[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO | Bryssel 9.10.2007 KOM(2007) 580 lopullinen 2007/0209 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen tekemisestä (komission esittämä) PERUSTELUT Yhteisö ja Guinea-Bissaun tasavalta ovat neuvotelleet kalastuskumppanuussopimuksen ja parafoineet sen 23. toukokuuta 2007. Sopimus antaa yhteisön kalastajille kalastusmahdollisuuksia Guinea-Bissaun kalastusalueella. Kumppanuussopimus, johon kuuluu pöytäkirja ja sen liitteet, on tehty neljäksi vuodeksi, ja sen voimassaoloa voidaan jatkaa. Tällä sopimuksella kumotaan ja korvataan sen voimaantulopäivästä alkaen Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välinen Guinea-Bissaun rannikon edustalla harjoitettavasta kalastuksesta tehty, 29 päivänä elokuuta 1980 voimaan tullut sopimus. Komissio tukeutui neuvottelukantansa määrittelyssä muun muassa ulkopuolisten asiantuntijoiden tekemän jälkiarvioinnin tuloksiin. Uuden kumppanuussopimuksen pääasiallinen tavoite on vahvistaa yhteistyötä Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välillä tavoitteena luoda kumppanuuspuitteet kestävän kalastuksen politiikan kehittämiselle ja Guinea-Bissaun kalastusalueen kalavarojen vastuulliselle hyödyntämiselle kummankin sopimuspuolen edun mukaisesti. Sopimuspuolet ovat sitoutuneet käymään poliittista vuoropuhelua yhteistä etua koskevista kalastusalan kysymyksistä. Sopimuspuolet sitoutuvat myös varmistamaan kalavarojen kestävän hyödyntämisen ja Guinea-Bissaun tasavallan kalastusalueiden tarkastuksen ja valvonnan sekä parantamaan Guinea-Bissaun tasavallan institutionaalisia valmiuksia todellisen alakohtaisen kalastuspolitiikan toteuttamiseksi. Hallitus onkin hyväksynyt monivuotisen alakohtaisen ohjelman, jonka tavoitteena on vastuullisen ja kestävän kalastuksen edistäminen ja joka esitetään ennen vuoden 2007 loppua kansallisessa konferenssissa, jossa yhteisö tulee olemaan edustettuna. Sopimuspuolet sopivat tässä yhteydessä painopistealoista, joita päätetään tukea, ja määrittelevät tavoitteet, niihin liittyvät vuotuiset ja monivuotiset ohjelmat sekä perusteet, joilla saavutettuja tuloksia arvioidaan. Pyrkimyksenä on varmistaa alan kestävä ja vastuullinen hallinnointi. Guinea-Bissau on sitoutunut erityisesti katkaravun pyyntiin liittyvän pyyntiponnistuksen rajoituksen osalta noudattamaan pöytäkirjaan liitetyssä kalastussuunnitelmassa määrättyjä edellytyksiä. Taloudelliseksi korvaukseksi vahvistetaan 7 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä korvauksesta 35 prosenttia eli 2 450 miljoonaa euroa osoitetaan Guinea-Bissaun hallituksen laatiman alakohtaisen kalastuspolitiikan yhteydessä tekemien aloitteiden tukemiseen ja täytäntöönpanoon. Lisäksi pääasiassa kalastustuotteiden terveys- ja hygieniaolosuhteiden parantamiseen osoitetaan vuosittain 500 000 euron suuruinen ylimääräinen erityiskorvaus. Kyseistä lisäkorvausta voidaan kuitenkin käyttää myös tarkastus- ja valvontatoimien tukemiseen. Pöytäkirjaan sisältyy myös rahoitusmekanismi, johon liittyvät määrärahat ovat enintään yksi miljoona euroa vuodessa ja jonka tarkoituksena on parantaa laivavarustajien kalastusmahdollisuuksien käyttöä, sekä tuki väliaikaisten yhteisyritysten perustamiseen. Kalastusmahdollisuudet myönnetään 19 nuotta-alukselle, 14:lle vapapyydyksiä käyttävälle alukselle, neljälle pintasiima-alukselle sekä katkarapua ja kalaa/pääjalkaisia pyytäville troolareille, joiden kokonaisvetoisuus on kunkin luokan osalta 4 400 bruttorekisteritonnia (brt). Yhteisön pyynnöstä sopimuksen puitteissa voidaan kuitenkin toteuttaa koekalastustoimia. Jos koekalastustoimet ovat onnistuneita, sopimuspuolet voivat päättää myöntää yhteisön aluksille uusia kalastusmahdollisuuksia. Kumppanuussopimuksessa määrätään myös kalastusalan ja siihen liittyvien alojen taloudellisen, tieteellisen ja teknisen yhteistyön edistämisestä. Komissio ehdottaa tämän perusteella, että neuvosto hyväksyisi asetuksella tämän uuden kalastuskumppanuussopimuksen tekemisen Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välillä. 2007/0209 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen tekemisestä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan yhdessä sen 300 artiklan 2 kohdan ja 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa, ottaa huomioon komission ehdotuksen[1], ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[2], sekä katsoo seuraavaa: 1. Yhteisö on neuvotellut Guinea-Bissaun tasavallan kanssa kalastuskumppanuussopimuksen, joka antaa yhteisön aluksille kalastusmahdollisuuksia Guinea-Bissaun suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kalastuksen osalta kuuluvilla vesillä. 2. Neuvottelujen päätteeksi uusi kalastuskumppanuussopimus parafoitiin 23 päivänä toukokuuta 2007. 3. On yhteisön edun mukaista hyväksyä tämä sopimus. 4. Olisi määriteltävä jäsenvaltioiden kalastusmahdollisuuksien jakoperusteet, ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla Hyväksytään yhteisön nimissä Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välinen kalastuskumppanuussopimus. Sopimuksen teksti on tämän asetuksen liitteenä. 2 artikla 1. Pöytäkirjassa vahvistetut kalastusmahdollisuudet jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti: a) katkaravun pyynti: Espanja | 1 421 brt | Italia | 1 776 brt | Kreikka | 137 brt | Portugali | 1 066 brt | b) kalojen/pääjalkaisten pyynti: Espanja | 3 143 brt | Italia | 786 brt | Kreikka | 471 brt | c) nuottaa käyttävät tonnikala-alukset ja pintasiima-alukset: Espanja | 10 alusta | Ranska | 9 alusta | Portugali | 4 alusta | d) vapapyydyksiä käyttävät alukset: Espanja | 10 alusta | Ranska | 4 alusta | 2. Jos 1 kohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden lisenssihakemukset eivät kata pöytäkirjassa vahvistettuja kalastusmahdollisuuksia kokonaan, komissio voi ottaa huomioon jonkin muun jäsenvaltion lisenssihakemukset. 3 artikla Jäsenvaltioiden, joiden alukset kalastavat 1 artiklassa tarkoitetun sopimuksen nojalla, on ilmoitettava komissiolle kaikkien Guinea-Bissaun kalastusalueella pyytämiensä kantojen määrät yhteisön kalastusalusten kolmansien maiden vesillä ja avomerellä pyytämän saaliin valvonnasta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2847/93 soveltamista koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen vahvistamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2001 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 500/2001[3] säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. 4 artikla Neuvoston puheenjohtajalla on oikeus nimetä henkilöt, joilla on valtuudet allekirjoittaa kirjeenvaihtona tehty sopimus yhteisöä sitovasti. Tehty Brysselissä Neuvoston puolesta Puheenjohtaja Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välinen KALASTUSKUMPPANUUSSOPIMUS 16 päivän kesäkuuta 2007 ja 15 päivän kesäkuuta 2011 väliseksi ajaksi EUROOPAN YHTEISÖ, jäljempänä ’yhteisö’, ja GUINEA-BISSAUN TASAVALTA, jäljempänä ’Guinea-Bissau’, jäljempänä yhdessä ’sopimuspuolet’, jotka OTTAVAT HUOMIOON yhteisön ja Guinea-Bissaun väliset, erityisesti Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Guinea-Bissaun välisistä tiiviistä yhteistyösuhteista tehtyyn Cotonoun sopimukseen perustuvat läheiset yhteistyösuhteet sekä sopimuspuolten yhteisen halun tiivistää näitä suhteita, PALAUTTAVAT MIELIIN, että yhteisö ja Guinea-Bissau ovat allekirjoittaneet Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen, ja että tämän yleissopimuksen mukaisesti Guinea-Bissau on perustanut talousvyöhykkeen, joka ulottuu 200 meripeninkulman päähän sen rannikosta ja jonka sisällä se harjoittaa suvereniteettioikeuksiaan mainitun alueen tutkimuksen, säilyttämisen ja hoidon alalla, OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET soveltaa Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission, jäljempänä ’ICCAT’, CECAFin tai muiden tämän alan alueellisten tai kansainvälisten järjestöjen, joiden jäseniä molemmat sopimuspuolet ovat tai joissa molemmat sopimuspuolet ovat edustettuina, tekemiä päätöksiä ja antamia suosituksia, OVAT VAKAASTI PÄÄTTÄNEET edistää yhdessä ja yhteisen edun mukaisesti erityisesti FAO:n konferenssissa vuonna 1995 hyväksyttyjen vastuullisen kalastuksen toimintasääntöjen periaatteiden perusteella vastuullista kalastusta turvatakseen pitkällä aikavälillä meren elävien luonnonvarojen säilyttämisen ja kestävän hyödyntämisen erityisesti vahvistamalla kaikkia kalastustoimia koskevaa valvontajärjestelmää näiden luonnonvarojen hoito- ja säilyttämistoimenpiteiden tehokkuuden varmistamiseksi ja meriympäristön suojelemiseksi, VAHVISTAVAT, että rantavaltioiden on noudatettava kansainvälisen oikeuden periaatteita harjoittaessaan lainkäyttövaltaansa kuuluvilla vesialueillaan biologisten luonnonvarojen hyödyntämistä, käyttöä, säilyttämistä ja hoitoa koskevia täysivaltaisia oikeuksiaan, OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että niiden kalastusalan taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden toteuttamista lujitetaan kyseisen alan tieteellisellä ja teknisellä yhteistyöllä sellaisissa olosuhteissa, joissa varmistetaan kalakantojen säilyttäminen ja järkiperäinen hyväksikäyttö, OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että tällaisessa yhteistyössä aloitteiden ja toimenpiteiden on niin yhdessä kuin sopimuspuolten erikseenkin toteuttamina oltava toisiaan täydentäviä, johdonmukaisia ja pyrkimysten synergiaedut turvaavia, OVAT SITOUTUNEITA edistämään vastuullista ja kestävää kalastusta, OVAT PÄÄTTÄNEET toimia tätä varten Guinea-Bissaun alakohtaisen kalastuspolitiikan puitteissa kumppanuuden kehittämiseksi siten, että voitaisiin löytää sopivimmat keinot tämän politiikan täytäntöönpanon varmistamiseksi sekä talouden toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan sitouttamiseksi prosessiin, HALUAVAT vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt ja edellytykset, jotka koskevat yhteisön alusten kalastustoimintaa Guinea-Bissaun kalastusalueilla ja yhteisön tukea vastuullisen kalastuksen edistämiseksi näillä kalastusalueilla, OVAT PÄÄTTÄNEET jatkaa entistä tiiviimpää taloudellista yhteistyötä kalatalousalalla ja siihen liittyvillä aloilla perustamalla ja kehittämällä Guinea-Bissaussa investointeja, joihin osallistuu kummankin sopimuspuolen yrityksiä, SOPIVAT SEURAAVAA: 1 artikla – Kohde Tällä sopimuksella vahvistetaan periaatteet, säännöt ja menettelyt, jotka koskevat: - taloudellista, rahoituksellista, teknistä ja tieteellistä kalastusalan yhteistyötä, jonka tavoitteena on edistää vastuullista kalastusta Guinea-Bissaun kalastusalueilla kalavarojen säilyttämisen ja kestävän hyödyntämisen turvaamiseksi sekä kehittää Guinea-Bissaun kalastusalaa, - yhteisön kalastusalusten Guinea-Bissaun kalastusalueille pääsyä koskevia edellytyksiä, - Guinea-Bissaun kalastusalueilla toteutettavaa kalastusvalvontaa koskevia yksityiskohtaisia sääntöjä edellä mainittujen edellytysten noudattamisen, kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden tehokkuuden sekä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjumisen varmistamiseksi, - yritysten välisiä kumppanuuksia, joilla pyritään kehittämään yhteisen edun mukaisia kalastusalan ja siihen liittyvien alojen taloudellisia toimia. 2 artikla – Määritelmät Tässä sopimuksessa, sen pöytäkirjassa sekä liitteissä tarkoitetaan: a) ’Guinea-Bissaun kalastusalueella’ Guinea-Bissaun tasavallan suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvia alueita. Tässä sopimuksessa määrättyä yhteisön alusten kalastustoimintaa voidaan harjoittaa vain alueilla, joilla kalastus on Guinea-Bissaun lainsäädännön mukaan sallittua; b) ’ministeriöllä’ kalastusalasta vastaavaa valtioneuvoston ministeriötä; c) ’yhteisön viranomaisilla’ Euroopan komissiota; d) ’yhteisön aluksella’ yhteisön jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa ja yhteisössä rekisteröityä kalastusalusta; e) ’sekakomitealla’ komiteaa, joka muodostuu yhteisön ja Guinea-Bissaun edustajista ja jonka tehtävät on kuvattu tämän sopimuksen 10 artiklassa; f) ’valvontaviranomaisella’ kalastuksenvalvontaosastoa; g) ’lähetystöllä’ Euroopan komission Guinea-Bissaussa sijaitsevaa lähetystöä; h) ’AKT-merimiehillä’ Cotonoun sopimuksen allekirjoittaneesta muusta kuin eurooppalaisesta maasta peräisin olevia merimiehiä. Guineabissaulainen merimies katsotaan näin AKT-merimieheksi; i) ’laivanvarustajalla’ kalastusaluksesta oikeudellisesti vastuussa olevaa henkilöä. 3 artikla – Sopimuksen periaatteet ja tavoitteet 1. Sopimuspuolet sitoutuvat edistämään vastuullista kalastusta ja kalavarojen kestävää hyödyntämistä Guinea-Bissaun kalastusalueilla ja noudattamaan periaatetta, joka kieltää kyseisillä vesillä kalastavien eri laivastojen syrjimisen. 2. Sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan vuoropuhelun ja ennalta sopimisen periaatteita erityisesti toisaalta Guinea-Bissaun alakohtaisen kalastuspolitiikan ja toisaalta Guinea-Bissaun kalatalousalaan mahdollisesti vaikuttavien yhteisön politiikkojen ja toimenpiteiden täytäntöönpanossa. 3. Sopimuspuolet sitoutuvat varmistamaan, että tämä sopimus pannaan täytäntöön hyvän taloudellisen ja sosiaalisen hallinnon periaatteiden mukaisesti. 4. Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä myös tehdäkseen tämän sopimuksen täytäntöönpanoa varten toteutettuja toimenpiteitä, ohjelmia ja toimia koskevia ennakko-, väli- ja jälkiarviointeja. 5. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sovelletaan täysimääräisesti yhteisön aluksille otettujen guineabissaulaisten ja/tai AKT-valtioiden merimiesten työsopimuksiin ja palvelukseen ottamisen yleisiin ehtoihin. Erityisesti kysymykseen tulevat järjestäytymisvapaus ja työntekijöiden kollektiivisen neuvotteluoikeuden tosiasiallinen tunnustaminen sekä syrjimättömyys työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä. 4 artikla – Tieteellinen yhteistyö 1. Yhteisö ja Guinea-Bissau pyrkivät sopimuksen keston ajan seuraamaan Guinea-Bissaun kalastusalueen kalavarojen kehitystä; sitä varten on sovittu perustettavaksi yhteinen tiedekomitea, joka kokoontuu vuosittain vuoroin yhteisössä, vuoroin Guinea-Bissaussa. 2. Sopimuspuolet kuulevat toisiaan tiedekomitean vuotuisen kokouksen päätelmien, parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen sekä erityisesti Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT), Itäisen Keski-Atlantin kalastuskomitean (CECAF) ja muiden tämän alan alueellisten tai kansainvälisten organisaatioiden, joiden jäseniä molemmat sopimuspuolet ovat tai joissa molemmat sopimuspuolet ovat edustettuina, antamien suositusten ja päätöslauselmien perusteella sopimuksen 10 artiklassa määrätyssä sekakomiteassa toteuttaakseen, tarvittaessa ja yhteisestä sopimuksesta, kalavarojen kestävää hoitoa edistäviä toimenpiteitä. 3. Sopimuspuolet sitoutuvat neuvottelemaan joko keskenään tai toimivaltaisissa kansainvälisissä tai alueellisissa järjestöissä turvatakseen kalavarojen hoitamisen ja säilyttämisen sekä tehdäkseen yhteistyötä niitä koskevien tieteellisten tutkimusten toteuttamiseksi. 5 artikla – Yhteisön alusten pääsy Guinea-Bissaun kalastusalueille 1. Tämän sopimuksen kohteena oleviin kalastustoimiin sovelletaan Guinea-Bissaun voimassa olevaa lainsäädäntöä. Guinea-Bissaun viranomaiset ilmoittavat yhteisölle kaikista mainitun lainsäädännön muutoksista. Yhteisön alusten on noudatettava tällaista lainsäädännön muutosta yhden kuukauden kuluessa sen tiedoksi antamisesta sanotun kuitenkaan rajoittamatta sopimuspuolten mahdollisesti keskenään sopimien määräysten soveltamista. 2. Guinea-Bissau sitoutuu siihen, että yhteisön alukset saavat harjoittaa kalastustoimintaa sen kalastusalueilla tämän sopimuksen ja siihen kuuluvan pöytäkirjan ja liitteiden mukaisesti. 3. Guinea-Bissau valvoo, että pöytäkirjassa määrättyjä kalastusvalvontaa koskevia määräyksiä todella noudatetaan. Yhteisön alukset tekevät yhteistyötä tästä valvonnasta vastaavien Guinea-Bissaun toimivaltaisten viranomaisten kanssa. 4. Yhteisö sitoutuu toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että yhteisön lipun alla purjehtivat alukset noudattavat tämän sopimuksen määräyksiä ja Guinea-Bissaun lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä harjoitettavaa kalastusta koskevaa Guinea-Bissaun lainsäädäntöä Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräyksien mukaisesti. 6 artikla – Kalastustoimintaa koskevat edellytykset 1. Yhteisön alukset voivat harjoittaa kalastusta Guinea-Bissaun kalastusalueilla ainoastaan, jos niillä on tämän sopimuksen nojalla myönnetty kalastuslisenssi. Yhteisön alusten harjoittaman kalastustoiminnan edellytyksenä on Guinea-Bissaun toimivaltaisten viranomaisten yhteisön toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä myöntämän kalastuslisenssin hallussapito. Yksityiskohtaiset määräykset lisenssien myöntämisestä sekä lisenssimaksujen ja tieteellisen tarkkailun kustannusten rahoitusosuuksien maksamisesta sekä muut edellytykset yhteisön alusten Guinea-Bissaun kalastusalueilla harjoittamalle kalastukselle on vahvistettu liitteissä. 2. Ministeriö voi myöntää kalastuslupia yhteisön aluksille niiden kalastusluokkien osalta, joita koskevia määräyksiä ei voimassa olevassa pöytäkirjassa ole, sekä koekalastuksen osalta. Tällaisten lisenssien myöntämiseen tarvitaan kuitenkin molempien sopimuspuolten puoltava lausunto. 3. Tämän sopimuksen pöytäkirjassa vahvistetaan Guinea-Bissaun yhteisön aluksille myöntämät kalastusmahdollisuudet Guinea-Bissaun kalastusalueilla sekä tämän sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettu taloudellinen korvaus. 4. Sopimuspuolet varmistavat näiden edellytysten ja yksityiskohtaisten sääntöjen moitteettoman soveltamisen toimivaltaisten viranomaistensa asianmukaisen hallinnollisen yhteistyön avulla. 7 artikla – Taloudellinen korvaus 1. Yhteisö myöntää Guinea-Bissaulle taloudellisen korvauksen pöytäkirjassa ja liitteissä vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti. Taloudellinen korvaus muodostuu kahdesta osasta, jotka ovat a) taloudellinen korvaus yhteisön alusten Guinea-Bissaun kalastusalueille pääsystä ja kalastuslisensseistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön alusten maksettavaksi tulevia maksuja; b) yhteisön taloudellinen tuki vastuulliseen kalastukseen ja kalavarojen kestävään hyödyntämiseen Guinea-Bissaun vesillä perustuvan kansallisen kalastuspolitiikan luomiseen. 2. Edellä olevan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu taloudellinen tuki määritellään sopimuspuolten yhteisellä sopimuksella pöytäkirjan mukaisesti yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden pohjalta, jotka on saavutettava Guinea-Bissaun alakohtaiseen kalastuspolitiikkaan liittyen. 3. Yhteisön myöntämä taloudellinen korvaus maksetaan vuosittain pöytäkirjassa vahvistettujen edellytyksien mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen ja sen pöytäkirjan niiden määräysten soveltamista, jotka koskevat korvauksen määrän muutoksia seuraavista syistä: a) muut kuin luonnonilmiöistä johtuvat vakavat syyt, jotka estävät harjoittamasta kalastusta Guinea-Bissaun vesillä; b) yhteisön aluksille myönnettyjen kalastusmahdollisuuksien vähentäminen yhteisestä sopimuksesta kyseessä olevien kalakantojen hoitamiseksi silloin kun se katsotaan parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella tarpeelliseksi kalavarojen säilyttämisen ja kestävän hyödyntämisen kannalta; c) yhteisön aluksille myönnettyjen kalastusmahdollisuuksien lisääminen sopimuspuolten yhteisestä sopimuksesta, jos kalavarojen tilan katsotaan parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella yksimielisesti sen sallivan; d) Guinea-Bissaun alakohtaisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoon myönnettävän yhteisön taloudellisen tuen ehtojen uudelleenarviointi silloin, kun se on aiheellista vuosittaisten ja monivuotisten ohjelmien kummankin sopimuspuolen toteamien tulosten nojalla; e) tämän sopimuksen irtisanominen sen 14 artiklan määräysten mukaisesti; f) tämän sopimuksen soveltamisen keskeyttäminen sen 15 artiklan tai pöytäkirjan määräysten mukaisesti. 8 artikla – Talouden toimijoiden yhteistyön edistäminen 1. Sopimuspuolet tukevat kalastusalan ja siihen liittyvien alojen taloudellista, tieteellistä ja teknistä yhteistyötä. Ne neuvottelevat keskenään tässä tarkoituksessa mahdollisesti toteutettavien toimenpiteiden koordinoimiseksi. 2. Sopimuspuolet pyrkivät edistämään kalastustekniikoita ja pyydyksiä, suojelumenetelmiä ja kalastustuotteiden teollista jalostusta koskevien tietojen vaihtoa. 3. Sopimuspuolet pyrkivät luomaan suotuisat olosuhteet yritystensä välisten suhteiden edistämiselle teknisellä, taloudellisella ja kaupallisella alalla edistämällä yritystoiminnan ja investointien kehittämiselle suotuisan ympäristön luomista. 4. Sopimuspuolet pyrkivät erityisesti edistämään molempien edun mukaisia investointeja Guinea-Bissaun ja yhteisön lainsäädännön mukaisesti. 9 artikla – Hallinnollinen yhteistyö Sopimuspuolet, jotka pyrkivät varmistamaan kalavarojen hallinnointia ja säilyttämistä koskevien toimenpiteiden tehokkuuden, - kehittävät hallinnollista yhteistyötään varmistaakseen, että niiden alukset noudattavat niitä koskevia tämän sopimuksen määräyksiä ja Guinea-Bissaun kalastuslainsäädännön säännöksiä, ja - tekevät yhteistyötä laittoman, sääntelemättömän ja ilmoittamattoman kalastuksen estämiseksi ja torjumiseksi erityisesti tietojenvaihdon ja tiiviin hallinnollisen yhteistyön avulla. 10 artikla – Sekakomitea 1. Perustetaan kummankin sopimuspuolen edustajista muodostuva sekakomitea valvomaan tämän sopimuksen täytäntöönpanoa. Sekakomitean tehtävänä on: a) valvoa tämän sopimuksen toimeenpanoa, tulkintaa ja moitteetonta toimintaa sekä ratkaista erimielisyydet; b) varmistaa kumppanuussopimuksesta johtuvien, Guinea-Bissaun alakohtaisen kalastuspolitiikan täytäntöönpanoon kohdistuvien vaikutusten seuranta ja niiden täytäntöönpanon arviointi; c) toimia välittäjänä molemmille osapuolille tärkeissä kalastusta koskevissa kysymyksissä; d) toimia foorumina, jolla sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta mahdollisesti syntyvät riidat voidaan ratkaista sovintoteitse; e) arvioida tarvittaessa uudelleen kalastusmahdollisuuksien ja niitä vastaavan taloudellisen korvauksen taso; f) vahvistaa tämän sopimuksen 9 artiklassa määrättyyn hallinnolliseen yhteistyöhön liittyvät yksityiskohtaiset säännöt; g) seurata ja arvioida tämän sopimuksen 8 artiklassa tarkoitetun taloudellisten toimijoiden välisen yhteistyön tilannetta ja ehdottaa tarvittaessa keinoja ja välineitä sen edistämiseksi; h) hoitaa muut sopimuspuolten yhteisesti päättämät tehtävät, laittoman kalastuksen torjunta ja hallinnollinen yhteistyö mukaan luettuina. 2. Sekakomitea kokoontuu vähintään kerran vuodessa vuoroin yhteisössä, vuoroin Guinea-Bissaussa, ja sen puheenjohtajana toimii kokousta isännöivä sopimuspuoli. Se kokoontuu ylimääräiseen istuntoon jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä. 11 artikla – Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan toisaalta alueilla, joihin sovelletaan Euroopan yhteisön perustamissopimusta, kyseisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti, sekä toisaalta Guinea-Bissaun alueella ja Guinea-Bissaun lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesialueilla. 12 artikla – Kesto Tätä sopimusta sovelletaan neljän vuoden ajan sen voimaantulosta alkaen. Voimassaolo jatkuu neljän vuoden jaksoina, ellei sopimusta sanota irti 14 artiklan mukaisesti. 13 artikla – Riitojen ratkaiseminen Sopimuspuolet kuulevat toisiaan sekakomiteassa tämän sopimuksen soveltamista koskevissa erimielisyyksissä. 14 artikla – Irtisanominen 1. Kumpi tahansa osapuoli voi irtisanoa sopimuksen erityisesti sellaisten vakavien syiden vuoksi kuin kyseessä olevien kalakantojen heikentyminen, yhteisön aluksille myönnettyjen kalastusmahdollisuuksien hyödyntämisen alentuneen tason toteaminen tai sopimuspuolten tekemien laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjumista koskevien sitoumusten noudattamatta jättäminen. 2. Asianomaisen sopimuspuolen on ilmoitettava toiselle sopimuspuolelle aikeestaan irtisanoa sopimus kirjallisesti vähintään kuusi kuukautta ennen alkuperäisen jakson tai jonkin lisäjakson päättymistä. 3. Edellä olevassa 2 kohdassa tarkoitetun ilmoituksen lähettäminen avaa sopimuspuolten väliset neuvottelut. 4. Edellä 7 artiklassa tarkoitetun taloudellisen korvauksen määrää vähennetään irtisanomisvuoden osalta suhteessa kuluneeseen aikaan. 15 artikla – Keskeyttäminen 1. Tämän sopimuksen soveltaminen voidaan keskeyttää jommankumman sopimuspuolen aloitteesta, jos sopimuspuolten välillä on sopimuksen määräysten soveltamista koskeva vakava erimielisyys. Keskeyttäminen edellyttää, että asianomainen sopimuspuoli ilmoittaa aikeestaan kirjallisesti vähintään kolme kuukautta ennen päivää, jona keskeytyksen on määrä tulla voimaan. Kun toinen sopimuspuoli on saanut ilmoituksen, sopimuspuolet aloittavat neuvottelut erimielisyyksiensä ratkaisemiseksi sovintoteitse. 2. Edellä 7 artiklassa tarkoitetun taloudellisen korvauksen määrää vähennetään suhteessa keskeytykseen kuluneeseen aikaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta pöytäkirjan 9 artiklan 4 kohdan määräysten soveltamista. 16 artikla – Pöytäkirja ja liitteet Pöytäkirja ja sen liitteet lisäyksineen ovat erottamaton osa tätä sopimusta. 17 artikla Sovellettavat kansallisen lainsäädännön säännökset Guinea-Bissaun vesillä toimivien yhteisön kalastusalusten toimintaa säännellään Guinea-Bissaussa sovellettavalla lainsäädännöllä, paitsi jos sopimuksessa, tässä pöytäkirjassa tai sen liitteessä ja lisäyksissä toisin määrätään. 18 artikla - Kumoaminen Tällä sopimuksella kumotaan ja korvataan sen voimaantulopäivästä alkaen Euroopan talousyhteisön ja Guinea-Bissaun välinen Guinea-Bissaun rannikon edustalla harjoitettavasta kalastuksesta tehty, 29 päivänä elokuuta 1980 voimaan tullut sopimus. Kalastussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen määrittämisestä 16 päivän kesäkuuta 2007 ja 15 päivän kesäkuuta 2011 väliseksi ajaksi tehty pöytäkirja pysyy kuitenkin voimassa sen 1 artiklan 1 kohdassa vahvistetun ajan, ja siitä tulee tämän sopimuksen erottamaton osa. 19 artikla - Voimaantulo Tämä sopimus, joka on laadittu kahtena kappaleena bulgarian, englannin, espanjan, hollannin, italian, kreikan, latvian, liettuan, maltan, portugalin, puolan, ranskan, romanian, ruotsin, saksan, slovakin, sloveenin, suomen, tanskan, tšekin, unkarin ja viron kielellä siten, että jokainen teksti on yhtä todistusvoimainen, tulee voimaan päivänä, jona sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen tarvittavien hyväksymismenettelyidensä päätökseen saattamisesta. PÖYTÄKIRJA Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta 16 päivän kesäkuuta 2007 ja 15 päivän kesäkuuta 2011 väliseksi ajaksi 1 artikla Soveltamiskausi ja kalastusmahdollisuudet 1. Sopimuksen 5 ja 6 artiklan perusteella myönnetyt kalastusmahdollisuudet ovat 16 päivänä kesäkuuta 2007 alkavana nelivuotiskautena seuraavat: - Äyriäiset ja pohjakalalajit a) katkaravun pakastustroolarit: 4 400 brt vuodessa; b) pakastustroolarit, kaloja ja pääjalkaisia pyytävät troolarit: 4 400 brt vuodessa; - Laajasti vaeltavat kalalajit (vuonna 1982 allekirjoitetun Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen liitteessä 1 luetellut lajit) c) nuottaa käyttävät tonnikalan pakastusalukset ja siima-alukset: 23 alusta; d) vapapyydyksiä käyttävät tonnikala-alukset: 14 alusta. 2. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan, jollei tämän pöytäkirjan 5 ja 6 artiklassa toisin määrätä. 3. Sopimuksen 6 artiklan mukaisesti Euroopan yhteisön jäsenvaltion lipun alla purjehtivat alukset voivat harjoittaa kalastusta Guinea-Bissaun kalastusalueilla vain, jos niillä on tämän pöytäkirjan mukaisesti ja tämän pöytäkirjan liitteissä esitettyjä yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen myönnetty lisenssi. 2 artikla Taloudellinen korvaus ja erityiskorvaus – maksamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt 1. Sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettu yhteisön taloudellinen korvaus tämän pöytäkirjan 1 artiklassa tarkoitetulla kaudella on 7 miljoonaa euroa vuodessa. 2. Jos yhteisön alusten tämän pöytäkirjan 1 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädettyjen kalastusmahdollisuuksien käyttö paranee, yhteisö myöntää Guinea-Bissaulle lisäsumman suhteessa kyseiseen lisäykseen tässä pöytäkirjassa vahvistettujen kalastusmahdollisuuksien rajoissa ja siten, että lisäsumman määrä on enintään yksi miljoona euro vuodessa. Sopimuspuolet sopivat sekakomiteassa kolmen kuukauden kuluessa tämän pöytäkirjan voimaantulosta määrittävänsä viitekauden, perusindeksin ja erityiset maksumekanismit. 3. Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan, jollei tämän pöytäkirjan 5, 6, 7, 8, 9, 11 ja 12 artiklassa toisin määrätä. 4. Yhteisö maksaa 1 kohdassa vahvistetun taloudellisen korvauksen ensimmäisen vuoden osalta viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2008 ja seuraavien vuosien osalta viimeistään 15 päivänä kesäkuuta. 5. Jollei tämän pöytäkirjan 8 artiklassa toisin määrätä, kyseisen korvauksen kohdentamisesta päätetään Guinea-Bissaun varainhoitolaissa, joten Guinea-Bissaun viranomaisilla on yksinomainen toimivalta päättää sen käyttötarkoituksesta. 6. Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetun määrän lisäksi myönnetään yhteisön erityiskorvaus, jonka määrä on 500 000 euroa vuodessa ja joka osoitetaan kalastustuotteiden terveyttä ja kasvinterveyttä koskevan järjestelmän perustamiseen. Sopimuspuolet voivat kuitenkin tarvittaessa päättää osoittaa osan kyseisestä erityiskorvauksesta myös seuranta-, tarkastus- ja valvontajärjestelmän vahvistamiseksi Guinea-Bissaun kalastusalueella. Kyseistä korvausta hallinnoidaan tämän pöytäkirjan 3 artiklassa määrättyjä säännöksiä noudattaen. 7. Yhteisö maksaa 6 kohdassa vahvistetun erityiskorvauksen ensimmäisen vuoden osalta viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2008 ja seuraavien vuosien osalta viimeistään 15 päivänä kesäkuuta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän pöytäkirjan 3 artiklassa vahvistettujen määräysten soveltamista. 8. Tässä artiklassa määrätyt maksut suoritetaan Guinea-Bissaun keskuspankkiin avatulle yhdelle valtionkassan tilille, jonka viitetiedot ministeriö toimittaa vuosittain. 3 artikla Erityiskorvaus kalastustuotteiden terveyttä ja kasvinterveyttä koskevien olosuhteiden parantamiseksi ja kalastuksen seurannan, tarkastuksen ja valvonnan toteuttamiseksi 1. Tämän pöytäkirjan 2 artiklan 6 kohdassa mainittu yhteisön erityiskorvaus on tarkoitettu erityisesti tukemaan kalastusalan terveysvaatimusten noudattamista ja tarvittaessa Guinea-Bissaun seuranta-, tarkastus- ja valvontapolitiikan toteuttamista. 2. Vastaavan määrän hallinnointi on Guinea-Bissaun vastuulla ja perustuu sopimuspuolten yhdessä määrittelemiin toimiin sekä niihin liittyviin vuotuisiin ja monivuotisiin ohjelmiin. 3. Rajoittamatta sopimuspuolten kyseisten tavoitteiden määrittelemistä ja tämän pöytäkirjan 8 ja 9 artiklan määräysten mukaisesti sopimuspuolet sopivat keskittyvänsä seuraaviin toimiin: a) toimet, joilla pyritään parantamaan kalastustuotteiden terveyttä ja kasvinterveyttä koskevia olosuhteita, toimivaltaisen viranomaisen kehittäminen mukaan luettuna, CIPA:n saattamista vaatimusten mukaiseksi (ISO 9000), asiamiesten koulutusta ja tarvittavan oikeudellisen kehyksen vaatimustenmukaiseksi saattamista; ja tarvittaessa b) tukitoimet kalastuksen seurannan, tarkastuksen ja valvonnan toteuttamiseksi, mukaan luettuna Guinea-Bissaun vesien valvonta mereltä ja ilmasta, kalastusalusten satelliittiseurantajärjestelmän (VMS) käyttöönotto sekä oikeudellisen kehyksen parantaminen ja soveltaminen rikkomistapauksiin. 4. Yksityiskohtainen vuosikertomus toimitetaan hyväksyttäväksi sopimuksen 10 artiklassa määrätylle sekakomitealle. 5. Yhteisö varaa kuitenkin itselleen oikeuden keskeyttää tämän pöytäkirjan 2 artiklan 6 kohdassa määrätyn erityiskorvauksen maksamisen pöytäkirjan ensimmäisestä soveltamisvuodesta alkaen joko silloin kun toimia koskevaan suunnitelmaan liittyy erimielisyyksiä tai kun tulokset eivät ole suunnitelman mukaiset, jollei kyseessä ole ylivoimainen este. 4 artikla Tieteellinen yhteistyö 1. Sopimuspuolet sitoutuvat edistämään vastuullista kalastusta Guinea-Bissaun kalastusalueella noudattaen kestävän hallinnon periaatteita erityisesti edistämällä vastuulliseen kalastukseen liittyvää yhteistyötä osa-alueen tasolla ja erityisesti alueellisen kalastuskomitean (CSRP) puitteissa. 2. Sopimuspuolet tekevät tämän pöytäkirjan voimassaoloaikana yhteistyötä tarkastellakseen perusteellisemmin tiettyjä Guinea-Bissaun kalastusalueiden kalavarojen kehitykseen liittyviä näkökohtia. Tätä varten on vähintään kerran vuodessa järjestettävä yhteisen tiedekomitean kokous sopimuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä ja tässä sopimuksessa esiin tuotujen tarpeiden pohjalta kyseinen yhteinen tiedekomitea voidaan kutsua koolle useamminkin. 3. Sopimuspuolet kuulevat toisiaan yhteisen tiedekomitean vuotuisen kokouksen päätelmien, Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT), Itäisen Keski-Atlantin kalastuskomitean (CECAF) ja muiden tämän alan alueellisten tai kansainvälisten organisaatioiden, joiden jäseniä molemmat sopimuspuolet ovat tai joissa molemmat sopimuspuolet ovat edustettuina, antamien suositusten ja päätöslauselmien perusteella sopimuksen 10 artiklassa määrätyssä sekakomiteassa toteuttaakseen tarvittaessa ja yhteisestä sopimuksesta kalavarojen kestävää hoitoa edistäviä toimenpiteitä. 5 artikla Kalastusmahdollisuuksien tarkistaminen 1. Edellä olevassa 1 artiklassa vahvistettuja kalastusmahdollisuuksia voidaan yhteisestä sopimuksesta lisätä, jos tämä lisäys ei sopimuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun yhteisen tiedekomitean vuotuisen kokouksen päätelmien mukaan vahingoita Guinea-Bissaun kalavarojen kestävää hoitoa. Tällöin 2 artiklan 1 kohdassa vahvistettua taloudellista korvausta korotetaan vastaavasti kyseisen ajan mukaan suhteutettuna. Euroopan yhteisön maksaman taloudellisen korvauksen kokonaismäärä ei kuitenkaan voi olla yli kaksinkertainen 2 artiklan 1 kohdassa mainittuun määrään verrattuna. 2. Jos sopimuspuolet sitä vastoin sopivat sopimuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen, 1 artiklassa vahvistettuja kalastusmahdollisuuksia vähentävien toimenpiteiden toteuttamisesta, taloudellista korvausta alennetaan vastaavasti kyseisen ajan mukaan suhteutettuna. Rajoittamatta tämän pöytäkirjan 8 artiklan määräysten soveltamista Euroopan yhteisö voi keskeyttää tämän taloudellisen korvauksen maksamisen silloin, kun tässä pöytäkirjassa määrättyjä kalastusmahdollisuuksia ei voida hyödyntää. 3. Kalastusmahdollisuuksien jakautumista eri alusluokkien kesken voidaan niin ikään tarkistaa sopimuspuolten yhteisestä sopimuksesta ja noudattaen yhteisen tiedekomitean vuotuisen kokouksen mahdollisesti antamia suosituksia sellaisten kantojen hoidosta, joihin tällainen uudelleenjako voisi vaikuttaa. Sopimuspuolet sopivat taloudellisen korvauksen vastaavasta mukautuksesta, jos se on kalastusmahdollisuuksien uudelleenjaon vuoksi perusteltua. 4. Sopimuspuolet päättävät edellä 1, 2 ja 3 kohdassa määrätyistä kalastusmahdollisuuksien tarkistuksista yhteisestä sopimuksesta sopimuksen 10 artiklassa määrätyssä sekakomiteassa. 6 artikla Uudet kalastusmahdollisuudet ja koekalastus 1. Jos yhteisön alukset haluaisivat harjoittaa muuta kuin tämän pöytäkirjan 1 artiklassa esitettyä kalastustoimintaa, yhteisö kuulee Guinea-Bissauta tällaiseen uuteen kalastustoimintaan mahdollisesti myönnettävästä luvasta. Sopimuspuolet sopivat tarvittaessa näihin uusiin kalastusmahdollisuuksiin sovellettavista edellytyksistä ja muuttavat tarvittaessa tätä pöytäkirjaa ja sen liitettä. 2. Sopimuspuolet voivat sopimuksen 4 artiklassa määrätyn yhteisen tiedekomitean antaman lausunnon perusteella toteuttaa Guinea-Bissaun kalastusalueilla koekalastusta. Ne käyvät tässä tarkoituksessa jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä neuvotteluja ja määrittelevät tapauskohtaisesti uudet kalavarat, edellytykset ja muut asiaan kuuluvat parametrit. 3. Koekalastusluvat myönnetään koemielessä enintään kuudeksi kuukaudeksi. 4. Kun sopimuspuolet toteavat, että koekalastuksen tulokset ovat olleet myönteisiä, yhteisön aluksille voidaan ekosysteemien ja meren elävien luonnonvarojen säilyttämistä koskevia määräyksiä noudattaen myöntää uusia kalastusmahdollisuuksia tämän pöytäkirjan 5 artiklassa määrätyn neuvottelumenettelyn mukaisesti tämän pöytäkirjan voimassaolon loppuun saakka ja sallitun pyyntiponnistuksen rajoissa. Taloudellista korvausta korotetaan tämän pöytäkirjan 5 artiklassa vahvistettujen määräysten mukaisesti. 5. Koekalastuksessa saadut saaliit ovat laivanvarustajan omaisuutta. Sellaisten lajien pyynti, joiden koko on säännösten vastainen ja joiden kalastus, aluksella pito ja kaupan pitäminen ei Guinea-Bissaun lain mukaan ole sallittua, on kiellettyä. 7 artikla Taloudellisen korvauksen maksamisen keskeyttäminen ja tarkistaminen epätavallisten olosuhteiden vuoksi 1. Jos kalastustoimintaa ei voida harjoittaa Guinea-Bissaun talousvyöhykkeellä muista kuin luonnonilmiöistä johtuvien epätavallisten olosuhteiden vuoksi, Euroopan yhteisö voi keskeyttää tämän pöytäkirjan 2 artiklassa tarkoitetun taloudellisen korvauksen ja erityiskorvauksen maksamisen. Keskeyttämispäätös tehdään sopimuspuolten välisten neuvottelujen jälkeen kahden kuukauden kuluessa toisen osapuolen pyynnön esittämisestä ja edellyttäen, että Euroopan yhteisö on keskeyttämishetkellä suorittanut kaikki sen maksettavina olleet maksut. 2. Tämän pöytäkirjan 2 artiklassa tarkoitettua taloudellista korvausta ja erityiskorvausta aletaan jälleen maksaa sopimuspuolten todettua yksimielisesti kuulemisten jälkeen, että kalastustoiminnan keskeytymiseen johtaneet olosuhteet ovat poistuneet ja että tilanne mahdollistaa kalastustoiminnan jatkamisen. 3. Yhteisön aluksille myönnettyjen lisenssien voimassaoloaikaa, joka keskeytyi samalla kun taloudellisen korvauksen maksaminen keskeytettiin, pidennetään kalastustoiminnan keskeytymistä vastaavalla ajalla. 8 artikla Kumppanuussopimuksen anti alakohtaisen politiikan kehittämiselle Guinea-Bissaussa 1. Edellä olevan 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta taloudellisesta korvauksesta osoitetaan vuosittain 35 prosenttia eli 2 450 000 euroa Guinea-Bissaun alakohtaisen kalastuspolitiikan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon tavoitteena päästä kestävään ja vastuulliseen kalastukseen Guinea-Bissaun vesillä. 2. Vastaavan määrän hallinnointi on Guinea-Bissaun vastuulla ja perustuu sopimuspuolten yhdessä määrittelemiin tavoitteisiin ja niihin liittyviin vuosittaisiin ja monivuotisiin ohjelmiin erityisesti kalavarojen moitteettoman hoidon, tieteellisen tutkimuksen edistämisen, Guinea-Bissaun toimivaltaisten viranomaisten valvontavalmiuksien ja kalastustuotteiden tuotantoedellytysten parantamisen osalta. 3. Rajoittamatta sopimuspuolten näiden tavoitteiden määrittelemistä ja Guinea-Bissaun kalastusalan kestävää kehittämistä koskevan strategian ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti sekä alan kestävän ja vastuullisen hallinnoinnin varmistamiseksi sopimuspuolet sopivat keskittyvänsä muun muassa seuraaville toiminta-aloille: kalastustoiminnan seuranta, tarkastukset ja valvonta sekä tieteellinen tutkimus ja kalastuksen hoito ja suunnittelu. 9 artikla Guinea-Bissaun alakohtaiseen kalastuspolitiikkaan myönnettävän tuen täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt 1. Rajoittamatta 8 artiklan 3 kohdan määräysten soveltamista Euroopan yhteisö ja ministeriö sopivat tämän pöytäkirjan voimaantulosta alkaen sopimuksen 10 artiklassa määrätyssä sekakomiteassa: (a) vuosittaisista ja monivuotisista suuntaviivoista, jotka ohjaavat kestävän ja vastuullisen kalastuksen käyttöön ottamiseen tähtäävien Guinea-Bissaun kalastuspolitiikan ja erityisesti 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen painopistealojen täytäntöönpanoa; (b) vuosittaisista ja monivuotisista tavoitteista sekä saavutettujen tulosten vuosittaiseen arviointiin käytettävistä perusteista ja indikaattoreista. Liitteessä IV esitetään tavoitteita ja suoritusindikaattoreita koskevat peruselementit, jotka on otettava huomioon pöytäkirjan yhteydessä. 2. Sopimuspuolet hyväksyvät näihin suuntaviivoihin, tavoitteisiin ja arvioinnissa käytettäviin perusteisiin ja indikaattoreihin tehtävät muutokset sekakomiteassa. 3. Guinea-Bissau ilmoittaa yhteisölle tämän pöytäkirjan 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun taloudellisen korvauksen käyttötarkoituksesta ensimmäisen voimassaolovuoden osalta silloin kun suuntaviivat ja tavoitteet sekä arvioinnissa käytettävät indikaattorit ja perusteet hyväksytään sekakomiteassa. 4. Ministeriön on ilmoitettava tämä käyttötarkoitus ensimmäisenä vuonna neljän kuukauden kuluessa Euroopan yhteisölle tämän pöytäkirjan voimaantulosta ja seuraavina vuosina 15 päivänä kesäkuuta. 5. Suunniteltujen ja rahoitettujen toimien täytäntöönpanosta, saavutetuista tuloksista ja mahdollisista todetuista vaikeuksista laadittava vuosikertomus on toimitettava hyväksyntää varten sopimuksen 10 artiklassa määrätylle sekakomitealle. 6. Euroopan yhteisö varaa kuitenkin itselleen oikeuden sekakomiteaa kuultuaan mukauttaa pöytäkirjan 8 artiklan 1 kohdassa vahvistetun määrän maksamista tai keskeyttää sen, jos se on perusteltua kalastuspolitiikan täytäntöönpanon todellisia tuloksia koskevan vuotuisen arvioinnin nojalla. 10 artikla Yhteisön toimijoiden taloudellinen integroituminen Guinea-Bissaun kalatalousalaan 1. Sopimuspuolet sitoutuvat edistämään yhteisön toimijoiden taloudellista integraatiota Guinea-Bissaun kalatalousalaan kokonaisuudessaan. 2. Sopimuspuolet sitoutuvat erityisesti edistämään yhteisön toimijoiden ja Guinea-Bissaun toimijoiden välisten väliaikaisten yhteisyritysten perustamista Guinea-Bissaun talousvyöhykkeen kalavarojen yhteiseksi hyödyntämiseksi. 3. Väliaikaisella yhteisyrityksellä tarkoitetaan liittymää, joka perustuu kestoltaan rajattuun sopimukseen yhteisön laivanvarustajien ja Guinea-Bissaun luonnollisten tai oikeushenkilöiden välillä tarkoituksena yhdessä kalastaa tai hyödyntää Guinea-Bissaun kalastuskiintiöitä yhdellä tai useammalla Euroopan yhteisön jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivalla aluksella ja jakaa yhdessä toteutettavan taloudellisen toiminnan voitot tai tappiot. 4. Guinea-Bissau myöntää tarvittavan luvan, jotta meren kalavarojen hyödyntämiseksi perustetut väliaikaiset yhteisyritykset voivat toimia Guinea-Bissaun kalastusalueella. 5. Yhteisön alukset, jotka ovat päättäneet perustaa voimassa olevan pöytäkirjan mukaisesti väliaikaisia yhteisyrityksiä tämän pöytäkirjan 1 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen kalastusluokkien osalta, vapautetaan lisenssimaksuista. Lisäksi Guinea-Bissau asettaa pöytäkirjan kolmannesta voimassaolovuodesta alkaen taloudellisia tukia, jotka ovat käytettävissä väliaikaisten yhteisyritysten perustamiseen. Näiden tukien kokonaismäärä voi olla enintään 20 prosenttia laivanvarustajien tämän pöytäkirjan yhteydessä maksamien maksujen kokonaismäärästä. 6. Sekakomitea vahvistaa kyseisten tukien rahoitusta ja teknistä toteutusta koskevat yksityiskohdat niiden toteuttamisen mahdollistamiseksi ja väliaikaisten yhteisyritysten edistämiseksi voimassaolevan pöytäkirjan yhteydessä. 11 artikla Erimielisyydet – pöytäkirjan soveltamisen keskeyttäminen 1. Sopimuspuolten väliset erimielisyydet, jotka liittyvät tämän pöytäkirjan ja sen liitteiden määräysten tulkintaan ja soveltamiseen, edellyttävät sopimuspuolten kuulemista sekakomiteassa, joka kutsutaan tarvittaessa koolle ylimääräiseen istuntoon. 2. Pöytäkirjan soveltaminen voidaan toisen sopimuspuolen aloitteesta keskeyttää, jos sopimuspuolten välinen erimielisyys katsotaan vakavaksi ja jos siitä ei ole päästy sovintoon sekakomiteassa edellä 1 kohdan mukaisesti käydyissä kuulemisissa. 3. Tämän pöytäkirjan soveltamisen keskeyttäminen edellyttää, että asianomainen sopimuspuoli ilmoittaa aikeestaan kirjallisesti viimeistään kolme kuukautta ennen päivää, jona kyseinen keskeytys tulisi voimaan. 4. Jos pöytäkirjan soveltaminen keskeytetään, sopimuspuolet jatkavat neuvottelemista löytääkseen erimielisyyteen sovintoratkaisun. Kun ratkaisu löydetään, pöytäkirjaa aletaan jälleen soveltaa, ja taloudellisen korvauksen määrää alennetaan vastaavasti suhteessa pöytäkirjan soveltamisen keskeytymisen kestoon. 12 artikla Pöytäkirjan soveltamisen keskeyttäminen, jos Guinea-Bissau ei täytä vastuullista ja kestävää kalastusta koskevia sitoumuksiaan Jos Guinea-Bissau jättää täyttämättä sitoumuksensa, jonka mukaan se toteuttaa vastuullista ja kestävää kalastusta erityisesti noudattamalla Guinea-Bissaun hallituksen laatimia vuotuisia kalastuksenhoitosuunnitelmia, tämän pöytäkirjan soveltaminen voidaan keskeyttää 11 artiklan 3 ja 4 kohdassa määrätyin edellytyksin, jollei tämän pöytäkirjan 4 artiklan määräyksistä muuta johdu. Pöytäkirjan ensimmäisenä soveltamisvuonna kalastuksenhoitosuunnitelma on tämän pöytäkirjan liitteessä III esitetty. Sopimuspuolet seuraavat kalastuksenhoitosuunnitelman kehitystä jokaisena seuraavana vuonna sopimuksen 10 artiklassa määrätyssä sekakomiteassa. 13 artikla Tämän pöytäkirjan soveltamisen keskeyttäminen maksun laiminlyönnin vuoksi Jos Euroopan yhteisö jättää suorittamatta 2 artiklassa määrätyt maksut, tämän pöytäkirjan soveltaminen voidaan, rajoittamatta 4 artiklan määräysten soveltamista, keskeyttää seuraavin edellytyksin: a) Guinea-Bissaun toimivaltaiset viranomaiset toimittavat Euroopan komissiolle tiedonannon, jossa ilmoitetaan maksun laiminlyönnistä. Euroopan komissio tekee aiheelliset tarkastukset ja suorittaa tarvittaessa maksun 30 työpäivän kuluessa tiedonannon vastaanottamisesta. b) Ellei maksua suoriteta tai maksun laiminlyönnille ei esitetä kunnollisia perusteluja edellä a alakohdassa vahvistetussa määräajassa, Guinea-Bissaun toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus keskeyttää tämän pöytäkirjan soveltaminen. Niiden on annettava tästä viipymättä tieto Euroopan komissiolle. Tätä pöytäkirjaa aletaan jälleen soveltaa, kun kyseiset maksut on suoritettu. 14 artikla Kumoaminen Tällä pöytäkirjalla ja sen liitteillä kumotaan ja korvataan Euroopan talousyhteisön ja Guinea-Bissaun välinen Guinea-Bissaun rannikon edustalla harjoitettavasta kalastuksesta tehty nykyinen kalastuspöytäkirja. 15 artikla Voimaantulo 1. Tämä pöytäkirja ja sen liitteet tulevat voimaan päivänä, jona sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen tätä varten tarvittavien menettelyjen saattamisesta päätökseen. 2. Niitä sovelletaan 16 päivästä kesäkuuta 2007. LIITE I YHTEISÖN ALUSTEN KALASTUSTOIMINNAN HARJOITTAMISTA KOSKEVAT EDELLYTYKSET GUINEA-BISSAUN KALASTUSALUEELLA I luku - Lisenssihakemusta ja lisenssin myöntämistä koskevat muodollisuudet 1 jakso Kaikkiin aluksiin sovellettavat yleismääräykset 1. Ainoastaan kelpoisuusehdot täyttäville aluksille voidaan myöntää kalastuslisenssi Guinea-Bissaun kalastusalueella. 2. Jotta aluksella olisi lupa kalastukseen, aluksen varustajalla, päälliköllä ja aluksella itsellään ei saa olla kalastuskieltoa Guinea-Bissaussa. Sen tilanteen Guinea-Bissaun hallintoviranomaisiin nähden on oltava järjestyksessä niin, että se on täyttänyt kaikki aikaisemmat sen Guinea-Bissaussa tapahtuneeseen kalastustoimintaan liittyneet velvollisuutensa yhteisön kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. 3. Kaikilla kalastuslisenssiä hakevilla yhteisön aluksilla voi olla Guinea-Bissauhun sijoittautunut edustaja. Tämän edustajan nimi ja osoite on mainittava lisenssihakemuksessa. 4. Yhteisön toimivaltaiset viranomaiset toimittavat ministeriölle Euroopan komission Guinea-Bissaussa sijaitsevan lähetystön välityksellä vähintään 20 päivää ennen lisenssille haetun voimassaoloajan alkamista hakemuksen jokaisesta aluksesta, joka haluaa harjoittaa tämän sopimuksen nojalla kalastustoimintaa. 5. Hakemukset on jätettävä ministeriölle Guinea-Bissaun hallituksen tätä tarkoitusta varten laatimilla lomakkeilla, joiden malli on lisäyksessä 1. Guinea-Bissaun viranomaiset toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta lisenssihakemusten yhteydessä saatuja tietoja käsiteltäisiin luottamuksellisina. Tietoja saa käyttää ainoastaan kalastussopimuksen täytäntöön panemiseksi. 6. Jokaiseen lisenssihakemukseen on liitettävä seuraavat asiakirjat: - todiste lisenssimaksun ja VII luvun 13 kohdassa määrätyn summan maksamisesta lisenssin voimassaoloajalta, - muu asiakirja tai todistus, joka tämän pöytäkirjan nojalla vaaditaan alustyypin mukaisesti sovellettavissa erityismääräyksissä. 7. Lisenssimaksu on suoritettava Guinea-Bissaun viranomaisten osoittamalle tilille. 8. Maksuihin sisältyvät kaikki kansalliset ja paikalliset kulut, lukuun ottamatta satamamaksuja ja palveluista aiheutuvia kustannuksia. 9. Ministeriö myöntää laivanvarustajille tai heidän edustajilleen Euroopan komission Guinea-Bissaussa sijaitsevan lähetystön välityksellä lisenssit kaikkien alusten osalta 20 työpäivän kuluessa kaikkien edellä 6 kohdassa tarkoitettujen asiakirjojen vastaanottamisesta. 10. Jos Euroopan komission lähetystön toimisto on suljettu lisenssin allekirjoitushetkellä, lisenssi toimitetaan suoraan aluksen edustajalle ja sen jäljennös toimitetaan lähetystölle. 11. Lisenssi myönnetään aluskohtaisesti, eikä se ole siirrettävissä. 12. Euroopan yhteisön pyynnöstä ja todistettavan ylivoimaisen esteen johdosta aluksen lisenssi kuitenkin korvataan uudella sellaiselle toiselle alukselle myönnettävällä lisenssillä, jolla on samat ominaisuudet kuin edellisellä aluksella, eikä uutta lisenssimaksua tarvitse maksaa. Jos korvaavan aluksen bruttovetoisuus (brt) on kuitenkin suurempi kuin korvattavan aluksen, maksujen erotus on maksettava ajanjakson pituuden mukaisesti. 13. Edellisen aluksen varustajan tai tämän edustajan on palautettava peruutettu lisenssi ministeriölle Euroopan komission lähetystön välityksellä. 14. Uusi lisenssi tulee voimaan päivänä, jona laivanvarustaja palauttaa peruutetun lisenssin ministeriölle. Euroopan komission Guinea-Bissaussa sijaitsevalle lähetystölle on ilmoitettava lisenssin siirtämisestä. 15. Lisenssi on säilytettävä aluksella koko ajan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta I luvun 2 jakson 1 kohdan määräysten soveltamista. 16. Sopimuspuolet pyrkivät yhdessä edistämään sellaisen lisenssijärjestelmän käyttöön ottamista, joka perustuu yksinomaan edellä kuvattujen tietojen ja asiakirjojen sähköiseen vaihtoon. Sopimuspuolet pyrkivät yhdessä pikaisesti korvaamaan paperipohjaisen lisenssijärjestelmän vastaavalla sähköisellä järjestelmällä sekä siirtämään Guinea-Bissaun kalastusalueella kalastamaan oikeutettujen alusten luettelon sähköiseen muotoon. 17. Sopimuspuolet sitoutuvat korvaamaan sekakomiteassa kaikki bruttorekisteritonneina (brt) ilmaistut vetoisuudet bruttotonneina (GT) ilmaistuiksi ja mukauttamaan sen seurauksena kaikkia määräyksiä, joita muutos koskee. Ennen tätä korvaamista sopimuspuolet käyvät asiaa koskevat tekniset neuvottelut. 2 jakso Tonnikala-aluksiin ja pintasiima-aluksiin sovellettavat erityismääräykset 1. Lisenssi on aina säilytettävä aluksella. Euroopan yhteisö pitää ajan tasalla olevaa luetteloluonnosta aluksista, joille on haettu tämän pöytäkirjan määräysten mukaista kalastuslisenssiä. Kyseinen luonnos annetaan tiedoksi Guinea-Bissaun viranomaisille heti, kun se on laadittu, ja sen jälkeen aina kun sitä päivitetään. Heti kun Guinea-Bissaun viranomaiset ovat saaneet kyseisen luetteloluonnoksen ja Euroopan komission Guinea-Bissaun viranomaisille lähettämän ilmoituksen ennakkomaksun maksamisesta, ne kirjaavat aluksen kalastuksenvalvonnasta vastaaville viranomaisille ja Euroopan komission Guinea-Bissaussa sijaitsevalle lähetystölle lähetettävään sellaisten alusten luetteloon, joilla on valtuudet kalastaa. Euroopan komission Guinea-Bissaussa sijaitseva lähetystö lähettää laivanvarustajalle tällöin oikeaksi todistetun jäljennöksen tästä luettelosta, jota on säilytettävä aluksella kalastuslisenssin asemasta, kunnes Guinea-Bissaun toimivaltainen viranomainen on myöntänyt kalastuslisenssin. 2. Lisenssit ovat voimassa yhden vuoden. Ne voidaan uusia. 3 Lisenssimaksut lasketaan jokaisen aluksen osalta pöytäkirjan teknisissä selvityksissä vahvistettujen vuosittaisten määrien mukaisesti. Kolmi- ja kuusikuukautisten lisenssien osalta maksut lasketaan suhteessa aikaan ja niitä korotetaan vastaavasti 3 ja 2 prosenttia lisenssien laatimiseen liittyvien toistuvien kulujen kattamiseksi. 4. Lisenssit myönnetään sen jälkeen, kun toimivaltaisille kansallisille viranomaisille on maksettu teknisen selvityksen mukaiset kiinteämääräiset summat. 5. Euroopan komissio vahvistaa kuluvalta vuodelta suoritettavien maksujen lopullisen tilityksen Euroopan komission lähetystön välityksellä viimeistään seuraavan vuoden 15 päivänä kesäkuuta kunkin laivanvarustajan laatimien ja pyyntitietojen vahvistamisesta vastaavien jäsenvaltioiden tutkimuslaitosten, kuten IRD:n (Institut de Recherche pour le Développement), IEO:n (Instituto Español de Oceanografia) ja IPIMAR:n (Instituto Português de Investigaçao Maritima) varmentamien saalisilmoitusten perusteella. 6. Tämä tilitys toimitetaan samanaikaisesti ministeriölle ja laivanvarustajille. 7. Laivanvarustajien on maksettava mahdolliset lisämaksut Guinea-Bissaun toimivaltaisille viranomaisille 1 jakson 7 kohdassa tarkoitetulle tilille viimeistään sen vuoden 31 päivänä heinäkuuta, jona maksujen lopullinen tilitys suoritetaan. 8. Jos lopullinen maksu on kuitenkin 3 kohdassa tarkoitettua ennakkomaksua pienempi, varustaja ei kuitenkaan saa takaisin jäljellä olevaa summaa. 3 jakso Troolareita koskevat erityissäännökset 1. Tässä jaksossa tarkoitettujen alusten lisenssihakemuksissa on oltava tämän luvun 1 jakson 6 kohdassa mainittujen asiakirjojen lisäksi - jäljennös jäsenvaltion laatimasta asiakirjasta, jolla todistetaan aluksen vetoisuus bruttorekisteritonneina, ja - vaatimustenmukaisuustodistus, jonka ministeriö antaa VIII luvun 3.2 kohdan mukaisesti suoritetun aluksen teknisen tarkastuskäynnin jälkeen. 2. Jos alukselle, jolla on tämän pöytäkirjan mukaisesti jo ollut lisenssi ja jonka tekniset ominaisuudet eivät ole muuttuneet, haetaan uutta lisenssiä, hakemus jätetään Euroopan komission Bissaussa sijaitsevan lähetystön välityksellä ministeriölle ja siihen liitetään ainoastaan maksutosite siltä ajalta, jolle lisenssi halutaan, sekä VII luvun 13 kohdassa määrätystä määrästä. Ministeriö myöntää uuden lisenssin, jossa on maininta ensimmäisestä voimassaolevan pöytäkirjan mukaisesti haetusta lisenssistä. 3. Lisenssien voimassaoloaikaa määritettäessä viitataan vuosijaksoihin, jotka määritetään seuraavasti: - ensimmäinen jakso: 16 päivän kesäkuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2007 välinen aika - toinen jakso: 1 päivän tammikuuta 2008 ja 31 päivän joulukuuta 2008 välinen aika - kolmas jakso: 1 päivän tammikuuta 2009 ja 31 päivän joulukuuta 2009 välinen aika - neljäs jakso: 1 päivän tammikuuta 2010 ja 31 päivän joulukuuta 2010 välinen aika - viides jakso: 1 päivän tammikuuta 2011 ja 15 päivän kesäkuuta 2011 välinen aika. 4. Minkään lisenssin voimassaoloaika ei voi alkaa jonkin vuosijakson aikana ja päättyä seuraavan vuosijakson aikana. 5. Neljännesvuosi vastaa yhtä kolmen kuukauden kautta, joka alkaa joko 1 päivänä tammikuuta, 1 päivänä huhtikuuta, 1 päivänä heinäkuuta tai 1 päivänä lokakuuta, lukuun ottamatta pöytäkirjan ensimmäistä ja viimeistä soveltamisjaksoa, jolloin kyseiset kaudet ovat 16 päivän kesäkuuta 2007 ja 30 päivän syyskuuta 2007 välinen aika sekä 1 päivän huhtikuuta 2011 ja 15 päivän kesäkuuta 2011 välinen aika. 6. Lisenssien voimassaoloaika on yksi vuosi, kuusi kuukautta tai kolme kuukautta. Ne voidaan uusia. 7. Lisenssi on säilytettävä aluksella koko ajan. 8. Lisenssimaksut lasketaan jokaisen aluksen osalta pöytäkirjan teknisissä selvityksissä vahvistettujen vuosittaisten määrien mukaisesti. Kolmi- ja kuusikuukautisten lisenssien osalta maksut lasketaan suhteessa aikaan ja niitä korotetaan vastaavasti 3 ja 2 prosenttia lisenssien laatimiseen liittyvien toistuvien kulujen kattamiseksi. II luku – Kalastusalueet Pöytäkirjan 1 artiklassa tarkoitetuilla yhteisön aluksilla on lupa harjoittaa kalastustoimintaansa vesillä, jotka sijaitsevat yli 12 merimailin päässä perusviivoista. III luku – Saalisilmoitusjärjestelmä aluksille, joilla on lupa kalastaa Guinea-Bissaun vesillä 1. Yhteisön aluksen kalastusmatkan kestolla tarkoitetaan tässä liitteessä seuraavaa: - joko aika, joka kuluu Guinea-Bissaun kalastusalueelle saapumisen ja sieltä poistumisen välillä, tai - aika, joka kuluu Guinea-Bissaun kalastusalueelle saapumisen ja jälleenlaivauksen välillä, tai - aika, joka kuluu Guinea-Bissaun kalastusalueelle saapumisen ja Guinea-Bissaussa tapahtuvan purkamisen välillä. 2. Kaikkien alusten, joilla on lupa kalastaa Guinea-Bissaun kalastusalueella sopimuksen mukaisesti, on toimitettava saalisilmoitus ministeriölle seuraavaa menettelyä noudattaen: 2.1 Ilmoitusten on sisällettävä aluksen kunkin kalastusmatkan aikana pyytämät saaliit. Ne on toimitettava ministeriölle faksilla, postitse tai sähköpostilla kunkin kalastusmatkan päätteeksi ja joka tapauksessa ennen kuin alus poistuu Guinea-Bissaun vesiltä, ja niistä on toimitettava jäljennös Euroopan komissiolle komission Guinea-Bissaun lähetystön välityksellä. Jos toimitus tapahtuu sähköpostilla, molemmat vastaanottajat lähettävät alukselle viipymättä sähköisessä muodossa olevat vastaanottoilmoitukset, joista ne lähettävät toisilleen jäljennökset. Tonnikala-alusten osalta kyseiset ilmoitukset lähetetään jokaisen kalastuskauden lopussa. 2.2 Faksilla tai sähköpostilla tonnikala-alusten osalta I luvun 2 jakson 2 kohdassa ja troolareiden osalta 3 jakson 3 kohdassa tarkoitettuna vuosittaisena voimassaoloaikana lähetettyjen ilmoitusten alkuperäiset paperiversiot on toimitettava ministeriölle 45 päivän kuluessa mainitun voimassaoloajan viimeisen kalastusmatkan päättymisestä. Paperiversiosta toimitetaan samanaikaisesti jäljennös Euroopan komission Guinea-Bissaussa sijaitsevalle lähetystölle. 2.3 Tonnikala-alusten ja pintasiima-alusten on ilmoitettava saaliinsa kalastuspäiväkirjaa vastaavalla lomakkeella, jonka malli on lisäyksessä 2. Niiden ajanjaksojen osalta, joina alus ei ole Guinea-Bissaun vesillä, kalastuspöytäkirjaan on merkittävä maininta ”Guinea-Bissaun talousvyöhykkeen ulkopuolella”. 2.4 Troolareiden on ilmoitettava saaliinsa lomakkeella, jonka malli on lisäyksessä 3, ja merkittävä kokonaissaalis lajeittain kalenterikuukauden tai sen osan mukaan. 2.5 Lomakkeet on täytettävä selkeästi, ja aluksen päällikön on allekirjoitettava ne. 3. Jos tämän luvun määräyksiä ei noudateta, Guinea-Bissaun hallituksella on oikeus peruuttaa asianomaisen aluksen lisenssi, kunnes muodollisuudet on täytetty, soveltaa laivanvarustajaan Guinea-Bissaun voimassa olevassa lainsäädännössä säädettyjä seuraamuksia ja rikkomuksen toistuessa olla uusimatta lisenssiä. Asiasta on ilmoitettava Euroopan komissiolle. Sopimuspuolet pyrkivät ottamaan käyttöön sähköisen järjestelmän näiden tietojen vaihtamiseksi. IV luku – Sivusaaliit Sivusaaliiden taso vahvistetaan kunkin tässä pöytäkirjassa määrätyn kalastuksen osalta Guinea-Bissaun lainsäädännön mukaisesti ja ilmoitetaan kunkin kyseisen luokan osalta teknisissä selvityksissä. V luku – Merimiesten ottaminen palvelukseen Laivanvarustajat, joilla on sopimuksen mukaiset kalastuslisenssit, tukevat Guinea-Bissaun kansalaisten käytännön ammattikoulutusta ja työmarkkinoiden parantamista seuraavin edellytyksin ja rajoituksin: 1. Jokainen troolarin varustaja sitoutuu ottamaan palvelukseen: - kolme merimies-kalastajaa alle 250 brt:n aluksiin, - neljä merimies-kalastajaa 250–400 brt:n aluksiin, - viisi merimies-kalastajaa 250–650 brt:n aluksiin, - kuusi merimies-kalastajaa yli 650 brt:n aluksiin. 2. Varustajien on pyrittävä ottamaan miehistöönsä ylimääräisiä guineabissaulaisia merimiehiä. 3. Varustajat valitsevat vapaasti edustajiensa välityksellä miehistöönsä otettavat merimiehet. 4. Varustajan tai hänen edustajansa on ilmoitettava ministeriölle asianomaiselle alukselle palvelukseen otettujen guineabissaulaisten merimiesten nimet ja asema miehistössä. 5. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sovelletaan täysimääräisesti EU:n aluksille otettuihin merimiehiin. Erityisesti kysymykseen tulevat järjestäytymisvapaus ja työntekijöiden kollektiivisen neuvotteluoikeuden tosiasiallinen tunnustaminen sekä syrjimättömyys työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä. 6. Guineabissaulaisten merimiesten työsopimukset, joista yksi kappale annetaan sopimuksen allekirjoittajille, laaditaan laivanvarustajien edustajan/edustajien ja merimiesten ja/tai heidän ammattiyhdistystensä taikka edustajiensa välillä yhdessä ministeriön kanssa. Nämä sopimukset takaavat merimiehille heihin sovellettavan sosiaaliturvajärjestelmän etuudet, joihin kuuluvat henki-, sairaus- ja tapaturmavakuutus. 7. Laivanvarustajat maksavat guineabissaulaisten merimiesten palkan. Se on vahvistettava varustajien tai heidän edustajiensa ja Guinea-Bissaun viranomaisten välisellä yhteisellä sopimuksella ennen lisenssien myöntämistä. Guineabissaulaisten merimiesten palkkausehdot eivät voi kuitenkaan olla huonommat kuin ne, joita sovelletaan Guinea-Bissaun miehistöihin, eivätkä missään tapauksessa ILO:n vaatimuksia huonommat. 8. Jokaisen yhteisön alukselle palvelukseen otetun merimiehen on ilmoittauduttava kyseisen aluksen päällikölle hänen aiottua miehistöön tuloaan edeltävänä päivänä. Jos merimies ei ole paikalla hänen miehistöön tulolleen sovittuna päivänä ja aikana, laivanvarustaja vapautuu ilman eri toimenpiteitä velvoitteestaan ottaa kyseinen merimies miehistöön. 9. Jos guineabissaulaisia merimiehiä ei oteta alukselle jostakin muusta kuin edellä olevassa kohdassa tarkoitetusta syystä, asianomaisten yhteisön alusten varustajien on maksettava kyseiseltä kalastuskaudelta mahdollisimman pian kiinteämääräinen summa, joka vastaa alukselle ottamatta jätettyjen merimiesten palkkaa. 10. Kyseinen summa maksetaan Guinea-Bissaun toimivaltaisten viranomaisten etukäteen ilmoittamalle tilille, ja sillä rahoitetaan kalastusalan ammatillisen koulutuksen julkisia rakenteita. VI luku – Tekniset toimenpiteet 1. Laajasti vaeltavia lajeja pyytävien alusten on noudatettava ICCAT:n vahvistamia, pyydyksiä ja niiden teknisiä määritelmiä koskevia toimenpiteitä ja suosituksia sekä kaikkia muita niiden kalastustoimintaan sovellettavia teknisiä toimenpiteitä. 2. Troolareiden osalta toimenpiteet esitetään vastaavissa teknisissä selvityksissä. 3. Guinea-Bissau soveltaa biologisen palautumisajan vuoksi määrättyjä kalastuskieltoja syrjimättömällä tavalla kaikkiin asianomaisiin kalastuksiin osallistuviin aluksiin riippumatta siitä, ovatko ne kansallisia, yhteisön tai kolmannen maan lipun alla purjehtivia. 4. Sopimuspuolet sopivat vaikutustenarvioinnin perusteella tarvittaessa sekakomiteassa mahdollisista korjaavista toimenpiteistä, jotka liittyvät sovellettaviin biologisiin palautumisaikoihin. 5. Jos Guinea-Bissau joutuu toteuttamaan kiireellisiä toimenpiteitä, joiden seurauksena on muu kuin edellä 3 kohdassa tarkoitettu kalastuskielto tai siinä tarkoitetun kiellon pidentyminen, sekakomitea kutsutaan koolle arvioimaan, miten näiden toimenpiteiden soveltaminen vaikuttaa yhteisön aluksiin. 6. Jos edellä olevan 4 ja 5 kohdan soveltaminen johtaa kalastuskieltokausien lisääntymiseen, sopimuspuolet neuvottelevat sekakomiteassa taloudellisen korvauksen mukauttamisesta sen mukaan, miten kyseisistä toimenpiteistä johtuva kalastusmahdollisuuksien väheneminen vaikuttaa yhteisöön. VII luku – Tarkkailijat troolareilla 1. Aluksille, joilla on tämän sopimuksen mukainen lupa kalastaa Guinea-Bissaun vesillä, on otettava Guinea-Bissaun nimeämiä tarkkailijoita seuraavien edellytysten mukaisesti: 1.1 Jokaiseen troolariin on otettava kalastuksesta vastaavan ministeriön osoittama tarkkailija.Tässä tapauksessa kalastuksesta vastaava ministeriö ja laivanvarustajat tai heidän edustajansa sopivat yhdessä sataman, josta tarkkailija nousee alukselle. 1.2 Ministeriö laatii luettelon aluksista, joiden on määrä ottaa tarkkailija, sekä luettelon alukselle otettavista nimetyistä tarkkailijoista. Luettelot on pidettävä ajan tasalla. Ne on toimitettava Euroopan komissiolle heti kun ne on laadittu, ja sen jälkeen joka kolmas kuukausi, jos niitä on päivitetty. 1.3 Ministeriön on ilmoitettava asianomaisille laivanvarustajille tai heidän edustajilleen alukselle sijoitettavan tarkkailijan nimi lisenssin myöntämisen yhteydessä. 2. Ministeriö vahvistaa tarkkailijan aluksellaoloajan, joka ei yleensä voi olla pidempi kuin mitä tarvitaan tarkkailijan tehtävien suorittamiseksi. Ministeriö ilmoittaa siitä laivanvarustajalle tai tämän edustajalle alukselle tulevan tarkkailijan nimeämisen yhteydessä. 3. Varustaja tai hänen edustajansa ja Guinea-Bissaun viranomaiset sopivat yhdessä tarkkailijan alukselle ottamista koskevista edellytyksistä. 4. Tarkkailijan alukselle nousu ensimmäisen kalastusmatkan alussa tapahtuu Guinea-Bissaun satamassa ja, jos lisenssi uusitaan, varustajan valitsemassa satamassa. 5. Kyseisten varustajien on ilmoitettava kahden viikon kuluessa ja kymmenen päivän varoitusajalla tarkkailijoiden alukselle nousemista varten suunnitellut päivämäärät ja satamat. 6. Jos tarkkailija nousee alukselle muussa kuin kotimaassaan, varustajan on vastattava tarkkailijan matkakuluista. Jos alus poistuu Guinea-Bissaun kalastusalueelta guineabissaulaisen tarkkailijan ollessa aluksella, on kaikin keinoin pyrittävä varmistamaan tarkkailijan paluu Guinea-Bissauhun niin pian kuin mahdollista varustajan kustannuksella. 7. Jos tarkkailija ei ilmesty sovittuun paikkaan sovittuna aikana tai sitä seuraavien kahdentoista tunnin kuluessa, varustaja vapautuu ilman eri toimenpiteitä velvollisuudestaan ottaa kyseinen tarkkailija alukselle. 8. Tarkkailijaa on kohdeltava kuten aluksen päällystöä. Kun alus harjoittaa kalastustoimintaa Guinea-Bissaun vesillä, tarkkailijan tehtävänä on: 8.1 tehdä havaintoja alusten kalastustoiminnasta; 8.2 tarkistaa kalastusta harjoittavien alusten sijainti; 8.3 ottaa näytteitä biologisiin tarkoituksiin tieteellisten ohjelmien mukaisesti; 8.4 laatia luettelo käytetyistä pyydyksistä; 8.5 tarkastaa Guinea-Bissaun vesillä pyydettyjä saaliita koskevat tiedot kalastuspäiväkirjasta; 8.6 tarkastaa sivusaaliiden prosenttiosuudet ja tehdä arvio poisheitetyistä määristä; 8.7 ilmoittaa vähintään kerran viikossa radiolla kalastustiedot, joihin sisältyvät aluksella olevien pää- ja sivusaaliiden määrät. 9. Aluksen päällikön on huolehdittava kaikin hänen vastuulleen kuuluvin tavoin tarkkailijan fyysisestä ja henkisestä turvallisuudesta tämän suorittaessa tehtäviään. 10. Tarkkailijalla on oltava käytettävissään kaikki hänen tehtäviensä suorittamiseksi tarvittavat keinot. Aluksen päällikön on annettava hänen käyttöönsä tehtävän suorittamiseen tarvittavat viestintävälineet, kalastustoimintaan suoraan liittyvät asiakirjat eli kalastuspäiväkirja ja lokikirja sekä mahdollistettava pääsy aluksen eri osiin tehtävien helpottamiseksi. 11. Aluksella olonsa aikana tarkkailijan on: 11.1 kaikin mahdollisin tavoin huolehdittava siitä, ettei hänen alukseen tulonsa ja siellä olonsa keskeytä tai haittaa kalastustoimintaa; 11.2 kunnioitettava aluksella olevia varusteita ja laitteistoja sekä aluksen kaikkien asiakirjojen luottamuksellisuutta. 11.3 laadittava Guinea-Bissaun toimivaltaisille viranomaisille toimitettava kertomus toimistaan. Näiden viranomaisten on käsittelyn jälkeen ja viikon kuluessa lähetettävä kertomuksen kopio Euroopan komission Bissaussa sijaitsevalle lähetystölle. 12. Tarkkailujakson lopussa ennen alukselta poistumista tarkkailija laatii toimintakertomuksen, joka toimitetaan Guinea-Bissaun toimivaltaisille viranomaisille ja jonka jäljennös toimitetaan Euroopan komissiolle. Hän allekirjoittaa sen aluksen päällikön läsnä ollessa; tämä voi lisätä tai pyytää lisäämään siihen kaikki tarpeellisina pitämänsä huomiot, jotka hän vahvistaa allekirjoituksellaan. Tarkkailija antaa aluksen päällikölle jäljennöksen kertomuksesta poistuessaan alukselta. 13. Tarkkailijoille järjestetään aluksen rakenne huomioon ottaen laivanvarustajan kustannuksella samantasoinen ruokailu ja majoitus kuin päällystöllekin. Tarkkailijan aluksella olosta aiheutuvien kustannusten kattamiseen osallistuakseen laivanvarustajan on maksettava Guinea-Bissaun viranomaisille samanaikaisesti lisenssimaksun kanssa vuosittainen 12 euron suuruinen maksu bruttorekisteritonnia kohti kunkin Guinea-Bissaun vesillä kalastustoimintaa harjoittavan aluksen osalta sen kalastusaikaan suhteutettuna. 14. Tarkkailijan palkan ja sosiaalimaksut maksaa ministeriö. VIII luku – Tarkkailijat tonnikala-aluksilla Sopimuspuolet kuulevat toisiaan ja asianomaisia maita mahdollisimman pian alueellisten tarkkailijoiden järjestelmän määrittelystä ja toimivaltaisen alueellisen kalastusjärjestön valinnasta. IX luku – Valvonta 1. Euroopan yhteisö pitää I luvun 2 jakson 1 kohdan mukaisesti ajan tasalla olevaa luetteloa aluksista, joille on myönnetty tämän pöytäkirjan määräysten mukainen kalastuslisenssi. Luettelo annetaan tiedoksi kalastuksen valvonnasta vastaaville Guinea-Bissaun viranomaisille heti kun se on laadittu, ja sen jälkeen aina kun sitä päivitetään. 2. Laajasti vaeltavia lajeja pyydystävät alukset merkitään edellisessä kohdassa mainittuun luetteloon, kun on saatu ilmoitus tämän liitteen I luvun 2 jakson 3 kohdassa tarkoitetun ennakkomaksun maksamisesta. Laivanvarustajalle lähetetään tällöin oikeaksi todistettu jäljennös tonnikala-alusten luettelosta, jota on säilytettävä aluksella kalastuslisenssin asemasta, kunnes Guinea-Bissaun toimivaltainen viranomainen on myöntänyt kalastuslisenssin. 3. Troolarien tekniset tarkastuskäynnit 3.1 Kerran vuodessa ja vetoisuuden muuttuessa tai kalastusluokan muuttuessa siten, että käytetään eri pyydyksiä, yhteisön troolarien on saavuttava Guinea-Bissaun satamaan, jotta voimassa olevassa sääntelyssä säädetyt tarkastukset voidaan suorittaa. Tarkastukset on tehtävä 48 tunnin kuluessa aluksen satamaan saapumisesta. 3.2 Tarkastuskäynnin päätteeksi aluksen päällikölle myönnetään todistus, joka on voimassa yhtä kauan kuin lisenssikin ja jota pidennetään automaattisesti niiden alusten osalta, jotka sinä vuonna uusivat lisenssinsä. Enimmäisvoimassaoloaika on kuitenkin vuosi. Todistus on säilytettävä pysyvästi aluksessa. 3.3 Teknisen tarkastuskäynnin tarkoituksena on valvoa teknisten ominaisuuksien noudattamista ja aluksen pyydyksiä ja varmistaa, että guineabissaulaista miehistöä koskevia säännöksiä noudatetaan. 3.4 Tarkastuskäynteihin liittyvistä kuluista vastaavat varustajat, ja ne määritellään Guinea-Bissaun lainsäädännössä vahvistettujen tariffien mukaan. Ne eivät saa ylittää muilla aluksilla samoista palveluista tavallisesti maksettavia määriä. 3.5 Jos edellä olevan 3.1 ja 3.2 kohdan määräyksiä ei noudateta, kalastuslisenssi keskeytetään automaattisesti, kunnes varustaja täyttää velvoitteensa. 4. Alueelle tulo ja siltä poistuminen: Kaikkien sopimuksen mukaisesti Guinea-Bissaun kalastusalueella kalastustoimintaa harjoittavien Euroopan yhteisön alusten on ilmoitettava kalastuksesta vastaavan ministeriön radioasemalle päivämäärä ja kellonaika sekä sijaintinsa silloin, kun alus saapuu Guinea-Bissaun kalastusalueelle ja poistuu sieltä. Kalastuksesta vastaava ministeriö antaa tiedoksi laivanvarustajille radiokutsutunnuksen sekä radioaseman taajuuden ja lähetysajat lupaa myöntäessään. Jos radiota ei voida käyttää, tiedot voidaan välittää muulla tavoin, esimerkiksi teleksillä tai faksina (nro 20 11 57, nro 20 19 57, nro 20 69 50) tai sähkeitse. 4.1 Yhteisön alusten on ilmoitettava vähintään 24 tuntia aikaisemmin ministeriölle aikomuksestaan tulla Guinea-Bissaun kalastusalueille tai poistua niiltä. Tonnikala-alusten osalta kyseinen määräaika on kuusi tuntia. 4.2 Poistumisilmoituksen yhteydessä kunkin aluksen on ilmoitettava myös sijaintinsa ja aluksella olevien saaliiden määrä ja lajit. Nämä tiedonannot tehdään ensisijaisesti faksilla, mutta jos aluksella ei ole faksia, ne tehdään radiolla ja sähköpostitse. 4.3 Alus, joka tavataan kalastamasta ilman ministeriölle tehtyä ennakkoilmoitusta, katsotaan ilman lisenssiä kalastavaksi alukseksi. 4.4 Kalastuslisenssin myöntämisen yhteydessä on ilmoitettava myös faksinumero, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. 5. Valvontamenettely 5.1 Guinea-Bissaun kalastusalueilla kalastavien yhteisön alusten päälliköiden on sallittava kalastustoiminnan tarkastamisesta ja valvonnasta vastaavien Guinea-Bissaun viranomaisten alukselle pääsy ja helpotettava näiden tehtävien suorittamista. 5.2. Näiden viranomaisten läsnäolo aluksella ei saa kestää kauempaa kuin on tehtävien suorittamiseksi tarpeen. 5.3 Kunkin tarkastuksen jälkeen aluksen päällikölle annetaan todistus. 6. Aluksen pysäyttäminen 6.1 Ministeriö ilmoittaa Euroopan komissiolle komission Guinea-Bissaussa olevan lähetystön välityksellä 48 tunnin kuluessa tiedon jokaisesta yhteisön aluksesta, joka on pysäytetty ja johon on sovellettu seuraamuksia Guinea-Bissaun vesillä. 6.2 Euroopan komissiolle on samanaikaisesti toimitettava lyhyt selvitys pysäyttämiseen johtaneista olosuhteista ja syistä. 7. Aluksen pysäyttämistä koskeva selvitys 7.1 Aluksen päällikön on allekirjoitettava rannikkovaltion toimivaltaisen viranomaisen laatima selvitys. 7.2 Tämä allekirjoitus ei aiheuta muutoksia aluksen päällikön oikeuksiin ja puolustuskeinoihin, joihin hän voi vedota sen rikkomisen osalta, josta häntä epäillään. 7.3 Aluksen päällikkö voidaan voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti pakottaa ohjaamaan aluksensa toimivaltaisten viranomaisten osoittamaan satamaan. 8. Arviointikokous aluksen pysäyttämisen yhteydessä 8.1 Oletettua rikkomista koskevien todisteiden säilyttämiseksi tarkoitettuja toimenpiteitä lukuun ottamatta ei saa toteuttaa mitään aluksen päällikköä, miehistöä, lastia tai laitteita koskevia toimenpiteitä ennen kuin yhden työpäivän kuluessa edellä tarkoitettujen tietojen vastaanottamisesta on yhteisön pyynnöstä järjestetty Euroopan komission ja ministeriön välinen arviointikokous, johon voi myös osallistua kyseisen jäsenvaltion edustaja. 8.2 Kokouksessa sopimuspuolet luovuttavat toisilleen kaikki asiakirjat ja tiedot, joista voi olla hyötyä tilanteeseen johtaneiden seikkojen selvittämisessä. Varustamolle tai tämän edustajalle on ilmoitettava kokouksen tuloksista sekä kaikista pysäyttämisen mahdollisesti aiheuttamista toimenpiteistä. 9. Pysäyttämisen selvittäminen 9.1 Ennen mahdollisen oikeudellisen menettelyn aloittamista oletettu rikkominen on pyrittävä sovittamaan sovittelumenettelyllä. Tämä menettely päättyy viimeistään neljäntenä työpäivänä pysäyttämisestä. 9.2 Sovittelumenettelyn tapauksessa sovellettavan sakon suuruus määritellään Guinea-Bissaun lainsäädännön mukaisesti. 9.3 Jos asiaa ei ole saatu ratkaistua sovittelumenettelyllä ja jos se viedään toimivaltaisen oikeusviranomaisen käsiteltäväksi, varustajan on asetettava ministeriön osoittamaan pankkiin vakuus, jonka määrä vahvistetaan ottaen huomioon pysäytyksestä aiheutuneet kustannukset, sakkojen määrä ja korjaukset, jotka rikkomisesta vastuussa olevien on hoidettava. 9.4 Vakuutta ei voi peruuttaa ennen kuin oikeuskäsittely on päättynyt. Vakuus vapautetaan heti, kun oikeuskäsittely päättyy ilman, että kyseistä aluksen päällikköä tuomitaan. Jos päällikkö tuomitaan sakkoon, joka on määrältään pienempi kuin asetettu vakuus, ministeriö vapauttaa jäännöksen. 9.5 Alus päästetään lähtemään, ja se ja sen miehistö saavat poistua satamasta: - heti kun sovittelumenettelystä johtuvat velvoitteet on täytetty tai - oikeuskäsittelyn päättymistä odotettaessa pankkiin on asetettu edellä 9.3 kohdassa vakuus ja ministeriö on sen hyväksynyt. 10. Lainsäädännön noudattaminen Kaikki yhteisön alusten tekemiä rikkomuksia koskevat tiedot toimitetaan säännöllisesti komissiolle lähetystön välityksellä. 11. Uudelleenlastaus 11.1 Yhteisön alusten, jotka haluavat jälleenlaivata saaliitaan Guinea-Bissaun vesillä, on tehtävä se Guinea-Bissaun satamien redillä. 11.2 Kyseisten alusten varustajien on annettava ministeriölle vähintään 24 tuntia aikaisemmin seuraavat tiedot: - jälleenlaivausta aikovien kalastusalusten nimet, - rahtialuksen nimi, - jälleenlaivattava määrä tonneina lajeittain, - jälleenlaivauspäivä. 11.3 Jälleenlaivaus rinnastetaan Guinea-Bissaun kalastusalueelta poistumiseen. Alusten on sen vuoksi toimitettava toimivaltaisille viranomaisille saalisilmoitukset ja ilmoitettava, aikovatko ne jatkaa kalastusta vai poistua Guinea-Bissaun kalastusalueelta. 11.4 Muut kuin edellä olevissa kohdissa tarkoitetut saaliiden jälleenlaivaustoimenpiteet ovat kiellettyjä Guinea-Bissaun kalastusalueella. Tämän määräyksen rikkominen johtaa Guinea-Bissaun voimassa olevan lainsäädännön mukaisiin seuraamuksiin. 12. Saaliin purkamista tai jälleenlaivausta Guinea-Bissaun satamassa harjoittavien yhteisön alusten päälliköiden on sallittava Guinea-Bissaun tarkastajien toiminta ja helpotettava sitä. Kunkin satamassa tehdyn tarkastuksen jälkeen aluksen päällikölle annetaan todistus. X luku – Kalastusalusten satelliittiseuranta Sopimuspuolet pyrkivät sekakomiteassa vahvistamaan tämän sopimuksen mukaisesti kalastavien yhteisön kalastusalusten satelliittiseurantaan liittyvät säännöt, kun tekniset edellytykset ovat olemassa. LISÄYKSET 1 – Kalastuslisenssin hakemuslomake 2 – Saalis- ja pyyntiponnistustilastot 3 – Tonnikala-alusten kalastuspöytäkirja Lisäys 1 KALASTUSLISENSSIN HAKEMUSLOMAKE Viranomainen täyttää | Huomautukset | Kansallisuus ………………………………….. Lisenssin numero……………………………. Allekirjoituksen päivämäärä ……………… Myöntämispäivä:….............................. | ……………………………………………….. ……………………………………………….. ……………………………………………….. ………………………………………………... | HAKIJA Toiminimi: Numero kaupparekisterissä: Vastuuhenkilön etu- ja sukunimi: Syntymäaika ja -paikka: Ammatti: Osoite: Työntekijöiden lukumäärä: Edustajan nimi ja osoite:. ALUS Aluksen tyyppi: Rekisterinumero: Uusi nimi: Entinen nimi: Rakennuspäivä ja -paikka: Alkuperäkansallisuus: Pituus: Leveys: Syvyys: Bruttovetoisuus: Nettovetoisuus: Rakennusmateriaali: Pääkoneen merkki: Tyyppi: Teho hevosvoimina: Potkuri: Kiinteä: ( Kiintosääntöinen: ( Suutin: ( Nopeus: Kutsutunnus: Kutsutaajuus: Luettelo tutka-, navigointi- ja viestintävälineistä: Tutka: ( Kaikuluotain: ( Troolianturi: ( VHF: ( BLU: ( Navigaatiosatelliitti: ( Muu Miehistön lukumäärä: SÄILYTYSTAPA Jää: ( Jää ja jäähdytys: ( Jäädytys: suolavedessä: ( kuivana: ( jäähdytetyssä merivedessä: ( Kokonaiskylmäteho (FG) : Jäädytyskapasiteetti vuorokaudessa tonneina: Ruumien tilavuus: KALASTUSTYYPPI A. Pohjakalastus Rannikolla: ( Avomerellä: ( Troolin tyyppi: Pääjalkaiset: ( Katkaravut: ( Kalat: ( Troolin pituus: Siiman pituus: Silmäkoko troolin perässä: Silmäkoko troolin siivessä: Troolausnopeus: B. Suurten pelagisten lajien pyynti (tonnikala) Vavalla: ( Vapojen lukumäärä: ( Kurenuotalla: ( Verkon pituus : Syvyys: Säiliöiden lkm: Kapasiteetti (tonnia): C. Pitkäsiima- ja mertakalastus Pintapyydykset: ( Pohjapyydykset: ( Siiman pituus: Koukkujen lkm: Siimojen lukumäärä: Mertojen lukumäärä: MAISSA OLEVA LAITOS Osoite ja hyväksyntänumero: Toiminimi: Toiminnot: Myynti kotimaassa: ( Vientiin: ( Myyntiluvan luonne ja numero: Käsittely- ja varastointilaitosten kuvaus: Työntekijöiden lukumäärä: Huom.: Rastikaa oikea vastausruutu. Tekniset huomautukset Kansallisen ministeriön lupa Lisäys 2 KALASTUSMINISTERIÖ SAALIS- JA PYYNTIPONNISTUSTILASTOT Kuukausi: Vuosi: Aluksen nimi: | Koneteho: | Kalastusmenetelmä: | Kansallisuus: | Bruttovetoisuus (t): | Purkaussatama: | Päivämäärä | Kalastusalue | Verkonnostojen lukumäärä | Kalastustuntien lukumäärä | Kalalajit | TONNIKALA-ALUKSEN KALASTUSPÄIVÄKIRJA | Pitkäsiima | 1. Kalastusalue | Yli 12 meripeninkulman päässä perusviivasta sijaitsevat vedet, Guinea-Bissaun ja Senegalin yhteishoitoalue mukaan luettuna, pohjoisessa atsimuuttikulmaan 268° saakka | 2. Sallittu pyydys | Sallittuja ovat tavanomaiset troolit trooliovineen ja muut valikoivat pyydykset. Puomien käyttö on sallittu. Kaikentyyppisten pyydysten osalta sellaisten keinojen tai laitteiden käyttö, jotka tukkivat verkkojen silmät tai vähentävät niiden valikoivuutta, on kiellettyä. Kulumisen ja rikkoontumisen estämiseksi on kuitenkin sallittua kiinnittää pohjatroolipussien pohjalle verkosta tai muusta materiaalista valmistettu suoja. Kyseiset suojat kiinnitetään ainoastaan troolipussin etu- ja sivureunoille. Troolien takaosassa on sallittua käyttää suojavälineitä, jos ne koostuvat yhdestä verkonpalasta, joka on samaa materiaalia kuin pohja ja jonka silmät venytettyinä ovat vähintään 300 millimetriä. Troolin pohjaverkon lankojen, olivat ne yksinkertaisia tai punottuja, kaksinkertaistaminen on kiellettyä. | 3. Pienin sallittu silmäkoko | 70 mm | 4. Biologinen palautumisaika | Guinea-Bissaun lainsäädännön mukaisesti. Jos Guinea-Bissaun lainsäädännössä ei ole tätä koskevia säännöksiä, sopimuspuolet sopivat sekakomiteassa ja parhaiden saatavilla olevien, yhteisen tiedekomitean hyväksymien tieteellisten lausuntojen perusteella sopivimmasta biologisesta palautumisajasta. | 5. Sivusaaliit | Guinea-Bissaun lainsäädännön mukaisesti. Kalaa pyytävillä aluksilla voi olla tämän pöytäkirjan liitteessä olevassa III luvussa määritellyn kalastusmatkan lopussa enintään 9 % äyriäisiä ja 9 % pääjalkaisia kokonaissaaliista, joka on saatu Guinea-Bissaun kalastusalueella. Pääjalkaisia pyytävillä aluksilla voi olla tämän pöytäkirjan liitteessä olevassa III luvussa määritellyn kalastusmatkan lopussa enintään 9 % äyriäisiä kokonaissaaliista, joka on saatu Guinea-Bissaun kalastusalueella. Sallittujen sivusaalisprosenttien ylittämisestä seuraa Guinea-Bissaun lainsäädännön mukainen seuraamus. Sopimuspuolet neuvottelevat sekakomiteassa sallitun enimmäismäärän mahdollisesta tarkistamisesta. | 6. Sallittu vetoisuus / Maksut | Sallittu vetoisuus vuodessa (brt) | 4 400 | Maksut euroina brt:a kohti vuodessa | 229 euroa/brt/vuosi Kolmi- ja kuusikuukautisten lisenssien osalta maksut lasketaan suhteessa aikaan ja niitä korotetaan vastaavasti 3 ja 2 prosenttia lisenssien laatimiseen liittyvien toistuvien kulujen kattamiseksi. | 7. Huomautuksia: | Alusten toimintaedellytykset määritellään tämän pöytäkirjan liitteessä. | SELVITYS 2 - KALASTUSLUOKKA 2: KATKARAPUTROOLARIT | 1. Kalastusalue | Yli 12 meripeninkulman päässä perusviivasta sijaitsevat vedet, Guinea-Bissaun ja Senegalin yhteishoitoalue mukaan luettuna, pohjoisessa atsimuuttikulmaan 268° saakka | 2. Sallittu pyydys | Sallittuja ovat tavanomaiset troolit trooliovineen ja muut valikoivat pyydykset. Puomien käyttö on sallittu. Kaikentyyppisten pyydysten osalta sellaisten keinojen tai laitteiden käyttö, jotka tukkivat verkkojen silmät tai vähentävät niiden valikoivuutta, on kiellettyä. Kulumisen ja rikkoontumisen estämiseksi on kuitenkin sallittua kiinnittää pohjatroolipussien pohjalle verkosta tai muusta materiaalista valmistettu suoja. Kyseiset suojat kiinnitetään ainoastaan troolipussin etu- ja sivureunoille. Troolien takaosassa on sallittua käyttää suojavälineitä, jos ne koostuvat yhdestä verkonpalasta, joka on samaa materiaalia kuin pohja ja jonka silmät venytettyinä ovat vähintään 300 millimetriä. Troolin pohjaverkon lankojen, olivat ne yksinkertaisia tai punottuja, kaksinkertaistaminen on kiellettyä. | 3. Pienin sallittu silmäkoko | 40 mm Guinea-Bissau sitoutuu muuttamaan lainsäädäntöään 12 kuukauden kuluessa tämän pöytäkirjan voimaantulosta siten, että silmäkoko on osa-alueen lainsäädännön mukaisesti 50 mm ja sitä sovelletaan kaikkiin Guinea-Bissaun kalastusalueella toimiviin, äyriäisiä pyytäviin laivastoihin. | 4. Biologinen palautumisaika | Guinea-Bissaun lainsäädännön mukaisesti. Jos Guinea-Bissaun lainsäädännössä ei ole tätä koskevia säännöksiä, sopimuspuolet sopivat sekakomiteassa ja parhaiden saatavilla olevien, yhteisen tiedekomitean hyväksymien tieteellisten lausuntojen perusteella sopivimmasta biologisesta palautumisajasta. | 5. Sivusaaliit | Guinea-Bissaun lainsäädännön mukaisesti. Katkarapua pyytävillä aluksilla voi olla tämän pöytäkirjan liitteessä olevassa III luvussa määritellyn kalastusmatkan lopussa enintään 50 % pääjalkaisia ja kaloja kokonaissaaliista, joka on saatu Guinea-Bissaun kalastusalueella. Sallittujen sivusaalisprosenttien ylittämisestä seuraa Guinea-Bissaun lainsäädännön mukainen seuraamus. | 6. Sallittu vetoisuus / Maksut | Sallittu vetoisuus vuodessa (brt) | 4 400 | Maksut euroina brt:a kohti vuodessa | 307 euroa/brt/vuosi Kolmi- ja kuusikuukautisten lisenssien osalta maksut lasketaan suhteessa aikaan ja niitä korotetaan vastaavasti 3 ja 2 prosenttia lisenssien laatimiseen liittyvien toistuvien kulujen kattamiseksi. | 7. Huomautuksia: | Alusten toimintaedellytykset määritellään tämän pöytäkirjan liitteessä. | SELVITYS 3 – KALASTUSLUOKKA 3: VAPAPYYDYKSIÄ KÄYTTÄVÄT TONNIKALA-ALUKSET | 1. Kalastusalue: | Yli 12 meripeninkulman päässä perusviivasta sijaitsevat vedet, Guinea-Bissaun ja Senegalin yhteishoitoalue mukaan luettuna, pohjoisessa atsimuuttikulmaan 268° saakka Vapapyydyksiä käyttävät tonnikala-alukset saavat kalastaa elävällä syötillä kalastuskautensa aikana Guinea-Bissaun kalastusalueella. | 2. Sallittu pyydys ja tekniset toimenpiteet: | Vavat Kurenuotat, joissa käytetään elävää syöttiä: 16 mm Laajasti vaeltavia lajeja pyytävien alusten on noudatettava Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) vahvistamia, pyydyksiä ja niiden teknisiä määritelmiä koskevia toimenpiteitä ja suosituksia sekä kaikkia muita niiden kalastustoimintaan sovellettavia teknisiä toimenpiteitä. | 3. Sivusaaliit: | ICCAT:n ja FAO:n suositusten mukaisesti jättiläishain (Cetorhinus maximus), valkohain (Carcharodon carcharias), hietahain (Carcharias taurus) ja harmaahain (Galeorhinus galeus) pyynti on kiellettyä. | 4. Sallittu vetoisuus / Maksut | Maksu pyydettyä tonnia kohti | 25 euroa/tonni | Kiinteämääräinen vuosimaksu: | 500 euroa/20 tonnia | Niiden alusten lukumäärä, joilla on lupa kalastaa | 14 | 5. Huomautuksia: | Alusten toimintaedellytykset määritellään tämän pöytäkirjan liitteessä. | SELVITYS 4 - KALASTUSLUOKKA 4: NUOTTAA KÄYTTÄVÄT TONNIKALAN PAKASTUSALUKSET JA SIIMA-ALUKSET | 1. Kalastusalue: | Yli 12 meripeninkulman päässä perusviivasta sijaitsevat vedet, Guinea-Bissaun ja Senegalin yhteishoitoalue mukaan luettuna, pohjoisessa atsimuuttikulmaan 268° saakka | 2. Sallittu pyydys ja tekniset toimenpiteet: | Nuotta ja pintasiimat Laajasti vaeltavia lajeja pyytävien alusten on noudatettava Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) vahvistamia, pyydyksiä ja niiden teknisiä määritelmiä koskevia toimenpiteitä ja suosituksia sekä kaikkia muita niiden kalastustoimintaan sovellettavia teknisiä toimenpiteitä. | 3. Pienin sallittu silmäkoko | Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) vaatimukset | 4. Sivusaaliit: | ICCAT:n ja FAO:n suositusten mukaisesti jättiläishain (Cetorhinus maximus), valkohain (Carcharodon carcharias), hietahain (Carcharias taurus) ja harmaahain (Galeorhinus galeus) pyynti on kiellettyä. | 5. Sallittu vetoisuus / Maksut | Maksu pyydettyä tonnia kohti | 35 euroa/tonni | Kiinteämääräinen vuosimaksu: | 3 150 euroa/90 tonnia | Niiden alusten lukumäärä, joilla on lupa kalastaa | 23 | 6. Huomautuksia: | Alusten toimintaedellytykset määritellään tämän pöytäkirjan liitteessä. | LIITE III Hoitosuunnitelma 2007 – Äyriäiset ja pohjakalalajit | Laji | BRT 2006 | BRT 2007 | BRT:n erotus | BRT:n erotus (%) | Äyriäiset | 11 000 | 8 000 | -3 000 | -27 % | Pääjalkaiset | 8 000 | 5 600 | -2 400 | -30 % | Pohjakalat | 12 000 | 18 000 | 6 000 | 50 % | Pelagiset kalat | 20 000 | 23 000 | 3 000 | 15 % | Tonnikala | 49 000 | 49 000 | 0 | 0 % | YHTEENSÄ | 100 000 | 103 600 | 3 600 | 0 | Guinea-Bissau saavuttaa äyriäisten ja pääjalkaisten pyyntiponnistuksen rajoituksen tämän sopimuksen voimassaoloaikana pitämällä vuonna 2007 voimassa kolmansien maiden ja Euroopan yhteisön kanssa tehdyt nykyiset sopimukset, jollei anneta puoltavaa tieteellistä lausuntoa. Jos kolmansille maille 1 päivänä tammikuuta 2007 myönnettyjä kalastusmahdollisuuksia ei kuitenkaan käytetä, niitä ei tarvitse siirtää vuodelle 2008 ja sitä seuraaville vuosille. Näissä luokissa ei myönnetä lainkaan kalastusmahdollisuuksia vuokratuille aluksille. Eurooppalaisten yhtiöiden tai yritysten kanssa tehdyistä sopimuksista luovutaan lopullisesti ja ne sanotaan virallisesti irti kolmenkymmenen päivän kuluessa tämän pöytäkirjan voimaantulosta. Liite IV: Tavoitteita ja suoritusindikaattoreita koskevat peruselementit, jotka on otettava huomioon pöytäkirjan 3, 8 ja 9 artiklan yhteydessä Strategiset suuntaviivat ja tavoitteet | Indikaattorit | Terveyttä koskevien olosuhteiden parantaminen kalastusalan kehittämiseksi | Valmistelut vientiluvan saamiseksi | Tehdasaluksiin, veneisiin ja kalastusyrityksiin sovellettaviin hygieniaa ja terveyttä koskeviin vähimmäisvaatimuksiin liittyvien, parlamentin laatimien/hyväksymien sääntöjen täytäntöönpano Toimivaltaisen viranomaisen perustaminen CIPA:n saattaminen vaatimusten mukaiseksi (ISO 9000) Laboratoriossa välineet mikrobiologisten ja kemiallisten määritysten tekemiseksi Katkarapujen valvonta- ja analysointisuunnitelman (PNVAR 2008) hyväksyminen ja sisällyttäminen lainsäädäntöön Koulutettujen terveystarkastajien lukumäärä Hygieniavaatimuksia koskevan koulutuksen saaneiden terveysasiamiesten ja kalastusministeriön virkamiesten lukumäärä Vientilupa EU:hun saatu | Teollista ja pienimuotoista kalastusta harjoittavan laivaston nykyaikaistaminen ja saattaminen terveysvaatimusten tasolle | Vaatimusten mukaisiksi saatettujen tehdasalusten lukumäärä Soveltuvammista materiaaleista valmistetuilla veneillä korvattujen puuveneiden määrä (lukumäärä ja prosenttiosuus) Kylmälaitteilla varustettujen veneiden lukumäärä Purkamispaikkojen lukumäärää lisätty Pienimuotoista ja rannikkokalastusta harjoittavat alukset saatettu vastaamaan terveysvaatimuksia (lukumäärä ja prosenttiosuus) | Infrastruktuurien, erityisesti satamainfrastruktuurien kehittäminen | Bissaun satama kunnostettu ja kalastussatamaa laajennettu Pienimuotoisessa ja teollisessa kalastuksessa pyydettyjen saaliiden purkamiseen käytettävän Bissaun sataman kalatori kunnostettu vaatimuksia vastaavaksi Bissaun satama saatettu kansanvälisten vaatimusten mukaiseksi (SOLAS-yleissopimuksen ratifiointi) Hylyt poistettu satamasta | Kalastustuotteiden menekinedistäminen (aluksista purettujen ja jalostettujen tuotteiden terveyttä ja kasvinterveyttä koskevat vaatimukset) | Kalastustuotteiden tarkastusjärjestelmä mukautettu ja toimintakykyinen Hygieniasäännöistä tiedotetaan alan toimijoille (järjestettyjen koulutusten ja koulutettujen henkilöiden lukumäärä) Analysointilaboratorio saatettu toimintakykyiseksi Kunnostettujen pienimuotoisessa kalastuksessa saatujen saaliiden purkamis- ja jalostuspaikkojen lukumäärä Ulkomaisten yksityisten toimijoiden kanssa toteutettavien teknisten ja kaupallisten kumppanuuksien kannustaminen Guineabissaulaisten tuotteiden ekomerkkijärjestelmä | Kalastusalueen seurannan, tarkastusten ja valvonnan parantaminen | Parannettu lainsäädäntö | Kalastusministeriön ja puolustusministeriön välinen tarkastuksia ja valvontaa koskeva sopimus hyväksytty Kansallinen seuranta-, tarkastus- ja valvontasuunnitelma hyväksytty ja pantu täytäntöön | Seurannan, tarkastusten ja valvonnan vahvistaminen | Riippumattomien valantehneiden tarkastajien ryhmä toimintakykyinen (palkattujen ja koulutettujen henkilöiden lukumäärä) ja vastaavat budjettimäärärahat kirjattu varainhoitolakiin Merikalastuksen valvontapäivien lukumäärä: 250 päivää/vuosi pöytäkirjan voimassaolon lopussa Satamassa ja merellä tehtyjen tarkastusten lukumäärä Ilmavalvonnan puitteissa tehtyjen tarkastusten lukumäärä Julkaistujen tilastotiedotteiden lukumäärä Tutkan kattavuusaste VMS-järjestelmän kattavuusaste koko laivaston osalta Käyttöön otettuihin valvontatekniikoihin mukautettu koulutusohjelma (koulutustuntien määrä, koulutettujen teknikkojen lukumäärä jne.) | Alusten pysäyttämisten seuranta | Pysäyttämisjärjestelmän avoimuus, seuraamukset ja sakkojen maksaminen parantuneet Sakkojen maksamista koskevaa lainsäädäntöä parannettu ja käyttöön on otettu muiden kuin rahallisten sakkojen maksukielto Sakkojen perintäjärjestelmää parannettu Perityistä sakoista julkaistaan vuosittain tilastot Niitä aluksia, joille on määrätty seuraamuksia, koskeva musta lista otettu käyttöön Seuraamuksista laaditaan ja julkaistaan vuosittain tilastot FISCAPin vuosikertomus julkaistu | Kalastuksenhoidon parantaminen | Katkaravun ja pääjalkaisten pyyntiponnistuksen hallinnointi | Kolmansien maiden ja Euroopan yhteisön kanssa tehdyt nykyiset sopimukset voimassa vuonna 2007. Jos kolmansille maille 1 päivänä tammikuuta 2007 myönnettyjä kalastusmahdollisuuksia ei kuitenkaan käytetä, niitä ei tarvitse siirtää vuodelle 2008 ja sitä seuraaville vuosille. Näissä luokissa ei myönnetä lainkaan kalastusmahdollisuuksia vuokratuille aluksille. Eurooppalaisten yhtiöiden tai yritysten kanssa tehdyistä sopimuksista luovuttu lopullisesti ja ne on sanottu virallisesti irti kolmenkymmenen päivän kuluessa tämän pöytäkirjan voimaantulosta. | Kalavarojen tutkimuksen nykyaikaistaminen ja vahvistaminen | CIPA:n tutkimuskapasiteettia parannettu | Kalakantoja koskevien tietojen parantaminen | Vuotuinen troolaus suoritettu Arvioitujen kantojen lukumäärä Tutkimusohjelmien lukumäärä Tärkeimpien kalavarojen tilanteesta annettujen suositusten määrä ja niiden suositusten määrä, joita on noudatettu (erityisesti liikakalastettujen kantojen kalastuksen kieltämistä ja säilyttämistä koskevat toimenpiteet) Vuotuisten pyyntiponnistusten arviointi kehittämissuunnitelman kohteina olevien lajien osalta Operationaalisen pyyntiponnistuksen hallinnointiväline (tietokannan luominen, tilastolliset valvontavälineet, laivastonhallinnosta vastaavien yksiköiden verkottuminen, tilastotiedotteiden julkaiseminen jne.) | Kalastuksen hallittu kehittäminen | Teollista kalastusta koskeva vuotuinen hoitosuunnitelma hyväksytty ennen asianomaisen vuoden alkua Liikakalastettujen kalavarojen elvytyssuunnitelma hyväksytty ja pantu täytäntöön Talousvyöhykkeellä pidetään alusrekisteriä, myös pienimuotoisesta kalastuksesta Laadittujen, toteutettujen ja arvioitujen kehittämissuunnitelmien lukumäärä | Kalastus- ja meritalousministeriön teknisten palvelujen sekä alan hallintoon liittyvien palvelujen tehokkuuden parantaminen | Hallinnollisten valmiuksien vahvistaminen Koulutus- ja kierrätysohjelman laatiminen ja soveltaminen (koulutettujen toimijoiden määrä, koulutustuntien määrä jne.) Kumppanien kanssa toteutettavaa yhteensovittamista ja yhteistyötä koskevien menettelyjen lujittaminen Kalastusta koskevien tietojen keruuta ja tilastollista seurantaa koskevan järjestelmän vahvistaminen | Lisenssien hallintojärjestelmän ja alusten seurantajärjestelmän vahvistaminen | Teknikoille suunnattujen koulutustuntien määrä Koulutettujen teknikoiden lukumäärä Palvelujen ja tilastojen verkottaminen | SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS EHDOTUKSEN NIMI: Ehdotus: neuvoston asetus Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen tekemisestä LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ 11. Kalastus- ja meriasiat 1103. Kansainvälinen kalatalous ja merioikeus BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT Budjettikohdat: 110301: Kansainväliset kalastussopimukset 11010404: Kansainväliset kalastussopimukset, hallintomenot Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto: Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun tasavallan välistä kalastussopimusta koskevan pöytäkirjan voimassaolo päättyy 15. kesäkuuta 2007. Uusi pöytäkirja on voimassa neljä vuotta eli 16. päivästä kesäkuuta 2007 15. päivään kesäkuuta 2011. Pöytäkirjassa vahvistetaan taloudellinen korvaus, kalastustoimien luokat ja yhteisön alusten kalastustoimintaa koskevat edellytykset Guinea-Bissaun kalastusalueilla. Budjettitiedot (rivejä lisätään tarvittaessa): Budjettikohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitusnäkymien otsake | 110301 | Pakoll. [4] | JM [5] | EI | EI | EI | nro 2 | 11010404 | Pakoll. | EI-JM[6] | EI | EI | EI | nro 2 | YHTEENVETO RESURSSEISTA Taloudelliset resurssit Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM) milj. euroa (neljän desimaalin tarkkuudella) f | MSM yhteensä yhteisrahoitus mukaan luettuna | a + c + d + e + f | Ks. alaviitteet 7 ja 8 | 8,6128 | 8,6128 | 8,6128 | 8,6528 | 34,4912 | Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa X Ehdotus on rahoitussuunnitelman mukainen. ( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista. ( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen[9] määräysten soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista). Vaikutukset tuloihin X Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin. ( Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin: Huomautus: Tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskutapaa koskevat täsmennykset ja huomautukset esitetään erillisessä liitteessä. milj. euroa (neljän desimaalin tarkkuudella) Ennen toteutusta [vuosi n–1] | Toteutuksen jälkeen | Henkilöstön määrä yhteensä | 0,85 | 0,85 | 0,85 | 0,85 | OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun välistä kalastussopimusta koskevan edellisen pöytäkirjan voimassaolo päättyy 15. kesäkuuta 2007. Uusi pöytäkirja kattaa 16. kesäkuuta 2007 ja 15. kesäkuuta 2011 välisen ajan. Uuden kalastuskumppanuussopimuksen päätavoitteena on tiivistää yhteistyötä Euroopan yhteisön ja Guinea-Bissaun välillä tavoitteena luoda kumppanuuspuitteet kestävän kalastuspolitiikan kehittämiselle ja Guinea-Bissaun kalastusalueen kalavarojen järkevälle hyödyntämiselle. Uuden pöytäkirjan pääkohdat ovat seuraavat: - Kalastusmahdollisuudet : katkaraputroolarit: 4 400 brt; kalaa ja pääjalkaisia pyytävät troolarit: 4 400 brt; 19 nuottaa käyttävää tonnikala-alusta, 14 vapapyydystä käyttävää alusta ja 4 pitkäsiima-alusta jaettuna seuraavasti (jakoperusteina on käytetty edellisen pöytäkirjan kalastusmahdollisuuksien jakoa, jäsenvaltioiden hakemuksia sekä jäsenvaltioiden aiempaa käyttöastetta luokittain): ( katkaraputroolarit: Espanja 1 421, Italia 1 776, Portugali 1 066, Kreikka 137 ( kaloja ja pääjalkaisia pyytävät troolarit: Espanja 3 143, Italia 786, Kreikka 471 ( nuottaa käyttävät tonnikala-alukset: Ranska 9, Espanja 10 ( pintasiima-alukset: Portugali 4 ( vapapyydyksiä käyttävät tonnikala-alukset: Ranska 4, Espanja 10 - Vuosittainen taloudellinen korvaus: 7 miljoonaa euroa - Vuotuinen erityiskorvaus hygieniavaatimuksia ja valvontaa varten : 0,5 miljoonaa euroa - Ehdollinen korotus , suhteessa kalastusoikeuksien käytön optimointiin: yksi miljoona euroa vuodessa (enintään) - Laivanvarustajien maksamat maksut ja ennakot [10]: nuotta- ja siima-alusten maksu on 35 euroa tonnilta ja vapapyydyksiä käyttävien alusten maksu 25 euroa tonnilta Guinea-Bissaun kalastusalueelta pyydettyä tonnikalaa kohti. Vuotuiseksi ennakoksi vahvistetaan 3 150 euroa nuottaa käyttävää tonnikala-alusta ja siima-alusta kohti ja 500 euroa vapapyydyksiä käyttävää tonnikala-alusta kohti. Kalaa ja pääjalkaisia pyytävien troolareiden vuosimaksu on 229 euroa ja katkaraputroolareiden 307 euroa. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut Jos yhteisö ei toteuttaisi toimenpiteitä uuden kalastuskumppanuussopimuksen tekemiseksi, kenttä olisi avoin yksityisille sopimuksille, jotka eivät takaisi kestävää kalastusta. Yhteisö toivoo myös, että Guinea-Bissau tekee tämän kalastuskumppanuussopimuksen myötä yhteisön kanssa tehokasta yhteistyötä alueellisen kalastuskomitean (CSRP), Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) ja Itäisen Keski-Atlantin kalastuskomitean (CECAF) kaltaisilla alueellisilla foorumeilla laittoman kalastuksen torjunnan ja kalakantojen asianmukaisen hoidon alalla. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa Kalastussopimuksista neuvotteleminen ja niiden tekeminen kolmansien maiden kanssa ovat linjassa sen yleistavoitteen kanssa, jolla pyritään turvaamaan yhteisön laivaston – myös kaukaisilla vesillä toimivan laivaston – perinteiset kalastustoimet ja kehittämään suhteita kumppanuuden hengessä tavoitteena parantaa kalavarojen kestävää hyödyntämistä yhteisön vesien ulkopuolella ottaen huomioon ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset näkökohdat. Toimintoperusteisen johtamismallin yhteydessä käytetään seuraavia indikaattoreita sopimuksen täytäntöönpanon seurannan varmistamiseksi: ( kalastusmahdollisuuksien käyttöasteen seuranta; ( saaliita ja sopimuksen kaupallista arvoa koskevien tietojen kerääminen ja analysointi; ( vaikutukset työllisyyteen ja lisäarvoon yhteisössä; ( vaikutukset yhteisön markkinoiden vakauttamiseen; ( vaikutukset sellaisiin yleistavoitteisiin kuin köyhyyden vähentäminen Guinea-Bissaussa, mukaan luettuna vaikutukset työllisyyteen, infrastruktuurien kehittämiseen ja valtion talousarvion tukemiseen; ( teknisten kokousten ja sekakomitean kokousten määrä. Toteutustapa (alustava) X Keskitetty hallinnointi X komissio hallinnoi suoraan VALVONTA JA ARVIOINTI Valvontamenettely Komissio (kalastuksen pääosasto yhdessä Guinea-Bissaussa sijaitsevan Euroopan komission lähetystön kanssa) varmistaa kyseisen sopimuksen täytäntöönpanon seurannan erityisesti kalastusmahdollisuuksien käytön ja saalistietojen osalta. Arviointi Vuosien 2001–2006[11] pöytäkirjan perusteellinen arviointi toteutettiin ja saatettiin päätökseen riippumattoman konsulttiryhmän avustuksella joulukuussa 2005 uutta pöytäkirjaa koskevien neuvotteluiden aloittamista ajatellen. Ennakkoarviointi Arvioinnin perusteella sopimuksesta katsottiin koituvan yhteisölle seuraavat edut: - Guinea-Bissaun kanssa tehtävä kalastussopimus vastaa Euroopan laivastojen tarpeita, ja se edistää yhteisön troolareiden ja tonnikala-alusten toiminnan kannattavuutta Atlantilla. - Yhteisymmärryspöytäkirjan arvioidaan edistävän Euroopan kalastusalan kannattavuutta, koska sen myötä sen soveltamisalaan kuuluvat yhteisön alukset ja alat saavat pysyvän oikeudellisen ympäristön ja keskipitkän aikavälin näkyvyyden. Arvioinnin mukaan Guinea-Bissaulle sopimuksesta koituvia etuja olisivat pääasiassa seuraavat: - Kalastussopimus vahvistaa kalastusalan institutionaalisia valmiuksia, koska se parantaa vientiin liittyvää valvontaa, tutkimusta, seuranta-, tarkastus- ja valvontatoimia, koulutusta ja pienimuotoisen kalastuksen kannattavuutta. - Kalastussopimuksella on myös merkittävä vaikutus Guinea-Bissaun talousarvion vakauteen ja poliittiseen vakauteen. Yhteisön alusten saamien saaliiden suoran kaupallisen arvon lisäksi sopimuksella on selkeitä hyödyllisiä vaikutuksia, joita ovat mm.: - kalastusalusten miehistön työllisyyden turvaaminen, - työllisyyden kerrannaisvaikutukset satamissa, kalahuutokaupoissa, jalostusteollisuudessa, telakoilla, palvelualoilla jne., - työmahdollisuuksien sijainti alueilla, joilla ei ole tarjolla vaihtoehtoja, - vaikutus kalan tarjontaan yhteisössä. - Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo : Yhteisön tekemä kalastussopimus turvaa myös kummallekin sopimuspuolelle asettamillaan velvoitteilla kalakantojen moitteettoman hoidon, jota ei aina voida taata yksityisillä sopimuksilla. Sopimuksen liitteessä III vahvistetaan kunkin kalastusluokan enimmäispyyntiponnistus, millä varmistetaan kalavarojen kestävä hoito. Lisäksi kalastussopimus luo työpaikkoja niin EY:n kuin kolmannenkin maan merimiehille. Kalastussopimuksen osuus Guinea-Bissaun alakohtaisen kalastuspolitiikan resursseista on merkittävä. Kalastussopimuksen ansiosta paranevat myös kalastustuotteiden terveys- ja hygieniaolosuhteet. - Riskit ja vaihtoehdot : Guinea-Bissaun kanssa tehtävän kalastuspöytäkirjan pääasiallinen riski liittyy siihen, että erityisesti katkarapujen liikakalastus aiheuttaa kannattamattomuutta. Tämä riski torjutaan noudattamalla sopimuksen liitteessä III olevaa hoitosuunnitelmaa. Sopimuksen taloudellisen arvon ennakkoarviointi ja yhteisön rahoitusosuus Vuosien 2007–2011 pöytäkirjaan liittyvä taloudellinen korvaus on 7 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi myönnetään erityistä lisäkorvausta, jonka suuruus on 500 000 euroa vuodessa ja joka myönnetään tukemaan terveysvaatimusten noudattamista sekä seuranta-, tarkastus- ja valvontapolitiikan toteuttamista. Pöytäkirjassa määrätään myös vuotuisesta yhden miljoonan euron lisäsummasta kalastusmahdollisuuksien käytön optimoimiseksi. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta): Arviointikertomuksessa suositetaan, että katkaravun pyyntiponnistusta pienennetään ja että kalaa/pääjalkaisia pyytävien alusten pyyntiponnistus pidetään vuosien 2001–2006 pöytäkirjan tasolla[12]. Myös tonnikala-alusten (nuottaa ja vapaa käyttävät alukset) osalta suositellaan lukumäärän pitämistä samana; siima-alusten kalastusmahdollisuuksien vähentämistä suositetaan harkittavaksi. Uudessa sopimuksessa otetaan huomioon nämä suositukset, sillä sen liitteessä III määrätään rajoittavista toimenpiteistä pyyntiponnistuksen hallinnointisuunnitelman käyttöönottamiseksi. Tämän suunnitelman mukaan Guinea-Bissau sitoutuu vähentämään katkaravun ja pääjalkaisten pyyntiponnistusta kieltämällä tällaisten alusten vuokraamisen, luopumalla eurooppalaisten yhtiöiden tai yritysten kanssa tehdyistä sopimuksista ja sanomalla ne irti sekä ottamalla käyttöön mahdollisuuden määrätä troolikalastuksessa biologisia palautumisaikoja. Lisäksi kalastusmahdollisuuksien käytön optimointimekanismilla voidaan edistää kalavarojen kokonaishoitoa. Uusi sopimus sisältää taloudellisen tuen Guinea-Bissaun hallituksen määrittelemän alakohtaisen kalastuspolitiikan osana toteutettavien aloitteiden tukemiseen ja täytäntöönpanoon. Yhteisön ja Guinea-Bissaun hallituksen on sovittava yhdessä kyseistä taloudellista tukea koskevasta monivuotisesta alakohtaisesta ohjelmasta (35 % taloudellisen korvauksen kokonaismäärärahasta eli 2,450 miljoonaa euroa). Ohjelma toteutetaan osapuolten välistä tiiviistä ja jatkuvaa vuoropuhelua käyden. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit Jatkona joulukuussa 2005 päätökseen saatetulle selvitykselle (ks. 6.2 kohta) ja alueen kestävän kalastuksen turvaamiseksi taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristövaikutuksia koskeva arvio tehdään vastaisuudessa aina ennen pöytäkirjan uusimista. Kohdassa 5.3 lueteltuja indikaattoreita käytetään jälkiarvioinnin tekemiseen. Petostentorjunta Yhteisön sopimuksen nojalla maksaman taloudellisen korvauksen käyttö kuuluu kyseisen suvereenin kolmannen valtion yksinomaiselle vastuulle. Komissio sitoutuu kuitenkin pyrkimään pysyvään poliittiseen dialogiin ja yhteisymmärrykseen, jotta sopimuksen hallinnointia voitaisiin parantaa ja kalavarojen kestävää hoitoa koskevaa yhteisön osuutta lisätä. Kaikkiin komission kalastussopimusten nojalla suorittamiin maksuihin sovelletaan kaikissa tapauksissa komission tavanomaisia talousarvio- ja rahoitusmenettelyitä ja sääntöjä. Näin voidaan muun muassa tunnistaa varmuudella kolmansien valtioiden pankkitilit, joille taloudellinen korvaus maksetaan. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (neljän desimaalin tarkkuudella) 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | YHTEENSÄ | Toimi 1 | Ks. alaviitteet 7 ja 8. | Toimi 2 | Toimi 3 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt [15](11 01 01) | A*/AD | 0,25 | 0,25 | 0,25 | 0,25 | B*, C*/AST | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 0,3 | Momentilta 11 01 02 rahoitettava henkilöstö[16] | Momentilta 11 01 04 04 rahoitettava muu henkilöstö[17] | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 0,3 | YHTEENSÄ | 0,85 | 0,85 | 0,85 | 0,85 | Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus - Neuvottelijan avustaminen kalastussopimusneuvotteluissa ja niiden valmistelussa: - kalastussopimusten tekemiseen tähtääviin neuvotteluihin osallistuminen kolmansien maiden kanssa, - arviointikertomusten ja strategiamuistioiden valmistelu komissaarille, - komission kantojen esitteleminen ja puolustaminen neuvoston ulkoista kalastuspolitiikkaa käsittelevässä työryhmässä, - jäsenvaltioiden välisten kompromissien löytämiseen osallistuminen ja niiden saattaminen lopullisiin sopimusteksteihin. - Sopimusten täytäntöönpanon seuranta: - kalastussopimusten päivittäinen seuranta, - taloudellista korvausta, kohdennettuja toimia ja vastuullisen kalastuksen kehittämistä koskevien maksusitoumusten ja maksumääräysten valmistelu ja tarkastaminen, - säännöllinen raportointi sopimusten täytäntöönpanosta, - sopimusten arviointi: tieteelliset ja tekniset näkökohdat, - neuvoston asetus- ja päätösluonnosten valmistelu, sopimustekstien laadinta, - hyväksymismenettelyjen käynnistäminen ja seuranta. - Tekninen apu: - komission kannan valmistelu sekakomiteaa varten. - Toimielinten väliset suhteet: - komission edustaminen neuvottelumenettelyyn liittyvissä asioissa neuvostossa, Euroopan parlamentissa ja suhteissa jäsenvaltioihin, - vastausten laatiminen parlamentin jäsenten kirjallisiin ja suullisiin kysymyksiin. - Yksiköiden välinen koordinointi ja komission sisäiset lausuntokierrokset: - yhteyshenkilönä toimiminen muiden pääosastojen suuntaan sopimusten neuvottelemista ja seurantaa koskevissa asioissa, - komission sisäisten lausuntokierrosten toteuttaminen ja tiedusteluihin vastaaminen. - Arviointi: - vaikutusarvioinnin ajantasaistamiseen osallistuminen, - tavoitteiden saavuttamisen ja määrällisten indikaattoreiden analysointi. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö) (Jos lähteitä on useita, ilmoitetaan kustakin lähteestä peräisin olevien virkojen ja/tai toimien määrä) X Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet ( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta 2008 koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet ( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet ( Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely) ( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (11 01 04/05 – hallintomenot) Euroina Budjettikohta: 11010404 (numero ja nimike) | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | YHTEENSÄ | 1. Tekninen ja hallinnollinen apu (henkilöstökust. mukaan luettuina) | Toimeenpanovirastot[18] | Muu tekninen ja hallinnollinen apu | - sisäinen[19] | 23 400 | 23 400 | 23 400 | 23 400 | 93 600 | - ulkoinen [20] | 40 000 | 40 000 | Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä | 23 400 | 23 400 | 23 400 | 63 400 | 133 600 | 8.2.5 Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään Euroina Henkilöstön laji | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | YHTEENSÄ | Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (11 01 01) | 64 350 | 64 350 | 64 350 | 64 350 | 257 400 | Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.) (budjettikohta ilmoitettava) | Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 64 350 | 64 350 | 64 350 | 64 350 | 257 400 | Laskelma – Virkamiehet ja sopimussuhteiset toimihenkilöt Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1. - 1A = 117 000 € *0,25 = 29 250 € 1B = 117 000 € *0,15 = 17 550 € 1C = 117 000 € *0,15 = 17 550 € Välisumma: 64 350 € (0,0644 milj. euroa vuodessa) [Senegalin lähetystön sopimussuhteisten toimihenkilöiden kustannukset eli 117 000 € *0,2 = 23 400 € esitetään kohdassa 8.2.4, koska ne kuuluvat muihin viitemäärään sisältyviin hallintomenoihin.] Kaikki yhteensä: 87 750 euroa vuodessa (0,0877 milj. euroa vuodessa) Laskelma – momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1. 8.2.6 Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään Euroina 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | YHTEENSÄ | 11 01 02 11 01 – Virkamatkat | 15 000 | 15 000 | 15 000 | 15 000 | 60 000 | 11 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset | XX 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset[21] | 10 000 | 10 000 | 10 000 | 10 000 | 40 000 | XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset | XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät | 2. Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) | 3. Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) | Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 25 000 | 25 000 | 25 000 | 25 000 | 100 000 | [1] EUVL C […], [..].[..].[….], s. [..]. [2] EUVL C […], [..].[..].[….], s. [..]. [3] EYVL L 73, 15.3.2001, s. 8. [4] Pakolliset menot [5] Jaksotetut määrärahat. [6] Jaksottamattomat määrärahat. [7] Mukaan luettuna lisäkorvaus, jonka suuruus on enintään yksi miljoona euroa vuodessa ja jonka yhteisö myöntää Guinea-Bissaulle pöytäkirjan 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jos tämän pöytäkirjan 1 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien käyttö yhteisön alusten toimesta paranee. Lisäkorvaus myönnetään kuitenkin suhteessa kalastusmahdollisuuksien lisääntymiseen, ja se pysyy tässä pöytäkirjassa määrätyissä rajoissa. [8] Kalastusmahdollisuuksia voidaan lisätä pöytäkirjan mukaisesti yhteisestä sopimuksesta, jos lisäys ei tieteellisen komitean päätelmien mukaan vaaranna Guinea-Bissaun kalavarojen kestävää hoitoa. Tällöin taloudellista korvausta korotetaan aikaan suhteutettuna. Yhteisön maksama vuosittainen kokonaismäärä ei kuitenkaan voi olla yli kaksinkertainen pöytäkirjan 2 artiklan 1 kohdassa ilmoitettuun määrään verrattuna (7 miljoonaa euroa). Tämä taloudellisen korvauksen korottaminen voidaan kuitenkin tehdä ainoastaan, jos talousarvio sen sallii. [9] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta. [10] Laivanvarustajien maksamilla ennakoilla ja maksuilla ei ole vaikutusta yhteisön talousarvioon. [11] Arvioinnin kohteena olleen pöytäkirjan voimassaoloa jatkettiin vuodella; ks. 11. heinäkuuta 2006 tehty neuvoston päätös 2006/511/EY ja 10. lokakuuta 2006 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1491/2006. [12] Voimassa olevan pöytäkirjan jälkiarviointi ja tulevan pöytäkirjan ennakkoarviointi. [13] Kuten kuvattu kohdassa 5.3. [14] Ks. pöytäkirjan 2 artiklan 2 kohta. [15] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään. [16] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään. [17] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään. [18] Tässä on viitattava asianomaisia toimeenpanovirastoja koskeviin rahoitusselvityksiin. [19] Tämä meno koskee kalastusalan asiantuntijan toimea (sopimussuhteinen toimihenkilö), jonka toimipaikka on EY:n Senegalissa sijaitseva lähetystö ja joka rahoitetaan budjettikohdasta 11010404. [20] Ks. alaviite 12. [21] Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.