30.8.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 224/8

1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen, jonka tavoitteena on iäkkäiden ihmisten elämänlaadun parantaminen uuden tieto- ja viestintäteknologian avulla. Tietotekniikka-avusteista asumista (Ambient Assisted Living, AAL) koskeva AAL-ohjelma voi olla yksi väline, jonka avulla voidaan tehokkaasti ja ensisijaisesti varmistaa iäkkäiden sekä kaikkien muiden sellaisten henkilöiden elämänlaatu, jotka eivät terveyssyistä voi asua kotonaan.

1.2

ETSK on vakuuttunut siitä, että asiaa koskevalla tieto- ja viestintäteknologian alan tutkimuksella tulisi ennen kaikkea pyrkiä varmistamaan, että palveluiden käyttäjien tarpeet ymmärretään oikein, niihin reagoidaan ja ne kyetään tyydyttämään. Sen vuoksi olisi sovellettava alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa, jossa ensin selvitetään käyttäjien tarpeet ja sen jälkeen tutkimus- ja kehitystyö sovitetaan yhteen tarpeiden kanssa.

1.3

ETSK katsoo, että AAL-ohjelman yksi tärkeä sidosryhmä ovat henkilöt, jotka lopulta hyötyvät kyseisen teknologian käytöstä. Sen vuoksi on tärkeää ymmärtää näiden henkilöiden tarpeet mutta myös valmistaa heitä kyseisen teknologian käyttöön ja tarjota heille mahdollisuus osallistua teknologian testaamiseen ja suunnitteluun.

1.3.1

Myös tästä syystä ETSK pitää elinikäistä oppimista ja tietoyhteiskuntaan osallistamista koskevia EU:n toimintalinjoja tärkeinä. Sen vuoksi komitea katsoo, että komission tulisi lisäksi alkaa soveltaa AAL-ohjelmaan ja kyseisiin politiikkoihin integroitua lähestymistapaa.

1.4

ETSK:n mielestä enemmän kuin mitään muuta tutkimus- ja kehitysohjelmaa juuri etenkin AAL-ohjelmaa voidaan pitää erittäin ”inhimillisenä”. Kyseessä on todellakin tutkimusohjelma, mutta sillä pyritään vaikuttamaan sosiaalisiin oloihin, joihin ihmiset erittäin usein joutuvat herkässä elämänvaiheessaan.

1.5

Kuten seuraavassa esitetään yksityiskohtaisemmin, ETSK:n mielestä neljä ydinalaa, joita AAL-ohjelmassa on käsiteltävä rinnakkain, ovat käyttäjien tarpeet, käyttäjien turvallisuus, terveys- ja sosiaalialan organisaatiot (sekä alan asiantuntijoita edustavat järjestöt) ja käytettävä teknologia.

1.6

ETSK korostaa, että eettiset kysymykset ja yksityisyyden suojaan liittyvät näkökohdat olisi otettava asianmukaisesti huomioon kansainvälisten ohjeiden mukaisesti. Sen vuoksi komitea suosittaa tällaisten kysymysten huomioimista komission tiedonannossa.

2.1

Komission ehdotuksen erityistavoitteet ovat seuraavat:

2.2

Ehdotus on jatkoa komission käynnistämälle toimintasuunnitelmalle hyvästä vanhuudesta tietoyhteiskunnassa. Toimintasuunnitelman katsotaan olevan keskeisessä asemassa pyrittäessä vastaamaan väestönmuutosten vuoksi Euroopan edessä oleviin sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin. Arvioiden mukaan 65–80-vuotiaiden eurooppalaisten määrä lisääntyy lähes 40 prosenttia vuosina 2010–2030. (1) Tieto- ja viestintäteknologiaa pidetään yhtenä keinona auttaa tämänikäisiä ihmisiä parantamaan elämänlaatuaan, elämään itsenäisesti ja pysymään terveempinä pidempään.

2.3

Komissio aikoo käynnistää tietotekniikka-avusteista asumista koskevan kuusivuotisen ohjelman, jolla täydennetään seitsemänteen puiteohjelmaan sekä kilpailukyky- ja innovaatio-ohjelmaan sisältyviä tieto- ja viestintäteknologiaan ja ikääntymiseen liittyviä toimia. AAL-ohjelman käyttöön osoitetaan vuosina 2008–2013 noin 300 miljoonan euron suuruiset määrärahat. Yhteisö ja jäsenvaltiot osallistuvat ohjelman rahoitukseen yhtä suurin osuuksin.

2.4

AAL-ohjelman oikeusperustana on perustamissopimuksen 169 artikla. Kyseinen artikla mahdollistaa yhteisön osallistumisen useiden jäsenvaltioiden toteuttamiin tutkimusohjelmiin sekä jäsenvaltioiden ohjelmien toteuttamista varten luotaviin rakenteisiin. AAL-ohjelmalle valittiin juuri tämä oikeusperusta, jotta voidaan lisätä alan tutkimuksen tehokkuutta maksimoimalla rajatylittävä asiantuntijatyö, varmistamalla jäsenvaltioiden sitoutuminen tutkimuksen osarahoitukseen, varmistamalla johdonmukainen lähestymistavan soveltaminen asiaan Euroopan tasolla sekä varmistamalla ikääntymiseen liittyvien yhteentoimivien tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen todelliset sisämarkkinat.

3.1

Komission ehdotuksessa viitataan aikaisempaan perustamissopimuksen 169 artiklan nojalla toteutettuun aloitteeseen (kliiniset kokeet Afrikassa, European and Developing Countries Clinical Trials Partnership EDCTP). Tästä aloitteesta saadut kokemukset korostavat sen merkitystä, että osallistuvat maat sitoutuvat selvästi hankkeen monivuotiseen rahoitukseen, Tarkoituksena on, että EU ja jäsenvaltiot osallistuvat yhtä suurin osuuksin AAL-ohjelman rahoitukseen.

3.2

Ohjelman valmistelutyö tehtiin kuudennen puiteohjelman ”Tietoyhteiskunnan teknologiat” -painopisteen yhteydessä 1. syyskuuta 2004 — 31. joulukuuta 2006 toteutetun, tietotekniikka-avusteista asumista koskeneen erityisen tukitoimen puitteissa. Tätä tarkoitusta varten muodostettuun yhteenliittymään osallistui kumppaneita seuraavista valtioista: Itävalta, Saksa, Ranska, Suomi, Italia, Belgia ja Sveitsi. Kumppaneina oli yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita sekä yksi yliopisto.

3.3

AAL-ohjelman toteuttamisesta vastaava oikeudellinen elin on AAL-yhteenliittymä. Yhteenliittymä muodostuu tällä hetkellä 21:stä jäsenvaltioiden edustajasta. Koska kyseessä on alhaalta ylöspäin suuntautuva hanke, jäsenvaltioihin on perustettu joukko yhteenliittymän yhteyspisteitä.

4.1

ETSK kannattaa tarkasteltavana olevaa, perussopimuksen 169 artiklaan pohjautuvaa AAL-aloitetta. Komitea toteaa erityisesti, että aloitteessa otetaan täydellisesti huomioon taustalla oleva Euroopan väestökehitys.

4.1.1

ETSK katsoo, että taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi niissä jäsenvaltioissa, joiden perusrakenteet ovat riittämättömät nyt käsiteltävänä olevan ehdotuksen toteuttamiseksi, tarvitaan EY:n perustamissopimuksen 159 artiklassa mainitun kaltaisia erityistoimia merkittävimpien alueellisten erojen tasoittamiseksi Euroopan unionissa.

4.2

ETSK:n mielestä aloite olisi nähtävä laajemmin kuin pelkkänä mahdollisuutena rakentaa kokeilujärjestelmä, jolla pyritään osoittamaan mallin toimivuus. On erittäin tärkeää, että hankkeeseen kootaan yhteen laaja joukko sidosryhmiä, joiden osallistuminen on välttämätöntä aloitteen kestävien vaikutusten varmistamiseksi.

4.2.1

Tärkeimpiä sidosryhmiä ovat ne tahot, jotka viime kädessä hyötyvät AAL-ohjelmasta. AAL-ohjelman ensisijaisena tavoitteena on pidentää ikääntyneiden itsenäistä elämää sekä varmistaa, että kyseinen väestöryhmä voi asua kotonaan niin pitkään kuin mahdollista. On syytä muistaa, ettei asia koske yksinomaan ikääntyneitä vaan myös kaikkia muita henkilöitä, jotka eivät terveyssyistä kykene asumaan itsenäisesti kotonaan. Aloitteessa onkin varmistettava, että näiden sidosryhmien tarpeet ja vaatimukset ovat aidosti keskeisessä asemassa tutkimustyössä.

4.3

Toinen tärkeä sidosryhmä ovat terveys- ja sosiaalialan organisaatiot. Myös niiden tarpeet on otettava aloitteessa huomioon. ETSK suosittaa, että hankkeen onnistumisen varmistamiseksi kyseisille organisaatioille annetaan mahdollisuus korostaa muille sidosryhmille sellaisten asioiden merkitystä kuin järjestelmien integrointi ja yhteentoimivuus.

4.4

On erittäin suositeltavaa, että aloitteen puitteissa kehitettävien järjestelmien käyttäjät voivat alkuvaiheesta lähtien osallistua työskentelyyn keskeisinä sidosryhminä. ETSK suosittaa, että yhteenliittymä mahdollisuuksien mukaan sitoutuu sellaisiin käyttäjäkeskeisiin menetelmiin kuin osallistavaan suunnitteluun perustuva kehitystyö, jotta voidaan erityisesti edistää laitteiden ja käyttöliittymien asianmukaista käytettävyyttä. ETSK suosittaa myös, että eettiset kysymykset ja yksityisyyden suojaan liittyvät näkökohdat otetaan asianmukaisesti huomioon kansainvälisten ohjeiden mukaisesti.

4.5

ETSK panee merkille ehdotuksen pk-yrityksiä koskevat sitoumukset ja kannattaa elinkeinoelämän organisaatioiden määrittämistä keskeisiksi sidosryhmiksi, sillä ne voivat tukea sellaisten innovatiivisten markkinalähtöisten liiketoimintamallien käyttöönottoa, jotka tarjoavat integroituja ja selviä etenemistapoja tutkimustulosten teolliseksi hyödyntämiseksi. Komitea suosittaa erityisesti, että pk-yrityksille annetaan mahdollisuus osallistua etenkin sellaiseen tutkimukseen, johon perustuvia sovelluksia voidaan tuoda markkinoille melko lyhyessä ajassa (kahdesta vuodesta alkaen).

4.5.1

ETSK kehottaa kiinnittämään huomiota siihen, että pk-yritykset ovat toisinaan teknologian käytössä nopealiikkeisiä ja kykenevät ajoittain tuomaan markkinoille uusia teknologisia ratkaisuja ja liiketoimintamalleja nopeammin kuin suuret yritykset tai terveys- ja sosiaalialan organisaatiot. Tällä pk-yritysten ominaisuudella on erityisen suuri merkitys nyt käsiteltävänä olevalle aloitteelle. Suurten organisaatioiden ja pk-yritysten kumppanuus hyödyttääkin molempia osapuolia.

4.6

AAL-ohjelman tarkoituksena on tukea henkilöitä, jotta he voivat asua kotonaan entistä pidempään. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan laaja valikoima antureita, käynnistimiä, käyttäjäliittymiä, prosessoreita ja viestintälaitteita. Usein niitä voivat toimittaa vain Euroopan lukuisat eri pk-yritykset.

4.7

ETSK kannattaa ehdotukseen sisältyviä tukitoimia, joilla edistetään kaikkien sidosryhmien keskuudessa teknologien, kliinikoiden, terveys- ja sosiaalialan muiden työntekijöiden sekä erityisesti kotona asuvien käyttäjien ja heidän hoitajiensa ja läheistensä monialaista verkottumista.

4.8

Aloite antaa mahdollisuuden ottaa eurooppalaisen innovointijärjestelmän puitteissa käyttöön uusia innovointimalleja, jotka heijastavat viimeaikaista edistymistä avoimessa ja käyttäjälähtöisessä innovaatiotoiminnassa. Tämä edistää Lissabonin strategian yhdistämistä uuteen, entistä käyttäjäkeskeisempään eurooppalaiseen innovointijärjestelmään.

4.9

ETSK vahvistaa, että on tärkeää varmistaa kaikkien jäsenvaltioiden kaikentyyppisten organisaatioiden tasavertaiset mahdollisuudet osallistua aloitteeseen.

4.10

Lisäksi kaikkia jäsenvaltioita olisi kannustettava osallistumaan ohjelmaan. Tällä hetkellä Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska ja Unkari sekä Israel, Norja ja Sveitsi ovat sopineet koordinoivansa yhteisesti toimia, joilla pyritään edistämään AAL-ohjelmaa.

4.11

ETSK on huolissaan siitä, että eräät valtiot eivät yhteisrahoituksesta aiheutuvien kustannusten vuoksi osallistu ohjelmaan. Kyseisten maiden tulisi voida osallistua ohjelmaan sen missä tahansa vaiheessa heti kun ne täyttävät osallistumiselle asetetut (ennen kaikkea yhteisrahoitusta koskevat) vaatimukset.

4.12

ETSK myöntää, että AAL-ohjelmalla voidaan pienentää sosiaaliturvajärjestelmän kustannuksia. Se toistaa kuitenkin, ettei ohjelmalla tähdätä kustannusten pienentämiseen vaan yhden kansalaisryhmän elämänlaadun tehokkaaseen turvaamiseen. Kustannusten pienentyminen on yksi ohjelman toteuttamisen ilahduttavista oheisvaikutuksista.

5.1

ETSK on vakuuttunut siitä, että AAL-ohjelmassa tulisi vastaisuudessakin keskittyä kolmeen pääalaan eli käyttäjiä, terveysalan organisaatioita sekä käytettävää teknologiaa koskeviin erityiskysymyksiin.

5.2

Ohjelman tärkeimpinä edunsaajina ja sidosryhmänä tulee toisinaan olla ikääntyneet ihmiset. Ohjelmassa on ensiarvoisen tärkeää keskittyä loppukäyttäjien tarpeisiin. Kohdehenkilöiden käyttäminen ainoastaan tutkimustulosten testaamiseen tarvittavana tutkimusympäristönä johtaa valitettavasti sellaisten innovaatioiden luomiseen, jotka eivät todellisuudessa vastaa tärkeimpien edunsaajien tarpeita. Tämän vuoksi käyttäjien tarpeet olisi pidettävä mielessä. Niistä voidaan mainita muun muassa mahdollisimman vähäiset käyttäytymismuutokset, liikkuvuus, valinnanvapaus, elämänlaadun parantuminen sekä yksityisyyden kunnioittaminen.

5.3

Olisi myös muistettava, että ikääntyneiden muodostama väestöryhmä saattaa kärsiä tietoyhteiskunnasta syrjäytymisestä ja että sen vuoksi ”digitaalinen kuilu” olisi pyrittävä poistamaan. Myös pääsy tietoverkkoon on oleellinen asia. Sen vuoksi olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin internet-yhteyksien saatavuuden (sekä fyysisten liittymien että taloudellisten edellytysten) varmistamiseksi kaikilla alueilla, erityisesti maaseudulla.

5.3.1

On erittäin tärkeää, että

5.3.2

ETSK onkin vakuuttunut siitä, että AAL-ohjelman yhteydessä olisi sovellettava alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa. Koko prosessin keskipisteessä ja lähtökohtana olisi oltava pikemminkin käyttäjien tarpeet kuin itse teknologia. Olisi tehtävä täsmällinen tutkimus kaikkien eri tarpeiden yksilöimiseksi. Niistä voidaan mainita muun muassa tarve olla yhteydessä muihin ihmisiin varsinkin vanhemmalla iällä (internet-palvelut kuten Skype-palvelu ja sähköposti ovat osoittautuneet tehokkaiksi ja edullisiksi välineiksi tämän tarpeen tyydyttämiseksi), vähäinen kiinnostus pysyä jatkuvasti ajan tasalla nopeassa teknologisessa kehityksesstä, kyky sopeutua teknologisiin muutoksiin sekä valmius käyttää asianomaista teknologiaa. Käyttäjillä tulisi myös olla mahdollisuus osallistua mainitunlaisen uuden teknologian kehittämiseen, käyttöönottoon ja arviointiin.

5.4

Terveys- ja sosiaalialan organisaatiot, niiden edustajat sekä käyttäjien perheet ovat viime kädessä ne tahot, jotka hyödyntävät teknologiaa hoitopalveluiden tarjoamiseksi edunsaajille. On oleellista, että kyseiset organisaatiot osallistuvat tutkimustyöhön sen eri vaiheissa, jotta voidaan varmistaa tutkimuksen tuloksena syntyvien tuotteiden yhteensopivuus organisaatioiden käyttöjärjestelmien kanssa. AAL-ohjelman edellyttämän uuden teknologian käyttöönotto vaatii todennäköisesti organisatorisia muutoksia. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että sosiaalialan organisaatiot ovat valmiita tällaisiin muutoksiin sekä halukkaita toteuttamaan ne mahdollisimman kitkattomasti kyseisen teknologian tarjoamien mahdollisuuksien maksimoimiseksi.

5.4.1

Hoitohenkilökunnalla on erittäin tärkeä rooli kaikkien hyvinvointipalveluiden tarjoamisessa, myös AAL-ohjelmassa. Sen vuoksi toimintatapojen muutoksen tulisi koskea organisaatiotason lisäksi myös hoitohenkilökuntaa sen varmistamiseksi, että AAL-ohjelman kohdehenkilöiden kanssa suorassa yhteydessä olevat henkilöt osaavat käyttää asianomaista teknologiaa ja että he uskovat aidosti kyseisen teknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin, jotta he voivat lisätä myös palvelujen käyttäjien luottamusta siihen, että tällaisilla välineillä voidaan parantaa heidän elämänlaatuaan.

5.4.2

ETSK katsoo myös, että terveydenhuoltojärjestelmä olisi tutkittava tarkasti sen varmistamiseksi, että AAL-ohjelman täytäntöönpanoon on organisatoriset valmiudet ja että terveys- ja sosiaalialan organisaatiot todella selviävät siitä, että entistä useammat asuvat kotonaan.

5.4.3

AAL-ohjelman hyväksymisen myötä on lisäksi entistäkin tärkeämpää, että terveys- ja sosiaalialan organisaatioiden yhteistyötä ja toiminnan koordinointia parannetaan. Myös tässä tapauksessa teknologiaa voidaan hyödyntää yhteistyön parantamiseen. Tärkeämpää on kuitenkin yhteistyötarpeen tiedostaminen sekä yhteistyöhalukkuus.

5.5

AAL-järjestelmästä tulee todennäköisesti monimutkainen. Sen vuoksi yhtenä ohjelman keskeisistä tavoitteista tulisi olla yhteentoimivuuden varmistaminen. Innovaatioita ja teknologisia ratkaisuja olisi sovellettava laajamittaisesti sekä tarpeiden mukaan sovitetulla, integroidulla ja ennakoivalla tavalla.

5.6

ETSK katsoo, että komission olisi lisäksi alettava soveltaa integroitua lähestymistapaa AAL-ohjelmaan ja elinikäisen oppimisen kaltaisiin toimintalinjoihin. Kyseisten politiikkojen piiriin kuuluvaa koulutusta olisi itse asiassa suunnattava myös AAL-ohjelman sidosryhmille, koska koulutus on oleellinen osa nyt tarkasteltavana olevien teknologisten ratkaisujen onnistumista.