston 6 luvun soveltamisalaan. Toiseen jäsenvaltioon lähteviin työttömiin sovelletaan 64 ja 65 artiklaa, jos tällä jäsenvaltiolla on samanlaiset työntekijöiden järjestelmät samaan ryhmään kuuluville henkilöille.

Jos Tanskan sosiaalieläkkeen saajalla on myös oikeus toisen jäsenvaltion myöntämään perhe-eläkkeeseen, näitä eläkkeitä pidetään Tanskan lainsäädäntöä sovellettaessa asetuksen 53 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuina samanlaisina etuuksina edellyttäen kuitenkin, että sillä henkilöllä, jonka vakuutus- tai asumiskausia käytetään perustana perhe- eläkkeen laskemisessa, on oikeus Tanskan sosiaalieläkkeeseen.

E. SAKSA

▐

1.	Sen estämättä, mitä asetuksen 5 artiklan a alakohdassa ja sosiaalilain VI osan (Sozialgesetzbuch VI) 5(4)(1) §:ssä säädetään, henkilö, joka saa täyttä vanhuuseläkettä toisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, voi hakea pakollista vakuutusta Saksan eläkevakuutusjärjestelmästä .

Sen estämättä, mitä tämän asetuksen 5 artiklan a alakohdassa ja sosiaalilain VI osan (Sozialgesetzbuch VI) 7(1) ja (3) §:ssä säädetään, henkilö, joka kuuluu pakolliseen vakuutusjärjestelmään toisessa jäsenvaltiossa tai saa vanhuuseläkettä toisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, voi liittyä Saksan vapaaehtoiseen vakuutusjärjestelmään.

Myönnettäessä sosiaalilain V osan (Sozialgesezbuch V) 47(1) §:n, sosiaalilain VII osan (Sozialgesezbuch VII) 47(1) §:n ja sosiaalivakuutuslain (RVO) 200(2) §:n nojalla rahaetuuksia vakuutetuille henkilöille, jotka asuvat toisessa jäsenvaltiossa, Saksan vakuutusjärjestelmissä lasketaan etuuksien arvioinnissa käytettävä nettopalkka ikään kuin vakuutettu asuisi Saksassa, jollei vakuutettu pyydä arviointia tosiasiallisesti saamansa nettopalkan perusteella.

Muiden jäsenvaltioiden kansalaiset, joiden vakinainen tai tavanomainen asuinpaikka on Saksan ulkopuolella ja jotka täyttävät Saksan eläkevakuutusjärjestelmän yleiset edellytykset, voivat maksaa vapaaehtoisia vakuutusmaksuja järjestelmään vain, jos he ovat aiemmin olleet vapaaehtoisesti tai pakollisesti vakuutettuina Saksan eläkevakuutusjärjestelmässä; tämä koskee myös valtiottomia henkilöitä ja pakolaisia, joiden vakinainen tai tavanomainen asuinpaikka on jossain toisessa jäsenvaltiossa.

5.	Sosiaalilain (Sozialgesetzbuch VI)║ 253 §:n mukainen vakiokausi (pauschale Anrechnungszeit) määritetään ottaen huomioon vain Saksan kaudet.

6.	Tapauksissa, joissa eläkkeen uudelleenlaskentaan sovelletaan 31 päivänä joulukuuta 1991 voimassa ollutta Saksan eläkelainsäädäntöä, sovelletaan ainoastaan ▐ Saksan lainsäädäntöä hyvitettäessä Saksan korvaavia aikoja (Ersatzzeiten).

Saksan lainsäädäntöä työtapaturmista ja ammattitaudeista, jotka korvataan ulkomaisia eläkkeitä koskevan lain mukaisesti, sekä sellaisten vakuutuskausien perusteella myönnettävistä etuuksista, jotka voidaan hyvittää ulkomaisia eläkkeitä koskevan lain mukaisesti alueilla, jotka mainitaan siirtymään joutuneiden ja pakolaisasiain lain (Bundesvertriebenengesetz) 1(2)(3) §:ssä, sovelletaan edelleen tämän asetuksen soveltamisalan rajoissa sen estämättä, mitä ulkomaisia eläkkeitä koskevan lain (Fremdrentengesetz) 2 §:ssä säädetään.

Tämän asetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohdassa tarkoitetun teoreettisen määrän laskemiseksi vapaiden ammattien eläkejärjestelmissä toimivaltainen laitos ottaa perusteeksi jokaisen jonkin toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan täyttyneen vakuutusvuoden osalta keskimääräisen vuosittaisen eläkeoikeuden, joka on hankittu toimivaltaisen laitoksen jäsenyyden aikana vakuutusmaksuja maksamalla.

F. VIRO

Vanhempainetuuksia laskettaessa katsotaan muussa jäsenvaltiossa kuin Virossa täyttyneiden työskentelykausien perustuvan samaan keskimääräiseen sosiaaliverotukseen kuin niiden Virossa täyttyneiden työskentelykausien, joiden kanssa ne lasketaan yhteen. Jos henkilö on työskennellyt viitevuoden aikana vain muissa jäsenvaltioissa, etuuden laskemisen perustaksi otetaan viitevuoden ja äitiysloman välillä Virossa maksettu keskimääräinen sosiaalivero.

G. KREIKKA

Lakia N:o 1469/84 Kreikan kansalaisten ja kreikkalaista alkuperää olevien ulkomaiden kansalaisten vapaaehtoisesta liittymisestä eläkevakuutusjärjestelmään sovelletaan muiden jäsenvaltioiden kansalaisiin, valtiottomiin henkilöihin ja pakolaisiin, jos kyseiset henkilöt ovat asuin- tai oleskelupaikastaan riippumatta aikaisemmin kuuluneet pakollisesti tai vapaaehtoisesti Kreikan eläkevakuutusjärjestelmään.

Sen estämättä, mitä tämän asetuksen 5 artiklan a alakohdassa ja lain N:o 1140/81 34 §:ssä säädetään, henkilö, joka saa eläkettä työtapaturman tai ammattitaudin perusteella toisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla, voi hakea pakollista vakuutusta maatalouden vakuutusjärjestelmän soveltaman lainsäädännön mukaisesti sikäli kuin hän harjoittaa kyseisen lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa.

H. ESPANJA

▐

1. ▐

Tämän asetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohtaa sovellettaessa vuodet, joina työntekijä ei ole eläkkeeseen oikeuttavassa iässä tai pakollisessa eläkeiässä siten kuin niistä säädetään valtion eläkkeensaajia koskevan lain (Ley de clases pasivas del Estado) konsolidoidun tekstin 31(4) §:ssä , otetaan huomioon tosiasiallisina valtion palvelusvuosina ainoastaan, jos sen tapahtuman ajankohtana , jonka perusteella työkyvyttömyys- tai perhe-eläkkeet maksetaan, etuudensaaja kuului Espanjan virkamiesten erityisjärjestelmään tai harjoitti kyseisessä järjestelmässä tähän rinnastettavaa toimintaa, tai jos eläketapahtuman ajankohtana etuudensaaja harjoitti toimintaa, joka olisi edellyttänyt asianomaisen henkilön kuulumista valtion virkamiesten, puolustusvoimien tai oikeuslaitoksen erityisjärjestelmään, jos toimintaa olisi harjoitettu Espanjassa .

Asetuksen 56 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti Espanjan teoreettinen etuus lasketaan niiden tosiasiallisten vakuutusmaksujen perusteella, jotka henkilö on maksanut vuosina, jotka edelsivät välittömästi viimeistä maksua Espanjan sosiaaliturvaan. Jos eläkkeen perusmäärää laskettaessa on otettava huomioon muiden jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaisesti täyttyneitä vakuutus- ja/tai asumiskausia, kyseisten kausien osalta käytetään Espanjan maksuperustaa, joka on ajallisesti lähimpänä viitekausia, ottaen huomioon kuluttajahintaindeksin kehitys.

b)	Saatua eläkkeen määrää korotetaan lisien määrällä ja rahanarvon muutoksilla, jotka lasketaan kutakin seuraava vuotta kohti samanluontoisten eläkkeiden osalta.

3.	Toisissa jäsenvaltioissa täyttyneitä kausia, jotka on laskettava virkamiesten, asevoimien ja oikeushallinnon erityisjärjestelmän mukaan, käsitellään tämän asetuksen 56 artiklaa sovellettaessa samalla tavalla kuin ajallisesti viimeisimpiä Espanjan valtion virkamiehien täyttyneitä kausia.

Yleisen sosiaaliturvalain toisessa siirtymäsäännöksessä (Disposición Transitoria Segunda de la Ley General de la Seguridad Social) tarkoitettuja ikään perustuvia lisiä sovelletaan kaikkiin tämän asetuksen etuudensaajiin, jotka ovat maksaneet Espanjan lainsäädännön mukaisia vakuutusmaksuja ennen 1 päivää tammikuuta 1967. Tämän asetuksen 5 artiklaa soveltaen ei ole mahdollista yksinomaan tässä yhteydessä rinnastaa toisessa jäsenvaltiossa ennen mainittua päivämäärää hyvitettyjä vakuutuskausia Espanjassa maksettuihin vakuutusmaksuihin. Päivä, joka vastaa 1 päivää tammikuuta 1967, on merimiesten erityisjärjestelmässä (Régimen Especial de Trabajadores del Mar) 1 päivä elokuuta 1970 ja hiilikaivosalan sosiaaliturvan erityisjärjestelmässä (Régimen Especial de la Seguridad Social para la Minería del Carbón) 1 päivä huhtikuuta 1969.

I. RANSKA

Muiden jäsenvaltioiden kansalaiset, joiden asuinpaikka tai tavanomainen asunto on Ranskan ulkopuolella ja jotka täyttävät Ranskan eläkevakuutusjärjestelmän yleiset edellytykset, voivat maksaa vapaaehtoisia vakuutusmaksuja järjestelmään vain, jos he ovat aiemmin olleet vapaaehtoisesti tai pakollisesti vakuutettuina Ranskan eläkevakuutusjärjestelmässä; tämä koskee myös valtiottomia henkilöitä ja pakolaisia, joiden asuinpaikka tai tavanomainen asunto on jossain toisessa jäsenvaltiossa.

Henkilöille, jotka saavat Ranskassa luontoisetuuksia tämän asetuksen 17, 24 tai 26 artiklan perusteella ja jotka asuvat Ranskan Haut-Rhinin, Bas-Rhinin tai Mosellen departementeissa, toisen jäsenvaltion laitoksen puolesta myönnettyihin luontoisetuuksiin, joiden kustannuksista se vastaa, kuuluvat Alsace-Mosellen yleisestä sairausvakuutusjärjestelmästä ja pakollisesta täydentävästä paikallisesta sairausvakuutusjärjestelmästä myönnetyt etuudet.

Tämän asetuksen III osaston 5 luvussa tarkoitettuihin nykyisiin tai entisiin palkkatyöntekijöihin tai itsenäisiin ammatinharjoittajiin sovellettavan Ranskan lainsäädännön katsotaan kattavan sekä vanhuuseläkevakuutuksen perusjärjestelmän että lisäeläkejärjestelmän, joihin asianomainen henkilö on kuulunut.

J. IRLANTI

Sen estämättä, mitä tämän asetuksen 21 artiklan 2 kohdassa ja 62 artiklassa säädetään, laskettaessa vakuutetun määrättyjä hyväksyttäviä viikkoansioita Irlannin lainsäädännön mukaisten sairaus- tai työttömyysetuuksien myöntämistä varten otetaan vakuutetun jokaiselta työviikolta, jona hän on jonkin toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti ollut palkkatyössä asiaankuuluvana määrättynä vuonna , huomioon määrä, joka vastaa palkkatyöntekijöiden keskimääräistä viikkoansiota tuona määrättynä vuonna.

Sovellettaessa tämän asetuksen 46 artiklaa, jos asianomainen henkilö on kykenemätön tekemään työtä ja se johtaa työkyvyttömyyteen, kun häneen sovelletaan toisen jäsenvaltion lainsäädäntöä, Irlanti ottaa vuonna 2005 annetun konsolidoidun sosiaalihuoltolain ( Social Welfare Consolidation Act 2005 ) 118(1)(a) §:n mukaisesti huomioon kaikki kaudet, joiden aikana häntä olisi pidetty työhön kykenemättömyyttä seuranneen työkyvyttömyyden osalta Irlannin lainsäädännön mukaisesti kyvyttömänä työskentelemään.

K. ITALIA

Ei mitään ║

L. KYPROS

Sovellettaessa asetuksen 6, 51 ja 61 artiklan säännöksiä 6 päivänä lokakuuta 1980 voimassa olleen tai sen jälkeen jatkuvan kauden osalta vakuutusviikko määritellään Kyproksen lainsäädännössä jakamalla tietyn kauden sosiaalivakuutusmaksuperustan muodostavat kokonaisansiot kyseiseen sosiaalivakuutusmaksuvuoteen sovellettavalla sosiaalivakuutusmaksuperustan muodostavien perusansioiden viikoittaisella määrällä edellyttäen, että näin määrätty viikkojen lukumäärä ei ylitä kyseisen kauden kalenteriviikkojen lukumäärää.

M. LATVIA

Ei mitään ║

N. LIETTUA

Ei mitään ║

O. LUXEMBURG

Ei mitään ║

P. UNKARI

Ei mitään ║

Q. MALTA

Erityissäännökset virkamiesten osalta:

a)	Yksinomaan sovellettaessa asetuksen 49 ja 60 artiklaa puolustusvoimalain (Maltan lakien 220 luku), poliisilain (Maltan lakien 164 luku) ja vankeinhoitolain (Maltan lakien 260 luku) mukaisessa palveluksessa olevia henkilöitä pidetään virkamiehinä.

b)	Edellä mainittujen lakien ja eläkeasetuksen (Maltan lakien 93 luku) nojalla maksettavia eläkkeitä pidetään yksinomaan asetuksen 1 artiklan e alakohdan soveltamiseksi ”virkamiesten erityisjärjestelminä”

R. ALANKOMAAT

1. Hoitovakuutus

Kun on kyse oikeudesta luontoisetuuksiin Alankomaiden lainsäädännön mukaan tämän asetuksen III osaston 1 ja 2 luvun täytäntöönpanoa varten, luontoisetuuksiin oikeutetuilla henkilöillä tarkoitetaan

i)	henkilöitä, joiden on hoitovakuutuslain (Zorgverzekeringswet) 2 §:n mukaisesti otettava vakuutus hoitovakuutuslaitoksesta, ja

ii)

sikäli kuin nämä eivät kuulu i alakohdan soveltamisalaan, sellaisten aktiivipalveluksessa olevien sotilashenkilöiden perheenjäseniä, jotka asuvat toisessa jäsenvaltiossa, sekä henkilöitä, jotka asuvat toisessa jäsenvaltiossa ja joilla on asetuksen mukaan oikeus terveydenhoitoon asuinvaltiossaan Alankomaiden vastatessa kustannuksista.

Edellä olevan 1 kohdan a alakohdan i alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden on hoitovakuutuslain (Zorgverzekeringswet) mukaisesti otettava vakuutus hoitovakuutuslaitoksesta, ja 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden on rekisteröidyttävä hoitovakuutusvirastossa (College voor zorgverzekeringen).

Hoitovakuutuslain (Zorgverzekeringswet) ja erityissairaanhoitokuluja koskevan yleisen lain ( Algemene Wet Bijzondere Ziektekosten ) säännöksiä, jotka koskevat velvollisuutta suorittaa maksuja, sovelletaan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin henkilöihin ja heidän perheenjäseniinsä. Perheenjäsenten osalta maksut peritään henkilöltä, jonka perusteella oikeus terveydenhoitoon on saatu, lukuun ottamatta toisessa jäsenvaltiossa asuvien sotilashenkilöiden perheenjäseniä, joilta maksut peritään suoraan .

d)	Hoitovakuutuslain (Zorgverzekeringswet) säännöksiä, jotka koskevat viivästynyttä vakuutuksen ottamista, sovelletaan soveltuvin osin, kun kyseessä on 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden viivästynyt rekisteröityminen hoitovakuutusvirastoon (College voor zorgverzekeringen).

Tilapäisesti Alankomaissa asuvilla tai oleskelevilla henkilöillä, joilla on oikeus luontoisetuuksiin muun jäsenvaltion kuin Alankomaiden lainsäädännön nojalla, on oikeus asuin- tai oleskelupaikan laitoksen Alankomaissa vakuutetuille myöntämiin luontoisetuuksiin, ottaen huomioon hoitovakuutuslain (Zorgverzekeringswet) 11 §:n 1–3 momentti ja 19 §:n 1 momentti, samoin kuin erityissairaanhoitokuluja koskevan yleisen vakuutuslain (Algemene wet bijzondere ziektekosten) mukaisiin luontoisetuuksiin.

Sovellettaessa 23–30 artiklaa pidetään seuraavia etuuksia (III osaston 4 ja 5 luvun mukaisten eläkkeiden lisäksi) Alankomaiden lainsäädännön mukaan maksettavina eläkkeinä:

—	eläkkeet, jotka on myönnetty virkamiesten ja heidän jälkeensä elävien eläkkeistä 6 päivänä tammikuuta 1966 annetun lain mukaisesti (Algemene burgerlijke pensioenwet) (Alankomaiden virkamieseläkelaki)

—	eläkkeet, jotka on myönnetty sotilashenkilöiden ja heidän jälkeensä elävien eläkkeistä 6 päivänä lokakuuta 1966 annetun lain mukaisesti (Algemene militaire pensioenwet) (sotilaseläkelaki)

—	työkyvyttömyysetuudet, jotka on myönnetty sotilaiden työkyvyttömyysetuuksista 7 päivänä kesäkuuta 1972 annetun lain mukaisesti (Wet arbeidsongeschiktheidsvoorziening militairen) (laki sotilaiden työkyvyttömyysetuuksista)

—	eläkkeet, jotka on myönnetty NV Nederlandse spoorwegen (Alankomaiden rautatieyhtiö) -yhtiön työntekijöiden ja heidän jälkeensä elävien eläkkeistä 15 päivänä helmikuuta 1967 annetun lain mukaisesti (Spoorwegpensioenwet) (rautatie-eläkelaki)

—	eläkkeet, jotka on myönnetty työskentelyedellytyksistä Alankomaiden rautatieyhtiössä annetun asetuksen mukaan (Reglement Dienstvoorwaarden Nederlandse Spoorwegen)

—

etuudet, jotka annetaan henkilöille, jotka ovat jääneet eläkkeelle ennen eläkkeellejääntiin oikeuttavaa 65 vuoden ikää sellaisen eläkkeen perusteella, jonka tarkoituksena on tarjota aiemmin työssä olleille henkilöille vanhuusiän tuloturva, tai etuudet, jotka annetaan poistuttaessa ennenaikaisesti työmarkkinoilta valtion perustaman tai työmarkkinasopimuksella perustetun vähintään 55-vuotiaille tarkoitetun järjestelmän mukaisesti ▐

—	etuudet, jotka annetaan sotilashenkilöstöön kuuluville ja virkamiehille henkilöstön vähentämistä, työn luonteen vuoksi ikäsyistä tapahtuvaa irtisanomista ja varhaiseläkkeelle siirtymistä koskevan järjestelyn mukaisesti.

g)	Sovellettaessa tämän asetuksen III osaston 1 ja 2 lukua on korvaushakemuksettomalta kaudelta maksettavaa palautusta, joka myönnetään Alankomaiden järjestelmän mukaan terveydenhoitopalvelujen vähäisen käytön perusteella, pidettävä sairauden perusteella myönnettävänä rahaetuutena.

▐

2. Alankomaiden yleistä vanhuusvakuutusta koskevan lainsäädännön (Algemene Ouderdomswe — AOW) soveltaminen

AOW:n 13 §:n 1 momentissa tarkoitettua vähennystä ei sovelleta 1 päivää tammikuuta 1957 edeltäviin kalenterivuosiin, joiden aikana edunsaaja, joka ei täytä edellytyksiä kyseisten vuosien käsittelemiseksi vakuutuskausina,

—	asui Alankomaissa ikävuosina 15–65

—	asui toisessa jäsenvaltiossa mutta työskenteli Alankomaissa Alankomaihin sijoittautuneen työnantajan palveluksessa tai

—	työskenteli toisessa jäsenvaltiossa kausina, joita pidetään vakuutuskausina Alankomaiden sosiaaliturvajärjestelmässä.

Poiketen siitä, mitä AOW:n 7 §:ssä säädetään, henkilöillä, jotka asuivat tai työskentelivät Alankomaissa edellä mainittujen edellytysten mukaisesti vain ennen 1 päivää tammikuuta 1957, katsotaan myös olevan oikeus eläkkeeseen.

AOW:n 13 §:n 1 momentissa tarkoitettua vähennystä ei sovelleta 2 päivää elokuuta 1989 edeltäviin kalenterivuosiin, joiden aikana 16–65-vuotias henkilö, joka on tai oli naimisissa, ei ollut vakuutettuna edellä mainitun lainsäädännön mukaisesti ja asui muun jäsenvaltion kuin Alankomaiden alueella, jos nämä kalenterivuodet ovat päällekkäisiä vakuutuskausien kanssa, jotka ovat täyttyneet kyseisen lainsäädännön mukaisesti henkilön puolison osalta, tai kalenterivuosien kanssa, jotka otetaan huomioon 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, edellyttäen että avioliitto oli voimassa tuona aikana.

Poiketen siitä, mitä AOW:n 7 §:ssä säädetään, tällä henkilöllä katsotaan olevan oikeus eläkkeeseen.

AOW:n 13 §:n 2 momentissa tarkoitettua vähennystä ei sovelleta 1 päivää tammikuuta 1957 edeltäviin kalenterivuosiin, joiden aikana eläkkeensaajan puoliso, joka ei täytä edellytyksiä kyseisten vuosien käsittelemiseksi vakuutuskausina,

—	asui Alankomaissa ikävuosina 15–65

—	asui toisessa jäsenvaltiossa mutta työskenteli Alankomaissa Alankomaihin sijoittautuneen työnantajan palveluksessa tai

—	työskenteli toisessa jäsenvaltiossa kausina, joita pidetään vakuutuskausina Alankomaiden sosiaaliturvajärjestelmässä.

AOW:n 13 §:n 2 momentissa tarkoitettua vähennystä ei sovelleta 2 päivää elokuuta 1989 edeltäviin kalenterivuosiin, joiden aikana 16–65-vuotias eläkkeensaajan puoliso asui muun jäsenvaltion kuin Alankomaiden alueella eikä ollut vakuutettuna edellä mainitun lainsäädännön mukaisesti, jos nämä kalenterivuodet ovat päällekkäisiä vakuutuskausien kanssa, jotka ovat täyttyneet kyseisen lainsäädännön mukaisesti eläkkeensaajan osalta, tai kalenterivuosien kanssa, jotka otetaan huomioon 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, edellyttäen että avioliitto oli voimassa tuona aikana.

2 kohdan a–d alakohtaa ei sovelleta kausiin, jotka ovat päällekkäisiä

—	kausien kanssa, jotka voidaan ottaa huomioon laskettaessa eläkeoikeuksia muun jäsenvaltion kuin Alankomaiden vanhuusvakuutusta koskevan lainsäädännön mukaisesti, tai

—	kausien kanssa, joiden osalta asianomainen henkilö on saanut vanhuuseläkettä kyseisen lainsäädännön mukaisesti.

Toisen jäsenvaltion vapaaehtoisen järjestelmän vakuutuskausia ei oteta huomioon tätä säännöstä sovellettaessa.

f)	Edellän olevan 2 kohdan a–d alakohtaa sovelletaan vain, jos asianomainen henkilö on asunut yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa kuusi vuotta 59 ikävuoden jälkeen ja vain sen ajan, jona hän asuu jossakin näistä jäsenvaltioista.

Poiketen siitä, mitä AOW:n IV luvussa säädetään, kaikilla muussa jäsenvaltiossa kuin Alankomaissa asuvilla henkilöillä, joiden puoliso kuuluu kyseisen lainsäädännön mukaan pakolliseen vakuutukseen, on lupa ottaa vapaaehtoinen vakuutus kyseisen lainsäädännön mukaisesti kausiksi, joiden aikana puolisolla on pakollinen vakuutus.

Tämä lupa ei pääty, jos puolison pakollinen vakuutus päättyy hänen kuolemansa johdosta ja jos jälkeen elävä saa eläkettä vain yleisen perhe-eläkelain (Algemene nabestaandenwet) mukaisesti.

Kaikissa tapauksissa lupa vapaaehtoisen vakuutuksen osalta päättyy päivänä, jolloin henkilö saavuttaa 65 vuoden iän.

Vapaaehtoiseen vakuutuksen maksettava vakuutusmaksu vahvistetaan niiden AOW:n säännösten mukaisesti, jotka koskevat vapaaehtoiseen vakuutuksen maksettavan vakuutusmaksun määrittämistä. Jos vapaaehtoinen vakuutus kuitenkin seuraa 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua vakuutuskautta, maksu vahvistetaan niiden AOW:n säännösten mukaisesti, jotka koskevat pakolliseen vakuutukseen maksettavan vakuutusmaksun määrittämistä, ja huomioon otettavat tulot katsotaan saaduiksi Alankomaissa.

h)	Edellä olevan 2 kohdan g alakohdassa tarkoitettua lupaa ei myönnetä kenellekään, joka on vakuutettuna toisen jäsenvaltion eläkkeitä tai perhe-etuuksia koskevan lainsäädännön mukaisesti.

i)	Kaikkien, jotka haluavat ottaa 2 kohdan g alakohdassa tarkoitetun vapaaehtoisen vakuutuksen, on haettava sitä sosiaalivakuutuspankista (Sociale Verzekeringsbank) vuoden kuluessa sen päivämäärän jälkeen, jona osallistumista koskevat edellytykset täyttyvät.

j)	Sovellettaessa 52 artiklan 1 kohdan b alakohtaa vain 15 ikävuoden jälkeen täyttyneet AOW:n mukaiset vakuutuskaudet otetaan huomioon vakuutuskausina.

3. Alankomaiden yleisen perhe-eläkelain (Algemene nabestaandenwet — ANW) soveltaminen

▐

Jos jälkeen elävä puoliso on oikeutettu ANW:n mukaiseen perhe-eläkkeeseen 51 artiklan 3 kohdan mukaisesti, eläke lasketaan tämän asetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

Sovellettaessa näitä säännöksiä myös 1 päivää lokakuuta 1959 edeltäviä vakuutuskausia pidetään Alankomaiden lainsäädännön mukaisesti täyttyneinä vakuutuskausina, jos kyseisten kausien aikana yli 15-vuotias vakuutettu

—	asui Alankomaissa tai

—	asui toisessa jäsenvaltiossa mutta työskenteli Alankomaissa Alankomaihin sijoittautuneen työnantajan palveluksessa, tai

—	työskenteli toisessa jäsenvaltiossa kausina, joita pidetään vakuutuskausina Alankomaiden sosiaaliturvajärjestelmässä.

b)	Kausia, jotka otetaan huomioon 3 kohdan b alakohdan säännösten mukaan, ei oteta huomioon, jos ne ovat päällekkäisiä sellaisten vakuutuskausien kanssa, jotka ovat täyttyneet toisen jäsenvaltion perhe-eläkkeitä koskevan lainsäädännön mukaan.

c)	Sovellettaessa 52 artiklan 1 kohdan b alakohtaa vain 15 ikävuoden jälkeen täyttyneet Alankomaiden lainsäädännön mukaiset vakuutuskaudet otetaan huomioon vakuutuskausina.

Poiketen siitä, mitä ANW:n 63a §:n 1 momentissa säädetään, muussa jäsenvaltiossa kuin Alankomaissa asuvalla henkilölle, jonka puoliso on pakollisesti vakuutettuna ANW:n mukaisesti, annetaan lupa ottaa vapaaehtoinen vakuutus kyseisen lainsäädännön mukaisesti, edellyttäen että tällainen vakuutus on alkanut jo …, mutta vain niitä kausia varten, joiden aikana puoliso on pakollisesti vakuutettu. Lupa päättyy päivänä, jona puolison pakollinen vakuutus ANW:n nojalla päättyy, ellei puolison pakollinen vakuutus pääty hänen kuolemansa johdosta ja jos jälkeen elävä saa eläkettä vain ANW:n mukaisesti.

Kaikissa tapauksissa lupa vapaaehtoisen vakuutuksen osalta päättyy päivänä, jolloin henkilö saavuttaa 65 vuoden iän.

Vapaaehtoiseen vakuutuksen maksettava vakuutusmaksu vahvistetaan niiden ANW:n säännösten mukaisesti, jotka koskevat vapaaehtoiseen vakuutuksen maksettavan vakuutusmaksun määrittämistä. Jos vapaaehtoinen vakuutus kuitenkin seuraa 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettua vakuutuskautta, maksu vahvistetaan niiden ANW:n säännösten mukaisesti, jotka koskevat pakolliseen vakuutukseen maksettavan vakuutusmaksun määrittämistä, ja huomioon otettavat tulot katsotaan saaduiksi Alankomaissa.

4. Työkyvyttömyyttä koskevan Alankomaiden lainsäädännön soveltaminen

▐

Jos tämän asetuksen 51 artiklan 3 kohdan mukaisesti asianomaisella henkilöllä on oikeus Alankomaiden työkyvyttömyysetuuteen, 52 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu määrä etuuden laskemiseksi määritetään

jos henkilö ennen työhön kykenemättömyyden ilmenemistä toimi viimeksi palkkatyöntekijänä 1 artiklan a alakohdan mukaisesti

—	työkyvyttömyysvakuutusta koskevan lain (Wet op de arbeidsongeschiktheidsverzekering — WAO) säännösten mukaisesti, jos työhön kykenemättömyys ilmeni ennen 1 päivää tammikuuta 2004, tai

—	työkyvyttömyysasteen mukaan määräytyvää työkyvyttömyyttä koskevan lain (Wet Werk en inkomen naar arbeidsvermogen — WIA) säännösten mukaisesti, jos työhön kykenemättömyys ilmeni 1 päivänä tammikuuta 2004 tai sen jälkeen;

ii)

jos henkilö ennen työhön kykenemättömyyden ilmenemistä toimi viimeksi itsenäisenä ammatinharjoittajana 1 artiklan b alakohdan mukaisesti, itsenäisten ammatinharjoittajien työkyvyttömyysvakuutuslain (Wet arbeidsongeschiktheidsverzekering zelfstandigen — WAZ) säännösten mukaisesti, jos työhön kykenemättömyys ilmeni ennen 1 päivää elokuuta 2004.

Laskiessaan etuuksia WAO:n, WIA:n tai WAZ:n mukaisesti Alankomaiden laitokset ottavat huomioon

—	ansiotyön kaudet ja vastaavat kaudet, jotka ovat täyttyneet Alankomaissa ennen 1 päivää heinäkuuta 1967

—	WAO:n mukaisesti täyttyneet vakuutuskaudet

—	henkilön vakuutuskaudet, jotka ovat täyttyneet 15 ikävuoden jälkeen yleisen työkyvyttömyyslain (Algemene Arbeidsongeschiktheidswet — AAW) mukaisesti, kunhan nämä eivät ole päällekkäisiä WAO:n mukaisesti täyttyneiden vakuutuskausien kanssa

—	WAZ:n mukaisesti täyttyneet vakuutuskaudet

—	WIA:n mukaisesti täyttyneet vakuutuskaudet.

▐

S. ITÄVALTA

Hankittaessa eläkevakuutuskausia pidetään toisen jäsenvaltion koulussa tai vastaavassa oppilaitoksessa olemista vastaavana kuin koulussa tai oppilaitoksessa olemista ▐ yleisen sosiaalivakuutuslain (Allgemeines Sozialversicherungsgesetz — ASVG) 227(1)(1) §:n ja 228(1)(3) §:n, kaupan alan työntekijöiden sosiaalivakuutuslain (Gewerbliches Sozialversicherungsgesetz — GSVG) 116(7) §:n sekä maanviljelijöiden sosiaalivakuutuslain (Bauern-Sozialversicherungsgesetz — BSVG) 107(7) §:n mukaisesti, jos henkilöön on sovellettu jossakin vaiheessa Itävallan lainsäädäntöä sillä perusteella, että hän on toiminut palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, ja ASVG:n 227(3) §:ssä, GSVG:n 116(9) §:ssä ja BSGV:n 107(9) §:ssä säädetyt erityiset maksut tällaisten koulutuskausien hankkimiseksi on maksettu.

▐

Laskettaessa 52 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua pro rata -etuutta Itävallan lainsäädännön mukaisia maksujen erityiskorotuksia lisävakuutusta ja kaivostyöntekijöiden lisäetuutta varten ei oteta huomioon. Näissä tapauksissa ilman kyseisiä maksuja laskettuun pro rata -etuuteen lisätään tarvittaessa vähentämättömät maksujen erityiskorotukset lisävakuutusta ja kaivostyöntekijöiden lisäetuutta varten

Jos 6 artiklan mukaiset Itävallan eläkevakuutusjärjestelmän korvaavat jaksot ovat täyttyneet mutta niitä ei voida käyttää laskentaperustana ASVG:n 238 ja 239 §:n, GSVG:n 122 ja 123 §:n sekä BSVG:n 113 ja 114 §:n mukaisesti, käytetään lapsenhoitokausia koskevaa laskentaperustaa ASVG:n 239 §:n, GSVG:n 123 §:n ja BSVG:n 114 §:n mukaisesti.

▐

T. PUOLA

Ei mitään ║

U. PORTUGALI

Ei mitään ║

V. ROMANIA

Ei mitään

W. SLOVENIA

Ei mitään ║

X. SLOVAKIA

Ei mitään ║

Y. SUOMI

▐

1.	Suomen kansaneläkettä koskevan oikeuden määrittämiseksi ja määrän laskemiseksi 52–54 artiklan mukaisesti toisen jäsenvaltion lainsäädännön nojalla hankittuja eläkkeitä kohdellaan samalla tavalla kuin Suomen lainsäädännön nojalla hankittuja eläkkeitä.

Sovellettaessa 52 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohtaa Suomen ansiosidonnaisia eläkkeitä koskevan lainsäädännön mukaisen laskennallisen kauden ansioiden laskemiseksi on siinä tapauksessa, että henkilö on toiminut osan Suomen lainsäädännön mukaista viitekautta toisessa jäsenvaltiossa palkkatyössä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana ja hänelle on täyttynyt siihen perustuvia eläkevakuutuskausia, katsottava laskennallisen kauden ansioiden vastaavan sitä summaa, jonka henkilö on ansainnut viitekauden aikana Suomessa ja joka jaetaan Suomessa viitekautena täyttyneiden vakuutuskuukausien lukumäärällä.

Z. RUOTSI

1.	Jos vanhempainloma-avustus maksetaan 67 artiklan mukaisesti perheenjäsenelle, joka ei ole työssä, maksetun vanhempainloma-avustuksen määrä vastaa perusmäärää tai alinta määrää.

Laskettaessa yleisen vakuutuslain (Lag 1962:381 om allmän försäkring) 4 luvun 6 §:n mukaisesti vanhempainlomarahaa henkilöille, joilla on oikeus työskentelyyn perustuvaan vanhempainlomarahaan, sovelletaan seuraavaa:

Sellaisen vanhemman kohdalla, jonka sairausetuuksia kerryttävät tulot lasketaan Ruotsissa harjoitetusta ansiotyöstä saatujen tulojen perusteella, vaatimus siitä, että henkilöllä on oltava vähimmäistason ylittävä sairausvakuutus vähintään 240 peräkkäisen päivän ajan ennen lapsen syntymää, täyttyy, jos mainitun jakson aikana vanhemmalla oli jossakin toisessa jäsenvaltiossa ansiotyöstä tuloja, jotka vastaavat vähimmäistasoa korkeampaa vakuutusta.

Vakuutus- tai oleskelukausien yhteenlaskemista koskevia asetuksen säännöksiä ei sovelleta ║ Ruotsin lainsäädännön siirtymäsäännöksiin, jotka koskevat sellaisten vuonna 1937 tai aiemmin syntyneiden henkilöiden oikeutta takuueläkkeeseen, jotka ovat asuneet Ruotsissa tietyn ajan ennen eläkehakemuksen jättämistä (laki 2000:798).

Laskettaessa teoreettisia tuloja ansiosidonnaista sairausetuutta ja ansiosidonnaista aktivointikorvausta varten yleisen vakuutuslain (Lag 1962:381 om allmän försäkrings) 8 luvun mukaisesti sovelletaan seuraavaa:

jos vakuutettu on viitekautena kuulunut palkkatyöntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana myös yhden tai useamman muun jäsenvaltion lainsäädännön piiriin, kyseisissä jäsenvaltioissa saatujen tulojen katsotaan vastaavan vakuutetun Ruotsissa viitekautena saamia keskimääräisiä bruttotuloja siten, että Ruotsissa saadut tulot jaetaan niiden ansaintavuosien lukumäärällä

jos etuudet lasketaan 46 artiklan mukaisesti eikä henkilö ole vakuutettu Ruotsissa, viitekausi määritetään edellä mainitun lain 8 luvun 2 ja 8 §:n mukaisesti ikään kuin asianomainen henkilö olisi vakuutettu Ruotsissa. Ellei asianomaisella henkilöllä ║ ole kyseiseltä kaudelta ansiosidonnaisesta vanhuuseläkkeestä annetun lain (1998:674) mukaisia eläkettä kerryttäviä tuloja, viitekauden voidaan katsoa alkavan aiemmasta ajankohdasta, jolloin vakuutetulla oli tuloja ansiotoiminnasta Ruotsissa.

Laskettaessa teoreettisia eläkevaroja ansiosidonnaista perhe- eläkettä varten (laki 2000:461) otetaan siinä tapauksessa, ettei Ruotsin lainsäädännön mukainen vaatimus eläkeoikeudesta vähintään kolmelta vakuutetun kuolemaa välittömästi edeltäneistä viidestä vuodesta (viiteaika) täyty, huomioon ║ myös muissa jäsenvaltioissa täyttyneet vakuutuskaudet ikään kuin ne olisivat täyttyneet Ruotsissa. Muissa jäsenvaltioissa täyttyneiden vakuutuskausien katsotaan perustuvan Ruotsin keskimääräiseen eläkekarttumaan. Jos asianomaiselle on karttunut eläkettä Ruotsista vain yhden vuoden ajalta, kaikkien toisessa jäsenvaltiossa täyttyneiden vakuutuskausien katsotaan olevan määrältään samoja.

Laskettaessa teoreettista eläkekertymää perhe-eläkettä varten, joka liittyy 1 päivänä tammikuuta 2003 tai sen jälkeen sattuneisiin kuolemantapauksiin, jos Ruotsin lainsäädännön vaatimus siitä, että eläkekertymää on ollut vähintään kahtena vuonna vakuutetun kuolemaa välittömästi edeltäneiden neljän vuoden aikana (viitekausi), ei täyty, mutta viitekauden aikana täyttyi vakuutuskausia toisessa jäsenvaltiossa, kaikkien kyseisten vuosien katsotaan perustuvan samaan eläkekertymään kuin Ruotsissa vietetyn vuoden.

ZA. YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

Jos Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaan henkilöllä voi olla oikeus vanhuuseläkkeeseen, jos

a)	entisen puolison maksut otetaan huomioon ikään kuin ne olisivat tämän henkilön omia maksuja tai

b)	tämän henkilön puoliso tai entinen puoliso täyttää asianmukaiset maksuedellytykset,

jolloin kaikissa tapauksissa edellytetään, että puoliso tai entinen puoliso toimii tai oli toiminut palkkatyöntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, johon oli sovellettu kahden tai useamman jäsenvaltion lainsäädäntöä, tämän asetuksen III osaston 5 luvun säännöksiä sovelletaan määritettäessä oikeutta etuuteen Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaan. Tässä tapauksessa kyseisessä 5 luvussa tehtyjä viittauksia ”vakuutuskausiin” pidetään viittauksena vakuutuskausiin, jotka ovat täyttyneet

puolison tai entisen puolison osalta, jos hakemuksen tekee

—	avioliitossa oleva nainen tai

—	henkilö, jonka avioliitto on päättynyt muutoin kuin puolison kuoleman vuoksi, tai

ii)

entisen puolison osalta, jos hakemuksen tekee

—	leskeksi jäänyt mies, joka välittömästi ennen eläkeikää ei ole oikeutettu leskeksi jääneen vanhemman avustukseen, tai

—

leskeksi jäänyt nainen, joka välittömästi ennen eläkeikää ei ole oikeutettu leskeksi jääneen äidin etuuteen, leskeksi jääneen vanhemman avustukseen tai leskeneläkkeeseen tai joka on oikeutettu vain ikään suhteutettuun leskeneläkkeeseen, joka on laskettu asetuksen 52 artiklan 1 kohdan b alakohdan säännösten mukaisesti; tässä yhteydessä ”ikään suhteutetulla leskeneläkkeellä” tarkoitetaan leskeneläkettä, jota maksetaan alennettu määrä vuoden 1992 sosiaaliturvamaksuja ja -etuuksia koskevan lain (Social Security Contributions and Benefits Act 1992) 39 §:n 4 momentin mukaisesti.

Sovellettaessa tämän asetuksen 6 artiklaa säännöksiin, jotka koskevat oikeutta hoitoavustuksiin, hoitajan avustukseen ja työkyvyttömyysavustukseen, työskentely-, itsenäisen ammatinharjoittamisen tai asumiskaudet, jotka ovat täyttyneet muun jäsenvaltion kuin Yhdistyneen kuningaskunnan alueella, otetaan huomioon siinä määrin kuin on tarpeellista, jotta vaadittavia Yhdistyneessä kuningaskunnassa oleskelun kausia koskevat edellytykset täyttyvät, ennen päivää, jolloin oikeus kyseessä olevaan etuuteen syntyi.

Sovellettaessa tämän asetuksen 7 artiklaa ▐ Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön nojalla etuutta saavan henkilön, joka oleskelee toisen jäsenvaltion alueella, katsotaan kyseisen oleskelun ajan asuvan tuon toisen jäsenvaltion alueella, jos kyseessä ovat työkyvyttömyys-, vanhuus- tai perhe-eläkkeen rahaetuudet, työtapaturmiin ja ammattitauteihin liittyvät eläkkeet sekä kuolemantapauksen johdosta myönnettävät avustukset .

Sovellettaessa 46 artiklaa, jos asianomainen henkilö on kykenemätön tekemään työtä ja se johtaa työkyvyttömyyteen, kun häneen sovelletaan toisen jäsenvaltion lainsäädäntöä, Yhdistynyt kuningaskunta ottaa vuonna 1992 annetun sosiaaliturvamaksuja ja -etuuksia koskevan lain (Social Security Contributions and Benefits Act 1992) 30A §:n 5 momentin mukaisesti huomioon kaikki kaudet, jonka aikana asianomainen henkilö on työkyvyttömyyden osalta saanut

a)	sairauteen liittyviä rahaetuuksia tai palkkaa niiden sijasta

b)	III osaston 4 ja 5 luvussa tarkoitettuja etuuksia, jotka on myönnetty työhön kykenemättömyyttä seuraavan työkyvyttömyyden vuoksi

toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, ikään kuin ne olisivat tilapäiseen työkyvyttömyyteen liittyviä etuuskausia vuonna 1992 annetun sosiaaliturvamaksuja ja etuuksia koskevan lain (Social Security Contributions and Benefits Act 1992) 30A §:n 1–4 momentin mukaisesti.

5.	Sovellettaessa 46 artiklaa huomioon otetaan vain kaudet, joiden aikana henkilö on ollut kykenemätön työhön Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaan.

Laskettaessa ansiotekijää, kun määritetään oikeutta etuuksiin Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaan, kunkin palkkatyöntekijänä toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan toimitun työviikon osalta, joka alkoi Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaisesti asianomaisen tuloverotusvuoden aikana, asianomaisen henkilön katsotaan maksaneen maksuja ansio-työntekijänä (”employed earner”) tai maksaneen vakuutusmaksuja sellaisten ansioiden perusteella, jotka vastaavat kahta kolmasosaa kyseisen vuoden ylemmästä ansiorajasta.

Sovellettaessa 52 artiklan 1 kohdan b alakohdan ii alakohtaa

jos jonakin 6 päivänä huhtikuuta 1975 tai sen jälkeen alkaneena tuloverotusvuonna palkkatyöntekijänä toimivalle henkilölle on kertynyt vakuutus-, työskentely- tai asumiskausia yksinomaan muussa jäsenvaltiossa kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja 6 kohdan 1 alakohdan soveltamisesta seuraa, että kyseinen vuosi lasketaan vaatimukset täyttäväksi vuodeksi Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaan sovellettaessa 52 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohtaa, hänen katsotaan olleen vakuutettuna 52 viikkoa kyseisenä vuonna kyseisessä toisessa jäsenvaltiossa

ii)

jos mitään 6 päivänä huhtikuuta 1975 tai sen jälkeen alkanutta tuloverotusvuotta ei lasketa vaatimukset täyttäväksi vuodeksi Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaan sovellettaessa 52 artiklan 1 kohdan b alakohdan i alakohtaa, kaikki kyseisenä vuonna kertyneet vakuutus-, työskentely- tai asumiskaudet jätetään ottamatta huomioon.

Muutettaessa ansiotekijä vakuutuskausiksi jaetaan kyseisenä Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaisena tuloverotusvuonna saavutettu ansiotekijä tämän vuoden alemmalla ansiorajalla. Tulos ilmaistaan kokonaislukuna, eikä mitään jäljelle jääviä osia oteta huomioon. Näin lasketun luvun katsotaan osoittavan niiden vakuutusviikkojen määrän, jotka ovat kertyneet Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädännön mukaan kyseisen vuoden aikana edellyttäen, että tällainen luku ei ole suurempi kuin niiden viikkojen määrä, joiden aikana asianomainen henkilö kyseisenä vuonna kuului tämän lainsäädännön piiriin.”