[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 13.2.2007

SEK(2007) 191 lopullinen

Suositus:

7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97

9 artiklan 3 kohdan mukainen NEUVOSTON LAUSUNTO Yhdistyneen kuningaskunnan tarkistetusta lähentymisohjelmasta budjettivuosiksi 2006/2007–2011/2012

(komission esittämä)

PERUSTELUT

Yleistä taustaa

Heinäkuun 1 päivänä 1998 voimaan tulleen vakaus- ja kasvusopimuksen tavoitteena on terve julkinen talous, johon pyrkimällä luodaan entistä paremmat edellytykset hintavakaudelle sekä vahvalle ja kestävälle kasvulle, jolla edistetään uusien työpaikkojen syntymistä. Kun sopimusta vuonna 2005 uudistettiin, todettiin, että sopimuksesta on ollut hyötyä kurinalaisen finanssipolitiikan varmistamisessa. Muutoksilla pyritäänkin lähinnä lisäämään sopimuksen vaikuttavuutta ja vahvistamaan sen talousteoreettista perustaa sekä turvaamaan julkisen talouden kestävyys pitkällä aikavälillä.

Julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1466/97[1], joka on osa sopimusta, säädetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava neuvostolle ja komissiolle vakaus- tai lähentymisohjelma, minkä jälkeen niiden on toimitettava tarkistettu ohjelma vuosittain (jäsenvaltiot, jotka ovat ottaneet käyttöön yhteisen rahan, toimittavat (tarkistetun) vakausohjelman, ja jäsenvaltiot, jotka eivät vielä ole ottaneet käyttöön yhteistä rahaa, toimittavat (tarkistetun) lähentymisohjelman). Yhdistynyt kuningaskunta toimitti ensimmäisen lähentymisohjelmansa joulukuussa 1998. Asetuksen mukaisesti neuvosto antoi 8 päivänä helmikuuta 1999 ohjelmasta lausunnon komission suosituksen perusteella ja talous- ja rahoituskomiteaa kuultuaan. Asetuksessa säädetyn menettelyn mukaan komissio arvioi ja edellä mainittu komitea tutkii tarkistetut vakaus- ja lähentymisohjelmat, ja myös neuvosto voi tutkia ne.

Taustaa tarkistetun ohjelman arvioimiseksi

Komissio on tutkinut Yhdistyneen kuningaskunnan uusimman tarkistetun lähentymisohjelman, joka toimitettiin sille 18 päivänä joulukuuta 2006, ja on antanut suosituksen ohjelmaa koskevaksi neuvoston lausunnoksi (ks. jäljempänä keskeiset kohdat, joita on arvioitu).

Jotta voitaisiin saada kuva siitä, millaisessa kehyksessä tarkistetussa lähentymisohjelmassa esitettyä finanssipoliittista strategiaa arvioidaan, jäljempänä esitetään tiivistelmä seuraavista seikoista:

1. talouden ja finanssipolitiikan kehitys kymmenen viime vuoden aikana

2. maan tilanne vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavaa menettelyä koskevien säännösten perusteella (liiallisia alijäämiä koskeva menettely)

3. viimeisin arvio maan tilanteesta vakaus- ja kasvusopimuksen ennalta ehkäisevien säännösten perusteella (tiivistelmä edellistä tarkistettua lähentymisohjelmaa koskevasta neuvoston lausunnosta)

4. komission arvio lokakuun 2006 kansallisesta uudistusohjelmasta.

Talouden ja finanssipolitiikan viimeaikainen kehitys

Yhdistyneen kuningaskunnan talous on kasvanut voimakkaasti kymmenen viime vuoden aikana: kasvuluvut ovat olleet suhteellisen korkeita, inflaatio on pysynyt alhaisena ja joustavat työmarkkinat ovat kestäneet lukuisia talouden häiriöitä. Taloudelle on ollut ominaista erityisesti vakauden lisääntyminen, tuotantoon liittyvien suhdannevaihtelujen tasoittuminen ja inflaatiovaihtelujen pieneneminen. Tuotannon voimakas kasvu johtui pääasiassa kotitalouksien suuresta kulutuksesta ja suhteellisen vähäisestä säästämisestä. Huolimatta siitä, että työvoima-, pääoma- ja tuotemarkkinat olivat erittäin joustavia useimpien mittausmenetelmien mukaan, eräät tarjontapuolen heikkoudet eivät ole parantuneet. Suhteellisen alhainen tuottavuus voi jossain määrin johtua verrattain korkeasta työhönottoasteesta, vaikka siihen ovat todennäköisesti vaikuttaneet myös keskiasteen koulutuksen puute ja liian vähäiset investoinnit infrastruktuureihin (kuten liikenne). Julkinen talous on heikentynyt huomattavasti vuodesta 2001 alkaen verrattuna kauden ensimmäiseen puoliskoon, jolloin se vakautui huomattavasti. Tämä johtuu ainakin osittain tietoisesta valinnasta, sillä hallitus päätti ratkaista osan ongelmista lisäämällä julkisiin palveluihin osoitettuja menoja, joita ei rahoiteta kokonaisuudessaan vastaavilla tuloilla, ja siitä, että tulot olivat odotettua pienemmät.

Yhdistyneen kuningaskunnan liiallista alijäämää koskeva menettely

Neuvosto teki 24 päivänä tammikuuta 2006 päätöksen, jonka mukaan Yhdistyneellä kuningaskunnalla oli 104 artiklan 6 kohdan mukainen liiallinen alijäämä, ja antoi 104 artiklan 7 kohdan mukaisen suosituksen, jonka mukaan liiallinen alijäämä on korjattava budjettivuoteen 2006/07 mennessä ja viranomaisten on toteutettava tehokkaita toimia 24 päivään kesäkuuta 2006 mennessä eli kuuden kuukauden kuluessa kuten sopimuksessa määrätään. Komissio julkaisi 20 päivänä syyskuuta 2006 neuvostolle osoitetun tiedonannon, jossa arvioitiin Yhdistyneen kuningaskunnan toteuttamia toimia. Tuolloin käytössä olleiden tietojen perusteella komissio totesi, että Yhdistynyt kuningaskunta vaikuttaa osapuilleen onnistuvan korjaamaan liiallisen alijäämän, joskin tähän tulokseen liittyi useita epävarmuustekijöitä ja rakenteellinen mukautus näytti jäävän alle suositellun 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Neuvosto hyväksyi 10 päivänä lokakuuta 2006 komission kannan ja totesi, ettei sillä hetkellä ollut tarpeen ryhtyä lisätoimiin.

Neuvoston edellisestä ohjelmasta esittämä lausunto

Neuvosto antoi 14 päivänä maaliskuuta 2006 lausunnon edellisestä tarkistetusta lähentymisohjelmasta, joka kattoi budjettivuodet 2005/06–2011/12[2]. Neuvosto oli sitä mieltä, että ”sopeuttamisura on altis riskeille” ja kehotti Yhdistynyttä kuningaskuntaa 104 artiklan 7 kohdan mukaisesti ja julkisen talouden pitkäaikaiseen kestävyyteen kohdistuvien riskien torjumiseksi ”huolehtimaan siitä, että alijäämä pienenee budjettivuonna 2006/2007 uskottavasti ja kestävästi alle 3 prosentin suhteessa BKT:hen, ja jatkamaan julkisen talouden vakauttamista myös sen jälkeen erityisesti hidastamalla menojen kasvua suunnitellulla tavalla vuoden 2007/2008 jälkeen” ja ”toteuttamaan keskipitkän aikavälin tavoitteen, joka varmistaa nopean etenemisen kohti kestävää taloutta ja sellaisen maltillisen velkasuhteen, joka on tuntuvasti alle 60 prosentin suhteessa BKT:hen, sekä jättää riittävän varmuusmarginaalin, jotta alijäämän viitearvona oleva 3 prosenttia suhteessa BKT:hen, jota Yhdistyneen kuningaskunnan on pyrittävä välttämään, ei ylity, ja antaa finanssipoliittista liikkumavaraa erityisesti ottaen huomioon julkisten investointien tarpeen”.

Komission arvio lokakuun 2006 kansallisesta uudistusohjelmasta

Yhdistynyt kuningaskunta on esittänyt kasvua ja työllisyyttä tukevan uudistetun Lissabonin strategian mukaisen kansallisen uudistusohjelman, jonka täytäntöönpanosta toimitettiin kertomus 16 päivänä lokakuuta 2006. Yhdistyneen kuningaskunnan kansallisessa uudistusohjelmassa pidetään keskeisinä painopisteinä seuraavia: julkisen talouden kestävyyden turvaaminen väestökehityksestä johtuvista ongelmista huolimatta, innovointia ja T&K:ta edistävän yrittäjähenkisen ja joustavan elinkeinoelämän kehittäminen, uusien taitojen hankintamahdollisuuksien lisääminen, resurssien innovatiivinen ja joustava hyödyntäminen sekä oikeudenmukaisen, nykyaikaisen ja joustavan hyvinvointivaltion kehittäminen.

Komission tätä ohjelmaa koskevasta arviosta (joka hyväksyttiin osana joulukuussa 2006 esitettyä vuotuista seurantakertomusta [3] ) kävi ilmi, että Yhdistynyt kuningaskunta edistyy hyvin kansallisen uudistusohjelmansa toteuttamisessa. Kaikilla politiikan aloilla ja erityisesti mikrotaloudessa ja työllisyyspolitiikassa on edistytty vakaasti. Makrotalouspolitiikan osalta voidaan todeta, että julkisen talouden vakauttamista ja eläkeuudistusta koskevat suunnitelmat on laadittu mutta ne on vielä pantava täytäntöön. Yhdistynyt kuningaskunta on pyrkinyt voimakkaasti lisäämään sidosryhmien osallistumismahdollisuuksia.

Ottaen huomioon havaitut vahvuudet ja heikkoudet suositettiin, että Yhdistynyt kuningaskunta toteuttaisi toimia perus- ja keskiasteen koulutuksen alalla.

Keskeiset kohdat, joita on arvioitu Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdan (vakausohjelmat) ja 9 artiklan 1 kohdan (lähentymisohjelmat) nojalla on arvioitu seuraavat seikat: ovatko ohjelman taustalla olevat taloutta koskevat oletukset realistisia; mikä on jäsenvaltioiden esittämä keskipitkän aikavälin tavoite ja onko sopeutusura sopiva; ovatko sopeutusuran suhteen toteutettavat ja/tai ehdotetut toimenpiteet riittäviä keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi suhdannekierron aikana; arvioitaessa keskipitkän aikavälin tavoitteeseen johtavaa sopeutusuraa: toteutetaanko sopeutustoimia enemmän taloudellisesti hyvinä aikoina (taloudellisesti huonoina aikoina sopeutustoimia voidaan toteuttaa vähemmän) ja – euroalueen ja ERM II -jäsenvaltioiden osalta – pyrkiikö jäsenvaltio vuosittain parantamaan suhdannetasoitettua rahoitusasemaansa ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä 0,5 prosenttia suhteessa BKT:hen (viitearvo keskipitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi); määriteltäessä keskipitkän aikavälin tavoitteeseen johtavaa sopeutusuraa (jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä saavuttaneet tavoitettaan) tai sallittaessa väliaikainen poikkeama keskipitkän aikavälin tavoitteesta (jäsenvaltiot, jotka ovat saavuttaneet tavoitteensa): sellaisten huomattavien rakenneuudistusten toteuttaminen, jotka tuovat suoria pitkäaikaisia kustannussäästöjä (myös potentiaalista kasvua lisäämällä) ja joilla on sen vuoksi todennettavissa oleva vaikutus julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen (edellyttäen, että säilytetään riittävä varmuusmarginaali, jolla varmistetaan, ettei 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ylity, ja edellyttäen, että julkisen talouden rahoitusaseman odotetaan palaavan takaisin keskipitkän aikavälin tavoitteeseen ohjelmakaudella); erityistä huomiota on kiinnitettävä eläkeuudistuksiin, joilla otetaan käyttöön monipilarinen järjestelmä, johon sisältyy pakollinen täysin rahastoiva pilari; vastaako jäsenvaltion talouspolitiikka talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja. Ohjelmassa esitettyjen makrotaloudellisten oletusten realistisuutta arvioidaan komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteen perusteella ja soveltaen yhteisesti sovittuja menetelmiä, joita käytetään potentiaalisen tuotannon ja suhdannetasoitettujen rahoitusasemien arvioinnissa. Arvioitaessa, vastaako ohjelma talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja, käytetään perustana vuosien 2005–2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyviä julkista taloutta koskevia talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja. Arviointi kattaa myös seuraavat: kuinka velkasuhde on kehittynyt ja miltä julkisen talouden kestävyys näyttää pitkällä aikavälillä. Näihin olisi vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanon tehostamisesta 20 päivänä maaliskuuta 2005 annetun neuvoston selvityksen mukaan kiinnitettävä riittävästi huomiota julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnassa. Komission 12 päivänä lokakuuta 2006 antamassa tiedonannossa määritellään, kuinka pitkän aikavälin kestävyyttä olisi arvioitava [4]; kuinka hyvin ohjelma on sopusoinnussa jäsenvaltion esittämän, kasvua ja työllisyyttä tukevan uudistetun Lissabonin strategian mukaisen kansallisen uudistusohjelman kanssa. Eurooppa-neuvostolle 7 päivänä kesäkuuta 2005 esittämiensä vuosien 2005–2008 julkista taloutta koskevien laajojen suuntaviivojen saatteessa Ecofin-neuvosto totesi, että kansallisten uudistusohjelmien olisi vastattava vakaus- ja lähentymisohjelmia; onko noudatettu käytännesääntöjä [5], joissa muun muassa määrätään vakaus- ja lähentymisohjelmien yhteisestä rakenteesta ja tietotaulukoista. |

- Suositus:

7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97

9 artiklan 3 kohdan mukainen NEUVOSTON LAUSUNTO Yhdistyneen kuningaskunnan tarkistetusta lähentymisohjelmasta budjettivuosiksi 2006/2007–2011/2012

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97[6] ja erityisesti sen 9 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon komission suosituksen,

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

ON ANTANUT TÄMÄN LAUSUNNON:

5. Neuvosto tarkasteli [27 päivänä helmikuuta 2007] Yhdistyneen kuningaskunnan tarkistettua lähentymisohjelmaa, joka kattaa budjettivuodet 2006/2007–2011/2012[7].

6. Ohjelmassa esitetään kaksi makrotalouden skenaariota: keskiskenaario ja vaihtoehtoinen skenaario, jonka mukaan trendin mukainen kasvu on ¼ prosenttiyksikköä hitaampaa kuin keskiskenaariossa. Tarkistetun lähentymisohjelman julkista taloutta koskevat ennusteet perustuvat jälkimmäiseen skenaarioon, jota pidetään tässä arviossa viiteskenaariona. Skenaarion mukaan kokonaistuotannon kasvu on 2 ¾ prosenttia vuosina 2006 ja 2007 ja hidastuu keskimäärin 2 ½ prosenttiin ohjelman loppukaudella. Saatavilla olevien tietojen perusteella tämä skenaario näyttää perustuvan realistisiin kasvuoletuksiin. Inflaatioennusteet (inflaation odotetaan hidastuvan 2 ½ prosentista vuonna 2006 2 prosenttiin vuodesta 2007 alkaen) vaikuttavat äskettäin julkaistun toteutuman perusteella lyhyellä aikavälillä varsin alhaisilta mutta muuten realistisilta.

7. Komission yksiköiden syksyn 2006 talousennusteen mukaan budjettivuoden 2006/07 julkisen talouden alijäämäksi arvioidaan 3,0 prosenttia suhteessa BKT:hen. Nykyisen tarkistetun lähentymisohjelman mukaan saman vuoden alijäämäksi arvioidaan 2,8 prosenttia suhteessa BKT:hen, mikä vastaa viimeaikaisia suuntauksia, jotka osoittavat vahvaa tulojen kasvua ja hitaampaa menojen kasvua ja jotka jatkuvat budjettivuoden jäljellä olevien kuukausien ajan.

8. Lähentymisohjelman mukaan finanssipolitiikan keskeisinä tavoitteina on varmistaa pitkän aikavälin kestävyys sekä sukupolvien sisäinen ja niiden välinen oikeudenmukaisuus ja tästä syystä tukea rahapolitiikkaa erityisesti antamalla automaattisten vakauttajien tasoittaa talouden kehitystä. Ohjelmassa ennustetaan alijäämän supistuvan alle 3 prosenttiin suhteessa BKT:hen budjettivuoteen 2006/2007 mennessä (2,8 %) ja 1,4 prosenttiin ennustejakson loppuun mennessä budjettivuonna 2011/2012. Perusjäämän arvioidaan olevan 0,6 prosenttia alijäämäinen suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2005/2006. Sen odotetaan palaavan tasapainoon budjettivuoteen 2008/2009 mennessä ja olevan 0,7 prosenttia ylijäämäinen budjettivuonna 2011/2012. Ennustejakson aikainen julkisen talouden sopeuttaminen on tasapainoisesti tulo- ja menoperusteista. Tulosuhteen odotetaan kasvavan ennustejakson kahden ensimmäisen vuoden aikana osittain harkinnanvaraisten toimien ansiosta, kun taas menoja sopeutetaan voimakkaasti budjettivuodesta 2008/2009 alkaen hillitsemällä juoksevien menojen kasvua. Lähentämisohjelmassa käytetyn määritelmän mukaisten julkisten investointien[8] odotetaan vakiintuvan 2 ¼ prosenttiin suhteessa BKT:hen budjettivuodesta 2006/2007 ja alijäämän odotetaan koostuvan yksinomaan julkisten investointien rahoituksesta budjettivuodesta 2007/2008. Sopeutusura vastaa pitkälti vuoden 2005 tarkistuksessa kaavailtua sopeutusuraa, vaikkakin makrotalouden näkymät vaikuttava suotuisammilta lyhyellä aikavälillä.

9. Yhteisesti sovittujen menetelmien mukaisesti lasketun rakenteellisen rahoitusaseman (eli suhdannetasoitetun rahoitusaseman ilman kertaluonteisia ja väliaikaisia toimenpiteitä) ennustetaan paranevan 2 ½ prosentista suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2006/2007 noin 1 ¼ prosenttiin suhteessa BKT:hen ohjelman viimeisenä budjettivuonna eli 2011/2012. Sopeutus on nopeampaa budjettivuosina 2006/2007 ja 2008/2009 ja hidastuu tämän jälkeen. Kuten vuoden 2005 tarkistuksessa, rakenteelliselle rahoitusasemalle ei ole asetettu keskipitkän aikavälin määrällistä tavoitetta. Ohjelmassa viitataan kansallisten sääntöjen mukaisiin finanssipoliittisiin tavoitteisiin, jotka edellyttävät suhdannetasoitetun alijäämän korjaamista keskipitkällä aikavälillä; tämä on johdonmukaista sen kanssa, että julkinen velka suhteessa BKT:hen vakautetaan suhteellisen alhaiselle tasolle, mutta tarjoaa ainoastaan tietyissä olosuhteissa varmuusmarginaalin suhteessa alijäämärajaan, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen.

10. Ohjelmassa esitettyihin julkista taloutta koskeviin ennusteisiin liittyvät riskit näyttävät olevan pitkälti tasapainossa budjettivuoteen 2007/2008 asti, mutta julkisen talouden toteutuma voi olla myöhempinä vuosina ennakoitua heikompi. Veroasteen BKT-suhteen ennakoitu kasvu riippuu jossain määrin suhteellisen epävakaista tekijöistä, kuten rahoitus- ja öljyntuotantoaloilta saatavista voitoista. Talouden viimeaikainen kehitys ja vankka kannattavuus kuitenkin näyttävät tukevan suhteellisen hyviä tuloennusteita. Budjettivuodesta 2008/2009 alkaen ohjelman mukaisen alijäämäuran saavuttaminen riippuu kuitenkin menojen kasvun hillitsemisestä suunnitellulla tavalla ja menokehysten noudattamisen aktiivisesta seurannasta. Vaikka Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset ovat ilmoittaneet ennakolta supistavansa monien pienempien yksiköiden budjettimäärärahoja, menojen hillitsemisen tukemiseksi budjettivuodesta 2008/2009 alkaen ei ole vielä juurikaan toteutettu erityistoimenpiteitä vaan asiaa koskevaa viranomaisten vahvistusta odotetaan heinäkuuksi 2007 suunnitellussa julkisten menojen laajassa uudelleenarvioinnissa, jossa ilmoitetaan budjettivuoteen 2010/2011 ulottuvat tiukoista menosuunnitelmista. Menokehysten noudattamisen aktiivisesta seurannasta saadut tulokset ovat positiivisia.

11. Tämän riskinarvioinnin perusteella näyttää siltä, että ohjelman mukainen finanssipolitiikan viritys on pääosin asianmukainen liiallisen alijäämän korjaamiseksi budjettivuoteen 2006/2007 mennessä, kuten neuvosto on suositellut. Finanssipolitiikan viritys tarjoaa kuitenkin vasta budjettivuoden 2009/2010 tienoilla – ja tällöinkin ennusteet riippuvat julkisten menojen laajan uudelleenarvioinnin tuloksista – riittävän varmuusmarginaalin sen varmistamiseksi, ettei alijäämälle asetettu 3 prosentin viitearvo suhteessa BKT:hen ylity normaaleissa suhdannevaihteluissa. Liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeisinä vuosina vauhtia, jolla julkista taloutta sopeutetaan ohjelmassa esitetyllä tavalla, olisi tiukennettava varsinkin ennustejakson loppupuolella, jolloin ei ole suunniteltu mitään suurempia sopeutustoimia huolimatta jokseenkin kannustavista talousnäkymistä.

12. Bruttovelkasuhteen, joka oli 42,1 prosenttia suhteessa BKT:hen budjettivuonna 2005/2006 eli selvästi alle perustamissopimuksen mukaisen 60 prosentin viitearvon enimmillään hieman yli 44 prosenttiin budjettivuonna 2008/2009. Tämän jälkeen suhteen odotetaan vakiintuvan ja kääntyvän laskuun ohjelmakauden lopussa.

13. Ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvat pitkän aikavälin vaikutukset ovat Yhdistyneessä kuningaskunnassa lähellä EU:n keskiarvoa ja eläkekustannukset näyttävät kasvaneen hieman vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin. Tämä johtuu osittain siitä, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa käytetään vanhastaan suhteellisesti enemmän yksityisiä eläkejärjestelyjä kuin muissa EU-maissa. Eläketurvaan ehdotetuissa uudistuksissa on ratkaistu turvan mahdolliseen riittämättömyyteen tulevaisuudessa liittyvät ongelmat kannustamalla yksityistä eläkesäästämistä ja lisäämällä lakisääteistä eläketurvaa, minkä vuoksi julkiset eläkemenot ovat kasvaneet hieman ennakoitua enemmän. Uudistukseen sisältyy myös suunniteltu lakisääteisen eläkeiän korottaminen asteittain. Julkisen talouden alkuasetelma on edelleen riski julkisen talouden kestävyydelle myös ilman väestön ikääntymisestä talousarvioon aiheutuvia pitkän aikavälin vaikutuksia, vaikka se onkin parantunut vuoteen 2005 verrattuna. Julkisen talouden vakauttaminen parantamalla julkisen talouden rahoitusasemaa lähentymisohjelmassa suunniteltua enemmän edistäisi näin ollen julkisen talouden kestävyyteen kohdistuvien riskien vähentämistä. Yhdistyneen kuningaskunnan julkisen talouden kestävyyteen näyttää kaiken kaikkiaan liittyvän keskisuuria riskejä.

14. Lähentymisohjelma sisältää laadullisen arvion siitä, miten kansallisen uudistusohjelman täytäntöönpanosta lokakuussa 2006 esitetty kertomus kaiken kaikkiaan vaikuttaa keskipitkän aikavälin finanssipoliittiseen strategiaan. Ohjelmassa esitetään myös järjestelmällisesti tietoja siitä, millaisia suoria julkisen talouden kustannuksia tai säästöjä aiheutuisi kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitelluista tärkeimmistä uudistuksista. Julkista taloutta koskevissa ennusteissa otetaan erityisesti huomioon, miten kansallisessa uudistusohjelmassa suunnitellut toimet vaikuttavat julkiseen talouteen. Lähentymisohjelmaan sisältyvät julkista taloutta koskevat toimet vaikuttavat kansalliseen uudistusohjelmaan sisältyvien toimien mukaisilta. Erityisesti molempien ohjelmien tavoitteena on saavuttaa hallituksen tavoitteet asteittain julkisten palvelujen tarjonnan tehostamiseksi ja suuremman vastineen saamiseksi rahalle, ja julkista taloutta koskevissa pitkän aikavälin ennusteissa on otettu huomioon ehdotetun eläkeuudistuksen arvioidut kustannukset.

15. Ohjelmaan sisältyvä finanssipoliittinen strategia on pitkälti vuosien 2005–2008 yhdennettyihin suuntaviivoihin sisältyvien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukainen.

16. Vakaus- ja lähentymisohjelmia koskevissa käytännesäännöissä täsmennettyjen tietovaatimusten osalta voidaan todeta, että ohjelmasta puuttuu joitakin pakollisia ja vapaaehtoisia tietoja[9]. Nämä puutteet ovat vakavampia kuin edellisessä tarkistuksessa, sillä menosuunnitelmien aikajänne on lyhyempi.

Yleisenä päätelmänä voidaan todeta, että ohjelma vaikuttaa pääpiirteissään asianmukaiselta liiallisen alijäämän korjaamiseksi neuvoston asettamaan määräaikaan mennessä (budjettivuosi 2006/2007). Budjettivuoden 2009/2010 jälkeen ei ole kuitenkaan suunniteltu mitään suurempia vakautustoimia, ja julkisen talouden tavoitteiden saavuttaminen budjettivuoden 2007/2008 jälkeen edellyttää suunniteltujen menojen hillitsevien toimenpiteiden tehokasta toteuttamista.

Edellä olevan arvion perusteella Yhdistynyttä kuningaskuntaa kehotetaan jatkamaan julkisen talouden vakauttamista ohjelmakauden ajan erityisesti hidastamalla menojen kasvua suunnitellulla tavalla budjettivuoden 2007/2008 jälkeen ja parantamaan julkisen talouden rahoitusasemaa entisestään julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen liittyvien riskien torjumiseksi.

Yhdistynyttä kuningaskuntaa kehotetaan myös noudattamaan käytännesäännöissä täsmennettyjä tietovaatimuksia.

Keskeisten makrotaloutta ja julkista taloutta koskevien ennusteiden vertailu

2005/06 | 2006/07 | 2007/08 | 2008/09 | 2009/10 | 2010/11 | 2011/12 |

[1] EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1055/2005 (EUVL L 174, 7.7.2005, s. 1). Kaikki tässä tekstissä mainitut asiakirjat löytyvät seuraavilta verkkosivuilta:

http://europa.eu.int/comm/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm

[2] Yhdistyneen kuningaskunnan budjettivuosi alkaa huhtikuussa ja päättyy maaliskuuhun.

[3] Komission tiedonanto kevään Eurooppa-neuvostolle Kasvua ja työllisyyttä koskevan uudistetun Lissabonin strategian täytäntöönpano – Tulosten vuosi , KOM(2006) 816, 12.12.2006.

[4] Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys EU:ssa , KOM(2006) 574 lopullinen, 12.10.2006, ja Euroopan komissio, talouden ja rahoituksen pääosasto (2006), The long-term sustainability of public finances in the European Union , European Economy nro 4/2006.

[5] Vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoa koskevat vaatimukset sekä vakaus- ja lähentymisohjelmien muotoa ja sisältöä koskevat ohjeet , hyväksytty Ecofin-neuvostossa 11.10.2005.

[6] EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1, asetus sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1055/2005 (EUVL L 174, 7.7.2005, s. 1). Tässä tekstissä mainitut asiakirjat löytyvät seuraavilta verkkosivuilta:

http://europa.eu.int/comm/economy_finance/about/activities/sgp/main_en.htm

[7] Yhdistyneen kuningaskunnan budjettivuosi alkaa huhtikuussa ja päättyy maaliskuuhun.

[8] Yhdistyneen kuningaskunnan lähentymisohjelmassa käytetty julkisten investointien määritelmä, joka eroaa EKT:ssä käytetystä käsitteestä, kattaa kaikki julkisen sektorin investoinnit (eli julkisyhteisöt ja julkisen talouden) ja sisältää pääomatuet (ilman poistoja) yksityiselle sektorille.

[9] Varsinkin työllisyys-, työttömyys- ja palkkainflaatioennusteisiin liittyvät tiedot sekä julkisen talouden budjettivuoden 2007/08 jälkeisten tulo- ja menoennusteiden yksityiskohtainen erittely puuttuvat. Vuoden 2005 tarkistukseen verrattuna julkisen talouden menojen jakautumisen aikajänne on tässä tarkistuksessa lyhyempi. Tämä tarkistus on viimeinen ennen uusien yksityiskohtaisten menosuunnitelmien vahvistamista heinäkuun 2007 julkisten menojen laajassa uudelleenarvioinnissa.