Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus asiassa COMP/C-3/37.792 — Microsoft

(laadittu tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen (2001/462/EY, EHTY) 15 artiklan mukaisesti — EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21)

(2007/C 26/04)

Asiaa koskevan päätösluonnoksen perusteella voidaan esittää seuraavat huomiot:

Menettely ja väitetiedoksianto

Sun Microsystems Inc (jäljempänä ’Sun’) teki 10. joulukuuta 1998 82 artiklan nojalla neuvoston asetuksen N:o 17/62 (1) 3 artiklan mukaisesti Microsoft Corporationia (jäljempänä ’Microsoft’) koskevan kantelun, jonka mukaan Microsoftin toiminta on epäasianmukaista, koska se ei luovuta yhteentoimivuuden edellyttämiä rajapintatietoja. Microsoftilla on määräävä asema henkilökohtaisten tietokoneiden käyttöjärjestelmien markkinoilla, ja se voi tällä tavoin ulottaa määräävän asemansa myös läheisille työryhmäpalvelinten käyttöjärjestelmien markkinoille. Asian käsittely aloitettiin Sunin kantelun perusteella, ja se merkittiin rekisteriin asiaksi IV/C-3/37.345.

Komissio lähetti Microsoftille ensimmäisen väitetiedoksiannon 1. elokuuta 2000 asetuksen (EY) N:o 2842/98 (2) 2 artiklan mukaisesti. Microsoft vastasi 17. marraskuuta 2000.

Helmikuussa 2000 komissio otti omasta aloitteestaan tutkittavaksi, oliko Microsoft laittomasti sitonut Media Player -ohjelmansa markkinoita hallitsevaan Windows-käyttöjärjestelmäänsä. Asia merkittiin rekisteriin numerolla COMP/C-3/37.792.

Microsoftille lähetettiin 30. elokuuta 2001 toinen väitetiedoksianto, jossa ensimmäisessä väitetiedoksiannossa esitetyt havainnot liitettiin asiaa COMP/C-3/37.792 koskevaan menettelyyn. Väitetiedoksianto koski yhteentoimivuutta ja Windows Media Playerin sisällyttämistä Windows-käyttöjärjestelmään. Microsoft vastasi 16. marraskuuta 2001, ja luopui oikeudestaan tulla suullisesti kuulluksi.

Microsoft vastaanotti 6. elokuuta 2003 kolmannen, täydentävän väitetiedoksiannon, jossa oli kyse samoista kilpailua vääristävistä käytännöistä kuin ensimmäisessä ja toisessa väitetiedoksiannossa. Väitetiedoksiannossa selitettiin, että siihen sisältyvät uudet elementit olisi luettava ja ymmärrettävä kahden ensimmäisen väitetiedoksiannon yhteydessä. Siinä muun muassa esitettiin sittemmin tehdyn markkinakyselyn tulokset ja selostettiin tarkemmin komission kaavailemia korjaustoimenpiteitä.

Microsoftin vastaus väitetiedoksiantoon

Microsoftille annettiin alun perin kahdeksan viikkoa aikaa vastata kolmanteen väitetiedoksiantoon eli lokakuun 1. päivään 2003. Microsoftille annettiin lupa tutustua komission asiakirja-aineistoon 7. ja 8. elokuuta 2003. Kyseessä oli neljäs kerta, jolloin Microsoftille tällainen lupa annettiin. Microsoft pyysi 7. syyskuuta 2003 jatkamaan vastausaikaa 60 päivällä joulukuun 4. päivään 2003. En pitänyt näin pitkää määräajan jatkamista perusteltuna. Päätin kuitenkin jatkaa määräaikaa 17. päivään lokakuuta 2003 lomakauden huomioon ottaen. Microsoft vastasi kolmanteen väitetiedoksiantoon asianmukaisesti 17. lokakuuta 2003.

Microsoft pyysi lupaa esittää lisäaineistona talouskonsultointiyritysten Mercer ja NERA tekemän selvityksen ja analyysin. Sille annettiin lupa esittää lisäaineisto 31. lokakuuta 2003 mennessä sillä ehdolla, että se antaa komissiolle selvityksen taustalla olevan raakatiedon ennen kuin se esittää taloudellisen yhteenvedon. Microsoft hyväksyi ehdon ja toimitti Mercerin ja NERAn raportit 31. lokakuuta.

Kolmansien osapuolten osallistuminen menettelyyn; tietojen toimittaminen

Koska Sun oli virallinen kantelun tekijä, sille toimitettiin väitetiedoksiannoista versiot, joista oli poistettu luottamukselliset tiedot.

Sunin lisäksi menettelyyn osallistui useita muita kolmansia, joille myönnettiin asianomaisten kolmansien asema.

Näille kolmansille toimitettiin kaikista kolmesta väitetiedoksiannosta versiot, joista oli poistettu luottamukselliset tiedot, sekä Microsoftin vastaukset väitetiedoksiantoihin. Heidän kirjalliset huomautuksensa lähetettiin Microsoftille kommentoitaviksi. Kun otetaan huomioon, että kaikki tärkeimmät asiakirjat on toimitettu osapuolille ja kolmansille, voidaan todeta, että asialle on ollut leimallista suuri avoimuus lukuisten osapuolten kesken.

Microsoft pyysi minulta 4. marraskuuta 2003 päivätyssä kirjeessä, että yhtä asiakirjaa ja kahta raporttia, jotka kantelun tekijä ja eräs kolmas olivat esittäneet ja jotka komissio oli toimittanut Microsoftille 3. marraskuuta, ei toimitettaisi suullisen kuulemiseen eikä niihin viitattaisi siellä. En suostunut tähän pyyntöön, koska raportit liittyivät käsiteltävään asiaan, mutta ilmoitin osallistujille kuulemistilaisuudessa, että Microsoftilla ei ollut vielä ollut riittävästi mahdollisuuksia virallisesti kommentoida näitä asiakirjoja.

Suullinen kuuleminen

Kirjallisessa vastauksessaan kolmanteen väitetiedoksiantoon Microsoft pyysi suullista kuulemista.

Se järjestettiin 12.–14. marraskuuta 2003. Microsoftin lisäksi siihen osallistui kantelun tekijä ja kahdeksan asianomaista kolmatta. Jotta Microsoftilla olisi mahdollisuus esittää väitteensä perusteellisesti, sen esitykseen oli varattu puolitoista päivää. Kantelun tekijälle ja asianomaisille kolmansille annettiin 30 minuutista kahteen tuntiin aikaa esittää huomautuksensa. Lopuksi Microsoft käytti tilaisuuden kommentoida kolmansien huomautuksia suullisessa kuulemistilaisuudessa ja myös jälkeenpäin kirjallisesti.

Eräs kolmas osapuoli (RealNetworks) pyrki kumoamaan suullisessa kuulemisessa Microsoftin väitteen, jonka mukaan sen Windows-käyttöjärjestelmä ei toimi kunnolla ilman Windows Media Playerin toimintoja. Mielipiteet erosivat, oliko RealNetworks kokonaan poistanut Windows Media Player -sovelluksen binäärikoodin Windowsista. Tarkistaakseen RealNetworksin väitteen komissio kutsui Microsoftin ja RealNetworksin tiloihinsa Brysseliin. RealNetworks toisti 23. tammikuuta 2004 esityksensä kannettavalla tietokoneella komission ja Microsoftin edustajien läsnä ollessa. Tietokone annettiin Microsoftille lisätarkistuksia varten, ja se esitti kommenttinsa 6. helmikuuta 2004.

Komission 16. tammikuuta 2004 päivätty kirje

Microsoftille myönnettiin 16. tammikuuta 2004 jälleen oikeus tutustua asiakirjoihin. Samana päivänä komissio lähetti Microsoftille kirjeen, Kirjeen tarkoituksena oli välttää väärinkäsityksiä, joita voisi syntyä sen suhteen, mitä johtopäätöksiä komissio tekee niistä lukuisista asiakirjoista ja todisteista, joita aineistoon oli lisätty suullisen kuulemisen seurauksena. Tätä varten asiakirjat ja todisteet sekä komission niistä tekemät johtopäätökset lueteltiin kirjeen liitteessä. Lisäksi komission 16. tammikuuta 2004 päivätyssä kirjeessä esitettiin oikea tulkinta yhteentoimivuutta koskevista huomautuksista reaktiona vastaukseen, jonka Microsoft antoi kolmanteen väitetiedoksiantoon. Microsoftille annettiin mahdollisuus kommentoida kirjettä 30. päivään tammikuuta 2004 asti.

Kirjeissään, jotka oli päivätty 24. ja 27. tammikuuta, Microsoft katsoi, että 16. tammikuuta 2004 päivätty kirje sisälsi useita uusia elementtejä ja että siksi sitä voitaisiin pitää uutena väitetiedoksiantona. Microsoft pyysi myös selvittämään, mihin väitetiedoksiannon kohtiin komission 16. tammikuuta päivätyn kirjeen liitteen johtopäätökset liittyivät, ja pyysi jatkamaan vastausaikaa 13. päivään helmikuuta 2004. Microsoftille annettiin pyydetyt selvitykset 27. tammikuuta 2003. Jatkoin Microsoftille annettua vastausaikaa 30. tammikuuta ja 5. helmikuuta päivätyissä kirjeissä 8. päivään helmikuuta 2004.

Microsoft toimitti kommenttinsa komission 16. tammikuuta päivätyn kirjeen liitteestä 7. helmikuuta 2004 ja katsoi, että 16. tammikuuta päivätty kirje sisälsi uusia väitteitä. Lisäksi Microsoft pyysi vahvistamaan, että sen kommentit otettaisiin huomioon.

Kirjeissäni 30. tammikuuta ja 20. helmikuuta 2004 esitin kantanani, että komission 16. tammikuuta 2004 päivätyn kirjeen tarkoituksena oli selvästikin varmistaa, että Microsoft ymmärtäisi oikein yhteentoimivuutta koskevat väitteet sekä johtopäätökset, joita komissio saattaisi tehdä joidenkin aineistoon sisältyvien asiakirjojen suhteen. Näin ollen en yhtynyt Microsoftin näkemykseen, että kyseinen kirje olisi ollut uusi väitetiedoksianto. Vahvistin kuitenkin 20. helmikuuta päivätyssä kirjeessäni, että komissio ottaisi tietysti huomioon Microsoftin vastausten sisällön.

Toisessa väitetiedoksiannossa esitetyt väitteet teknologisesta vaikutusvallasta, syrjivästä lisensoinnista ja markkinoita vääristävästä lisensointikäytännöstä on menettelyn aikana peruutettu.

Edellä esitetyn perusteella katson, että Microsoftin ja kolmansien oikeutta tulla kuulluksi on kunnioitettu.

(1)  Neuvoston asetus N:o 17, annettu 6 päivänä helmikuuta 1962, perustamissopimuksen 85 ja 86 artiklan ensimmäinen täytäntöönpanoasetus (EYVL L 13, 21.2.1962, s. 204).

(2)  Komission asetus (EY) N:o 2842/98, annettu 22 päivänä joulukuuta 1998, kuulemisesta tietyissä EY:n perustamissopimuksen 85 ja 86 artiklan mukaisissa menettelyissä (EYVL L 354, 30.12.1998, s. 18–21).