3.2.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 27/1


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta”

KOM(2007) 593 lopullinen — 2007/0214 COD

(2009/C 27/01)

Neuvosto päätti 14. marraskuuta 2007 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 95 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä ja direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta.

Asian valmistelusta vastannut ”yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 11. kesäkuuta 2008. Esittelijä oli Edgardo Maria Iozia.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 9.–10. heinäkuuta 2008 pitämässään 446. täysistunnossa (heinäkuun 9 päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 117 ääntä puolesta 5:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

ETSK kannattaa ehdotetun asetuksen (KOM(2007) 593 lopullinen) sisältöä ja suhtautuu myönteisesti vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntään sovellettavien, yhteisötasolla yhtenäistettyjen sääntöjen antamiseen. Komitea on tyytyväinen päätökseen valita kaikissa jäsenvaltioissa voimassa oleva yksi yhteinen unionin menettely, sillä se on yksinkertaisempi ja paljon edullisempi kuin 27 erilaista tyyppihyväksyntää, jotka lisäksi aiheuttaisivat ilmeisiä kilpailuvääristymiä ja sisämarkkinoiden pirstaloitumista.

1.2

Kyseisen toimenpiteen merkitys on ilmeinen, sillä markkinoille ennakoidaan tuotavan yhä enemmän vetykäyttöisiä moottoriajoneuvoja, mutta kyseisiä ajoneuvoja varten ei kansallisella sen paremmin kuin unioninkaan tasolla ole olemassa tyyppihyväksyntää. Yksittäisissä jäsenvaltioissa käyttöön otetut väliaikaiset säännöt eroavat toisistaan huomattavasti.

1.3

ETSK:n mielestä ehdotettu asetus on hyväksyttävä nopeasti, sillä se tarjoaa luotettavan viitekehyksen alan yrityksille, ja sen avulla voidaan näin ollen edistää huomattavia investointeja, joita tarvitaan vetypohjaisten teknologioiden kehittämiseen. ETSK on asiaa koskevissa aiemmissa lausunnoissaan suhtautunut myönteisesti vedyn käyttöä koskevaan strategiseen päätökseen ja todennut, että ”vety on nykyisistä rajoituksistaan huolimatta tulevaisuuden haaste”.

1.4

Kyseisten yhtenäisten yhteisön sääntöjen antaminen on tärkeä tekijä myös kuluttajansuojan varmistamisen kannalta. Kun ajatellaan vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen käytön ennakoitua kehitystä — komission arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä saavutetaan miljoonan vetykäyttöisen ajoneuvon käytön tavoite — kuluttajien luottamuksen vahvistuminen on kehityksen välttämätön edellytys.

1.5

Tärkeä esimerkki, joka vahvistaa kyseisen tavoitteen oikeellisuuden ja konkreettisen saavuttamisen mahdollisuuden, on hybridijärjestelmällä toimivien taksien määrän jatkuva kasvu New Yorkissa. Myönteisellä kaupunkipolitiikalla voidaan yhdistää ympäristön kunnioittaminen ja suojelu sekä markkinasäännöt. Näin tuodaan myös esiin se, että yritykset estää keinotekoisesti kyseisen teknologian kehittäminen perustuvat usein ainoastaan vakiintuneiden intressien suojeluun.

1.6

Edellä mainittuun tavoitteeseen on syytä päästä, sillä vain päättäväisin toimin fossiilisten polttoaineiden korvaamiseksi voidaan saavuttaa unionin kestävän kehityksen politiikan ja ilmastomuutoksen torjunnan mukaiset tavoitteet. Tavoite voidaan saavuttaa hyödyntämällä yhä enemmän vetyä, toisen sukupolven biopolttoaineita ja muita uusiutuvia polttoaineita.

1.7

Kyseistä pitkän aikavälin strategiaa tuetaan etenkin teknologisen tutkimuksen alalla toteutettavin selkein sitoumuksin. ETSK kehottaakin toteuttamaan kohdennettuja tutkimusohjelmia ja aloittamaan toimet hyväksymällä nopeasti asiakirjassa KOM(2007) 571 ehdotettu asetus, jossa säädetään ”yhteisen teknologia-aloitteen käynnistämisestä — siten, että perustetaan polttokenno- ja vety-yhteisyritys” (1). Komitea kannattaa ja toivoo tutkimusohjelmia, jotka kohdennetaan vedyn uusien tuotanto- ja käyttötapojen löytämiseen, ja yhtyy vetypohjaisen teknologian alalla toimien yritysten ja tutkimuslaitosten esittämiin pyyntöihin, joiden mukaan neuvoston ja Euroopan parlamentin tulisi nopeuttaa tarvittavien ehdotusten hyväksymistä.

1.8

ETSK kehottaa komissiota tarkastelemaan välittömästi jakeluverkon laajentamisongelmaa, sillä kaasuseoksilla toimivien moottoriajoneuvojen yleistyminen edellyttää turvallista ja tehokasta teknologiaa varastointia ja riittävää jakelua varten.

1.9

Kyseisillä toimilla tulisi aluksi edistää LPG:n ja metaanin käytön yleistymistä koko unionin alueella, sillä kyseisten polttoaineiden avulla voidaan — ainakin osittain — vähentää välittömimmin ja realistisimmin polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä. Niiden tarjonta on kuitenkin monissa unionin jäsenvaltioissa tällä hetkellä hyvin vähäistä tai olematonta. Ensimmäisessä vaiheessa etsitään yhä turvallisempia ja tehokkaampia uusia teknologioita varastointia ja jakelua varten. Lähitulevaisuudessa siirrytään välivaiheeseen, jossa keskitytään kaasun ja vedyn seosten jakeluun, kunnes päästään vedyn jakeluun tähtäävään lopulliseen vaiheeseen.

1.10

ETSK:n mielestä on perusluonteisen tärkeää tarkastella konkreettisesti tulevien kuluttajien luottamuksen voittamista, jotta poistetaan vedyn käyttöön vielä liittyvät epäilyt. On siis laadittava laaja-alaisia tiedotusohjelmia, joiden selkeänä ja perusteltuna viestinä vahvistetaan, että vetyteknologiassa on jo nyt saavutettu perinteisiä ajoneuvoja nykyisin vastaava turvataso.

1.11

ETSK on tyytyväinen siihen, että lainsäädäntövälineeksi on ehdotuksessa valittu asetus, sillä kun asianomaisia sääntöjä sovelletaan samanaikaisesti kaikissa jäsenvaltioissa, varmistetaan kaikille alan tuottajille yhtenäiset edellytykset.

1.12

Komitea kannattaa myös ehdotusta laatia keskeiset säännöt ja panna ne täytäntöön komiteamenettelyllä ja suhtautuu myönteisesti ehdotukseen kaikkien sääntöjen toteuttamiseen sovellettavasta siirtymäajasta, sillä sääntöjen soveltaminen ei ole alan yrityksille kovinkaan helppoa.

1.13

ETSK kannattaa ja pitää tärkeänä sitä, että unioni on mukana GCG:ssä (Global Coordination Group) pyrittäessä määrittelemään tyyppihyväksyntää varten maailmanlaajuisesti sovellettavia sääntöjä (GTR, Global Technological Regulation), mutta korostaa, että tällaisen sopimuksen tavoittelu ei saa hidastaa käsillä olevan lainsäädäntömenettelyn etenemistä. Oma lainsäädäntöväline sekä yhteisön sääntöjen soveltamisesta saatu kokemus vahvistavat unionin asemaa kaikissa kansainvälisissä elimissä. Lisäksi näin estetään, että vetykäyttöisiä moottoriajoneuvoja varten laaditaan sellaisia maailmanlaajuisesti sovellettavia sääntöjä, joissa otetaan huomioon ainoat tällä hetkellä käytettävissä olevat kokemukset (Japani).

1.14

Yhteisön lainsäädäntöön perustuva kokemus sekä huomattavan ja jatkuvan teknologisen tutkimuksen alalla mahdollisesti saatavat tärkeät tulokset voivat edistää huomattavasti ajoneuvoalalla jo nyt toimivien yritysten kilpailukykyä, sillä uusilla teknologioilla ja polttoaineilla saattaa olla tulevaisuudessa huomattava markkinaosuus.

1.15

Kaikki tämä edellyttää ETSK:n mukaan rohkeita ja oikea-aikaisia päätöksiä sekä pitkäjänteistä strategista visiota, joka liittyy ennusteeseen siitä, että vedyn käyttö saa aikanaan tärkeän ja ratkaisevan aseman.

1.16

ETSK kehottaa komissiota tarkastelemaan uudelleen ehdotusta vetykäyttöisten ajoneuvojen merkinnästä, sillä sitä voidaan pitää eräänlaisena poltinmerkkinä, jolla kyseiset ajoneuvot luokitellaan ”vaarallisiksi”, vaikka ne turvatestien mukaan ovat yhtä turvallisia kuin muita polttoaineita käyttävät ajoneuvot. Kyseisen merkinnän sijaan ETSK pitää asianmukaisempana kaikkien ajoneuvojen polttoaineen tunnistusta, minkä ansiosta polttoainetyyppi voitaisiin tunnistaa yksiselitteisesti.

1.17

Jakeluverkon puutteen vuoksi ja vetykäyttöisten ajoneuvojen yleistymisen edistämiseksi ETSK suosittelee komissiolle, että se hyväksyisi myös pienet reformerit, joilla vetyä voidaan itse tuottaa metaanista (esimerkiksi Home Energy Station tai vastaava). Tämä voisi olla ensimmäinen konkreettinen askel, jonka avulla voitaisiin aluksi tyydyttää vedyn uusi kysyntä. Tavoitteena on kuitenkin edelleen oltava vedyn tuottaminen uusiutuvilla energialähteillä, biokaasulla, fotolyysillä tai uusiutuvista energialähteistä peräisin olevaa sähköä hyödyntävällä elektrolyysillä.

2.   Johdanto

2.1

Tässä tarkasteltavan asetusehdotuksen (KOM(2007) 593 lopullinen) lähtökohtana on toteamus, jonka mukaan Euroopassa ei ole vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntään sovellettavaa sääntelyä, vaikka kyseisellä teknologialla toimivia ajoneuvoja ennakoidaan tuotavan markkinoille yhä enemmän.

2.2

Myöskään EU:n yksittäisissä jäsenvaltioissa ei tällä hetkellä ole ehdotetun asetuksen alaan kuuluvia säännöksiä.

Ajoneuvojen tyyppihyväksyntää kokonaisuudessaan käsittelevissä, voimassa olevissa laeissa ei ole yleisiä vetykäyttöisiin ajoneuvoihin sovellettavia säännöksiä, sillä kyseiset ajoneuvot eroavat ominaispiirteiltään perinteisiä polttoaineita käyttövoimanaan hyödyntävistä ajoneuvoista.

2.3

Eräissä jäsenvaltioissa käyttöön otetut väliaikaiset säännöt eroavat toisistaan huomattavasti. Tällaisen tilanteen pitkittyminen johtaa erilaisten tyyppihyväksyntämenettelyjen luomiseen yksittäisissä jäsenvaltioissa, mikä väistämättä aiheuttaa sisämarkkinoiden pirstaloitumista ja kilpailusääntöjen vääristymistä sekä heikentää sitä konkreettista mahdollisuutta, että vetyteknologialla voitaisiin ratkaisevasti parantaa ympäristön tilaa.

2.4

Ehdotetulla asetuksella olisi siis varmistettava sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja estettävä se, että yksittäisissä jäsenvaltioissa on käytössä erilaisten säännösten mukaan tyyppihyväksyttyjä ajoneuvoja, mikä saattaa aiheuttaa yksittäisten tuottajien välistä epätasapainoa ja lisää mahdollisuuksia luoda unionissa keinotekoisia kaupan esteitä.

2.5

Tällaiset näkymät estäisivät vetypohjaisten teknologioiden kehittämisen Euroopassa, vaikka on päinvastoin pyrittävä edistämään kyseisestä teknologiaa koskevia konkreettisia toimia ja kehittämiskeinoja, sillä vetypohjainen teknologia on yksi fossiilisten polttoaineiden merkittävimmistä vaihtoehdoista. Fossiilisten polttoaineiden osuus julkisesta ja yksityisliikenteestä on vielä nykyäänkin 98 prosenttia ja primaarienergialähteistä 50 prosenttia. Ilman tietoisia päätöksiä energialähteiden monipuolistamisesta tämä osuus nousee jopa 73 prosenttiin.

2.6

Ehdotettu asetus on seitsemänteen puiteohjelmaan sisältyvien merkittävien alan tutkimusohjelmien ohella tärkeä askel pyrittäessä lähentämään vedyn käytön turvallisuutta perinteisten teknologioiden turvatasoon. Sen avulla voidaan myös saada yhä useammat mahdolliset käyttäjät hyväksymään vedyn käyttö.

2.7

Vetykäyttöisiin moottoriajoneuvoihin sovellettavien ja yhteisön tasolla yhtenäistettyjen sääntöjen antaminen on epäilemättä ratkaiseva askel pyrittäessä saavuttamaan tarvittava hyväksyntä käyttäjien keskuudessa. Käyttäjien myönteisen luottamuksen lisääntyminen vedyn käytön yhteydessä on välttämätöntä, jotta voidaan nopeuttaa sellaisten vaihtoehtoisilla polttoaineilla toimivien ajoneuvojen markkinoille saattamista, joiden kasvihuonekaasupäästöt ovat erittäin alhaiset. Tämä on ehdottoman tärkeää todellisen ja konkreettisen ympäristönsuojelun edistämiseksi.

3.   Komission ehdotus

3.1

Tarkasteltavana olevalla asetusehdotuksella vetykäyttöisistä moottoriajoneuvoista pyritään laatimaan koko EU:ssa voimassa olevat säännöt vetykäyttöisten ajoneuvojen tyyppihyväksyntää varten.

3.2

Asetusehdotuksessa säädetään puitedirektiivin 2007/46/EY muuttamisesta siten, että ajoneuvoluokkiin M1, M2 ja M3 sekä N1, N2 ja N3  (2) kuuluvat vetykäyttöiset moottoriajoneuvot sisällytetään EY:n tyyppihyväksyntämenettelyn piiriin ja että vetykäyttöiset moottoriajoneuvot otetaan huomioon kaikissa direktiiveissä ja asetuksissa, joissa säädetään tyyppihyväksynnästä.

3.3

Ehdotetun asetuksen oikeusperusta on EY:n perustamissopimuksen 95 artikla.

Asetusehdotus on täysin toissijaisuusperiaatteen mukainen, sillä yhteisötasolla asetettavia poliittisia tavoitteita ei voida saavuttaa jäsenvaltiotasolla, ja kyseisellä menettelyllä torjutaan esteiden luominen yhtenäismarkkinoille.

Asetusehdotus noudattaa suhteellisuusperiaatetta, sillä sen tavoitteena on varmistaa yhtenäismarkkinoiden moitteeton toiminta ja taata samalla korkeatasoinen yleinen turvallisuus ja ympäristönsuojelu.

3.4

Komissio ehdottaa lainsäädäntövälineeksi asetusta, jotta ehdotetun asetuksen säännökset voidaan panna samanaikaisesti täytäntöön eikä tarvitse odottaa niiden saattamista osaksi yksittäisten jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Muutoin tyyppihyväksyntää koskevia sääntöjä ei mukautettaisi samanaikaisesti, ja sääntöjä voitaisiin muuttaa huomattavasti, kun ne siirretään osaksi kansallista lainsäädäntöä.

3.5

Ehdotetusta asetuksesta on järjestetty laaja kuuleminen, johon kaikki sidosryhmät osallistuivat. Vetyä käsittelevän työryhmän ohella kuulemiseen osallistui jäsenvaltioiden viranomaisia, ajoneuvonvalmistajia, alihankkijoita ja toimialajärjestöjä.

3.6

Tässä yhteydessä tarkasteltiin neljää vaihtoehtoa:

vallitsevan tilan säilyttäminen eli ei muutosta nykyiseen tilanteeseen

jäsenvaltiotason lainsäädäntö

Euroopan unionin tason lainsäädäntö

ei sääntelyä: itsesääntely.

3.7

Tämän jälkeen nimitettiin konsultti, joka arvioi vastaukset turvallisuuden, teknologian sekä eri vaihtoehtoihin sisältyvien kustannusten osalta. Tulokset lähetettiin tutkittaviksi vetypohjaiseen teknologiaan panostaville suurimmille ajoneuvovalmistajille.

3.8

Kyseisestä laajasta kuulemisesta ilmeni selkeästi, että kaikkien vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskeva yhteisötason sääntely on soveltuvin menetelmä.

3.9

Komissio on esittänyt päätöksensä tueksi tutkimuksen (3), jossa osoitetaan, että tiukankin eurooppalaisen tyyppihyväksynnän käyttöönotto on yksinkertaisin ja paljon edullisempi menettely verrattuna yksittäisissä jäsenvaltioissa sovellettavien 27 erilaisen tyyppihyväksyntämenettelyn teoreettisiin kustannuksiin.

3.10

Konsultin arviot esitettiin myös komissiolle, ja se laati aiemmin toteutetun kuulemisen perusteella tarkasteltavana olevan ehdotuksen asetukseksi, josta on nyt käynnistetty institutionaalinen menettely.

3.11

Komission mukaan ehdotetun asetuksen säännöksillä voidaan varmistaa vetykäyttöisten moottoriajoneuvojen käyttäjien välttämätön turvallisuus sekä vaikuttaa ratkaisevasti ympäristönsuojeluun.

3.12

Lopuksi säädetään, että 36 kuukauden kuluttua ehdotetun asetuksen voimaantulosta vetyjärjestelmien vaatimustenmukaisuuden, kaikkien vedyn kanssa kosketuksissa olevien rakenneosien sekä käytettyjen materiaalien on vastattava täysin ehdotetun asetuksen säännöksiä.

4.   Kuuleminen

4.1

Kuulemisessa, johon osallistui Euroopan komission, tutkimusalan, vetykäyttöisiä moottoriajoneuvoja kehittävien ajoneuvonvalmistajien, eurooppalaisten järjestöjen, kuluttajien sekä polttokennojen valmistajien edustajia, tuotiin esiin merkittäviä näkökantoja sekä esitettiin tärkeää tietoa viimeaikaisesta teknologian kehityksestä.

4.2

Tässä yhteydessä painotettiin, että on tärkeää levittää tietoa suuren yleisön keskuudessa ja toteuttaa aloitteita, kuten Roomassa jo joitakin vuosia järjestetty tapahtuma (H2 Roma). Näin voidaan edistää tuottajien ja kuluttajien kohtaamista, esitellä teknologian kehittymistä sekä tehdä tunnetuksi teknologiaa, jota useimmat vielä pitävät vaarallisena. Kuulemisen osanottajat olivat hyvin kiinnostuneita ETSK:n roolista, ja komitea voisikin toimia kulttuurisena välittäjänä.

4.3

Yritykset ja kuluttajat korostivat, että on voitava luottaa sekä ajoneuvojen ja vedyn varastoinnin ja jakelun perusrakenteiden turvallisuuteen että vedyn saatavuuteen. Tutkimusta on jatkettava, ja sitä on tuettava nykyistä enemmän. Lisäksi suhtauduttiin myönteisesti äskettäisiin unionin aloitteisiin polttokennoteknologian edistämiseksi sekä päätökseen rahoittaa yhteinen teknologia-aloite.

4.4

Testit ovat osoittaneet, että vetykäyttöinen ajoneuvo voi jo nyt taittaa yhdellä latauksella 600 kilometrin matkan. Lisätestejä on valmisteilla.

4.5

Kuten kuulemisesta kävi ilmi, vetykäyttöinen ajoneuvo voidaan jo nyt toteuttaa teknologisesti, mutta sen markkinoille saattamiseen tarvittavat taloudelliset ja sosiaaliset edellytykset puuttuvat. Tyyppihyväksyntää koskevan asetuksen myötä poistetaan ensimmäinen este.

5.   Yleistä

5.1

ETSK kannattaa ehdotetun asetuksen sisältöä ja suhtautuu myönteisesti vetykäyttöisten ajoneuvojen tyyppihyväksyntään sovellettavien yhtenäisten sääntöjen antamiseen, sillä kyseinen menettely on edistysaskel verrattuna nykytilanteeseen, jossa ei ole minkäänlaista viitelainsäädäntöä ja joka saattaa aiheuttaa ilmeisiä kilpailuvääristymiä ja sisämarkkinoiden pirstaloitumista. Ehdotettu asetus on hyväksyttävä nopeasti myös turvallisuuden ja ympäristönsuojelun vuoksi.

5.2

ETSK katsoo, että selkeän viitekehyksen puute estää väistämättä tarvittavia huomattavia investointeja, jotka ovat välttämättömiä vetypohjaisten teknologioiden kehittämiseksi, sillä vety on tulevaisuuden auton energialähde.

5.3

Tarkasteltava asetusehdotus on Euroopan unionin kestävän kehityksen politiikan sekä ilmastonmuutoksen torjuntatoimien mukainen. Yhteisön aloitteet perustuvat kyseisiin politiikkoihin, jotka ovat välttämättömiä Lissabonin strategian yleistavoitteiden saavuttamiseksi.

5.4

ETSK on täysin vakuuttunut siitä, että jollei vetykäyttöisiä moottoriajoneuvoja kehitetä nopeasti ja intensiivisesti ja jollei fossiilisia polttoaineita korvata vähitellen, ympäristönsuojeluun kohdistuvat edut jäävät melko pieniksi ja laadullisesti merkityksettömiksi. Komitean mielestä on edistettävä ympäristön kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen tiukkoja torjuntatoimia. Ne voidaan toteuttaa hyödyntämällä vetyä, toisen sukupolven biopolttoaineita sekä muita uusiutuvia polttoaineita.

5.5

ETSK katsoo, että vedyn käyttö sekä poltto- ja vetykennojen alalla tehtävä tutkimus tarjoavat lupaavan keinon kääntää nykyinen kehitys, jossa energiantarve tyydytetään pääasiassa fossiilisilla polttoaineilla. Niiden osuus energiantarjonnasta on nykyisin maailmanlaajuisesti 85–90 prosenttia. Tulevaisuudennäkymiä arvioitaessa on otettava huomioon, että fossiilisten polttoaineiden saatavuuden odotetaan heikkenevän ja että niiden hinta nousee tulevaisuudessa jatkuvasti.

5.6

ETSK kannattaa antamassaan lausunnossa (4) täysin komission asiakirjassaan KOM(2007) 571 lopullinen esittämää aloitetta rahoittaa lähes 470 miljoonalla eurolla yhteistä teknologia-aloitetta siten, että perustetaan polttokenno- ja vety-yhteisyritys. Laaja-alaisen tutkimusaloitteen avulla komissio, jäsenvaltiot ja teollisuus voivat yhdistää resurssinsa ohjelmissa, jotka kohdennetaan energialähteiden monipuolistamisen ja energian tulevan saatavuuden kannalta strategisiin aloihin.

5.7

Myöhemmin antamassaan lausunnossa ”Liikenteen energialähteiden yhdistelmä” (5) ETSK ”pitää myös välttämättömänä, että vedyn ja toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä koskevan tutkimuksen rahoitusta vauhditetaan määrätietoisesti”, ja ”yhtyy vedyn käyttöä tutkivien yritysten ja tutkimuslaitosten pyyntöihin, joiden mukaan neuvoston ja Euroopan parlamentin tulisi nopeuttaa ehdotuksen hyväksymisprosessia”.

5.8

Polttokennot ovat energian konverttereita, joiden avulla voidaan vähentää huomattavasti kasvihuonekaasujen ja muiden epäpuhtauksien syntymistä. ETSK kiinnittää edellisessä kohdassa mainitussa lausunnossaan biomassan käsittelyn yhteydessä huomiota polttokennojen uusien katalysaattorien äskettäiseen kehitykseen, sillä kyseessä on hyvin lupaava teknologia ajoneuvoissa käytettävän puhtaan energian saamiseksi.

5.9

ETSK toteaa, että vedyn hyödyntäminen pyrittäessä vähitellen korvaamaan fossiiliset polttoaineet on välttämätön ja toivottava toimenpide, ja korostaa, että vetykäyttöisten ajoneuvojen käyttöönotto edellyttää ehdottomasti huomattavia investointeja kaikkiin vedyn käyttöön liittyviin tutkimusaloihin. Näin ollen ETSK toivoo ja kannattaa sellaisten tutkimusohjelmien laatimista, joilla pyritään vahvistamaan kyseistä strategiaa.

5.10

Komitea katsoo, ettei kyseisen prosessin huomattavien kustannusten keskeinen ongelma saa estää vetypohjaisen teknologian kehitystä, ja kiinnittää suurta huomiota kaikkiin ohjelmiin, joilla pyritään löytämään uusia keinoja tuottaa vetyä ympäristöystävällisesti. Vedyn tuotannosta 90 prosenttia perustuu nykyisin metaaniin, joka on tärkeä, mutta rajallisesti käytettävissä oleva energianlähde.

5.11

ETSK painottaa, ettei kaikkeen teknologian kehittämiseen liittyviä kustannuksia ja tarvittavien huomattavien varojen määrää arvioitaessa tule kiinnittää huomiota vain ajoneuvoteollisuuteen — vaikkakin se on määrällisesti merkittävä ala — vaan strategisessa visiossa ja tulevaisuudennäkymissä on punnittava tulevia hyötyjä, joita voi syntyä vedyn käytön yleistyessä. Vetyä voidaan tulevaisuudessa käyttää julkisen ja yksityisliikenteen ohella tavarankuljetuksissa ja raide- ja meriliikenteessä sekä — pitkäjänteisempänä tavoitteena — sähkölaitoksissa.

5.12

ETSK on täysin vakuuttunut siitä, että jos kyseiset merkittävät tutkimusohjelmat kehittyvät toivottuun suuntaan ja jos kaikki sidosryhmät antavat tarvittavan poliittisen ja taloudellisen tuen, kokonaan tai osittain vetykäyttöiset ajoneuvot saatetaan ottaa käyttöön suhteellisen pian.

5.13

Konkreettinen esimerkki tästä myönteisestä suuntauksesta on hybridijärjestelmällä toimivien taksien määrän jatkuva kasvu New Yorkissa. Myönteisellä kaupunkipolitiikalla voidaan yhdistää ympäristönsuojelu ja markkinasäännöt. Näin tuodaan myös esiin, että yritykset estää kyseisen teknologian kehittäminen perustuvat usein ainoastaan vakiintuneiden intressien suojeluun.

5.14

ETSK on kaikissa asiaa koskevissa lausunnoissaan kannattanut vedyn käyttöä, sillä vety on nykyisistä rajoituksistaan huolimatta tulevaisuuden haaste. Komitea seuraa tarkasti äskettäin käynnistettyjä aloitteita, joissa vaihtoehtoisia tuotanto- ja toimitusteknologioita hyödyntämällä tasoitetaan tietä vedylle ajoneuvojen tulevana käyttövoimana.

5.15

Kyseisissä kehitysnäkymissä ETSK kehottaa komissiota jälleen kerran tarkastelemaan vaihtoehtoisten polttoaineiden kattavan jakeluverkon kehittämisongelmaa alkaen LPG:n (nesteytetyn maakaasun) jakelun vahvistamisesta. Muutamia myönteisiä poikkeuksia — kuten Puola — lukuunottamatta LPG:n jakeluverkko on jäsenvaltiossa harva, ja toisista se puuttuu kokonaan.

5.16

Varastointi ja jakelu on konkreettinen esimerkki alan tutkimuksen kohdentamisesta. Kaasun jakelussa tarvittavat innovatiiviset teknologiat ovat keskeinen ja ratkaiseva tekijä uusien ajoneuvojen yleistymisen kannalta sekä siirtymäaikana, jolloin käytetään eri kaasujen mahdollisia seoksia, että vetykäyttöisiin ajoneuvoihin tähtäävässä lopullisessa vaiheessa.

5.17

Alalla on saatava ajoissa käyttöön yhä tehokkaampia ja turvallisempia jakelujärjestelmiä, jotka perustuvat Euroopassa parhaillaan toimivista kahdesta järjestelmästä — Mantovassa Italiassa ja Münchenissä Saksassa — saatuihin kokemuksiin. Tutkimustoiminnassa on pyrittävä teknisesti yhä kehittyneempiin järjestelmiin, joissa painotetaan korkeita turvallisuus- ja ympäristönsuojelustandardeja.

5.18

Näin ollen ETSK katsoo, että korkeiden turvallisuus- ja tehokkuusstandardien toteuttaminen kaasumaisten polttoaineiden varastoinnissa ja jakelussa on nykyvaiheessa ratkaiseva tekijä. Tarvitaan laaja-alaista ohjelmaa LPG- ja metaanihuoltamoiden yleistämiseksi koko unionin alueella. Tämä on välittömin ja realistisin tavoite pyrittäessä vähentämään edes osittain polttoaineiden hiilidioksidipäästöjä välivaiheena ennen lopullista tavoitetta eli vedyn jakelua. Kaasun ja vedyn varastoinnissa ja jakelussa tarvittavat teknologiat ovat hyvin samankaltaisia, joten kaasupohjaisen teknologian kehittäminen voi vain edistää vetypohjaisen teknologian kehittämistä.

5.19

ETSK on tietoinen siitä, että vedyn käyttöön liittyy vielä nykyisin kustannusongelmia ja turvallisuuskysymyksiä, jotka perustuvat aiempiin epäilyihin. Niistä on nyt eri maissa toteutettujen perusteellisten testien myötä päästävä kokonaan eroon, sillä vedyn käyttö on yhtä turvallista kuin perinteisten teknologioiden käyttö. Kun kyseinen tavoite on saavutettu, voidaan laajojen ja kohdennettujen tiedotusohjelmien avulla saavuttaa tulevien käyttäjien luottamus, mikä on kyseisen teknologian lopullisen käyttöönoton ehdoton edellytys.

5.20

ETSK:n mielestä kyseiseen strategiaan on näin ollen välttämätöntä nivoa laaja tiedotusohjelma, jossa tarkastellaan tulevien kuluttajien nykyisiä epäilyjä — vetyä pidetään erittäin vaarallisena tuotteena — ja pyritään pääsemään niistä eroon.

5.21

Tällaisessa hyvin laaja-alaisessa tiedotusohjelmassa on välitettävä selkeä viesti: vetykäyttöiset ajoneuvot ovat myös mahdollisissa onnettomuuksissa jo nyt yhtä turvallisia kuin perinteiset ajoneuvot. Tämä on erittäin tärkeä tekijä komission ennusteiden uskottavuuden kannalta, sillä komission arvioiden mukaan unionin alueella saavutetaan vuoteen 2020 mennessä miljoonan vetykäyttöisen ajoneuvon käytön tavoite (vaikutustenarviointi s. 34).

5.22

Tarkasteltava asetusehdotus vetykäyttöisten ajoneuvojen tyyppihyväksyntään sovellettavien, yhteisötasolla yhtenäistettyjen säännösten antamisesta on ensimmäinen askel pyrittäessä saavuttamaan ja säilyttämään kuluttajien hyväksyntä. Ehdotettua asetusta onkin kannatettava myös siksi, että vedyn käyttö ajoneuvoissa edistää ratkaisevasti ympäristönsuojelua, sillä kyseinen käyttövoima ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä eikä muita hiilipohjaisia epäpuhtauksia.

5.23

ETSK on tyytyväinen siihen, että lainsäädäntövälineeksi on ehdotuksessa valittu asetus, sillä kun kaikissa jäsenvaltioissa sovelletaan välittömästi asianomaisia säädöksiä, varmistetaan kaikille alan tuottajille yhtenäiset edellytykset.

5.24

Komitea kannattaa myös ehdotusta, jonka mukaan keskeiset säädökset laaditaan ja pannaan täytäntöön komiteamenettelyllä, ja suhtautuu myönteisesti ehdotukseen siirtymäajasta. Se vaikuttaa tarpeelliselta tuottajien kannalta, ja näin otetaan myös huomioon, että kyseinen teknologia on monimutkaista ja edellyttää pitkää soveltamisaikaa.

5.25

ETSK kannattaa ja pitää tärkeänä sitä, että unioni on Japanin ja Yhdysvaltojen ohella mukana GCG:ssä (Global Coordination Group), jossa pyritään laatimaan vetykäyttöisten ajoneuvojen tyyppihyväksyntään maailmanlaajuisesti sovellettava menettely.

5.26

Pyrkimys tällaiseen sopimukseen ei kuitenkaan saa estää yhteisön lainsäädäntämenettelyn etenemistä, sillä maailmanlaajuiseen sopimukseen pääseminen vie enemmän aikaa kuin tarkasteltavan asetusehdotuksen hyväksyminen. Unionin asema kyseisessä elimessä sitä vastoin vahvistuu, kun sillä on erityinen lainsäädäntöväline ja sen soveltamisesta saatuja omia kokemuksia. Lisäksi näin estetään pyrkimykset hyväksyä sellaiset maailmanlaajuisesti sovellettavat säännöt, joissa otetaan huomioon ainoat tällä hetkellä käytettävissä olevat eli Japanista saadut kokemukset.

5.27

Unionin vahva rooli kansainvälisissä päätöksentekoelimissä on myös merkittävä tekijä Euroopan tasolla toimivien suurten ajoneuvonvalmistajien kilpailukyvyn ylläpitämiseksi, sillä niiden on säilytettävä yhteys kehitysprosesseihin markkinoilla, joilla vahva, oikea-aikainen ja korkeaa teknologista kehitystä heijastava asema on erittäin tärkeä huomattavien markkinaosuuksien saamiseksi tulevaisuudessa.

5.28

Vaikka tyyppihyväksyntä on vain koko prosessin yksi näkökohta, se on merkittävä edistysaskel pyrittäessä varmistamaan sellaisten vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuus, joiden avulla voidaan helpottaa unionin riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Näin edistetään myös ympäristönsuojelua ja valmistaudutaan siihen vääjäämättä lähestyvään, vaikkakin ajallisesti vaikeasti määriteltävään ajankohtaan, jolloin fossiiliset polttoaineet vähitellen ehtyvät.

5.29

Kaikki tämä edellyttää rohkeita päätöksiä sekä pitkäjänteistä strategista visiota, jossa kiinnitetään huomiota nykytilanteeseen ja esitetään tulevaisuudennäkymiä, joissa vedyn käyttö on keskeisessä asemassa.

Bryssel 9. heinäkuuta 2008

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Dimitris DIMITRIADIS


(1)  EUVL C 204, 9.8.2008, s. 19.

(2)  

M1 -luokka matkustajien kuljetukseen käytettävät ajoneuvot, joissa on korkeintaan kahdeksan istuinta kuljettajan istuimen lisäksi.

M2 -luokka matkustajien kuljetukseen käytettävät ajoneuvot, joissa on enemmän kuin kahdeksan istuinta kuljettajan istuimen lisäksi ja joiden enimmäismassa on korkeintaan viisi tonnia.

M3 -luokka matkustajien kuljetukseen käytettävät ajoneuvot, joissa on enemmän kuin kahdeksan istuinta kuljettajan istuimen lisäksi ja joiden enimmäismassa on yli viisi tonnia.

N1 -luokka tavaroiden kuljetukseen käytettävät ajoneuvot, joiden enimmäismassa on korkeintaan 3,5 tonnia.

N2 -luokka tavaroiden kuljetukseen käytettävät ajoneuvot, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia ja korkeintaan 12 tonnia.

N3 -luokka tavaroiden kuljetukseen käytettävät ajoneuvot, joiden enimmäismassa on yli 12 tonnia.

(3)  TRL limited, komission tieteellis-tekninen neuvonantaja.

(4)  EUVL C 204, 9.8.2008, s. 19.

(5)  CESE 1104/2007 (TEN/297), kohta 1.4. Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.