27.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 255/51


Luonnos: Komission tiedonanto

[…]

sovintomenettelyn toteuttamisesta neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 7 ja 23 artiklan mukaisten päätösten tekemiseksi kartelliasioissa

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2007/C 255/20)

1.   JOHDANTO

1.

Tässä tiedonannossa esitetään puitteet yhteistyön palkitsemiseksi menettelyissä, jotka koskevat EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan (1) soveltamista kartelliasioihin. Sovintomenettelyn ansiosta komissio voi käsitellä useampia kartelliasioita samoilla voimavaroilla ja edistää näin julkista etua panemalla rangaistukset täytäntöön tehokkaasti ja ajoissa, mikä lisää yleisestävää vaikutusta. Tässä tiedonannossa käsitelty yhteistyö eroaa vapaaehtoisesta todisteiden toimittamisesta komission tutkinnan aloittamiseksi tai edistämiseksi. Jälkimmäisestä yhteistyöstä on annettu komission tiedonanto sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa (2). Jos yrityksen tarjoama yhteistyö on komission molempien tiedonantojen mukaista, siitä voidaan palkita kumulatiivisesti. (3)

2.

Kun menettelyn osapuolet ovat valmiit myöntämään osallisuutensa EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan vastaiseen kartelliin ja vastuunsa siitä, ne voivat myös nopeuttaa perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (4) 7 ja 23 artiklan mukaiseen päätökseen johtavaa menettelyä tässä tiedonannossa määritetyllä tavalla ja saada tiedonannon mukaista suojaa. Vaikka komissio tutkivana viranomaisena ja perustamissopimuksen valvojana, jolla on toimivalta tehdä täytäntöönpanopäätöksiä yhteisöjen tuomioistuinten valvonnassa, ei neuvottele siitä, onko yhteisön oikeutta rikottu, eikä sen johdosta määrättävästä asianmukaisesta seuraamuksesta, se voi palkita tässä tiedonannossa kuvatun yhteistyön.

3.

EY:n perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan mukaisten komission menettelyjen kulusta 7 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 773/2004 (5) säädetään kilpailuasioissa noudatettavien menettelyjen kulkua koskevista käytännön perussäännöistä sovintomenettelyä koskevat säännöt mukaan lukien. Asetuksen (EY) N:o 773/2004 mukaan komissio voi tältä osin harkita, tunnustellako sovintomenettelyn mahdollisuutta kartelliasioissa vai ei. Asetuksen mukaan osapuolia ei kuitenkaan voi pakottaa valitsemaan sovintomenettelyä.

4.

Yhteisön kilpailuoikeuden tehokas täytäntöönpano on sovitettavissa yhteen osapuolten puolustautumisoikeuksien täysimääräisen noudattamisen kanssa. Puolustautumisoikeus on yhteisön oikeuden perusperiaate, jota on noudatettava kaikissa olosuhteissa ja erityisesti kilpailumenettelyissä, joissa voidaan määrätä seuraamuksia. Sen vuoksi perustamissopimuksen 81 artiklan täytäntöönpanemista koskevien komission menettelyjen kulusta annetuilla säännöillä olisi varmistettava, että yrityksillä ja yritysten yhteenliittymillä on hallinnollisen menettelyn edetessä mahdollisuus esittää näkemyksensä komission esiin tuomien tosiseikkojen, väitteiden ja olosuhteiden todenperäisyydestä ja merkityksellisyydestä (6).

2.   MENETTELY

5.

Komissiolla on laaja harkintavalta määrittäessään, missä asioissa voidaan tunnustella, ovatko osapuolet halukkaita käymään sovintoon tähtääviä keskusteluja, sekä päättäessään keskustelujen aloittamisesta tai lopettamisesta taikka sovinnon lopullisesta saavuttamisesta. Tällöin voidaan ottaa huomioon todennäköisyys päästä kohtuullisessa ajassa osapuolten kanssa yhteisymmärrykseen mahdollisten väitteiden laajuudesta kiinnittäen huomiota esimerkiksi osapuolten lukumäärään ja siihen, onko vastuunjaosta ennakoitavissa eriäviä näkemyksiä sekä siihen, missä määrin tosiseikat ovat kiistanalaisia. Lisäksi otetaan huomioon myös mahdollisuus saavuttaa menettelyyn liittyviä tehokkuusetuja sen perusteella, miten sovintomenettely on kokonaisvaltaisesti edistynyt. Myös muita seikkoja, kuten mahdollisen ennakkotapauksen muodostaminen, voidaan ottaa huomioon. Komissio voi aloittaa sovintoon tähtäävät keskustelut vain, jos osapuolet pyytävät sitä kirjallisesti.

6.

Menettelyn osapuolilla ei ole oikeutta sovinnon saavuttamiseen, Jos komissio katsoo, että asia saattaa periaatteessa soveltua sovintomenettelyyn, se tunnustelee kaikkien saman menettelyn osapuolten halukkuutta siihen.

7.

Menettelyn osapuolet ja niiden oikeudelliset edustajat eivät saa paljastaa muille yrityksille tai kolmansille osapuolelle millään lainkäyttöalueella sovintoon tähtäävien keskustelujen tai niiden asiakirjojen sisältöä, joihin ne ovat voineet tutustua sovintomenettelyn yhteydessä, ilman komission etukäteen antamaa lupaa. Jos tätä määräystä rikotaan, komissio voi jättää huomiotta yrityksen pyynnön sovintomenettelyn noudattamisesta, ja rikkominen saatetaan katsoa asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta annettujen suuntaviivojen (7), jäljempänä ’sakkojen laskennasta annetut suuntaviivat’, 28 kohdassa tarkoitetuksi raskauttavaksi seikaksi.

2.1   Menettelyn aloittaminen ja sovintoon tähtäävät alustavat toimet

8.

Kun komissio harkitsee asetuksen (EY) N:o 1/2003 7 artiklan ja/tai 23 artiklan mukaisen päätöksen tekemistä, sen on etukäteen määritettävä menettelyn osapuoliksi ne oikeushenkilöt, joille voidaan määrätä seuraamus perustamissopimuksen 81 artiklan rikkomisesta.

9.

Tämän vuoksi kyseiseen päätökseen tähtäävä, asetuksen (EY) N:o 1/2003 11 artiklan 6 kohdan mukainen menettely voidaan aloittaa milloin tahansa, mutta viimeistään sinä päivänä, jona komissio antaa väitetiedoksiannon asianomaisille osapuolille. Lisäksi asetuksen (EY) N:o 773/2004 2 artiklan 1 kohdassa säädetään, että jos komissio katsoo asianmukaiseksi tunnustella osapuolten halukkuutta käydä sovintoon tähtääviä keskusteluja, se aloittaa menettelyn viimeistään päivänä, jona se antaa väitetiedoksiannon tai pyytää osapuolia ilmoittamaan kirjallisesti halukkuutensa ryhtyä sovintoon tähtääviin keskusteluihin, riippuen siitä, kumpi päivämäärä on aikaisempi.

10.

Aloitettuaan asetuksen (EY) N:o 1/2003 11 artiklan 6 kohdan mukaisen menettelyn ainoastaan komissiolla on toimivalta soveltaa EY:n perustamissopimuksen 81 artiklaa kyseiseen asiaan. (8)

11.

Jos komissio katsoo asianmukaiseksi tunnustella osapuolten halukkuutta sovintoon tähtääviin keskusteluihin, se asettaa asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 a artiklan 1 kohdan ja 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti vähintään kahden viikon määräajan, jonka kuluessa saman menettelyn osapuolten on ilmoitettava kirjallisesti, haluavatko ne aloittaa sovintoon tähtäävät keskustelut tehdäkseen mahdollisesti sovintoehdotuksia myöhemmässä vaiheessa.

12.

Kaikkien samaan yritykseen kuuluvien menettelyn osapuolten, jotka harkitsevat sovintoehdotuksen tekemistä ja aikovat pyytää sitä koskevien keskustelujen aloittamista, olisi nimitettävä yhteiset edustajat, jotka on asianmukaisesti valtuutettu toimimaan osapuolten puolesta kaikkina aikoina, kuitenkin viimeistään 11 kohdassa tarkoitetun määräajan loppuun mennessä.

13.

Komissio voi jättää huomiotta sakoista vapauttamisesta tai sakkojen lieventämisestä annetun tiedonannon mukaisen hakemuksen sillä perusteella, että hakemus on tehty 11 kohdassa tarkoitetun määräajan jälkeen.

2.2   Sovintomenettelyn aloittaminen: sovintoon tähtäävät keskustelut

14.

Jos jotkin menettelyn osapuolet pyytävät sovintoon tähtäävien keskustelujen aloittamista ja ne noudattavat 11 ja 12 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia, komissio voi päättää sovintomenettelyn käymisestä kahdenvälisesti komission kilpailun pääosaston ja menettelyä pyytäneiden osapuolten kesken.

15.

Komissiolla on harkintavalta päättää menettelyn aikana siitä, onko kahdenvälisiä sovintoon tähtääviä keskusteluja asianmukaista käydä ja siitä, missä tahdissa ne käydään kunkin osapuolen kanssa. Asetuksen (EY) N:o 773/2004 (9) 10 a artiklan 2 kohdan mukaisesti tähän harkintavaltaan kuuluvat sovintomenettelyn edistymisestä riippuen päättäminen siitä, missä järjestyksessä kahdenväliset sovintoon tähtäävät keskustelut käydään ja siitä, milloin osapuolille paljastetaan asiaa koskevia tietoja. Tällaisia tietoja ovat komission asiakirja-aineistossa olevat todisteet, joihin komission väitteet perustuvat ja joita on käytetty määritettäessä mahdollista sakkoa (10). Näitä tietoja paljastetaan viipymättä sovintoon tähtäävien keskustelujen edistyessä.

16.

Kun asiaa koskevia tietoja paljastetaan sovintoon tähtäävien keskustelujen varhaisessa vaiheessa asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 a artiklan 2 kohdan ja 15 artiklan 1 a kohdan mukaisesti, osapuolilla on mahdollisuus saada tietoonsa jo huomioon otetut olennaiset seikat, kuten väitetyt tosiseikat, tosiseikkojen luokittelu, väitetyn kartellin vakavuus ja kesto, vastuunjako, arvio todennäköisten sakkojen vaihteluvälistä (11) sekä mahdollisten väitteiden perusteena käytetyt todisteet (12). Näin osapuolet voivat esittää näkemyksensä niitä vastaan mahdollisesti esitettävistä väitteistä ja päättää näiden tietojen perusteella, haluavatko ne saavuttaa sovinnon.

17.

Kun sovintoon tähtäävät keskustelut ovat siinä määrin edistyneet, että niissä on saavutettu yhteisymmärrys sakkojen arvioidusta vaihteluvälistä sekä siitä, mitä komission mahdolliset väitteet kattavat, komissio voi asettaa lopullisen määräajan, joka on vähintään xxx työpäivää, jotta yritys voi esittää lopullisen kirjallisen sovintoehdotuksen asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 a artiklan 2 kohdan ja 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Tätä määräaikaa voidaan pidentää perustellusta pyynnöstä. Ennen määräajan asettamista osapuolilla on oikeus saada pyynnöstä 16 kohdassa tarkoitetut tiedot. Osapuolen perustellusta pyynnöstä komission yksiköt antavat sille mahdollisuuden tutustua tuolloin asiakirja-aineistossa lueteltujen ja saatavilla olevien asiakirjojen ja todisteiden ei-luottamuksellisiin toisintoihin, jos komission yksiköt katsovat sen perustelluksi, jotta osapuoli voi varmistaa kantansa muihin kartellia koskeviin seikkoihin. Edellytyksenä on, että 5 kohdassa tarkoitetut menettelyä koskevat tehokkuusedut eivät vaarannu. (13)

18.

Osapuolet voivat saattaa asian kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan käsiteltäväksi milloin tahansa sovintomenettelyn aikana, jos asiassa ilmenee oikeusturvaan liittyviä ongelmia. Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan velvollisuutena on varmistaa puolustautumisoikeuksien tehokas toteutuminen kilpailumenettelyissä.

19.

Jos osapuolet eivät tee sovintoehdotusta, lopulliseen päätökseen johtavassa menettelyssä noudatetaan niiden osalta asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 artiklan 2 kohdan, 12 artiklan 1 kohdan ja 15 artiklan 1 kohdan yleisiä säännöksiä sovintomenettelyä koskevien säännösten sijaan.

2.3.   Sovintoehdotukset

20.

Sovintomenettelyn valitsevien osapuolten on esitettävä virallinen sovintopyyntö kirjallisella sovintoehdotuksella. Asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kirjallisen sovintoehdotuksen on sisällettävä:

a)

sen myöntäminen yksiselitteisesti, että osapuolet ovat vastuussa kilpailusääntöjen rikkomisesta, ja lyhyt kuvaus rikkomiseen liittyvistä tärkeimmistä tosiseikoista, niiden oikeudellisesta arvioinnista ja rikkomisen kestosta sovintoon tähtäävien keskustelujen tulosten mukaisesti;

b)

arvio (14) sakon enimmäismäärästä, jonka osapuolet ennakoivat komission määräävän ja jonka osapuolet hyväksyvät sovintomenettelyn puitteissa;

c)

osapuolten vahvistus, että ne ovat saaneet riittävästi tietoja väitteistä, joiden esittämistä komissio harkitsee niitä vastaan, ja että niille on annettu riittävä mahdollisuus esittää näkemyksensä komissiolle;

d)

osapuolten vahvistus, että edellä olevan johdosta ne eivät harkitse pyytävänsä lupaa tutustua asiakirja-aineistoon tai pyytävänsä tulla uudelleen kuulluiksi suullisessa kuulemisessa, ellei komissio jätä noudattamatta niiden sovintoehdotusta;

e)

osapuolten suostumus, jonka mukaan ne vastaanottavat väitetiedoksiannon ja asetuksen (EY) N:o 1/2003 7 ja 23 artiklan mukaisen lopullisen päätöksen tietyllä Euroopan yhteisön virallisella kielellä.

21.

Osapuolten myöntämät seikat ja ne vahvistukset ja suostumukset, jotka osapuolet ovat antaneet sovinnon saavuttamiseksi, ovat osoitus osapuolten sitoutumisesta yhteistyöhön komission kanssa asian käsittelyn nopeuttamiseksi sovintomenettelyn mukaisesti. Nämä osapuolten myöntämät seikat ja antamat vahvistukset sekä suostumukset ovat kuitenkin ehdollisia ja edellyttävät, että komissio noudattaa osapuolten esittämää sovintopyyntöä ennakoidun sakon enimmäismäärä mukaan lukien.

22.

Tämän vuoksi sovintopyynnön esittäneet osapuolet eivät voi yksipuolisesti peruuttaa kirjallista pyyntöään, ellei komissio jätä noudattamatta kirjallisia sovintoehdotuksia ensin väitetiedoksiannossa ja viime kädessä lopullisessa päätöksessä (katso tältä osin 27 ja 29 kohta). Väitetiedoksiannon katsotaan noudattavan kirjallisia sovintoehdotuksia, jos se on niiden sisällön mukainen kartellin kuvauksen, yrityksen osallisuuden ja oikeudellisen arvioinnin osalta. Jotta lopullisen päätöksen katsottaisiin noudattavan kirjallisia sovintoehdotuksia, siinä määrättävä sakko ei saa ylittää ehdotuksissa mainittua enimmäismäärää.

2.4   Väitetiedoksianto ja vastaus

23.

Asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 artiklan 1 kohdan mukaan kirjallisen väitetiedoksiannon antaminen kullekin osapuolelle, jota vastaan väitteitä esitetään, on pakollinen valmisteluvaihe ennen lopullisen päätöksen tekemistä. (15) Sen vuoksi komissio antaa väitetiedoksiannon myös sovintomenettelyssä. (16)

24.

Jotta osapuolten puolustautumisoikeudet voivat toteutua tehokkaasti, komission olisi kuultava osapuolten näkemyksiä niitä vastaan esitetyistä väitteistä ja todisteista ennen lopullisen päätöksen tekemistä ja tarvittaessa otettava nämä näkemykset huomioon muuttamalla alustavaa arviointia. (17) Komission on voitava hyväksyä tai hylätä ne asiaa koskevat väitteet ja perustelut, joita osapuolet ovat esittäneet hallinnollisessa menettelyssä, ja tehdä oma arviointinsa osapuolten esittämistä seikoista joko hylätäkseen perusteettomiksi osoittautuneet väitteet tai täydentääkseen ja arvioidakseen perustelujaan uudelleen sekä tosiseikkojen että oikeudellisten seikkojen osalta niiden väitteiden tueksi, joista se ei aio luopua. (18)

25.

Kun asianomaiset osapuolet esittävät virallisen sovintopyynnön, mikä tehdään kirjallisella sovintoehdotuksella ennen väitetiedoksiannon tiedoksisaamista, komissio voi ottaa niiden näkemykset huomioon (19) jo laatiessaan väitetiedoksiantoa eikä vain ennen kilpailunrajoituksia ja määräävää markkina-asemaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean, jäljempänä ’neuvoa-antava komitea’, kuulemista tai ennen lopullisen päätöksen tekemistä (20). Tämän vuoksi osapuolille annetussa väitetiedoksiannossa voidaan tarvittaessa ottaa huomioon sovintoehdotusten sisältö ja mahdollisen sakon määrää voidaan niiden perusteella alentaa (21).

26.

Jos väitetiedoksiannossa noudatetaan osapuolten sovintoehdotuksia, osapuolten olisi määräajassa, joka on asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 a artiklan 3 kohdan ja 17 artiklan 3 kohdan mukaisesti vähintään yksi viikko, vastattava siihen vahvistaen (yksiselitteisesti), että väitetiedoksianto vastaa niiden sovintoehdotusten sisältöä ja että sen johdosta ne sitoutuvat edelleen noudattamaan sovintomenettelyä. Jos vastausta ei anneta, komissio voi jättää huomiotta yrityksen pyynnön sovintomenettelyn noudattamisesta.

27.

Komissiolla on oikeus antaa väitetiedoksianto, jossa ei vahvisteta osapuolten sovintoehdotusta. Tällöin sovelletaan asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 artiklan 2 kohdan, 12 artiklan 1 kohdan ja 15 artiklan 1 kohdan yleisiä säännöksiä. Osapuolten sovintoehdotuksessa myöntämät seikat ja antamat vahvistukset sekä suostumukset katsotaan peruutetuiksi, eikä niitä voida enää käyttää menettelyn osapuolia vastaan. Sen vuoksi sovintoehdotukset eivät enää sido asianomaisia osapuolia, ja niille asetetaan määräaika, johon mennessä ne voivat halutessaan esittää puolustuksensa uudelleen ja pyytää suullista kuulemista ja mahdollisuutta tutustua asiakirjoihin.

2.5   Komission päätös ja sovinnosta palkitseminen

28.

Kun komissio on saanut osapuolten vastaukset väitetiedoksiantoon ja osapuolet ovat vahvistaneet niissä sitoumuksensa sovinnon saavuttamiseen, se voi asetuksen (EY) N:o 773/2004 mukaan tehdä ilman muuta menettelyvaihetta asetuksen (EY) N:o 1/2003 7 ja/tai 23 artiklan mukaisen lopullisen päätöksen kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa asetuksen (EY) N:o 1/2003 14 artiklan mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että asetuksen (EY) N:o 773/2004 12 artiklan 2 kohdan (22) ja 15 artiklan 1 a kohdan (23) mukaisesti kyseiset osapuolet eivät voi pyytää suullista kuulemista tai mahdollisuutta tutustua asiakirja-aineistoon sen jälkeen, kun niiden sovintoehdotukset on vahvistettu väitetiedoksiannossa (24).

29.

Komissiolla on oikeus muodostaa lopullinen kanta, joka eroaa osapuolten kirjallisia sovintoehdotuksia noudattavassa väitetiedoksiannossa esitetystä alustavasta kannasta joko neuvoa-antavan komitean perustelujen tai muiden seikkojen vuoksi, ottaen huomioon komission kollegion itsenäisen päätösvallan tältä osin. (25) Jos komissio aikoo menetellä näin, se ilmoittaa kuitenkin aikomuksestaan osapuolille ja antaa niille uuden väitetiedoksiannon, jotta ne voivat esittää puolustuksensa yleisten menettelysääntöjen mukaisesti. (26) Tämän johdosta osapuolilla on oikeus tutustua asiakirja-aineistoon, pyytää suullista kuulemista ja vastata väitetiedoksiantoon. Osapuolten sovintoehdotuksissa myöntämät seikat ja antamat vahvistukset sekä suostumukset katsotaan peruutetuiksi, eikä niitä voida käyttää menettelyssä osapuolia vastaan.

30.

Sakon lopullinen määrä vahvistetaan päätöksessä, jossa kilpailusääntöjen rikkominen todetaan ja määrätään asetuksen (EY) N:o 1/2003 7 ja 23 artiklan mukainen seuraamus.

31.

Jos yritys on toiminut hallinnollisen menettelyn aikana yhteistyössä komission kanssa tämän tiedonannon mukaisesti, se mainitaan päätöksessä selityksenä sakon määrälle, mikä vastaa komission käytäntöä.

32.

Jos komissio päättää palkita osapuolen tämän tiedonannon mukaisen sovinnon saavuttamisen johdosta, se alentaa sakon määrää XX prosenttia sovellettuaan ensin asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti määrättävien sakkojen laskennasta annetuissa suuntaviivoissa (27) vahvistettua sakon enimmäismäärää (10 prosenttia), tai korottaa sakkoa erityisestävän vaikutuksen aikaansaamiseksi (28) kertomalla sen enintään kahdella.

33.

Asioissa, joissa sovintoon päädytään sakoista vapauttamista tai sakkojen lieventämistä pyytäneiden osapuolten kanssa, sakon alennus on sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämistä annetun tiedonannon mukainen alennus ja sovinnosta johtuva alennus yhteensä.

3.   YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA

34.

Tätä tiedonantoa sovelletaan kaikkiin asioihin, jotka ovat komission käsiteltävänä, kun tiedonanto julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jotka komissio käsittelee tiedonannon julkaisemisen jälkeen.

35.

Komissio katsoo, että tavallisesti tämän tiedonannon perusteella vastaanotettuihin asiakirjoihin ja kirjallisiin tai äänitettyihin lausuntoihin sisältyvien tietojen ilmaiseminen heikentäisi tiettyjä julkisia tai yksityisiä etuja, esimerkiksi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 (29) 4 artiklassa tarkoitettua tarkastus- ja tutkintatoimien suojaa, myös päätöksen tekemisen jälkeen.

36.

Kaikki komission lopulliset päätökset, jotka tehdään asetuksen (EY) N:o 1/2003 nojalla, kuuluvat EY:n perustamissopimuksen 230 artiklassa tarkoitetun laillisuusvalvonnan piiriin. Yhteisöjen tuomioistuimella on lisäksi EY:n perustamissopimuksen 229 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1/2003 31 artiklassa tarkoitettu täysi harkintavalta tutkiessaan asetuksen (EY) N:o 1/2003 23 artiklan nojalla tehtyjä seuraamuksia koskevia päätöksiä.


(1)  Viittaukset tässä tekstissä EY:n perustamissopimuksen 81 artiklaan kattavat myös viittaukset ETA-sopimuksen 53 artiklaan silloin, kun komissio soveltaa kyseistä artiklaa ETA-sopimuksen 56 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti.

(2)  EUVL C 298, 8.12.2006, s. 17.

(3)  Ks. 33 kohta.

(4)  EYVL L 1, 4.1.2003, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1419/2006 (EUVL L 269, 28.9.2006, s. 1).

(5)  EUVL L 123, 27.4.2004, s. 18, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella N:o XXX/200Y (EUVL L …, s. …).

(6)  Vrt. asia 85/76, Hoffmann-La Roche v. komissio (Kok. 1979, s. 461, 9 ja 11 kohta); asia T-11/89, Shell v. komissio (Kok. 1992, s. II-757, 39 kohta); yhdistetyt asiat T-10/92, T-11/92, T-12/92 ja T-15/92, Cimenteries CBR (Kok. 1992, s. II-2667, 39 kohta); yhdistetyt asiat T-191/98, T-212/98-T-214/98, Atlantic Container Line ym. v. komissio (Kok. 2003, s. II-3275, 138 kohta); yhteisöjen tuomioistuimen 2 päivänä lokakuuta 2003 antama tuomio asiassa C-176/99 P, ARBED SA v. komissio, 19 kohta; ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 15 päivänä maaliskuuta 2006 antama tuomio asiassa T-15/02, BASF AG v. komissio, 44 kohta; ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 27 päivänä syyskuuta 2006 antama tuomio asiassa T-329/01, Archer Daniels Midland Co. v. komissio (natriumglukonaatti), 358 kohta.

(7)  EUVL C 210, 1.9.2006, s. 2.

(8)  Asetuksen (EY) N:o 1/2003 11 artiklan 6 kohdassa säädetään seuraavaa: ”Kun komissio aloittaa III luvun nojalla tehtävään päätökseen tähtäävän menettelyn, jäsenvaltioiden kilpailuviranomaiset menettävät toimivaltansa perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan määräysten soveltamiseen. Jos jäsenvaltion kilpailuviranomainen käsittelee jo asiaa, komissio aloittaa menettelyn vasta neuvoteltuaan kyseisen kansallisen kilpailuviranomaisen kanssa.

(9)  ”Komissio voi ilmoittaa osapuolille, jotka haluavat tehdä sovintoehdotuksia, (a) väitteistä, joiden esittämistä niitä vastaan se harkitsee, (b) väitteitä tukevista todisteista, ja (c) mahdollisista sakoista.(…)” (asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 a artiklan 2 kohta).

(10)  Asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 a artiklan 2 kohdassa oleva viittaus ”mahdollisiin sakkoihin” antaa komission yksiköille mahdollisuuden ilmoittaa sovintoon tähtääviin keskusteluihin osallistuville osapuolille arvion mahdollisesta sakosta, ottaen soveltuvin osin huomioon sakkoja koskevissa suuntaviivoissa, tämän tiedonannon määräyksissä ja sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä annetussa tiedonannossa olevat ohjeet.

(11)  Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio yhdistetyissä asioissa 100/80–103/80, Musique diffusion française ym. v. komissio (Kok. 1983, s. 1825, 21 kohta), ja yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio asiassa T-16/99, Lögstör Rör v. komissio (Kok. 2002, s. II-1633, 193 kohta), jonka yhteisöjen tuomioistuin on vahvistanut yhdistetyissä asioissa C-189/02 P, C-202/02 P, C-205/02 P, C-208/02 P ja C-213/02 P, Dansk Rørindustri ym. v. komissio, antamassaan tuomiossa (Kok. 2005, s. I-0000, erityisesti 428 kohta); ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 15 päivänä maaliskuuta 2006 antama tuomio asiassa T-15/02, BASF AG v. komissio, 48 kohta; ja 27 päivänä syyskuuta 2006 antama tuomio asiassa T-329/01, Archer Daniels Midland Co. v. Euroopan komissio (natriumglukonaatti), 361 kohta.

(12)  Asetuksen (EY) N:o 773/2004 15 artiklan 1 a kohdan mukaan komissio voi käyttää harkintavaltaansa päättäessään ajankohdasta, jolloin se ilmoittaa harkittavia väitteitä tukevassa asiakirja-aineistossa olevista todisteista osapuolille, jotka harkitsevat sovintoehdotusten tekemistä menettelyn aloittamisen jälkeen.

(13)  Tätä tarkoitusta varten osapuolille toimitetaan luettelo kaikista asiakirja-aineistossa tuolloin saatavilla olevista asiakirjoista.

(14)  Sakon määrä perustuisi keskusteluihin 16 ja 17 kohdassa esitetyllä tavalla.

(15)  Asetuksen (EY) N:o 773/2004 10 artiklan 1 kohdan mukaan ”Komissio ilmoittaa asianomaisille osapuolille niitä vastaan esitetyistä väitteistä. Väitetiedoksianto annetaan kirjallisesti tiedoksi kullekin osapuolelle, jota vastaan väitteitä esitetään.” Asetuksen (EY) N:o 773/2004 11 artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EY) 1/2003 27 artiklan 1 kohdan mukaan komissio perustaa päätöksensä yksinomaan väitteille, joista väitetiedoksiannon kohteena olevat ovat voineet esittää huomautuksensa.

(16)  Kuten ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin totesi 15 päivänä maaliskuuta 2006 asiassa T-15/02, BASF AG v. komissio, antamansa tuomion 58 kohdassa ”(…) Yrityksen yhteistyöasteesta riippumatta väitetiedoksiannon tarkoituksena on aina antaa yrityksille ja yritysten yhteenliittymille kaikki sellaiset tiedot, joita ne tarvitsevat pystyäkseen tehokkaasti puolustautumaan ennen kuin komissio tekee lopullisen päätöksen (edellä 46 kohdassa mainitut yhdistetyt asiat Ahlström Osakeyhtiö ym. v. komissio, tuomion 42 kohta, ja edellä 46 kohdassa mainittu asia Mo och Domsjö v. komissio, tuomion 63 kohta). Kun asiaa arvioidaan tältä kannalta, sillä seikalla, että kantaja toimi yhteistyössä komission kanssa, myönsi syyllistyneensä rikkomisen perustana oleviin tekoihin ja kuvaili nämä samat teot, ei mitenkään poistettu kantajan oikeutta ja intressiä saada komissiolta asiakirja, jossa esitetään täsmällisesti kaikki ne väitteet, joita komissio esitti kantajaa vastaan, mukaan luettuna väitteet, jotka saattoivat perustua lausuntoihin tai todisteisiin, joita muut asiaan liittyvät yritykset olivat esittäneet. (…)” Kun sovinto vahvistetaan suoraan, väitetiedoksiannon olisi sisällettävä sellaiset tiedot, joiden perusteella osapuolet voivat varmistaa, että se vastaa niiden sovintoehdotuksia.

(17)  Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan komissio perustaa päätöksensä yksinomaan väitteille, joista asianomaiset osapuolet ovat voineet esittää huomautuksensa. Tämän vuoksi niillä on oikeus tutustua komission asiakirja-aineistoon ottaen huomioon yritysten oikeutetun edun sen suhteen, ettei niiden liikesalaisuuksia paljasteta (vrt. yhdistetyt asiat T-39/92 ja T-40/92, CB ja Europay v. komissio (Kok. 1994, s. II-49, 47 kohta); yhdistetyt asiat T-191/98, T-212/98, T-214/98, Atlantic Container Line ym. v. komissio (Kok. 2003, s. II-3275, 138 kohta).

(18)  Ks. yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot asioissa 41/69, ACF Chemiefarma v. komissio (Kok. 1970, s. 661, 47, 91 ja 92 kohta); yhdistetyissä asioissa 40/73–48/73, 50/73, 54/73–56/73, 111/73, 113/73 ja 114/73, Suiker Unie ym. v. komissio (Kok. 1975, s. 1663, 80, 437 ja 438 kohta); ja yhdistetyissä asioissa 209/78–215/78 ja 218/78, Van Landewyck ym. v. komissio (Kok. 1980, s. 3125, 68 kohta); sekä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomiot asiassa T-44/00, Mannesmannröhren-Werke v. komissio (Kok. 2004, s. II-0000, 98–100 kohta), ja asiassa T-15/02, BASF AG v. komissio, 15.3.2006, 93 ja 95 kohta.

(19)  Tältä osin komission asetuksen (EY) N:o XXX/2008 johdanto-osan 2 kappaleessa säädetään, että ”(…) Tällaisen tietojen varhaisen ilmoittamisen johdosta asianomaisilla osapuolilla pitäisi olla mahdollisuus esittää näkemyksensä väitteistä, joita komissio aikoo esittää niitä vastaan, samoin kuin niiden mahdollisesta vastuusta. (…)”.

(20)  Kuten asetuksen (EY) N:o 773/2004 11 artiklan 1 kohdassa ja asetuksen (EY) 1/2003 27 artiklan 1 kohdassa edellytetään:

Komissio antaa osapuolille, joille se osoittaa väitetiedoksiannon, tilaisuuden tulla kuulluksi, ennen kuin se kuulee asetuksen (EY) N:o 1/2003 14 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa komiteaa.” (asetuksen (EY) N:o 773/2004 11 artiklan 1 kohta)

Ennen 7, 8 ja 23 artiklassa sekä 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen päätösten tekemistä komission on varattava yrityksille tai yritysten yhteenliittymille, joita komission toteuttama menettely koskee, tilaisuus esittää huomautuksensa komission niitä vastaan esittämistä väitteistä. Komissio perustaa päätöksensä yksinomaan väitteille, joista asianomaiset osapuolet ovat voineet esittää huomautuksensa. Kantelijat osallistuvat tiiviisti menettelyyn.” (asetuksen (EY) N:o 773/2004 27 artiklan 1 kohta)

(21)  Ks. tältä osin yhteisöjen tuomioistuimen tuomiot asiassa Musique diffusion française ym. v. komissio, edellä, 21 kohta; asiassa 322/81, Michelin v. komissio (Kok. 1983, s. 3461, 19 kohta); ja asiassa Lögstör Rör v. komissio, edellä, 200 kohta; sekä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 15 päivänä maaliskuuta 2006 antama tuomio asiassa T-15/02, BASF AG v. komissio, 62 kohta.

(22)  Asetuksen (EY) N:o 773/2004 12 artiklan 2 kohdan mukaan ”2. Tehdessään kirjalliset sovintoehdotuksensa osapuolten on kuitenkin vahvistettava komissiolle haluavansa esittää näkemyksensä suullisessa kuulemisessa vain, jos väitetiedoksiannossa ei vahvisteta niiden kirjallisten sovintoehdotusten sisältöä.

(23)  Asetuksen (EY) N:o 773/2004 15 artiklan 1 a kohta kuuluu seuraavasti: ”1 a. Kun asetuksen (EY) N:o 1/2003 11 artiklan 6 kohdan mukainen menettely on aloitettu, komissio ilmoittaa, jos se katsotaan asianmukaiseksi, harkittavia väitteitä tukevista todisteista niille osapuolille, jotka haluavat tehdä sovintoehdotuksia, jotta niillä olisi siihen mahdollisuus. Tämän vuoksi osapuolten on sovintoehdotuksia tehdessään vahvistettava komissiolle, että ne haluavat väitetiedoksiannon saatuaan tutustua asiakirja-aineistoon vain, jos väitetiedoksiannossa ei vahvisteta niiden kirjallisten sovintoehdotusten sisältöä.

(24)  Periaatteessa suullisia kuulemisia järjestetään ja mahdollisuus tutustua asiakirja-aineistoon myönnetään osapuolten pyynnöstä sen varmistamiseksi, että ne voivat käyttää puolustautumisoikeuksiaan.

(25)  Ks. tältä osin yhdistetyt asiat T-129/95, T-2/96 ja T-97/96, Neue Maxhütte Stahlwerke ja Lech-Stahlwerke v. komissio (Kok. 1999, s. II-17, 231 kohta), ja asia T-16/02, Audi v. OHIM (Kok. 2003, s. II-5167, 75 kohta); ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen 15 päivänä maaliskuuta 2006 antama tuomio asiassa T-15/02, BASF AG v. komissio, 94 kohta.

(26)  Oikeuskäytännön mukaan: ”Niinpä yhtäältä on todettava, että se, että väitetiedoksiannon ja lopullisen päätöksen välillä on eroja, loukkaa puolustautumisoikeuksia vain, jos päätöksessä esitettyä väitettä ei ole esitetty tiedoksiannossa riittävällä tavalla, jotta adressaatit voivat puolustautua. Toisaalta väitetiedoksiantoon sisältyvien tosiseikkojen oikeudellinen luonnehdinta voi jo tiedoksiannon luonteen vuoksi olla vain väliaikainen, ja komission myöhempää päätöstä ei voida kumota pelkästään sillä perusteella, että näistä tosiseikoista tehdyt lopulliset päätelmät eivät täsmällisesti vastaa tätä väliaikaista luonnehdintaa. Komission on kuultava väitetiedoksiannon adressaatteja ja tarvittaessa otettava huomioon huomautukset, joita ne esittävät vastatessaan esitettyihin väitteisiin, ja muutettava tarkasteluaan nimenomaan niiden puolustautumisoikeuksien kunnioittamiseksi.” (Asia T-44/00, Mannesmannröhren-Werke v. komissio (Kok. 2004, s. II-0000, 98–100 kohta); asia T-15/02, BASF AG v. komissio, 95 kohta).

(27)  EUVL C 210, 1.9.2006, s. 2.

(28)  Sakkojen laskennasta annettujen suuntaviivojen 30 kohta.

(29)  EUVL L 145, 31.5.2001, s. 43.