9.8.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 204/110

1.1

ETSK katsoo, että työntekijän terveyden suojelu elektromagneettisten kenttien suorilta ja välillisiltä negatiivisilta vaikutuksilta tulee mitä pikimmin säännellä unionin direktiivillä. Kun otetaan kuitenkin huomioon komission esittämät argumentit ja tässä lausunnossa esitetyt argumentit, ETSK suhtautuu komission ehdotukseen myönteisesti.

1.2

Pelkällä direktiivin 2004/40/EY voimaansaattamisen lykkäämisellä ei ratkaista ongelmia, jotka liittyvät sen vaatimusten noudattamiseen käytännössä. Sen vuoksi ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että on tarpeen ryhtyä kiireesti toimiin direktiivin parantamiseksi.

1.3

ETSK korostaa, että koska direktiivin voimaantuloaikaa on lykätty neljällä vuodella ja samalla on ilmoitettu, että tänä aikana on tarpeen muuttaa direktiivin sisältöä, työntekijät ja työnantajat eivät saa yksiselitteistä viestiä komission lainsäädäntösuunnitelmista. Tässä tilanteessa komitea odottaa, että komissio ryhtyy pikaisiin toimiin EU:n oikeusjärjestelmässä vallitsevan epävarmuuden aiheuttamien haittavaikutusten vähentämiseksi.

1.4

Komitea suosittaa, että komissio ottaa myöhemmässä työskentelyssään huomioon tässä lausunnossa esitetyt yksityiskohtaiset huomiot ja ehdotukset.

2.1

Komission ehdotuksen tarkoituksena on lykätä neljällä vuodella eli 30. päivään huhtikuuta 2012 määräaikaa, johon mennessä terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille 29. huhtikuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/40/EY on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä.

2.2

Komissio perustelee ehdotustaan ennen kaikkea huolella, että direktiivissä määritetyt työntekijöiden altistuksen raja-arvot vaikeuttaisivat magneettiresonanssikuvaustekniikalla tehtävän lääketieteellisen diagnoosin kehitystä. Lisäksi komissio haluaa lisäaikaa sen perusteelliseksi arvioimiseksi, miten direktiivi vaikuttaa muihin ryhmiin kuuluvien työntekijöiden turvallisuuteen sekä muiden sähkömagneettisia kenttiä hyödyntävien talouden alojen kehitykseen.

2.3

Samalla komissio ilmoittaa tekevänsä ehdotuksen direktiivin 2004/40/EY muuttamiseksi sen vuoksi, että vuosina 2008 ja 2009 odotetaan uusia tieteellisiä tutkimustuloksia. Niihin kuuluvat muun muassa kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn komitean (1) ja WHO:n (2) suositukset, jotka voivat komitean käsityksen mukaan antaa tulokseksi eri raja-arvoja kuin direktiiviin nyt sisältyvät raja-arvot.

2.4

Eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet eivät ole antaneet lausuntoa tästä komission ehdotuksesta.

2.5

Direktiivi 2004/40/EY, jota komission ehdotus koskee, on kahdeksastoista direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi, ja se koskee kaikkien työntekijäryhmien suojelemista työperäiseltä altistumiselta sähkömagneettisista kentistä aiheutuville riskeille. (3) Tästä direktiiviehdotuksesta ei pyydetty ETSK:n lausuntoa, koska komitean vuonna 1993 antaman, työympäristön neljää fysikaalista tekijää koskevan lausunnon katsottiin riittävän (4)  (5).

2.6

Eri jäsenvaltioissa suojellaan tällä hetkellä liialliselta altistumiselta sähkömagneettisille kentille hyvin eri tavoin: seitsemän jäsenvaltiota on jo ilmoittanut komissiolle ottaneensa direktiivin vaatimukset osaksi oikeusjärjestelmäänsä (Itävalta, Tšekki, Slovakia, Liettua, Latvia, Viro ja Italia) (6). Eräissä maissa on vielä voimassa vanhat säännökset (muun muassa Ruotsi, Suomi, Puola, Bulgaria, Romania, Iso-Britannia ja Ranska). Eräissä maissa puolestaan ei ole vielä lainkaan tämän alan yksityiskohtaisia säännöksiä (7).

3.1

Kun otetaan huomioon puitedirektiivin 89/391/ETY vaatimukset sekä saatavilla oleva runsas tieteellinen tieto, ei ole epäilystä siitä, että on tarpeen kattaa mitä pikimmin nämä kysymykset unionin direktiivin asianmukaisilla säännöksillä, jotta voidaan suojella työntekijöiden terveyttä ja suojata erityisesti raskaana olevat naiset sähkömagneettisten kenttien suorilta ja välillisiltä haittavaikutuksilta. Samoin on taattava työntekijöiden kyky suorittaa asianmukaisesti työtehtävänsä.

3.2

Kun otetaan kuitenkin huomioon komission esittämät argumentit ja tässä lausunnossa esitetyt argumentit, ETSK suhtautuu komission ehdotukseen myönteisesti.

3.3

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että on välttämätöntä ryhtyä kiireesti toimiin direktiivin parantamiseksi, jotta varmistetaan direktiivissä asetettujen säännösten täytäntöönpano käytännössä. ETSK katsoo, että parannetun direktiivin vaatimusten tulisi ilmentää nykyistä perusteellisempaa lähestymistapaa sähkömagneettisille kentille altistumiselta suojelemiseen, ja tällöin olisi otettava lukuun tässä lausunnossa jäljempänä esitettävät erityishuomiot.

3.4

Komitea pahoittelee, että Euroopan komissio lykkää nyt ensimmäisen kerran historiansa aikana merkittävästi tämäntyyppisen velvoittavan direktiivin voimaantuloa; direktiivi sisältää työntekijöiden turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset työperäisten riskien torjumiseksi.

3.5

Kun otetaan huomioon komission lausuma, jonka mukaan on tarpeen muuttaa direktiivin sisältöä, sekä jäsenvaltioille suunnattu vetoomus pidättyä direktiivin 2004/40/EY säännösten voimaansaattamisesta (8), kyseessä on tosiasiassa direktiivin 2004/40/EY nykymuotoisten vaatimusten peruuttaminen. Muodollisesta näkökulmasta puolestaan direktiivin voimaantulon lykkääminen vain jatkuu. Tällainen tilanne synnyttää epäyhtenäisyyttä oikeusjärjestelmiin, sillä asianomaiset toimijat saavat ristiriitaisia viestejä toimista, joihin tulisi ryhtyä sähkömagneettisten kenttien aiheuttaman altistumisen vähentämiseksi unionin työmarkkinoilla. ETSK korostaa tästä syystä olevan tärkeää, että yhtenäiset säännökset saadaan aikaan mahdollisimman pian.

3.6

Direktiivin 2004/40/EY vaatimusten analyysi, joka toteutettiin useassa jäsenvaltiossa sen voimaansaattamisen valmistelun yhteydessä, osoitti erilaisia puutteita, jotka vaikeuttivat sen täydellistä voimaansaattamista. Komitea odottaa, että siltä pyydetään lausuntoa luonnoksesta parannetuksi direktiiviksi, jonka komissio on ilmoittanut antavansa vuonna 2009, ja että komitean mahdollisiin huomioihin perehdytään syvällisesti.

3.7

Komitea toteaa, että työntekijöiden suojelussa sähkömagneettisille kentille altistumiseen liittyviltä riskeiltä on tällä hetkellä jäsenvaltioiden välisiä eroja. Ensisijaisena tavoitteena tulisi pitää parannetun direktiivin kiireellistä laatimista, jotta varmistettaisiin kaikille työntekijöille asianmukainen turvallisuus sähkömagneettisille kentille altistumisen aikana.

4.1

Komission perustelut direktiivin voimaansaattamisen lykkäämiseksi vaikuttavat liian yksipuolisilta, ja niissä keskitytään vain hyvin pieneen työntekijöiden ryhmään (muutamia satoja henkilöitä Euroopassa). Siihen kuuluvat erityisen voimakkaasti altistuneet työntekijät, jotka käyttävät magneettiresonanssikuvauslaitteita. Komissio ei ota huomioon työntekijöitä suojaavien toimien lykkäämisen vaikutuksia, joita aiheutuu huomattavasti suuremmalle ihmisryhmälle. Tämä ryhmä altistuu sellaisten elektromagneettisten kenttien vaikutuksille, joita hyödynnetään talouden eri aloilla (hitsauslaitteissa, elektrolyyttisissä laitteissa, lähetysantenneissa, energialaitteissa jne.). Tällaisia työntekijöitä arvioidaan Euroopassa olevan ainakin muutama miljoona.

4.2

ETSK korostaa, että direktiivin voimaansaattamisen lykkääminen ei yksinään ratkaise hiljattain esiin tulleita ongelmia, jotka liittyvät epätarkkoihin määritelmiin. On välttämätöntä että sekä työntekijöille että työnantajille luodaan yhtenäiset lähtökohdat.

4.3

ETSK katsoo olevan tärkeää, että asetettavilla säännöksillä on vankka tieteellinen pohja. Sähkömagneettisille kentille altistumisen vaikutuksista on tehty tieteellistä tutkimusta jo 1900-luvun puolivälistä. Tutkimukset antavat vankasti perustellun tieteellisen pohjan terveyttä ja turvallisuutta koskeville vähimmäisvaatimuksille työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta. ETSK katsoo sen vuoksi, että parannetun direktiivin hyväksymistä ei tulisi lykätä enempää kuin komission ehdottamat neljä vuotta.

4.4

ETSK katsoo, että Euroopan komission tulisi osoittaa nykyistä enemmän oma-aloitteisuutta ja itsenäisyyttä sellaisen politiikan aktiivisessa laatimisessa, jolla suojellaan työntekijöitä liialliselta altistumiselta sähkömagneettisille kentille työympäristössä (erityisesti mainittakoon, että väestö on tällä hetkellä suosituksen 519/1999 (9) mukaisen suojelun alainen) ja että eräät valtiot ovat jo luoneet oikeudelliset järjestelmät työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisilta kentiltä. (10)

4.5

ETSK katsoo, että jos komissio hyödyntäisi nykyistä enemmän Euroopan laajuisesti kaikkien 27 jäsenvaltion asiantuntijoiden ja instituutioiden tieteellistä ja lainsäädännöllistä asiantuntemusta, se voisi käyttää tehokkaasti hyväkseen käytännön kokemuksia ja ottaa huomioon niiden erilaisten lainsäädännöllisten ratkaisujen erityispiirteet, joita eri alueilla on otettu käyttöön sellaisten hiljattain ilmenneiden ongelmien ratkaisemiseksi, jotka tällä hetkellä estävät direktiivin 2004/40/EY voimaansaattamisen ja sen tehokkaan noudattamisen.

4.6

ETSK kehottaa komissiota vuonna 1993 antamansa lausunnon (11) mukaisesti toteuttamaan tieteellistä tutkimusta, jonka tavoitteena on määrittää sellaisista työskentelyolosuhteista johtuvien riskien taso, jotka johtuvat esimerkiksi altistumisesta sähkömagneettisille kentille tai keskitaajuuskentille (myös monivuotinen altistuminen).

4.7

Kun otetaan huomioon, että komissio on ilmoittanut parantavansa direktiiviä 2004/40/EY ja kehottanut jäsenvaltioita keskeyttämään direktiivin säännösten muodollisen voimaansaattamisen omissa oikeusjärjestyksissään, on tärkeää, että parannetun direktiivin laatimiseen asti Cenelecin (12) normeissa ei julkaista tietoa niiden ”harmonisoinnista direktiivin 2004/40/EY kanssa”. Näin voidaan säilyttää unionin oikeusjärjestyksen asianmukainen yhtenäisyys.

4.8

Koska työntekijöiden altistumisolosuhteiden mukauttaminen direktiivin vaatimuksiin saattaa edellyttää useissa tapauksissa merkittäviä teknisiä toimia (myös laitteiston muuttamista), direktiivin säännösten täytäntöönpanoprosessissa yrityksissä tulisi ottaa tietyssä määrin huomioon taloudelliset näkökohdat. Tässä yhteydessä on syytä tarkastella työvälinedirektiivin (13) vaatimusten voimaansaattamisesta saatuja kokemuksia; siihen sisältyi asianmukainen siirtymäaika työpaikkojen mukauttamiseksi direktiivin vaatimuksiin.

4.9

Työnantajien näkökulmasta on erityisen tärkeää, että uusia laitteita koskevat vaatimukset saatetaan voimaan ensi sijassa, koska valmistajat voivat ottaa käyttöön tehokkaimmin ja edullisimmin teknisiä ratkaisuja, jotka vähentävät työntekijöiden altistusta tai poistavat sen kokonaan. ETSK korostaa, että tällaisilla toimilla suojellaan altistumiselta myös niitä, jotka käyttävät laitteita itsenäisessä taloudellisessa toiminnassa, vaikka he eivät muodollisesti kuulukaan direktiivin tarkoittaman, työntekijöitä koskevan suojelun piiriin (esimerkiksi hitsaustyö perheen käsityöläisyrityksessä tai maataloudessa).

4.10

Samoin valmistajan tai tavarantoimittajan toimittamat asianmukaiset asiakirjat laitteiden synnyttämien sähkömagneettisten kenttien luonteesta ja laajuudesta antavat mahdollisuuden vähentää tulevaisuudessa ratkaisevasti kustannuksia, jotka johtuvat työperäisen altistumisen arvioinnista. Tällä hetkellä tällaisia asiakirjoja ei useinkaan toimiteta tehokkaiden yleiseurooppalaisten säännösten puuttumisen vuoksi. Se on erityisen hankalaa pk-yrityksille, joilla ei useinkaan ole varaa ammattimaisesti toteutettuun riskinarviointiin.

4.11

Valmistajien tietojen asianmukainen saatavuus antaisi ammattiliitoille ja vakuutuslaitoksille mahdollisuuden ryhtyä erilaisiin toimiin työntekijöiden suojelemiseksi riippumatta direktiivin täytäntöönpanon ajankohdasta ja sen tulevista vaatimuksista (yleisesti suositellun käytännön mukaisesti, mikä tarkoittaa tarpeettoman altistuksen välttämistä, mikäli mahdollista).

4.12

ETSK:ta huolestuttaa se, että direktiivin voimaansaattamisen viivästymisen vuoksi työpaikoilla voidaan ottaa lähivuosina käyttöön uusia laitteita ilman asiakirjoja, joista ilmenisi, miten suuria riskejä niiden käytössä ja korjauksessa syntyy.