9.8.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 204/85

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suhtautuu myönteisesti ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun parantamiseksi ja kulttuurien välisen ymmärtämyksen edistämiseksi kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla (Erasmus Mundus -ohjelma vuosiksi 2009–2013). Näin laajennetaan ja parannetaan nykyistä Erasmus Mundus -ohjelmaa, jolle ETSK on jo aiemmin antanut hyväksyntänsä.

1.2

Komitea pitää erittäin tärkeänä tavoitetta kehittää eurooppalaisista korkeakouluista keskuksia, jotka vetävät puoleensa opiskelijoita kaikkialta maailmasta. Tällä tavoin tuodaan omalta osaltaan esiin eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen alaan liittyvä osaaminen. Komitea katsoo kuitenkin, ettei ohjelmalla tule edistää unionin ulkopuolisten maiden aivovuotoa. Komitea kehottaakin komissiota tutkimaan yhteistyössä unionin ulkopuolisten maiden viranomaisten ja korkeakoulujen kanssa strategioita, joilla opiskelijoita ja opetushenkilökuntaa kannustetaan hyödyntämään Erasmus Mundus -ohjelman tarjoamia etuja ja palaamaan vaihtojakson jälkeen lähtömaahansa edistämään omalla panoksellaan maan kestävää kehitystä. Komitea korostaa, että tavoitteeseen pääsemisen kannalta on olennaista yhdistää läheisesti toisiinsa EU:n kehitysyhteistyöpolitiikat ja Erasmus Munduksen kaltaiset ohjelmat.

1.3

Komitea panee merkille, että uudessa toimintaohjelmassa on pyritty lisäämään opettajavaihtoa varaamalla opetushenkilökunnalle 40 prosenttia apurahojen kokonaismäärästä, kun vastaava osuus on tällä hetkellä vielä voimassa olevassa ohjelmassa 16,6 prosenttia. Opettajavaihdon on katsottava rikastuttavan sekä tiede-elämää että kulttuuria ja koulutusta. Komitea tuo tässä yhteydessä esiin sen, ettei opettaja- tai opiskelijavaihto saa enää olla enimmäkseen yksilön vastuulla, vaan instituutioiden on ryhdyttävä ottamaan yhä suurempi vastuu liikkuvuudesta.

1.4

Komitea kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti poistamaan jäsenvaltioiden lainsäädännön asettamat esteet, jotka haittaavat opettaja- ja opiskelijavaihtoa, jotta ei estetä tai hankaloiteta ohjelmaan osallistumisesta kiinnostuneiden henkilöiden matkustusta. Tällaisia esteitä ovat sekä pääsy unionin eri valtioihin että suoritettujen tutkintojen tunnustaminen ja validointi.

1.5

Komitea katsoo, että valintamenettelyillä on huolehdittava Euroopan tasolla tehtävästä esivalinnasta, jotta ehkäistään eri opintoalojen, opiskelijoiden ja tutkijoiden lähtöalueiden sekä kohteena olevien jäsenvaltioiden välinen huomattava epätasapaino. Komitea yhtyy näin Erasmus Mundus -ohjelman käynnistämisestä annetun päätöksen N:o 2317/2003/EY liitteen tekstiin ja suosittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle, että tämä menettely sisällytetään myös nyt tehtyyn ehdotukseen.

2.1

Ehdotuksen yleisenä tavoitteena on parantaa eurooppalaisen korkea-asteen koulutuksen laatua, edistää kansojen ja kulttuurien välistä vuoropuhelua ja ymmärtämystä kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla sekä edistää EU:n ulkopoliittisia tavoitteita ja kolmansien maiden kestävää kehitystä korkea-asteen koulutuksen alalla. Ohjelma kattaa viisivuotiskauden 2009–2013.

2.2

Ehdotetun ohjelman erityistavoitteena on

2.3

Aloitteeseen sisältyvät seuraavat konkreettiset toimet:

2.4

Ohjelmalla pyritään jatkamaan ensimmäisen vaiheen (2004–2008) toimia, mutta sen on tarkoitus olla aiempaa kunnianhimoisempi. Nyt otettaisiin ulkoinen yhteistyö mukaan välittömämmin, laajennettaisiin ohjelman soveltamisala kaikkiin korkea-asteen koulutustasoihin, parannettaisiin eurooppalaisten opiskelijoiden rahoitusmahdollisuuksia ja tarjottaisiin parempia yhteistyömahdollisuuksia kolmansissa maissa toimiville korkeakouluille.

3.1

Samaan tapaan kuin Erasmus World 2004–2008 -ohjelmasta antamassaan lausunnossa (1) komitea suhtautuu myönteisesti ehdotukseen parlamentin ja neuvoston päätökseksi. Komitea ilmaisee tyytyväisyytensä jo tehtyihin tai vastaisuudessa tehtäviin aloitteisiin, joilla Euroopan unionissa edistetään EY:n perustamissopimuksen 149 artiklan mukaisesti laadukasta opetusta ja helpotetaan yhteistyötä unionin ulkopuolisten maiden kanssa.

3.2

Edellä mainitussa lausunnossaan komitea ilmaisi olevansa tyytyväinen ”– — aloitteisiin, joiden avulla on mahdollista edistää mm. yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa perustuvaa tasokasta korkeakoulutusta. Yhteistyötä tehdään parhaiden yliopistojen kanssa houkuttelemalla niistä kyseisten maiden arvostettuja tutkijoita ja menestyneimpiä opiskelijoita. Tämä kumpaakin osapuolta hyödyttävä synergia mahdollistaa siteiden lujittamisen ja Euroopan unionin ja kyseisten henkilöiden kotimaiden suhteita edistävän ymmärtämyksen ja yhteistyön lisäämisen.” (2)

3.3

Koska kyseessä on samantapainen ohjelma, johon on tehty pieniä mutta tähdellisiä muutoksia, ETSK pitäytyy aiemmassa lausunnossa esittämissään huomioissa, joihin se lisää seuraavaa:

3.3.1

Erasmus Mundus -ohjelma kattaa saman ajanjakson kuin Bolognan prosessissa tärkeimmäksi asetettu tavoite luoda vuoteen 2010 mennessä eurooppalainen korkea-asteen koulutus- ja tutkimusalue uudistamalla jäsenvaltioiden korkea-asteen koulutusjärjestelmiä keskenään samansuuntaisesti.

3.3.2

Lisäksi ohjelma vastaa toista ulkoista tavoitetta: tehdä Eurooppaa tunnetuksi maailmalla laadukkaana korkea-asteen koulutus- ja tutkimusalueena. Siksi Bolognan prosessin onnistuminen on erittäin tärkeää, jotta kaikista — eikä vain muutamista — eurooppalaisista korkeakouluista voidaan kehittää unionin ulkopuolisista maista tulevien opiskelijanuorten kannalta houkuttelevia keskuksia.

3.3.3

Komissio toteaa saman asian hyväksyessään Bolognan prosessin kiinteäksi osaksi perus- ja ammattikoulutuspolitiikkaansa ja antaessaan sille saman aseman kuin Euroopan unionissa harjoitettavalle varsinaiselle tutkimukselle.

3.3.4

Tavoitteeseen luoda eurooppalainen korkeakoulutusalue liittyy implisiitisti toinen tavoite eli pyrkimys houkutella unioniin opiskelijoita ja opettajia kolmansista maista. Vaikka tämä on tärkeä ja peräti keskeinen päämäärä Euroopan pyrkiessä varmistamaan paikkansa maailmassa, ETSK toistaa useita kertoja antamansa varoituksen tarpeesta ehkäistä kehitysmaiden aivovuoto. (3)

3.3.5

Toimi 2, joka on nimetty Erasmus Mundus -kumppanuussopimuksiksi, on tästä hyvä esimerkki, sillä siinä otetaan huomioon kolmannen maan tai kolmansien maiden erityiset kehitystarpeet ja annetaan mahdollisuus tietynpituiseen ja lyhytkestoiseen vaihtoon. ETSK:n mielestä kaikilla ehdotetuilla toimilla on tarjottava sekä kolmansien maiden kumpaakin sukupuolta edustaville opettajille että opiskelijoille tilaisuus tuloksekkaaseen vaihtojaksoon eurooppalaisissa korkeakouluissa. Opettajia ja opiskelijoita on kuitenkin kannustettava päättäväisesti palaamaan lähtömaahansa, jotta he antavat oman panoksensa maiden kestävään kehitykseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja tekevät samalla erinomaisella tavalla tunnetuksi eurooppalaisia yliopistoja.

3.3.6

Aivovuoto saattaa lisääntyä juuri siellä, missä koulutettuja henkilöitä eniten tarvitaan. Syynä on erityisesti markkinoiden tarjoamien tilaisuuksien puuttuminen tai pelkästään sellaisten olosuhteiden puuttuminen, joissa koulutetut henkilöt voivat jatkaa tutkimustyötään. Riskiä voidaan pienentää myös järjestämällä master- ja tohtorinkoulutusohjelmia unionin ulkopuolisissa maissa ja sisällyttämällä ohjelmiin unionimaissa järjestettäviä kursseja tai vaihto-opiskelua, joka on niin lyhytkestoista, etteivät opiskelijat irtaannu lähtömaastaan.

3.3.7

Edellä mainittua riskiä voidaan pienentää myös toimenpitein, joilla korkeakoulut saadaan sopimaan kotiinpaluustrategioista mahdollisine hyvitystoimenpiteineen.

3.3.8

Erasmus Mundus -ohjelma liittyy Euroopan unionin toimintalinjojen muodostamaan kokonaisuuteen, ja ohjelmaa toteutetaan Lissabonin strategian puitteissa siltä osin kuin strategialla pyritään tekemään Euroopasta maailman dynaamisin ja kilpailukykyisin osaamistalous. Tämä pätee sekä sellaisten maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön, joiden kanssa unioni on jo sopimussuhteessa, että laajempaan strategiayhteistyöhön unionin ulkopuolisten maiden kanssa. Ohjelmassa on lisäksi otettava huomioon, että aivovuoto on vakava ongelma yhteistyömaiden tasapainoiselle kehitykselle. (4)

3.3.9

On tärkeää painottaa, että ohjelmalla on toinenkin tavoite eli kulttuurivaihdon edistäminen entistä laadukkaamman koulutuksen ja vaativamman tieteenharjoittamisen avulla. (5) Siksi ohjelma ei saa toimia verukkeena, jonka avulla korkea-asteen koulutuksesta tehdään kauppatavaraa, vaan sillä on pikemminkin edistettävä koulutuksen laatua, itsenäistä tieteenharjoittamista ja akateemisen vapauden kunnioittamista sekä, kuten ehdotuksessa todetaan, tehostettava kaikkien sosiaalisen syrjäytymisen muotojen torjuntaa.

3.4

Bolognan prosessin antaman esimerkin mukaisesti korkeakoulujen sisäisen ja ulkoisen arviointijärjestelmän on perustuttava kriteereihin, joissa huomioidaan akateemiset tosiseikat ja kannustetaan korkeakouluja kehittymään osaamiskeskuksiksi säilyttämällä samalla oma identiteettinsä. Muutoin ne eivät voi houkutella kolmansien maiden opiskelijoita eivätkä opetushenkilökuntaa.

4.1

Yksi Erasmus Mundus -ohjelman keskeisistä seikoista liittyy oppilas- ja opettajavaihtoon. Bolognan prosessista saadut kokemukset osoittavat, että aiemmin on kiinnitetty enemmän huomiota oppilasvaihtoon kuin opettajavaihtoon, vaikka julkilausumissa korostetaan opettajavaihdon merkitystä Bolognan strategian onnistumisen kannalta. Myös Eurooppa-neuvosto korosti kyseistä seikkaa vuonna 2006 todetessaan, että strategia oli vaillinainen ja jäsentymätön.

4.1.1

Edellä mainitun esimerkin mukaisesti on tärkeää, että Erasmus Mundus -ohjelmassa suositaan opettajavaihtoa. Samaan tapaan kuin Bolognan prosessin yhdessä kuudesta päätavoitteesta — tutkijoita ja opetushenkilökuntaa koskevassa tavoitteessa –, myös Erasmus Mundus -ohjelmassa on tärkeää raivata todellisen opettajavaihdon tiellä olevat esteet ja kiinnittää erityistä huomiota tavanomaisesta työpaikasta poissaoloaikana tehdyn tutkimus-, opetus- ja koulutustoiminnan asianmukaiseen tunnustamiseen ja arvostamiseen.

4.1.2

On ensiarvoisen tärkeää ottaa huomioon seuraavat eri tekijät, joiden merkitystä ei voida vähätellä:

4.1.3

Tässä nimenomaisessa kontekstissa on pidettävä huoli siitä, että opettajavaihto hyödyttää vastaanottavia ja lähettäviä maita sekä oppilaita ja korkeakouluja. Kolmansien maiden kansalaisille tarjottava mahdollisuus hankkia tutkinto ja tietoja Euroopassa tapahtuvan koulutusjakson aikana saattaa olla yksi tapa edistää aivokiertoa, josta sekä lähettävät että vastaanottavat maat saavat runsaasti hyötyä. Erilaisista vaihtomuodoista vierailut tai lyhytkestoiset opiskelujaksot, sapattivuodet ja erityiset tutkimusohjelmat ovat kaikkein tunnetuimpia, mutta ne ovat vain muutama esimerkki lukuisista alan mahdollisuuksista.

4.2

Tiedonannossa käsitellään tiettyjä seikkoja, joista ETSK on komission kanssa täysin samaa mieltä. Koska ne ovat merkittäviä, niitä on syytä korostaa seuraavasti:

4.2.1

Vaihto-ohjelma tuo esiin Euroopan kielellisen monimuotoisuuden. Tämä on haaste, joka on nähtävä lisämahdollisuutena valittaessa opiskelukohteeksi Eurooppa. Tietyn kielen tunnustaminen tulevaksi ”tieteen työkieleksi” ei merkitse sitä, ettei tiedostettaisi vieraiden kielten oppimisen arvoa globaalissa maailmassa tapahtuvalle koulutukselle ja tieteenteolle. Se takaa kaikille, myös sellaisille Euroopan unionin kansalaisille, jotka puhuvat vain äidinkieltään, rikkaamman kielellisen ympäristön ja avaa mahdollisuuksien kirjon.

4.2.2

Toinen huomioitava ongelma kolmansien maiden akateemisesta henkilöstöstä ja opiskelijoista puhuttaessa ovat jatkuvasti muuttuvat monimutkaiset (ja yhä vain joustamattomammat) maahanmuuttosäännöt. Niillä ei missään tapauksessa voi tai saa hankaloittaa opettaja-, tutkija- eikä opiskelijavaihtoa. Käytännössä on erityisesti pantava täytäntöön Eurooppa-neuvoston päätöslauselma myönnettäessä viisumeja käsillä olevan kaltaisen ohjelman piiriin kuuluville opiskelijoille ja opetushenkilöstölle.

4.2.3

Erasmus Mundus -ohjelman avulla on päästävä täydellisesti toiseen ehdotettuun tavoitteeseen: sillä on torjuttava kaikkia syrjinnän muotoja, myös rasismia ja muukalaisvihaa, ja sen avulla on pyrittävä poistamaan sukupuolten epätasa-arvo.

4.3

Komissio teetti vuosina 2004–2005 Academic Cooperation Associationilla tutkimuksen, jonka tulokset osoittavat, että unionin on laadittava strategia eurooppalaisen korkeakoulutusalueen hahmottamiseksi. Tutkimus osoitti vääräksi ajatuksen, että vain pisimmälle kehittyneiden tai pisimmät yliopistoperinteet omaavien maiden korkeakoulut ovat Euroopassa laadukkaita.

4.3.1

Edellä mainitun strategian lähtökohtana on (nykyisessä Erasmus Mundus -ohjelmassa jo toteutunut) vaatimus, jonka mukaan yhteistyöhakemuksen esittämisen ehtona on kumppanuustoiminnan käynnistäminen vähintään kolmen kolmessa eri maassa sijaitsevan yliopiston kanssa. Vuosiksi 2009–2013 laaditussa ohjelmassa vaatimus on säilytetty, mistä ETSK on komission kanssa täysin samaa mieltä. (6)

4.3.2

Eurooppalaisten yliopistojen houkuttelevuutta on kuitenkin lisättävä muiden tekijöiden avulla. Ne liittyvät korkeakoulujen kansainväliseen maineeseen, opetushenkilökunnan laatuun, opiskelukustannuksiin, myönnettävien apurahojen suuruuteen, tutkintojen maineeseen, työllistymismahdollisuuksiin, siihen, miten EU-maiden eri yliopistot tunnetaan kolmansissa maissa, sekä EU-maiden elinkustannuksiin ja siihen, miten helppoa tai vaikeaa maahantuloviisumin saanti on. Apurahoja myönnettäessä on kiinnitettävä huomiota kaikkiin näihin tekijöihin, erityisesti elintasoon ja lukukausimaksuihin, jotka ovat ratkaisevia.

4.3.3

Tätä Erasmus Mundus -ohjelman uutta vaihetta onkin hyödynnettävä keskustelemalla korkeakoulujen, opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden edustajien kanssa toimenpiteistä, joilla voidaan levittää tietoa muiden kuin ohjelmaan tähän mennessä osallistuneiden Euroopan unionin maiden yliopistojen arvosta, jotta kolmansista maista peräisin olevat opiskelijat ja opetushenkilökunta voivat laajentaa hakemuskohteitaan.

4.3.4

Yksi tapa päästä edellä mainittuun tavoitteeseen on ottaa esimerkkiä Bolognan prosessista ja lisätä eurooppalaisen korkeakoulualueen osuutta yhtenäisenä elementtinä kaikissa tietolähteissä, joita ulkomaille opiskelemaan pyrkivät henkilöt nykyisin käyttävät (internetissä, web-sivustoilla, EU:n lähetystöissä jne.).

4.3.5

Jäsenvaltiot, komissio ja korkeakouluviranomaiset voisivatkin luoda tiiviissä yhteistyössä eurooppalaisen korkeakouluportaalin. Se olisi koottava huolellisesti, sitä olisi päivitettävä jatkuvasti ja sen olisi oltava helppokäyttöinen. Sisällön olisi oltava mielenkiintoista ja sitä olisi mainostettava laajalti. Sivustolta olisi oltava yhteys Euroopan eri yliopistojen portaaleihin, ja korkeakouluihin olisi luotava erityisiä yksiköitä, jotka levittäisivät tietoa eurooppalaisesta korkeakoulualueesta yhdessä Euroopan unionin lähetystöjen kanssa.

4.4

Eräs eurooppalaisen korkeakoulualueen houkuttelevuuden kannalta keskeinen näkökohta on korkeasti koulutettu, hyväpalkkainen opettajakunta, jonka ammattitaidolle annetaan tunnustusta.

4.5

ETSK toistaa olevansa vakuuttunut siitä, että Erasmus Mundus -ohjelma tarjoaa erinomaisen tilaisuuden löytää kolmansista maista peräisin olevien opiskelijanuorten, opettajien ja tutkijoiden joukosta kaikkein lupaavimmat kyvyt, joista on varmasti paljon hyötyä Euroopan kehitykselle. Komitea ei kuitenkaan saata olla mainitsematta sitä, että monien eurooppalaisten korkeakoulututkinnon suorittaneiden nuorten on hyvin vaikea löytää omasta maastaan sopivaa työtä. Tarkoituksena ei ole niinkään suhtautua varauksella Erasmus Mundus -ohjelmaan vaan pikemminkin käynnistää keskustelu tästä ongelmasta.

4.6

On tärkeää korostaa, että monissa kehitysmaissa vain julkisilla yliopistoilla on valmiuksia demokratisoida korkeakouluopetus poistamalla syrjintää ja epätasa-arvoa (minkä todetaan olevan yksi Erasmus Mundus -ohjelman tavoitteista). Vaikka ohjelmassa ei pidä tehdä eroa julkisen ja yksityissektorin välillä, ohjelman olisi näissä tapauksissa autettava vakiinnuttamaan ja vahvistamaan kolmansien maiden julkisia yliopistoja ja annettava niille tukea, jotta ne täyttäisivät tavoitteet laadukkaasta opetuksesta ja tutkimuksesta, jossa kunnioitetaan akateemista vapautta.

4.7

Ehdotetun päätöksen 5 artiklan f kohdassa olisi aiheellista mainita työmarkkinaosapuolet (työntekijöiden ja työnantajien edustajat), jotka tuntevat työmarkkinoiden todelliset ammattitaitotarpeet. Master- ja tohtorinkoulutusohjelmien sisältöä laadittaessa olisi niin ikään otettava huomioon unionin ulkopuolisten maiden talous- ja yhteiskuntaelämän kehittämistarpeet.

4.8

Nykyisen Erasmus Mundus -ohjelman käynnistämisestä tehdyn päätöksen N:o 2317/2003/EY (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 1) liitteessä todetaan seuraavaa (valintamenettelyjä käsittelevän osan b kohta): ”– — Valintamenettelyillä huolehditaan Euroopan tasolla tehtävästä esivalinnasta, jotta ehkäistään eri opintoalojen, opiskelijoiden ja tutkijoiden lähtöalueiden sekä kohteena olevien jäsenvaltioiden välinen huomattava epätasapaino”. Maininta poistettiin uutta Erasmus Mundus -ohjelmaa koskevan ehdotuksen liitteestä. Jos yksi ohjelman keskeisistä tavoitteista on tuoda eurooppalaiset korkeakoulut näkyvästi esille ja saada jäsenvaltioiden korkeakoulut mukaan ohjelmaan, tämän periaatteen soveltaminen oppilaitoksia valittaessa on komitean mielestä ensiarvoisen tärkeää, jotta samat valtiot ja yliopistot eivät joudu tukemaan ohjelmaa kerta toisensa jälkeen.