[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 12.12.2007

SEK(2007) 1662

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodesta (2010)

VAIKUTUSTENARVIOINNIN tiivistelmä {COM(2007) 797 final} {SEC(2007) 1661}

KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA

Ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodesta (2010)

1. TAUSTA JA INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN

Euroopan unionissa elää köyhyysriskissä 78 miljoonaa ihmistä. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen kuuluu EU:n ja sen jäsenvaltioiden keskeisiin tavoitteisiin. Käynnistäessään Lissabonin strategian maaliskuussa 2000 Eurooppa-neuvosto kehotti jäsenvaltioita ja komissiota sopimaan toimista, jotka ”merkittävästi edistävät köyhyyden poistamista” vuoteen 2010 mennessä. Eurooppa-neuvosto on sittemmin vahvistanut tämän tavoitteen myöhemmissä kokouksissaan.

Sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden alalla sovellettava avoin koordinointimenetelmä[1] – jonka Eurooppa-neuvosto käynnisti samassa kokouksessaan Lissabonissa – on alusta lähtien ollut arvokas väline, joka on tukenut tehtyä poliittista sitoumusta ja vahvistanut EU:n kykyä tukea jäsenvaltioita niiden pyrkiessä tiivistämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopassa.

Edistymisestä huolimatta merkittävä osa kaikkien jäsenvaltioiden väestöstä kohtaa edelleen puutetta, ei voi käyttää peruspalveluja kuin rajoitetusti tai tuntee joutuneensa yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tilanne on selvästi vastoin Euroopan unionin yhteisiä perusarvoja. Siksi komissio ehdotti vuosien 2005–2010 sosiaalipoliittisessa toimintaohjelmassaan, että vuosi 2010 nimetään Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi.

Edellisistä eurooppalaisista teemavuosista tehdyt arviot osoittavat seuraavaa:

Teemavuodet ovat osoittautuneet tehokkaaksi keinoksi nostaa eurooppalaisia poliittisia kysymyksiä EU:n asialistan kärkeen. Teemavuosilla on ollut laaja osallistujakunta rajatussa ajassa, mikä on helpottanut poliittisen tuen saamista asialle ja raivannut tietä laajemmille poliittisille sitoumuksille .

Teemavuosiin pyritään ottamaan mukaan eri intressitahoja tietyn teeman ympärillä tapahtuvaa esilletuontia, keskustelua ja näkemystenvaihtoa varten. Ne ovat sen ansiosta tehokas keino tehdä teemaa tunnetuksi .

Teemavuodet ovat tehokas keino luoda synergiaa eri toiminta-alojen kesken ja toiminnan eri tasoilla (EU, jäsenvaltiot ja paikallinen ja alueellinen taso).

Teemavuosista saadaan yleensä enemmän lisäarvoa kuin jäsenvaltioiden yksittäisillä toimilla. Sillä on ollut merkitystä poliittisen tahdon luomisessa ja toimintalinjoja muutettaessa .

Vuoden 2007 alkupuoliskolla komissio pyysi intressitahoja esittämään näkemyksiä teemavuoden linjaamisesta ja toteuttamisesta. Keskeisiltä EU:n, jäsenvaltioiden ja aluetasolla toimivilta tahoilta saatiin kaikkiaan 58 vastausta. Kuulemisen tulokset tarjosivat arvokasta osviittaa arvioinnin valmisteluun ja päätösluonnoksen laatimiseen.

2. ONGELMAN MÄÄRITTELY

2.1 Ongelma-analyysi

Keitä asia koskee ja missä määrin

Köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä esiintyy monissa erilaisissa muodoissa. Tulot ovat ilmeisin elementti siinä, mitä köyhyydellä yleensä tarkoitetaan. Asiaan vaikuttavat merkittävästi myös maantieteelliset erot paitsi maiden välillä myös niiden sisällä (kaupungit ja maaseutu, köyhät ja muita heikommassa asemassa olevat alueet). Kaikissa jäsenvaltioissa on edelleen eroja sosioekonomisten ryhmien terveydentilassa ja hoitopalvelujen saatavuudessa . Koska työ on edelleen paras turva köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan, pitkäaikaistyöttömyys ja sosiaalinen ahdinko liittyvät eittämättä toisiinsa.

Eräät ryhmät ovat erityisesti vaaravyöhykkeessä: maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt, naiset, ikääntyneet, lapset ja nuoret sekä vammaiset.

Keskeiset haasteet

Hiljattain annetussa sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta käsittelevässä vuoden 2007 yhteisessä raportissa nostettiin köyhyyden ja syrjäytymisen torjumisen keskeisiksi haasteiksi aktiivisen osallisuuden edistäminen sekä se, miten köyhyyden siirtyminen sukupolvelta toiselle estetään puuttumalla lasten köyhyyteen.

Kansalaisten huolenaiheet ja odotukset

Köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat todellisuutta huomattavalle määrälle EU-maiden kansalaisia, kertovat kaksi vuonna 2007 julkaistua Eurobarometri-tutkimusta.[2] Työttömyys on eurooppalaisten mielestä tärkein köyhyyteen johtava tekijä.

2.2 EU:n toimet

EU:n ja Euroopan komission tehtävänä ei ole korvata jäsenvaltioiden keskus-, alue- ja paikallisviranomaisia politiikan suunnittelussa ja täytäntöönpanossa vaan virittää toimia, joilla saadaan aikaan yhteinen strateginen toimintamalli köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseen.

Tarkistetun avoimen koordinointimenetelmän puitteissa jäsenvaltiot toimittivat vuonna 2006 raportit, joissa ne esittivät strategiansa, jolla yhteisistä tavoitteista tehdään strateginen ohjelma. Edistymistä mittaamaan on kehitetty kahdentasoisia yhteisiä indikaattoreita. Komissio ja neuvosto arvioivat jäsenvaltioitten raportteja sosiaalista osallisuutta ja sosiaalista suojelua käsittelevässä vuoden 2007 yhteisessä raportissaan. Vuonna 2008 jäsenvaltiot esittävät täysimittaisen kansallisen raportin sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden strategioistaan, kun taas vuosina 2009 ja 2010 painopiste on vuoden 2007 tapaan erityisissä teemoissa.

2.3 Parantamisen varaa EU:n tasolla

Avoimen koordinointimenetelmän täyden potentiaalin hyödyntämiseksi tarvitaan lisätoimia sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla. Valtakunnallisen ja aluetason toiminnan koordinointi jää usein epäselväksi. Syrjäytyneiden osallistuminen sekä strategian toteuttamiseen ja seurantaan että tulevan politiikan linjaamiseen on välttämätöntä, jotta asianosaisia kuullaan aidosti ja jotta toteutettavat toimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita. Avointa koordinointimenetelmää pidetään liiankin usein EU:n tason toimenpiteenä eikä niinkään todellisena pyrkimyksenä tehostaa yhdessä yhteistyötä kaikilla tasoilla yhteisten tavoitteitten hyväksi.

Sosiaalisen suojelun sisällyttäminen muiden alojen politiikkaan on edelleen haasteellista. Vaikka sosiaalisen suojelun politiikan ja terveydenhuoltopolitiikan toteuttamista ja rakennerahastojen (etenkin Euroopan sosiaalirahaston) käyttöä koordinoidaankin entistä paremmin, rahastojen näkyvyyttä voitaisiin tällä alalla vielä parantaa. Indikaattorien ja tavoitetasojen käyttö on jonkin verran lisääntynyt, mutta komissio ja jäsenvaltiot eivät ole vielä sopineet systemaattisista ja selkeistä järjestelyistä kansallisten toimintasuunnitelmien toteutusta ja vaikutusta koskevaa raportointia varten. Monissakaan jäsenvaltioissa ei ole riittäväntasoisia järjestelyjä, joilla niiden suunnitelmissa asetettujen prioriteettien toteuttamista seurattaisiin ja arvioitaisiin.

Suunnitelmista on tehtävä entistä kohdennetumpia. Suotavinta olisi vahvistaa pieni määrä päätavoitteita, jotka perustuvat perinpohjaiseen analyysiin köyhyys- ja syrjäytymistilanteesta, asettaa selkeitä määrällisiä tulostavoitteita sekä määritellä täsmällisesti, millä toimenpiteillä tavoitteisiin pyritään.

2.4 EU:n toimien jatkuva tehokas täytäntöönpano

Tehdyn analyysin tulosten sekä sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta käsittelevässä yhteisessä raportissa yksilöityjen painopisteitten mukaisesti teemavuoden toimissa olisi keskityttävä seuraaviin teemoihin: lasten köyhyys ja köyhyyden periytyminen sukupolvelta toiselle, osallisuutta edistävät työmarkkinat, koulutukseen liittyvät epäkohdat, peruspalvelujen saatavuus mukaan luettuna kohtuullinen asumistaso, syrjintä, maahanmuuttajien integroituminen sekä etnisten vähemmistöjen sosiaalinen osallisuus ja osallistuminen työmarkkinoiden toimintaan ja vammaisten ja muiden heikossa asemassa olevien ryhmien tarpeet.

3. TAVOITTEET

3.1 Yleistavoitteet

Ehdotuksella, jonka mukaan vuosi 2010 nimettäisiin Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi, halutaan vahvistaa EU:n Lissabonin strategian käynnistämisen yhteydessä tekemää poliittista sitoumusta toimiin, jotka ”merkittävästi edistävät köyhyyden poistamista”. Perustana on arvio köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaan nykyään käytettävistä toimintalinjoista ja toimenpiteistä. Teemavuoden avulla voidaan nostaa esiin, että köyhyys haittaa sosiaalista ja taloudellista kehitystä ja että siitä on vakavia seurauksia yksittäisille ihmisille, koko yhteiskunnalle ja taloudelle. Tarkoituksena on kyseenalaistaa näkemys, jonka mukaan köyhyyden torjuminen on yhteiskunnalle silkka kustannustekijä, ja korostaa sen sijaan yhteisvastuuta, jota kantavat paitsi päättäjät myös julkiset ja yksityiset toimijat samoin kuin EU-maiden kansalaiset ja muut asukkaat.

Ajan myötä teemavuosi auttaa vahvistamaan avoimen koordinointimenetelmän käytännön vaikutuksia ja edistää vahvempaa sitoutumista EU:n sosiaalisiin arvoihin.

3.2 Keskeiset viestit ja erityiset tavoitteet

Teemavuoden erityiset tavoitteet perustuvat sen keskeisiin viesteihin. Viesteillä pyritään paitsi lisäämään tietoisuutta köyhyyden yleisyydestä myös osoittamaan, että ongelmaan on olemassa ratkaisuja, ja peräämään uusia toimenpiteitä.

Tunnustaminen – Tunnustetaan köyhyydessä tai sosiaalisesti syrjäytyneinä elävien oikeus ihmisarvoiseen elämään ja täysipainoiseen osallistumiseen yhteiskunnan toimintaan.

Yhteisvastuu – Edistetään sosiaalisen suojelun politiikan ja toiminnan ottamista yhteiseksi asiaksi ja korostetaan jokaisen vastuuta osallistua köyhyyden ja syrjäytymisen torjumiseen. Teemavuodella edistetään tietoisuutta, osallistumista ja sitoutumista sekä luodaan tavallisille kansalaisille uusia vaikuttamismahdollisuuksia.

Yhteenkuuluvuus – Edistetään tiiviimpää yhteenkuuluvuutta yhteiskunnassa tuomalla esiin niitä etuja, joita kaikille koituu yhteiskunnasta, josta köyhyys on poistettu ja jossa ketään ei syrjäytetä.

Sitoutuminen – Muistutetaan EU:n voimakkaasta poliittisesta sitoutumisesta köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen ja edistetään sen toteutumista hallinnon kaikilla tasoilla.

4. TOIMINTAVAIHTOEHDOT

Tarkastelussa oli mukana neljä vaihtoehtoa: nykytilan säilyttäminen, komission koordinoima ja keskitetty teemavuosi, täysin hajautettu teemavuosi ja sekä koordinoitu että hajautettu teemavuosi.

Viimeisenä mainittu vaihtoehto tarjoaa parhaat vaikutukset kaikilla tasoilla annettuna poliittisena sitoumuksena ja tehokkaana tukena avoimelle koordinointimenetelmälle. Se vaikuttaa myös tehokkaimmalta keinolta saavuttaa ruohonjuuritason toimijat ja toimintamallit ja saada aikaan vahvat yhteydet eri toimien ja eri toimintatasojen välille.

Kun komissio koordinoi tehokkaasti eri toimia, teemavuodelle saadaan paras näkyvyys ja lisäksi avautuu mahdollisuuksia hyödyntää yhteisvaikutuksia.

Tällä tavoin toiminta on tehokasta kaikilla teemavuoden painopistealoilla. Niitä ovat stereotyyppien ja leimautumisen vastustaminen, keskustelu sopivimmista järjestelyistä, joilla köyhyydestä kärsivät voisivat osallistua poliittiseen päätöksentekoon, sekä puitteitten tarjoaminen tehokkaalle oppimiselle ja koulutukselle.

5. TOIMIEN TOTEUTUS VALITUN VAIHTOEHDON MUKAAN

5.1 Toiminnan koordinointi ja hallinto

Koordinointijärjestelyjen rooli ja toiminta on teemavuoden onnistumisen kannalta keskeinen seikka.

EU:n tasolle nimitetään jäsenvaltioiden edustajista koostuva komitea , joka avustaa komissiota teemavuoden toimien toteuttamisessa. Komitea seuraa toimien toteuttamista käyttäen perustana komission laatimia yhteisiä ohjeita, strategista puiteasiakirjaa . Näin huolehditaan siitä, että toiminta on linjassa sosiaalista osallisuutta käsittelevän yhteisen raportin kanssa. Puiteasiakirja toimii jäsenvaltioiden toiminnan ohjenuorana, ja siinä vahvistetaan teemavuoden keskeiset prioriteetit teemavuoden tavoitteitten rinnalle.

Kukin jäsenvaltio vastaa valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten toimien koordinoinnista ja toteuttamisesta omassa maassaan. Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle teemavuoden toteuttamista koskevan ohjelman . Ohjelmat olisi laadittava, vahvistettava ja toteutettava läheisessä yhteistyössä kunkin osallistujamaan teemavuotta varten nimeämän kansallisen täytäntöönpanoelimen kanssa ja sen valvonnassa. Kansallisia strategioita laatiessaan ja toteuttaessaan täytäntöönpanoelin konsultoi erityistä kansallista neuvoa-antavaa ryhmää ja toimii sen kanssa tiiviissä yhteistyössä. Neuvoa-antava ryhmä koostuu edustavasta määrästä sidosryhmiä, joihin lukeutuvat köyhien etuja edustavat kansalaisyhteiskunnan järjestöt, kansanedustuslaitoksen edustajat, työmarkkinaosapuolet sekä alue- ja paikallisviranomaiset.

5.2 Täydentävyys ja synergia

Komissio huolehtii teemavuoden toimenpiteiden ja yhteisön muiden toimien välisestä yhtenäisyydestä. Erityisesti kyseeseen tulevat seuraavilla aloilla toteutettavat ohjelmat: työllisyys, sosiaalinen solidaarisuus (myös sukupuolten välinen), vammaisuus sekä syrjinnän torjuminen (Progress-ohjelma), rakennerahastot (myös Euroopan sosiaalirahasto), koulutus, kansalaisuus, nuoriso, maahanmuutto ja tutkimus.

5.3 Yhteisön laajuiset toimet

Yhteisön tasolla suunniteltuihin toimiin lukeutuvat seuraavat: järjestetään erilaisia solidaarisuustoimia köyhyyden lievittämiseksi ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi ja annetaan tavallisille kansalaisille tilaisuus vaikuttaa asiaan suoraan tai organisaatioittensa kautta – vaikka pienimuotoisestikin – missä muodossa tahansa, järjestetään mediakampanjoita (myös varainhankinnan tueksi), järjestetään yhteisön tasoisia kokouksia ja tapahtumia, joilla tehdään tunnetuksi teemavuoteen ja köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviä kysymyksiä sekä tarjotaan foorumi ajatustenvaihdolle, ja laaditaan teemavuodelle tunnus ja tunnuslauseita.

5.4 Yhteisön laajuisten toimien osarahoitus

Yhteisön tasolla järjestetään eräitä tapahtumia, kuten teemavuoden avajais- ja päätöstilaisuus.

5.5 Kansallisen tason toimiin myönnettävä osarahoitus

Toimissa olisi otettava huomioon tarve järjestää sellaisia rahoitusmahdollisuuksia, joita voivat hyödyntää ruohonjuuritason organisaatiot ja projektit, joissa on mukana kaikkein syrjäytyneimpiä ryhmiä. Paikallisiin, alueellisiin ja valtakunnallisiin toimiin voidaan ehtojen täyttyessä myöntää yhteisön talousarviosta rahoitusta enintään 50 prosenttia tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärästä osallistujamaata kohti.

Osarahoitettaviin toimiin voi kuulua kokouksia ja tapahtumia, valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia keskinäisen oppimisen seminaareja, tiedotus-, valistus- ja edistämiskampanjoita, selvityksiä ja tutkimuksia, koulutustilaisuuksia, yhteistyötä viestinten kanssa sekä alueellisten ja paikallisten kokeiluluontoisten sosiaalisen osallisuuden toimintasuunnitelmien laatimista.

5.6. Toimenpiteen kustannusvaikutukset: 17 miljoonaa euroa

milj. euroa

Toimet | Tuotoksen tyyppi | 2009 | 2010 | YHTEENSÄ |

Määrä | Kustannukset yht. | Määrä | Kustannukset yht. | Kustannukset yht. |

Yhteisön taso (100 %) | Kokoukset ja tapahtumat | 1 | 0,400 | 0,400 |

Tekninen apu | 1 | 0,600 | 0,600 |

Tiedotus- ja edistämiskampanjat | 1 | 6,150 | 6,150 |

Arviointitoimet | 1 | 0,150 | 0,150 |

Yhteisön laajuisten toimien osarahoitus (80 %) | Merkittävät yhteisön laajuiset toimet (avajais- ja päätöstapahtumat) | 1 | 0,350 | 1 | 0,350 | 0,700 |

Kansallisen tason toimien osarahoitus (50 %) | Tuki kansallisille täytäntöönpanoelimille | 30 | 9,000 | 9,000 |

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ | 5 | 7,650 | 31 | 9,350 | 17,000 |

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

Vuonna 2009 käynnistettävässä ulkoisessa arvioinnissa kerätään perustietoja teemavuoden toteuttamisen seuraamiseen ja esitetään tarvittaessa jo saavutettuja tuloksia. Arvioinnin lopullisten tulosten pitäisi olla saatavilla vuoden 2011 puoleenväliin mennessä.

[1] Ks. Europa-sivustolta osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/index_fi.html .

[2] Tutkimukset löytyvät osoitteesta http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_273_en.pdf ja http://ec.europa.eu/public_opinion/archives/ebs/ebs_279.pdf.