[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO | Bryssel 25.7.2007 KOM(2007) 443 lopullinen 2007/0163 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan koulutussäätiön perustamisesta (uudelleenlaadittu) (komission esittämä) PERUSTELUT Johdanto Euroopan koulutussäätiö, jäljempänä myös ’säätiö’, on 7 päivänä toukokuuta 1990 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 1360/90[1] perustettu EU:n erillisvirasto. Säätiön toimipaikka on Torinossa, Italiassa. Perustamisasetuksensa mukaan säätiön tavoitteena on edistää ammatillisen koulutuksen järjestelmien kehittämistä kumppanimaissa säätiön maantieteellisellä toiminta-alueella. Euroopan koulutussäätiö perustettiin alun perin tukemaan ammatillisen koulutuksen alalla annettavaan ulkoiseen apuun liittyvän Phare-ohjelman toteuttamista. Perustamisasetuksen kolmen myöhemmän muutoksen jälkeen säätiön maantieteellinen toiminta-alue on kuitenkin laajentunut käsittämään aikaisempien Tacis-, Cards- ja Meda-ohjelmien piiriin kuuluvat maat. Sen jälkeen, kun säätiön perustamisasetusta viimeksi muutettiin, Euroopan unionin toimintamuodot ovat merkittävästi muuttuneet sekä koulutuksen että ulkosuhteiden alalla, kun näiden alojen politiikan toteuttamiseksi on otettu käyttöön uusia välineitä. Siksi katsotaan, että säätiön perustamisasetusta on jälleen tarpeen muuttaa uuden kehityksen ottamiseksi huomioon, säätiön aseman ja tehtävien saattamiseksi ajan tasalle ja kestävän perustan luomiseksi sen toiminnalle tulevaisuudessa. Komissio esitti vuonna 2005 luonnoksen toimielinten väliseksi sopimukseksi Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä[2]. Tämä vielä ehdotusasteella oleva toimintakehys on ensi sijassa tarkoitettu ohjaamaan komission toimintaa perustettaessa uusia erillisvirastoja, mutta sen periaatteet olisi otettava huomioon ehdotettaessa merkittäviä muutoksia olemassa olevien erillisvirastojen perustamisasetuksiin, jotta pitkällä aikavälillä saavutettaisiin yhdenmukaisuus keskeisissä kysymyksissä. Tämä ehdotus on laadittu ottaen huomioon ne periaatteet, jotka on esitetty mainitussa luonnoksessa toimielinten väliseksi sopimukseksi. Lisäksi tämän säädösehdotuksen tarkoituksena on Euroopan koulutussäätiön perustamisasetuksen uudelleenlaatiminen säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28 päivänä marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen[3] mukaisesti. Ehdotuksen tausta ja tavoitteet Viimeaikainen kehitys ammatillisen koulutuksen alalla Euroopan koulutussäätiön tehtävänkuva perustamisasetuksen mukaan on edistää ammatillisen koulutuksen järjestelmien kehittämistä kumppanimaissa. EU:n koulutuspolitiikassa on viime vuosina siirrytty eri alojen erottelusta tarkastelemaan elinikäistä oppimista kokonaisuutena, jossa koulutus nähdään osana kaikenkattavaa oppimisjärjestelmää, johon kuuluvat ensimmäisen ja toisen asteen koulutus, korkeakoulutus, perus- ja jatkotason ammatillinen koulutus sekä jatko- ja aikuiskoulutus. Lisäksi elinikäistä oppimista pidetään keskeisenä tekijänä Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi, sillä sen avulla ihmiset voivat hankkia sellaista tietoa, taitoa ja osaamista, jonka avulla he kykenevät työskentelemään ja elämään aktiivisina kansalaisina dynaamisessa ja nopeasti muuttuvassa taloudessa ja yhteiskunnassa. Tästä näkökulmasta perinteistä ammatillista koulutusta, jonka on katsottu tarkoittavan työhön liittyvien taitojen hankkimista hyödynnettäväksi työmarkkinoilla välittömästi, ei voida tarkastella erillisenä muiden koulutusalojen kehityksestä tai työmarkkinoiden pitkän aikavälin suuntauksista. Ulkosuhdepolitiikan uudet välineet Euroopan koulutussäätiön perustamisasetuksen muutosten jälkeen säätiön maantieteellinen toiminta-alue on määräytynyt niiden ulkosuhdeohjelmien mukaan, joiden puitteissa se on toiminut (Phare, Cards, Tacis, Meda). Nämä ohjelmat on vuodesta 2007 alkaen korvattu uusilla ulkosuhdepolitiikan välineillä, joita ovat lähinnä liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA) ja eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline (ENPI). Näiden uusien ulkosuhdepolitiikan välineiden käyttöönotto on merkittävä edistysaskel, kun ulkoisessa avussa pyritään siirtymään ohjelmakeskeisestä strategiseen, kokonaista sektoria tarkastelevaan toimintamalliin. Nämä välineet on suunniteltu tukemaan kumppanimaiden omia uudistuksia eri aloilla. Tässä uudessa toimintaympäristössä komissio tarvitsee säätiöltä yhä enemmän tietoja ja analyysejä politiikan muotoilun ja apuun liittyvän ohjelmoinnin yhteydessä sekä osallistumista komission pyynnöstä kumppanimaille annetun koulutusavun yleisen vaikuttavuuden analysointiin. Toinen painopistealue on avustaa kumppanimaita niiden omiin olosuhteisiin soveltuvien uudistusstrategioiden määrittelyssä ja toimeenpanossa sekä edistää verkottumista ja kokemusten ja hyvien toimintamallien vaihtoa EU:n ja kumppanimaiden kesken ja kumppanimaiden keskuudessa. Säätiön toiminnan ulkopuolinen arviointi Euroopan koulutussäätiön perustamisasetuksen, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1572/98[4], 17 artiklassa tarkoitettu ulkopuolinen arviointi säätiön toiminnasta kaudella 2002–2005 tehtiin vuonna 2005. Arvioinnin lopulliset tulokset ja joukko suosituksia esitettiin komissiolle vuonna 2006, ja niistä annettiin 19 päivänä joulukuuta 2006 komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle[5]. Arviointi vahvisti, että säätiön työtä pidetään arvokkaana, ja sen päätelmänä oli, että komission yksiköillä ja EY:n edustustoilla on myönteinen käsitys säätiön kyvystä antaa asiantuntija-apua ammatillisen koulutuksen alalla. Arvioijat esittivät myös suosituksia, jotka edellyttävät toimenpiteitä komissiolta tai säätiöltä itseltään. Komissio on analysoinut arvioijien havainnot, päätelmät ja suositukset ja ottanut ne huomioon tätä säädösehdotusta laadittaessa. Seuraavassa esitetään tärkeimmät aiheeseen liittyvät suositukset. Säätiön tehtävänkuva Arvioijat katsoivat, että säätiön tehtävän rajaaminen ammatilliseen koulutukseen on liian rajoittava. Vaikkakin sekä komissio että säätiö itse ovat viime vuosina tulkinneet tehtävänkuvaa jossakin määrin joustavasti, arvioijat suosittelevat, että Euroopan koulutussäätiön perustamisasetuksen tarkistuksessa säätiön tehtävänkuva määriteltäisiin siitä näkökulmasta, että ammatillinen koulutus on yksi osa laajempaa henkilöresurssien kehittämistä. Maantieteellinen toiminta-alue Arvioijat puolsivat joustavuuden lisäämistä säätiön maantieteellisen toiminta-alueen suhteen. Siten komissio voisi hyödyntää säätiön erityisosaamista maissa, jotka ovat samalla kehitysasteella ja joilla on samankaltaisia sosioekonomisia ongelmia. Samalla arvioijat kuitenkin painottivat, että joustavuuden lisäämisen yhteydessä säätiön toiminnot on asetettava tiukasti tärkeysjärjestykseen. Hallintorakenteet Arvioijat toivat esille, että säätiön hallituksen strategista roolia olisi vahvistettava ja että neuvoa-antava kokous, vaikkakin se on tärkeä ja hyödyllinen asiantuntijaverkostona, ei täytä tehtäväänsä toimia säätiön hallituksen neuvonantajana, ja sen lakisääteinen tehtävä voitaisiin mahdollisesti lakkauttaa. Päätelmä Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, että - säätiön tehtävänkuvaa olisi laajennettava niin, että siihen kuuluisi henkilöresurssien kehittäminen kokonaisuudessaan ja varsinkin elinikäiseen oppimiseen liittyvä koulutus sekä asiaan liittyvät työmarkkinakysymykset, - säätiön maantieteellinen toiminta-alue olisi saatettava ajan tasalle ja määriteltävä uudelleen Euroopan unionin ulkosuhdepolitiikan uusien välineiden ja painopisteiden mukaan, - säätiön tehtäviä olisi mukautettava uuden toimintaympäristön edellyttämällä tavalla niin, että samalla pidetään kiinni yhteistyössä komission kanssa selkeästi määritellyistä painopisteistä, - säätiön hallintorakenteita olisi uudistettava päätöksenteon tehostamiseksi ja yhdenmukaisuuden parantamiseksi pitkällä aikavälillä muiden virastojen kanssa Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti. Komission ehdotuksen perustelut Ehdotetussa asetuksessa säädetään tarvittavista perustamisasetuksen muutoksista, ja ehdotus yksinkertaistaa Euroopan koulutussäätiöön liittyvää säännöstöä. Sääntelytavan valinta: uudelleenlaadittu asetus Euroopan koulutussäätiön perustamisasetus annettiin vuonna 1990, ja sitä on sittemmin muutettu kolme kertaa (vuosina 1994, 1998 ja 2000) säätiön maantieteellisen toiminta-alueen laajentamiseksi Tacis-, Meda- ja Cards-ohjelmien piiriin kuuluviin maihin. Perustamisasetusta muutettiin neljännen kerran vuonna 2003 sen yhdenmukaistamiseksi uuden varainhoitoasetuksen kanssa. Koska asetusta on tarpeen muuttaa merkittävästi, kuten edellä 2 kohdassa todetaan, komissio katsoo, että nyt on sopiva tilaisuus käyttää säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28 päivänä marraskuuta 2001 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa[6] tarkoitettua uudelleenlaatimistekniikkaa, jotta voidaan antaa yksi ainoa säädös, jolla samanaikaisesti tehdään tarvittavat muutokset, kodifioidaan kyseiset muutokset aikaisempien säädösten muuttumattomina säilyvien säännösten kanssa ja kumotaan aikaisemmat säädökset. Oikeusperusta Euroopan koulutussäätiön perustamisasetuksen oikeusperustana oli Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 235 artikla (nykyinen 308 artikla). Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä annetun tiedonannon[7] 4.1 kohdassa sanotaan kuitenkin, että sääntelyviraston ”perustamissäädöksen on pohjauduttava kyseisen politiikan oikeusperustan muodostavaan perustamissopimuksen määräykseen” . Komissio katsoo, että vaikka tässä uudelleenlaaditussa asetuksessa kuvattu Euroopan koulutussäätiön tehtävänkuva ulottuu ”perinteistä” ammatillista koulutusta laajemmalle, se liittyy kuitenkin läheisesti Euroopan unionin tämän alan politiikkaan. Sen vuoksi soveltuva oikeusperusta Euroopan koulutussäätiön perustamisasetukselle näyttää olevan ammatillista koulutusta koskeva perustamissopimuksen 150 artikla ja erityisesti sen 3 kohta, jossa määrätään, että ”yhteisö ja sen jäsenvaltiot edistävät yhteistyötä kolmansien maiden sekä ammatillisen koulutuksen alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa” . Kyseisen artiklan 4 kohdassa määrätään, että ehdotettu säädös hyväksytään perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen (yhteispäätösmenettely). Ehdotettuun tekstiin liittyvät huomautukset Uudelleenlaaditussa perustamisasetuksessa on yhteensä 27 artiklaa. Suurinta osaa nykyisistä artikloista on täydennetty uusilla viittauksilla tai osilla, ja osa artikloista on siirretty toiseen paikkaan tai niitä on muokattu luettavuuden ja täsmällisyyden parantamiseksi. Asetukseen on lisätty joitakin kokonaan uusia artikloita pääasiassa sääntelyvirastojen toimintakehystä koskevan toimielinten välisen sopimuksen puitteissa annettujen suositusten ottamiseksi huomioon. Osa artikloista on pysynyt muuttumattomina, ja joitakin on poistettu vanhentuneina tai turhina. Oikeusperustana ollut perustamissopimuksen 235 artikla (nykyinen 308 artikla) on vaihtunut 150 artiklaksi edellä 5 kohdassa kerrotuista syistä. Johdanto-osan kappaleita on muutettu seuraavasti: alkuun on lisätty ensimmäinen kappale, jossa kerrotaan kyseessä olevan aikaisemman säädöksen uudelleenlaadinnan; uudessa kappaleessa viitataan säätiön kotipaikkaan; kolme uutta kappaletta on lisätty selventämään tilannetta perustamisasetuksen aikaisempien muutosten suhteen; kolme uutta kappaletta on lisätty viittauksena EU:n uusiin ulkosuhdepolitiikan välineisiin ja tarpeeseen kehittää henkilöresursseja näiden välineiden soveltamisalaan kuuluvissa maissa. Yhdessä uusista kappaleessa viitataan Euroopan koulutussäätiön tuoreeseen ulkopuoliseen arviointiin ja siihen liittyvään komission tiedonantoon Euroopan parlamentille ja neuvostolle, sillä tässä ehdotuksessa otetaan huomioon kyseisen tiedonannon päätelmät. Johdanto-osaan on myös lisätty uusia kappaleita, joissa viitataan säätiön hallituksen asemaan ja säätiön velvollisuuteen noudattaa yhteisön sääntöjä ja määräyksiä, jotka liittyvät talousarvioon ja rahoitukseen, petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseen, oikeuteen tutustua asiakirjoihin sekä henkilötietojen käsittelyyn. Viimeisessä kappaleessa vahvistetaan, että asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita. Tärkeimmät sisältöä koskevat muutokset kuvaillaan seuraavassa: 1 artikla (Aihe ja soveltamisala) Kuten edellä on esitetty, elinikäisen oppimisen merkityksen lisääntyminen koulutusalalla ja työmarkkinakysymysten keskeinen sija Euroopan koulutussäätiön työssä ovat merkinneet sitä, että käytännössä säätiön toiminta on ulottunut laajemmalle kuin mitä sen tehtävänkuvan sanamuoto antaa ymmärtää. Tämän tilanteen virallistamiseksi ehdotetaan, että Euroopan koulutussäätiön tehtävänkuvaa laajennetaan niin, että se kattaa henkilöresurssien kehittämisen ja varsinkin elinikäiseen oppimiseen liittyvän koulutuksen sekä asiaan liittyvät työmarkkinakysymykset. Komissio katsoo, että säätiön olisi resurssisyistä edelleen keskitettävä toimintansa tietyille maantieteellisille alueille. Siksi ehdotetaan, että säätiön ensisijaisen toiminta-alueen määrittelyssä käytettäisiin perustana liittymistä valmistelevaa tukivälinettä (IPA) ja eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä (ENPI). Jotta säätiö voisi toimia ulkosuhdepolitiikan painopisteiden mukaisesti alueilla, jotka eivät kuulu sen ensisijaiseen toiminta-alueeseen (kuten Keski-Aasian maissa), säätiön hallituksen olisi tehtävä yksittäinen päätös asiasta komission ehdotuksesta. Aikaisemman ilmauksen ’avustuskelpoiset maat’ sijasta käytetään nyt nimitystä ’kumppanimaat’. 2 artikla (Tehtävät) Säätiön asema muuttuu ulkosuhdepolitiikan uusien välineiden vuoksi, joten sen tehtävät olisi muotoiltava uudelleen seuraavasti: - tarjota tietoa, politiikka-analyysejä ja neuvoja, jotka koskevat henkilöresurssien kehittämiseen liittyviä kysymyksiä ja niiden yhteyksiä alakohtaisiin tavoitteisiin kumppanimaissa, - tukea kumppanimaissa toimivien sidosryhmien pyrkimyksiä lisätä henkilöresurssien kehittämiseen liittyviä valmiuksiaan, - edesauttaa tiedon- ja kokemustenvaihtoa niiden avunantajien kesken, jotka toimivat henkilöresurssien kehittämistoimien uudistamisen parissa kumppanimaissa, - tukea niiden toimien toteuttamista, jolla yhteisö avustaa kumppanimaita henkilöresurssien kehittämisessä, - levittää henkilöresurssien kehittämiseen liittyviä tietoja ja edistää siihen liittyvää verkottumista ja kokemusten ja hyvien toimintamallien vaihtoa EU:n ja kumppanimaiden kesken ja toisaalta kumppanimaiden keskuudessa, - osallistua komission pyynnöstä kumppanimaille annettavan koulutusavun yleisen vaikuttavuuden analysointiin. 3 artikla (Yleiset säännökset) Artiklan 2 kohdassa mainitaan säätiön kotipaikka, 3 kohtaan on lisätty tietoja yhteistyöstä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefopin) kanssa ja 4 ja 5 kohdassa esitetään säännöksiä Euroopan oikeusasiamiehen suorittamasta hallinnollisesta valvonnasta sekä säätiön ja muiden alalla toimivien elinten välisten yhteistyösopimusten tekemisestä. 4 (Avoimuus), 5 (Luottamuksellisuus) ja 6 (Oikeussuojakeinot) artikla Näillä artikloilla laajennetaan aikaisemman asiakirjoihin tutustumisoikeutta koskeneen 4 a artiklan soveltamisalaa ottamalla mukaan säännöksiä avoimuudesta ja luottamuksellisuudesta Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehystä koskevan toimielinten välisen sopimuksen suositusten mukaisesti ja säätämällä tarvittavista oikeussuojakeinoista. 7 (Hallitus), 8 (Äänestyssäännöt ja puheenjohtajan tehtävät) ja 9 (Hallituksen toimivalta) artikla Päätöksenteon tehostamiseksi ja toimintakustannusten pienentämiseksi 7 artiklassa ehdotetaan säätiön hallituksen rakenteen uudistamista seuraavasti ottaen huomioon Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehystä koskevassa toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistetut periaatteet: - edustajien määrä hallituksessa rajoitetaan viiteentoista, - komissio ja neuvosto nimeävät saman rajoitetun määrän jäseniä (kuusi kumpikin), - avoimuuden parantamiseksi komissio nimeää hallitukseen lisäksi kolme kumppanimaiden edustajaa, joilla ei ole äänestysoikeutta, - hallituksen jäsenet nimitetään heidän alalta hankkimansa kokemuksen perusteella ja sukupuolten välisen tasa-arvon periaatetta noudattaen viisi vuotta kestäväksi toimikaudeksi (nykyisen kolmen vuoden sijasta). Hallituksen toimivaltaa koskevassa 9 artiklassa vahvistetaan hallituksen tehtävät entistä täsmällisemmin ja johdonmukaisemmin. Entinen 6 artikla (Neuvoa-antava kokous) Artikla poistetaan perustamisasetuksesta, sillä neuvoa-antavalla kokouksella ei enää ole lakisääteistä tehtävää säätiön hallintoelimenä. Neuvoa-antava kokous voi kuitenkin jatkaa säätiön yhtenä toimintamuotona alueellisten seminaarien muodossa. Ulkopuolisen arvioinnin tulokset tukevat tätä muutosta. 10 artikla (Johtaja) Tällä artiklalla johtajan nimittämismenettely saatetaan Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehystä koskevan toimielinten välisen sopimuksen ja sen jälkeen asiasta käytyjen toimielinten välisten neuvottelujen mukaiseksi. Artikla sisältää säännökset johtajan toiminnan arvioinnista ja mahdollisuudesta jatkaa hänen toimikauttaan yhden kerran ja enintään kolmella vuodella. Johtajan tehtävät esitetään entistä täsmällisemmin ja johdonmukaisemmin. Artiklan 5 kohtaan on lisätty selkeä säännös hallituksen asemasta johtajaan kohdistuvissa kurinpitotoimissa ja johtajan erottamisessa. 11artikla (Yleinen etu ja riippumattomuus) Tämä uusi artikla on Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehystä koskevan toimielinten välisen sopimuksen suositusten mukainen. 12 artikla (Vuosittainen toimintasuunnitelma) Tämä on uusi artikla, jossa esitetään entistä täsmällisemmin ja johdonmukaisemmin vuosittaisen toimintasuunnitelman valmisteluun ja hyväksymiseen liittyvä menettely, joka aikaisemmin vahvistettiin 5 artiklassa. Suunnittelukauden pituudeksi ehdotetaan neljää vuotta aiemman kolmen vuoden sijasta. 13 artikla (Vuosittainen toimintakertomus) Tämä on uusi artikla, jossa esitetään yksityiskohtaisesti vuosittaisen toimintakertomuksen valmisteluun ja vahvistamiseen liittyvä menettely; tämä menettely kuvailtiin osittain aikaisemman 5 artiklan 9 kohdassa. 14 artikla (Yhteydet muihin yhteisön toimiin) Tässä artiklassa esitetään aikaisempi 8 artikla entistä kattavammassa ja yleispätevämmässä muodossa ilman viittauksia tiettyihin toimiin. 15 (Talousarvio), 16 (Talousarviomenettely) ja 17 (Talousarvion toteuttaminen ja valvonta) artikla Nämä artiklat ovat pääosin muuttumattomia, ja sisältävät vain vähäisiä tekstiä selkeyttäviä muutoksia. 17 artiklaan on lisätty uusi 11 kohta sen varmistamiseksi, että johtaja toimii tarvittaessa kaikin tavoin vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liitettyjen huomautusten mukaisesti. 18 artikla (Euroopan parlamentti ja neuvosto) Artiklassa säädetään Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehystä koskevan toimielinten välisen sopimuksen suositusten mukaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston mahdollisuudesta pyytää säätiön johtaja kuultavakseen jostakin säätiön toimintaan liittyvästä aiheesta. 19 artikla (Varainhoitoa koskevat säännökset) Artiklaan on lisätty 2, 3 ja 4 kohta sen varmistamiseksi, että säätiö noudattaa hyvään tilinpitoon ja petosten torjuntaan liittyviä menettelyjä. 20 (Erioikeudet ja vapaudet), 21 (Henkilöstösäännöt), 22 (Vastuu) ja 23 (Kolmansien maiden osallistuminen) artikla Näitä artikloja ei ole juurikaan muutettu. Henkilöstösääntöjä koskevaan 21 artiklaan on Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehystä koskevan toimielinten välisen sopimuksen suositusten mukaisesti lisätty viittaus Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 110 artiklan ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 127 artiklan mukaisiin järjestelyihin sekä mahdollisuuteen siirtää asiantuntijoita jäsenvaltioista säätiön määräaikaiseen palvelukseen. 23 artiklan 1 kohdassa maininta koulutusavun antamisesta avustuskelpoisille maille on muutettu maininnaksi avun antamisesta henkilöresurssien alalla kumppanimaille, jotta käytettäisiin samoja termejä kuin 1 artiklassa, ja kohdan loppuun on lisätty kolmansien maiden osallistumismahdollisuuksia selventävä virke. 24 artikla (Arviointi) Artiklaa on täydennetty Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehystä koskevan toimielinten välisen sopimuksen suositusten perusteella, ja siinä säädetään arviointijakson pidentämisestä neljään vuoteen, jotta se olisi neljän vuoden suunnittelukauden mukainen. 25 artikla (Uudelleentarkastelu) Artiklalla yhdistetään perustamisasetuksen tuleva tarkistaminen tulevaisuudessa tehtäviin arviointeihin ja säädetään mahdollisuudesta kumota perustamisasetus, mikäli säätiön olemassaolo ei ole enää perusteltua kun otetaan huomioon sille asetetut tavoitteet. 26 artikla (Kumoaminen) Artiklalla kumotaan aikaisemmat asetukset, ja siinä säädetään, että viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina uudelleenlaadittuun asetukseen sen liitteenä olevan vastaavuustaulukon perusteella säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28 päivänä marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 7 artiklan b kohdan vaatimusten mukaisesti. 27 artikla Voimaantulo Toissijaisuus ja suhteellisuus Tässä asetuksessa uudelleen muotoillun tehtävänasettelun mukaan Euroopan koulutussäätiön ”tavoitteena on, EU:n ulkosuhdepolitiikan yhteydessä, edistää henkilöresurssien kehittämistä ja varsinkin elinikäiseen oppimiseen liittyvää koulutusta sekä asiaan liittyvien työmarkkinakysymysten ratkaisemista” tietyissä kumppanimaissa. Ehdotuksessa luetellaan tarkasti tehtävät, joita säätiö suorittaa ”hallitukselle annettuja toimivaltuuksia noudattaen ja yhteisön tasolla määritettyjen yleisten suuntaviivojen mukaisesti” . Säätiön toiminta on siten toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaista. Talousarviovaikutukset Ehdotus ei tuo Euroopan koulutussäätiölle uusia tehtäviä. Sen tavoitteena on pikemminkin määritellä säätiön nykyiset toiminnot ajanmukaisella tavalla ja entistä selkeämmin laajentunutta temaattista tehtävänkuvaa (henkilöresurssien kehittäminen) ja uudistunutta maantieteellistä toiminta-aluetta vastaavasti. Odotettavissa kuitenkin on, että tehtävänkuvan laajeneminen ja tiedottamiseen ja politiikan analysointiin liittyvien tehtävien painottaminen (kun hankkeiden hallinnointi samalla vähenee vuodesta 2008 alkaen) merkitsee työvoimavaltaisuuden lisääntymistä ja edellyttää säätiöltä merkittäviä investointeja henkilöstön koulutukseen ja kehittämiseen. Siksi tämän ehdotuksen liitteenä on rahoitusselvitys, jossa kuvaillaan säätiön rahoitustarpeita lähivuosina. 2007/0163 (COD) ∫ uusi Ehdotus: ⎢ 1360/90 ? uusi EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS Euroopan koulutussäätiön perustamisesta ? (uudelleenlaadittu) ⎪ EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka ⎢ 1360/90 (mukautettu) ? uusi ottaa ottavat huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 235 ? 150 ⎪ artiklan, ottaa ottavat huomioon komission ehdotuksen[8], ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon, ottaa ottavat huomioon ? Euroopan ⎪ talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[9], ∫ uusi ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[10], noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä[11] sekä katsovat seuraavaa: ∫ uusi 1. Euroopan koulutussäätiön perustamisesta 7 päivänä toukokuuta 1990 annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 1360/90[12] on muutettu huomattavasti useita kertoja. Koska uusia muutoksia tehdään mainittuun direktiiviin, se olisi selkeyden vuoksi uudelleenlaadittava. ⎢ 1360/90 (mukautettu) ? uusi 2. eEurooppa-neuvosto on kokouksessaan Strasbourgissa 8 ja 9 päivänä joulukuuta 1989 pyytänyt neuvostoa tekemään vuoden 1990 alussa tarvittavat päätökset Euroopan koulutussäätiön perustamiseksi Keski- ja Itä-Euroopan maille komission aloitteesta,. ? Tämän johdosta neuvosto antoi 7 päivänä toukokuuta 1990 asetuksen (ETY) N:o 1360/90, jolla perustettiin kyseinen säätiö. ⎪ ∫ uusi 3. Valtion- ja hallitusten päämiesten tasolla Brysselissä 29 päivänä lokakuuta 1993 kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien yhteisen päätöksen[13] mukaan säätiön kotipaikka on Torino Italiassa. ⎢ 1360/90 (mukautettu) 4. nNeuvosto on antanut 18 päivänä joulukuuta 1989 Unkarin tasavallalle ja Puolan kansantasavallalle annettavasta taloudellisesta tuesta asetuksen (ETY) N:o 3906/89[14], jossa säädetään tuesta etenkin koulutuksen alalla Unkarissa ja Puolassa meneillään olevan taloudellisen ja yhteiskunnallisen uudistusliikkeen tukemiseksi,. 5. nNeuvosto voi √ on ∏ myöhemmin ulottaa √ ulottanut ∏ tämän avun asiaa koskevalla säädöksellä √ koskevilla säädöksillä ∏ muihin Keski- ja Itä-Euroopan maihin,. 6. taloudellinen ja yhteiskunnallinen uudistus edistää Keskija Itä-Euroopan maiden ja yhteisön välisten vastavuoroisesti hyödyllisten talous- ja kauppasuhteiden kehitystä; nämä vahvistuneet suhteet edistävät myös taloudellisen toiminnan tasapainoista kehitystä yhteisössä, ∫ uusi 7. Neuvosto on 27 päivänä heinäkuuta 1994 antanut asetuksen (EY) N:o 2063/94[15], jolla muutetaan asetusta (ETY) N:o 1360/90, tarkoituksena ottaa mukaan Euroopan koulutussäätiön toimintaan ne valtiot, jotka ovat asetuksen (Euratom, EY) N:o 2053/93 mukaisia edunsaajavaltioita (Tacis-ohjelma). 8. Neuvosto on 17 päivänä heinäkuuta 1998 antanut asetuksen (EY) N:o 1572/98[16], jolla muutetaan asetusta (ETY) N:o 1360/90, tarkoituksena ottaa mukaan Euroopan koulutussäätiön toimintaan ne Välimeren alueen kolmannet maat ja alueet, jotka ovat taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen rakenneuudistukseensa liittyvien rahoituksellisten ja teknisten toimenpiteiden edunsaajina asetuksen (EY) N:o 1488/96 mukaisesti. 9. Neuvosto on 5 päivänä joulukuuta 2000 antanut asetuksen (EY) N:o 2666/2000[17] Albanialle, Bosnia ja Hertsegovinalle, Kroatialle, Jugoslavian liittotasavallalle ja entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle annettavasta avusta ja asetuksen (ETY) N:o 1360/90 muuttamisesta tarkoituksena ottaa mukaan Euroopan koulutussäätiön toimintaan asetuksen soveltamisalaan kuuluvat Länsi-Balkanin maat. 10. Euroopan koulutussäätiön toiminnan piiriin kuuluvia maita koskevat ulkoiset avustusohjelmat korvataan uusilla ulkosuhdepolitiikan välineillä, joista tärkeimmät ovat liittymistä valmistelevasta tukivälineestä annetulla asetuksella (EY) N:o 1085/2006[18] sekä eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1638/2006[19] vahvistetut välineet. 11. Tukemalla henkilöresurssien kehittämistä ulkosuhdepolitiikkansa yhteydessä EU edistää kyseisten valtioiden taloudellista kehitystä tarjoamalla sellaisia taitoja, joita tarvitaan tuottavuuden ja työllisyyden parantamiseksi, ja tukee sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistämällä kansalaisvaikuttamista. 12. Näiden maiden pyrkiessä uudistamaan taloudellisia ja yhteiskunnallisia rakenteitaan henkilöresurssien kehittäminen on olennaisen tärkeää vakauden ja vaurauden ja erityisesti sosioekonomisen tasapainon saavuttamiseksi pitkällä aikavälillä. ⎢ 1360/90 (mukautettu) ? uusi 13. Euroopan koulutussäätiö voisi ? EU:n ulkosuhdepolitiikan yhteydessä ⎪ osaltaan edistää merkittävästi tehokasta koulutusavun antamista niille Keski- ja Itä-Euroopan maille, joille voidaan antaa taloudellista apua uudistamisen tukemiseksi ? henkilöresurssien kehittämistä, varsinkin elinikäiseen oppimiseen liittyvää koulutusta ⎪,. 14. tTätä edistämistä varten Euroopan koulutussäätiön on käytettävä hyväksi yhteisössä ? Euroopan unionissa ⎪ saatuja kokemuksia ammatillisesta koulutuksesta yhteisen politiikan toteuttamisessa ammatillisen koulutuksen ? elinikäiseen oppimiseen liittyvän koulutuksen ⎪ osalta ja yhteisön koulutusalan ? tällä alalla toimivia ⎪ laitoksia,. 15. yYhteisössä ja kolmansissa maissa, myös ? Euroopan koulutussäätiön toiminnan piiriin kuuluvissa ⎪Keski- ja Itä-Euroopan maissa, on alueellisia ja/tai kansallisia, julkisia ja/tai yksityisiä organisaatioita, joita voidaan pyytää osallistumaan tehokkaan avun antamiseen koulutuksen alalla, ? henkilöresurssien kehittämisen ja varsinkin elinikäiseen oppimiseen liittyvän koulutuksen alalla ⎪,. 16. Euroopan koulutussäätiön aseman ja rakenteen on oltava sellaisia, että ne helpottavat joustavaa vastaamista avustettavien maiden erityisiin ja erilaisiin tarpeisiin sekä tekevät mahdolliseksi säätiön onnistumisen tehtävissään yhteistyössä nykyisten kansallisten ja kansainvälisten laitosten? elinten ⎪ kanssa,. 17. Euroopan koulutussäätiön on oltava oikeushenkilö, joka kuitenkin säilyttää läheiset yhteistyösuhteet komissioon ja noudattaa yhteisön ja sen toimielinten yleistä poliittista ? ja operatiivista ⎪ vastuullisuutta,. 18. Euroopan koulutussäätiön on luotava läheiset suhteet Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskukseen (Cedefop), Euroopan laajuiseen liikkuvuutta koskevaan ohjelmaan korkeakouluopintoja varten (Tempus) ja kaikkiin muihin neuvoston perustamiin ohjelmiin avun antamiseksi Keski- ja Itä-Euroopan ? säätiön toiminnan piiriin kuuluville ⎪ maille koulutuksen alalla,. 19. Euroopan koulutussäätiöön on voitava osallistua sellaisten maiden, jotka eivät ole yhteisön jäsenmaita, mutta jotka ovat sitoutuneet yhteisön ja jäsenmaiden kanssa koulutusavun antamiseen Keski- ja Itä-Euroopan ? Euroopan koulutussäätiön toiminnan piiriin kuuluville ⎪maille ? henkilöresurssien kehittämisen ja varsinkin elinikäiseen oppimiseen liittyvän koulutuksen alalla ⎪sellaisten järjestelyiden perusteella, joiden täytyy ilmetä yhteisön ja niiden itsensä välisistä sopimuksista,. ∫ uusi 20. Komission ja jäsenvaltioiden olisi oltava edustettuina säätiön hallituksessa, jotta säätiön toimintojen valvonta olisi tehokasta. Tällä hallituksella olisi oltava tarvittavat valtuudet vahvistaa talousarvio, valvoa sen toteuttamista, hyväksyä tarvittavat varainhoitoa koskevat säännöt, vahvistaa avoimet toimintamenettelyt säätiön päätöksentekoa varten ja nimittää johtaja. 21. Säätiön täydellisen itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden varmistamiseksi sille pitäisi myöntää oma talousarvio, jonka varat muodostuvat suurimmaksi osaksi yhteisön rahoitusosuudesta. Yhteisön talousarviomenettelyä olisi noudatettava siltä osin kuin kyseessä ovat yhteisön rahoitusosuus tai Euroopan unionin yleisestä talousarviosta maksettavat muut tuet. Tilintarkastustuomioistuimen olisi suoritettava säätiön tilintarkastus. 22. Säätiö on Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[20], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 185 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteisöjen perustama elin, jonka olisi vahvistettava varainhoitosäännöksensä vastaavasti. 23. Säätiöön olisi sovellettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[21] 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19 päivänä marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 säännöksiä. 24. Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi säätiöön sovelletaan rajoituksetta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999[22] säännöksiä. 25. Säätiöön sovelletaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001[23]. 26. Säätiön suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001[24] säännöksiä. 27. Tavoitetta, joka on edistää henkilöresurssien kehittämistä, varsinkin elinikäiseen oppimiseen liittyvää koulutusta, sekä asiaan liittyvien työmarkkinakysymysten ratkaisemista, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutuksen takia saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen. 28. Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja noudatetaan erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita. Asetuksen erityisenä tavoitteena on edistää Euroopan unionin perusoikeuskirjan 43 artiklan soveltamista, ⎢ 1360/90 29. perustamissopimuksessa ei ole muita määräyksiä tämän asetuksen antamiseksi tarvittavista valtuuksista kuin 235 artiklaan sisältyvät, ⎢ 1360/90 (mukautettu) ON ANTANUT √ OVAT ANTANEET ∏ TÄMÄN ASETUKSEN: 1 artikla √ Aihe ja soveltamisala ∏ Tavoitteet ⎢ 2666/2000 16 art. (mukautettu) ? uusi Tällä asetuksella perustetaan Euroopan koulutussäätiö, jäljempänä «’säätiö’», jonka tavoitteena on edistää ammatillisen koulutuksen järjestelmien kehittämistä ? , EU:n ulkosuhdepolitiikan yhteydessä, edistää henkilöresurssien kehittämistä ja varsinkin elinikäiseen oppimiseen liittyvää koulutusta sekä asiaan liittyvien työmarkkinakysymysten ratkaisemista seuraavissa maissa: ⎪ - niissä Keski- tai Itä-Euroopan maissa, jotka neuvosto on nimennyt taloudellisen avun saajiksi joko asetuksessa (ETY) N:o 3906/89 tai missä tahansa muussa myöhemmin annetussa asiaa koskevassa säädöksessä, - niissä entisen Neuvostoliiton itsenäisissä valtioissa ja Mongoliassa, jotka ovat asetuksen (Euratom, EY) N:o 1279/96 tai muun asiaa koskevan myöhemmin annettavan säädöksen nojalla edunsaajina talouden tervehdyttämistä ja vakiinnuttamista koskevassa tukiohjelmassa, - Välimeren alueen kolmansissa maissa ja alueilla, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 1488/96 tai muun asiaa koskevan myöhemmin annettavan säädöksen nojalla edunsaajina niiden taloudellisen ja yhteiskunnallisen rakenteen uudistusta koskevissa taloudellisissa ja teknisissä liitännäistoimenpiteissä, ja - asetuksen (EY) N:o 2666/2000[25] tai muun asiaa koskevan myöhemmin annettavan säädöksen mukaisissa edunsaajamaissa. Näitä maita nimitetään jäljempänä «tukikelpoisiksi maiksi». ∫ uusi a) maissa, jotka voivat saada tukea neuvoston asetuksen (EY) N:o 1085/2006 ja myöhempien asiaan liittyvien säädösten nojalla, b) maissa, jotka voivat saada tukea asetuksen (EY) N:o 1638/2006 ja myöhempien asiaan liittyvien säädösten nojalla, c) muissa maissa, jotka säätiön hallitus nimeää komission ehdotuksesta, Euroopan unionin ulkosuhdepolitiikan painopisteiden mukaisesti ja käytettävissä olevien varojen salliessa. Edellä a, b ja c kohdassa tarkoitettuja maita kutsutaan jäljempänä ’kumppanimaiksi’. ⎢ 1360/90 Säätiö pyrkii erityisesti: - edistämään tehokasta yhteistyötä yhteisön ja avustuskelpoisten maiden välillä ammatillisen koulutuksen alalla, - edistämään yhteisön, sen jäsenvaltioiden ja 16 artiklassa tarkoitettujen kolmansien maiden myöntämän avun yhteensovittamista. ⎢ 1572/98 1 art. 2 kohta 2 artikla Soveltamisala Yhteisön tasolla määritettyjen yleisten suuntaviivojen mukaisesti säätiö toimii koulutuksen alalla, joka käsittää ammatillisen perus- ja täydennyskoulutuksen sekä nuorten ja aikuisten uudelleenkoulutuksen ja erityisesti johtamiskoulutuksen. ⎢ 1360/90 (mukautettu) 32 artikla Tehtävät ⎢ 1572/98 1 art. 3 kohta (mukautettu) Saavuttaakseen 1 artiklassa tarkoitetut tavoitteensa säätiö hallitukselle annettuja toimivaltuuksia noudattaen ja yhteisön tasolla määritettyjen yleisten suuntaviivojen mukaisesti √ säätiö ∏ : ⎢ 1360/90 a) auttaa määrittelemään koulutustarpeita ja ensisijaisuutta panemalla täytäntöön teknisiä avustustoimenpiteitä koulutuksen alalla ja tekemällä yhteistyötä sopiviksi valittujen toimielinten kanssa avustuskelpoisissa maissa; b) toimii tiedotuskeskuksena ja antaa yhteisölle, sen jäsenvaltioille ja 16 artiklassa tarkoitetuille kolmansille maille sekä avustuskelpoisille maille ja kaikille muille, joita asia koskee, tietoja nykyisistä aloitteista ja tulevista tarpeista koulutuksen alalla sekä tarjoaa kehyksen, jonka kautta avustustarjoukset kanavoidaan; ⎢ 2063/94 1 art. 2 kohta c) edellä a ja b alakohdan perusteella: - tutkii mahdollisuutta perustaa koulutusta avustavia yhteisyrityksiä, mukaan lukien kokeiluhankkeet, erityishankkeista vastaavien monikansallisten erikoistuneiden ryhmien perustamiseksi ja sellaisten toimintojen löytämiseksi, joita voidaan rahoittaa yhteisesti, - rahoittaa sellaisten hankkeiden tutkimusta ja valmistelua, joiden toteuttamisen voi rahoittaa yksi tai useampi maa, yksi tai useampi maa ja säätiö taikka poikkeustapauksissa säätiö yksin, ⎢ 1572/98 1 art. 4 kohta - toteuttaa komission tai avunsaajamaiden ja hallituksen yhteisestä pyynnöstä komission ja yhden tai useamman avunsaajamaan hyväksymiä ammattikoulutusohjelmia osana yhteisön näiden maiden avustamistoimia, käyttäen hyväkseen poikkitieteellisiä asiantuntijaryhmiä, jotka ovat läheisessä yhteistyössä asianomaisten maiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa ja käyttävät aktiivisesti hyväkseen yhteisön kokemuksia ammattikoulutusohjelmista; säätiön hallinnoimien hankkeiden valinnassa etusija annetaan hankkeille, joilla on innovatiivista arvoa ja - hakijamaiden osalta - jotka liittyvät välittömästi yhteisön ohjelmiin ammattikoulutuksen alalla; ⎢ 1360/90 (uusi) d) valvoo säätiön rahoittaman toiminnan ja hankkeiden osalta, että julkiset ja/tai yksityiset toimielimet, joilla on osoitettua kokemusta koulutuksesta ja tarvittavaa asiantuntemusta, varmistavat hankkeiden tutkimuksen, valmistelun, toteutuksen ja/tai johtamisen hajautetusti ja joustavasti; ⎢ 1572/98 1 art. 5 kohta e) myöntää hallitukselle valtuudet vahvistaa tarjouskilpailumenettelyt niiden hankkeiden osalta, joita säätiö on rahoittanut tai joiden rahoitukseen se on osallistunut, ottaen aiheellisella tavalla huomioon asetuksessa (ETY) N:o 3906/89 ja erityisesti sen 7 artiklassa, asetuksessa (Euratom, EY) N:o 1279/96 ja erityisesti sen 6 ja 7 artiklassa, asetuksessa (EY) N:o 1488/96 ja erityisesti sen 8 artiklassa tai muussa asiaa koskevassa myöhemmin annetussa säädöksessä vahvistetut menettelyt; ⎢ 1360/90 f) auttaa yhteistyössä komission kanssa valvomaan ja arvioimaan avustuskelpoisille maille annetun koulutusavun yleistä tehokkuutta; g) jakaa tietoa ja kannustaa kokemusten vaihtoon julkaisujen, kokousten ja muiden tarkoituksenmukaisten keinojen avulla; ∫ uusi a) tarjoaa tietoa, politiikka-analyysejä ja neuvoja, jotka koskevat henkilöresurssien kehittämiseen liittyviä kysymyksiä ja niiden yhteyksiä alakohtaisiin tavoitteisiin kumppanimaissa, b) tukee kumppanimaissa toimivien sidosryhmien pyrkimyksiä lisätä henkilöresurssien kehittämiseen liittyviä valmiuksiaan, c) edesauttaa tiedon- ja kokemustenvaihtoa niiden avunantajien kesken, jotka toimivat henkilöresurssien kehittämistoimien uudistamisen parissa kumppanimaissa, d) tukee niiden toimien toteuttamista, jolla yhteisö avustaa kumppanimaita henkilöresurssien kehittämisessä, e) levittää henkilöresurssien kehittämiseen liittyviä tietoja ja edistää siihen liittyvää verkottumista ja kokemusten ja hyvien toimintamallien vaihtoa EU:n ja kumppanimaiden kesken ja toisaalta kumppanimaiden keskuudessa, f) osallistuu komission pyynnöstä kumppanimaille annettavan koulutusavun yleisen vaikuttavuuden analysointiin, ⎢ 1360/90 (mukautettu) h) √ g) ∏ hoitaa tämän asetuksen yleisissä rajoissa hallituksen ja komission sopimia tehtäviä √ tämän asetuksen yleisissä rajoissa ∏ . 43 artikla Yleiset säännökset 1. Säätiö on oikeushenkilö. Sillä on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöillä oleva oikeuskelpoisuus; se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana tai vastaajana oikeudenkäynneissä. Säätiö ei ole voittoa tavoitteleva toimielin. ∫ uusi 2. Säätiön kotipaikka on Torino, Italia. ⎢ 1572/98 1 art. 6 kohta (mukautettu) ? uusi 3. Säätiö huolehtii komission tukemana yhteistyöstä muiden yhteisön elinten, erityisesti Cedefopin, kanssa. ?Säätiö tekee yhteistyötä varsinkin Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefopin) kanssa molempien elinten vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan liitetyn yhteisen vuosittaisen toimintasuunnitelman puitteissa kummankin elimen toimintojen välisen synergian hyödyntämiseksi. ⎪ ⎢ 1360/90 2. Euroopan tasolla yhteisön toimielinten toimintaan jo osallistuvien työmarkkinaosapuolten ja kansainvälisten, koulutuksen alalla työskentelevien järjestöjen edustajat voivat osallistua säätiön tehtäviin erityisesti 5 artiklan 8 kohdan ja 6 artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla. ∫ uusi 4. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 43 artiklan mukaisesti säätiö kuuluu unionin oikeusasiamiehen hallinnollisen valvonnan piiriin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 195 artiklassa määrätyin edellytyksin. 5. Säätiö voi tehdä yhteistyösopimuksia muiden sellaisten elinten kanssa, jotka toimivat henkilöresurssien kehittämisen alalla EU:ssa ja kansainvälisesti. Hallitus hyväksyy tällaiset sopimukset johtajan esittämän luonnoksen pohjalta sen jälkeen, kun komissio on antanut lausuntonsa. Sopimuksiin sisältyvien työjärjestelyjen on oltava yhteisön lainsäädännön mukaisia. 1648/2003 1 art. 1 kohta (mukautettu) 4 a artikla Oikeus tutustua asiakijihin Avoimuus ∫ uusi 1. Säätiö toimii avoimesti ja 2–4 kohdan säännösten mukaisesti. 2. Säätiö julkaisee viipymättä a) säätiön ja sen hallituksen työjärjestyksen, b) vuosittaisen toimintakertomuksensa. 3. Säätiön hallitus voi johtajan ehdotuksesta tarvittaessa valtuuttaa sidosryhmien edustajia osallistumaan säätiön toimielinten kokouksiin tarkkailijoina. 4. Säätiön hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001. Hallitus vahvistaa kyseisen asetuksen soveltamista koskevat käytännön järjestelyt. ∫ uusi 5 artikla Luottamuksellisuus 1. Säätiö ei saa ilmaista kolmansille osapuolille saamaansa luottamuksellista tietoa, joka on perustellusta syystä pyydetty käsittelemään luottamuksellisena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan 4 kohdan soveltamista. 2. Hallituksen jäseniä ja johtajaa koskee Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 287 artiklassa tarkoitettu salassapitovelvollisuus. 3. Säätiön perussäädöksensä mukaisesti keräämiin tietoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001. ⎢ 1648/2003 1 art. 1 kohta (mukautettu) ? uusi 1. Säätiön hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001[26]. 2. 2. Hallitus vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset käytännön säännöt kuuden kuukauden kuluessa Euroopan koulutussäätiön perustamisesta annetun asetuksen (ETY) N:o 1360/90 muuttamisesta 18 päivänä kesäkuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1648/2003[27] voimaantulosta. 6 artikla √ Oikeussuojakeinot ∏ 3. Päätöksistä, jotka säätiö on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan soveltamiseksi, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle perustamissopimuksen 195 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti tai nostaa kanne Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa perustamissopimuksen 230 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti. ⎢ 1360/90 57 artikla Hallitus 1. Säätiöllä on hallitus, joka muodostuu kunkin jäsenvaltion yhdestä edustajasta ja kolmesta komission edustajasta. Yksi varajäsen voi edustaa kutakin hallituksen jäsentä tai olla mukana jäsenen lisäksi; ollessaan mukana jäsenen lisäksi varajäsenellä ei ole äänioikeutta. 2. Jäsenvaltioiden edustajat nimittää kukin jäsenvaltio. Komissio nimittää omat edustajansa. ∫ uusi 1. Säätiöllä on hallitus, jossa on kuusi jäsenvaltioiden ja kuusi komission edustajaa sekä kolme kumppanimaiden edustajaa. Jäseniä voivat edustaa varajäsenet, jotka nimetään samanaikaisesti. 2. Jäsenvaltioiden edustajat nimeää neuvosto heidän säätiön toiminta-alalta hankkimansa kokemuksen ja asiantuntemuksen perusteella. Komissio nimeää omat edustajansa. Kumppanimaiden edustajat nimeää komissio. Komissio ja neuvosto pyrkivät takaamaan naisten ja miesten tasapuolisen edustuksen hallituksessa. ⎢ 1360/90 (mukautettu) ? uusi 3. Edustajien toimikausi on kolme ? viisi ⎪ vuotta. Sama henkilö voidaan valita uudelleen ? yhden kerran ⎪ . 4. Hallituksen puheenjohtajana on yksi komission edustajista. ? Puheenjohtajan toimikausi päättyy, kun hänen jäsenyytensä hallituksessa päättyy. ⎪ Puheenjohtaja ei äänestä. 5. Hallitus vahvistaa työjärjestyksensä. ⎢ 1572/98 1 art. 8 kohta (mukautettu) ? uusi 8 artikla √ Äänestyssäännöt ja puheenjohtajan tehtävät ∏ 1. Kullakin jäsenvaltiota ? ja komissiota ⎪ edustavalla hallituksen jäsenellä on yksi ääni. Komission edustajilla on yhteisesti yksi ääni. ? Kumppanimaiden edustajat eivät äänestä. ⎪ ⎢ 1360/90 (mukautettu) ? uusi Hallitus tekee päätöksensä kahden kolmasosan enemmistöllä, lukuun ottamatta 52 kohdassa tarkoitettuja tapauksia. 5.2. Hallitus vahvistaa jäsentensä yksimielisellä päätöksellä säätiön kieliä koskevat järjestelyt ottaen huomioon, että on tarpeen taata kaikkien halukkaiden osapuolten osallistuminen säätiön työskentelyyn. 6.3. Puheenjohtaja kutsuu hallituksen koolle vähintään kaksi kertaa vuodessa sekä jäsenten vähintään yksinkertaisen ? kahden kolmasosan ⎪ enemmistön pyynnöstä. Puheenjohtajan on annettava hallitukselle selvitys muista yhteisön toimista, jotka koskevat säätiön työtä, ja siitä, mitä ? komissio ⎪ √ odottaa säätiön toiminnalta ∏säätiöltä odotetaan seuraavana vuonna. ⎢ 1572/98 1 art. 9 kohta 7. Hallitus käsittelee komission kanssa alustavan ehdotuksen seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaksi säätiön johtajan laatiman luonnoksen pohjalta viimeistään 30 päivänä marraskuuta. Toimintasuunnitelma hyväksytään lopullisesti kunkin varainhoitovuoden alussa kolmivuotissuunnitelman rajoissa. Ohjelmaa voidaan tarvittaessa mukauttaa vuoden aikana saman menettelyn mukaisesti yhteisöjen politiikkojen suuremman tehokkuuden varmistamiseksi. Vuosisuunnitelmaan sisältyviin hankkeisiin ja toimiin liitetään arvio välttämättömistä kuluista ja henkilökuntaa ja budjettivaroja koskevista määrärahoista. ⎢ 1360/90 8. Hallitus antaa luvan tarpeen mukaan ja tapaus tapaukselta sellaisten alueittaisten tilapäisten työryhmien perustamiselle, joihin kuuluvat kaikki maat tai järjestöt, jotka osallistuvat kyseisten erilaisten hankkeiden rahoittamiseen, sekä muita, joita asia koskee, mukaan luettuna tarvittaessa työmarkkinaosapuolten edustajat. ⎢ 1648/2003 1 art. 2 kohta 9. Hallitus hyväksyy vuosittaisen kertomuksen säätiön toiminnasta ja toimittaa sen viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä tilintarkastustuomioistuimelle. Kertomus toimitetaan myös jäsenvaltioille ja tiedoksi avustuskelpoisille maille. 10. Säätiö toimittaa vuosittain budjettivallan käyttäjälle kaikki tarvittavat tiedot arviointimenettelyjen tuloksista. ∫ uusi 9 artikla Hallituksen toimivalta Hallituksen tehtävät ja toimivaltuudet ovat seuraavat: a) nimittää ja tarvittaessa erottaa säätiön johtaja 10 artiklan 5 kohdan säännösten mukaisesti, b) käyttää kurinpitovaltaa johtajaan nähden, c) vahvistaa 12 artiklan säännösten mukaisesti säätiön vuosittainen toimintasuunnitelma luonnoksen pohjalta, jonka säätiön johtaja esittää sen jälkeen, kun komissio on antanut lausuntonsa, d) laatia vuosittain ennakkoarvio säätiön tuloista ja menoista ja toimittaa se komissiolle, e) vahvistaa säätiön lopullinen talousarvio ja henkilöstötaulukko, kun 16 artiklan mukainen vuosittainen talousarviomenettely on saatettu loppuun, f) vahvistaa säätiön vuotuinen toimintakertomus 13 artiklassa vahvistetun menettelyn mukaisesti ja toimittaa se toimielimille ja jäsenvaltioille, g) vahvistaa säätiön työjärjestys luonnoksen pohjalta, jonka johtaja esittää sen jälkeen, kun komissio on antanut lausuntonsa, h) vahvistaa 19 artiklassa tarkoitetut säätiöön sovellettavat varainhoitoa koskevat säännökset luonnoksen pohjalta, jonka säätiön johtaja esittää sen jälkeen, kun komissio on antanut lausuntonsa, i) vahvistaa menettelyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 soveltamiseksi tämän asetuksen 4 artiklan mukaisesti. ⎢ 1360/90 6 artikla Neuvoa-antava kokous 1. Säätiöllä on hallituksen nimittämä neuvoa-antava kokous. ⎢ 1572/98 1 art. 10 kohta Neuvoa-antavan kokouksen jäsenet valitaan koulutusalan ja muiden säätiön työhön liittyvien alojen asiantuntijoiden joukosta siten, että otetaan huomioon tarve taata työmarkkinaosapuolten, komission, koulutusapua tarjoavien kansainvälisten järjestöjen ja avustuskelpoisten maiden edustajien mukaantulo. ⎢ 1360/90 Kustakin jäsenvaltioista, kustakin avustuskelpoisesta maasta ja Euroopan tason työmarkkinaosapuolista valitaan kaksi asiantuntijaa. ⎢ 1572/98 1 art. 11 kohta 2. Hallitus pyytää nimitysehdotuksia: - jokaiselta jäsenvaltiolta, - jokaiselta avustuskelpoiselta maalta, - komissiolta, - Euroopan tason työmarkkinaosapuolilta, jotka ovat jo mukana yhteisön toimielinten toiminnassa ja - asianmukaisilta kansainvälisiltä järjestöiltä. ⎢ 1360/90 3. Neuvoa-antavan kokouksen toimikausi on yleensä kolme vuotta, joskin hallitus tarkastelee tätä aikaa säännöllisin väliajoin. 4. Neuvoa-antavan kokouksen tehtävänä on antaa 5 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuja, säätiön vuosittaista toimintasuunnitelmaa koskevia lausuntoja hallitukselle joko sen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan. Kaikki lausunnot annetaan tiedoksi hallitukselle. 5. Säätiön johtaja toimii neuvoa-antavan kokouksen puheenjohtajana. Neuvoa-antava kokous vahvistaa työjärjestyksensä hallituksen suostumuksella. 6. Puheenjohtaja kutsuu neuvoa-antavan kokouksen koolle kerran vuodessa. 710 artikla Johtaja ⎢ 1572/98 1 art. 12 kohta ? uusi 1. Hallitus nimittää säätiön johtajan komission ehdotuksesta viisi vuotta kestäväksi kaudeksi. Toimikautta voidaan jatkaa yhden kerran enintään viidellä vuodella. ?komission esittämän ehdokaslistan perusteella viisi vuotta kestäväksi kaudeksi. Hallituksen valitsema ehdokas voidaan ennen nimittämistä kutsua antamaan lausuntonsa Euroopan parlamentin asiaa käsittelevälle valiokunnalle (käsitteleville valiokunnille) ja vastaamaan sen (niiden) jäsenten esittämiin kysymyksiin. ⎪ ∫ uusi Tämän kauden päättymistä edeltävien yhdeksän kuukauden aikana komissio suorittaa arvioinnin. Arvioinnissa komissio tarkastelee erityisesti - johtajan tehtävänhoitoa, - säätiön tehtäviä ja velvoitteita lähivuosina. Hallitus voi komission ehdotuksesta, ottaen huomioon arviointikertomuksen ja ainoastaan niissä tapauksissa, joissa toimikauden jatkaminen on säätiön tehtävien ja velvoitteiden vuoksi perusteltua, jatkaa johtajan toimikautta kerran enintään kolmella vuodella. Hallitus ilmoittaa Euroopan parlamentille aikomuksestaan jatkaa johtajan toimikautta. Johtaja voidaan toimikauden päättymistä edeltävän kuukauden aikana kutsua antamaan lausuntonsa Euroopan parlamentin asiaa käsittelevälle valiokunnalle (käsitteleville valiokunnille) ja vastaamaan sen (niiden) jäsenten esittämiin kysymyksiin. Jos toimikautta ei jatketa, johtaja pysyy tehtävässään seuraajan nimittämiseen asti. 2. Johtajan nimittämisperusteet ovat ansiot ja valmiudet hallinnon ja johtamisen alalla sekä asiantuntemus ja kokemus säätiön toiminta-alalla. 3. Johtaja on säätiön laillinen edustaja. ⎢ 1572/98 1 art. 12 kohta (mukautettu) 4. Johtajan on vastuussa √ tehtävät ja toimivaltuudet ovat seuraavat ∏ : - hallituksen ja kaikkien hallituksen asettamien tilapäisten työryhmien tehtävien valmistelusta ja organisoinnista ja erityisesti säätiön vuosittaisen toimintasuunnitelmaesityksen valmistelusta yhteisön tasolla määritettyjen yleisten suuntaviivojen mukaisesti, - säätiön päivittäisestä hallinnosta, ⎢ 1648/2003 1 art. 3 kohta - esityksen laatimisesta säätiön tuloja ja menoja koskevaksi ennakkoarvioksi ja säätiön talousarvion toteuttamisesta, ⎢ 1572/98 1 art. 12 kohta - tässä asetuksessa säädettyjen kertomusten valmistelusta ja julkaisemisesta, - kaikista henkilöstöä koskevista kysymyksistä, - edellä 3 artiklassa sekä 5 artiklan 7 kohdassa tarkoitetussa toimintasuunnitelmassa määrättyjen tehtävien täytäntöönpanosta, - hallituksen päätösten ja säätiön toimintaa varten asetettujen suuntaviivojen täytäntöönpanosta. ∫ uusi a) valmistella komission vahvistamien yleisten suuntaviivojen mukaisesti vuosittainen toimintasuunnitelma, ennakkoarvio säätiön tuloista ja menoista, säätiön ja sen hallituksen työjärjestykset, säätiön varainhoitoa koskevat säännökset sekä hallituksessa ja mahdollisissa hallituksen koolle kutsumissa tilapäisissä työryhmissä käsiteltävät asiat, b) osallistua ilman äänioikeutta hallituksen kokouksiin, c) panna täytäntöön hallituksen päätökset, d) panna täytäntöön säätiön vuosittainen toimintasuunnitelma ja vastata komission avustuspyyntöihin, e) vastata tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävistä komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 33–42 artiklan mukaisesti, f) toteuttaa säätiön talousarviota, g) ottaa käyttöön tehokas seurantajärjestelmä, jonka avulla voidaan suorittaa 24 artiklassa tarkoitetut säännölliset arvioinnit, ja valmistella luonnos säätiön vuosittaiseksi toimintakertomukseksi, h) esittää mainittu kertomus Euroopan parlamentille, i) hoitaa kaikki henkilöstöasiat ja erityisesti käyttää 21 artiklassa tarkoitettua toimivaltaa, j) määritellä säätiön organisaatiorakenne ja toimittaa se hallituksen hyväksyttäväksi, k) edustaa säätiötä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa 18 artiklan säännösten mukaisesti. ⎢ 1360/90 ? uusi 2.5. Johtaja antaa hallinnostaan ? toiminnastaan ⎪ selvityksen hallitukselle ja osallistuu hallituksen kokouksiin ? , joka voi komission ehdotuksesta erottaa johtajan ennen toimikauden päättymistä. ⎪ 3. Johtaja on säätiön laillinen edustaja. ∫ uusi 11 artikla Yleinen etu ja riippumattomuus Hallituksen jäsenet ja johtaja toimivat yleisen edun mukaisesti ja kaikista ulkopuolisista vaikutteista riippumattomasti. Tätä varten he antavat joka vuosi kirjallisen ilmoituksen sitoumuksistaan ja etunäkökohdistaan. 12 artikla Vuosittainen toimintasuunnitelma 1. Vuosittaisen toimintasuunnitelman on vastattava tämän asetuksen 1 ja 2 artiklassa tarkoitettuja säätiön toiminta-aloja ja tehtäviä. 2. Suunnitelma on laadittava nelivuotissuunnitelman puitteissa yhteistyössä komission yksiköiden kanssa ja niin, että otetaan huomioon ulkosuhteisiin liittyvät painopisteet kyseisten maiden ja alueiden osalta. 3. Vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan sisältyviin hankkeisiin ja toimiin liitetään arvio välttämättömistä kuluista ja henkilökuntaa ja budjettivaroja koskevista määrärahoista. 4. Johtaja antaa toimintasuunnitelmaesityksen hallitukselle sen jälkeen, kun komissio on antanut siitä lausuntonsa. 5. Hallitus vahvistaa tulevan vuoden toimintasuunnitelmaesityksen viimeistään 30 päivänä marraskuuta. Toimintasuunnitelma hyväksytään lopullisesti kunkin vuoden alussa. 6. Toimintasuunnitelmaa voidaan tarvittaessa mukauttaa vuoden aikana saman menettelyn mukaisesti yhteisöjen politiikkojen paremman tehokkuuden varmistamiseksi. 13 artikla Vuosittainen toimintakertomus 1. Johtaja raportoi hallitukselle tehtäviensä suorittamisesta vuosittaisella toimintakertomuksella. 2. Kertomus sisältää taloutta ja hallinnointia koskevat tiedot ja siitä ilmenee, vastaavatko toiminnan tulokset asetettuja tavoitteita, millaisia riskejä toimintaan liittyy, miten käyttöön asetetut varat on käytetty ja miten sisäinen valvontajärjestelmä on toiminut. 3. Hallitus laatii analyysin ja arvion edellisen varainhoitovuoden toimintakertomuksesta. 4. Hallitus hyväksyy johtajan vuosittaisen toimintakertomuksen ja toimittaa sen ja oman analyysinsä ja arvionsa viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä tilintarkastustuomioistuimelle. Kertomus toimitetaan myös jäsenvaltioille ja tiedoksi kumppanimaille. ⎢ 1572/98 1 art. 13 kohta ? uusi 814 artikla Yhteydet muihin yhteisön toimiin Komissio varmistaa toimimalla yhteistyössä hallituksen kanssa, ja tarvittaessa asetuksen (ETY) N:o 3906/89 9 artiklassa, asetuksen (Euratom, EY) N:o 1279/96 8 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1488/96 11 artiklassa tai muussa asiaa koskevassa myöhemmin annetussa säädöksessä säädettyjä menettelyjä noudattaen, säätiön työskentelyn ja muiden yhteisössä ja avustuskelpoisille maille ? kumppanimaille ⎪ annettavan avun yhteydessä toteutettujen yhteisön tason toimien välisen johdonmukaisuuden ja tarvittaessa niiden täydentävyyden ottaen huomioon erityisesti Tempus-ohjelman mukaiset toimet sekä muut yhteisön tasolla täytäntöön pannut koulutusta koskevat ohjelmat ja toimet Med-Campus mukaan lukien. ⎢ 1360/90 (mukautettu) 915 artikla Talousarvio 1. Kaikki säätiön tulot ja menot on arvioitava jokaisen kalenterivuotta vastaavan varainhoitovuoden osalta ja ne kirjataan säätiön talousarvioon, johon sisältyy henkilöstön määrää kuvaava taulukko. 2. Talousarvioon otetut tulot ja menot ovat tasapainossa. 3. Säätiön tuloihin kuuluvat Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon kirjattu avustus, tarjotuista palveluista saadut maksut sekä muista lähteistä tulleet varat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tuloja. 4. Talousarvioon sisältyvät myös erittelyt avustuskelpoisten maiden √ kumppanimaiden ∏ itsensä sitomista varoista hankkeisiin, joita säätiö rahoittaa. ⎢ 1648/2003 1 art. 4 kohta 1016 artikla Talousarviomenettely 1. Hallitus laatii vuosittain johtajan laatiman esityksen perusteella ennakkoarvion säätiön tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten. Hallitus toimittaa tämän ennakkoarvion, johon sisältyy henkilöstötaulukkoa koskeva esitys, komissiolle viimeistään 31 päivänä maaliskuuta. ∫ uusi 2. Komissio tutkii ennakkoarvion ottaen huomioon ulkoisia toimia varten käytettävissä olevien kokonaismäärärahojen ehdotetut rajat ja sisällyttää Euroopan unionin alustavaan talousarvioesitykseen varat, joiden se katsoo olevan välttämättömiä henkilöstötaulukon kannalta, sekä Euroopan unionin yleisestä talousarviosta, jäljempänä ’yleinen talousarvio’, otettavan tuen määrän. ⎢ 1648/2003 1 art. 4 kohta (mukautettu) ? uusi 2.3. Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, (jäljempänä yhteisesti «’budjettivallan käyttäjä’»). 3. Komissio tarkastaa ennakkoarvion ottaen huomioon avustuskelpoisten maiden ammatillisen koulutuksen ensisijaiset tavoitteet ja näille maille annettavan talousavun yleiset suuntaviivat. Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää arviot, jotka se katsoo henkilöstötaulukon ja yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättömiksi, Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevaan alustavaan esitykseen ja toimittaa alustavan talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle perustamissopimuksen 272 artiklan mukaisesti. Se vahvistaa tämän perusteella ja avustuskelpoisille maille annettavan talousavun kokonaismääräksi ehdotetuissa rajoissa säätiön talousarviota varten vuosittain varattavan rahoitusosuuden, joka on otettava alustavaan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi. 4. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy säätiön avustusta koskevat määrärahat. Budjettivallan käyttäjä vahvistaa säätiön henkilöstötaulukon. 5. Hallitus vahvistaa säätiön talousarvion ? ja henkilöstötaulukon ⎪ . Siitä √ Niistä ∏ tulee lopullinen √ lopulliset ∏ , kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä ? Talousarviota ja henkilöstötaulukkoa ⎪mukautetaan tarvittaessa vastaavasti. 6. Hallitus ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta. Hallitus ilmoittaa asiasta komissiolle. Kun toinen budjettivallan käyttäjä on ilmoittanut aikomuksestaan antaa lausunto, se toimittaa sen hallitukselle kuuden viikon kuluessa hankkeesta ilmoittamisesta. ⎢ 1360/90 1117 artikla Talousarvion toteuttaminen ja valvonta 1. Johtaja toteuttaa säätiön talousarviota. ⎢ 1648/2003 1 art. 5 kohta (mukautettu) 2.1. Säätiön tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivänä. Komission tilinpitäjä konsolidoi toimielinten ja hajautettujen elinten alustavat tilinpäätökset yleisen varainhoitoasetuksen 128 artiklan mukaisesti. 3.2. Komission tilinpitäjä toimittaa säätiön alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivänä. Kyseinen selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta toimitetaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle. ∫ uusi 3. Johtaja toteuttaa säätiön talousarviota. ⎢ 1648/2003 1 art. 5 kohta (mukautettu) 4. Saatuaan alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastustuomioistuin on laatinut yleisen varainhoitoasetuksen 129 artiklan mukaisesti, johtaja vahvistaa säätiön lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen säätiön hallitukselle lausuntoa varten. 5. Hallitus antaa lausunnon säätiön lopullisesta tilinpäätöksestä. 6. Johtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallituksen lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään varainhoitovuoden päättymistä seuraavan heinäkuun 1 päivänä. 7. Lopullinen tilinpäätös julkaistaan. 8. Johtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän huomautuksiin viimeistään 30 päivänä syyskuuta. Johtaja toimittaa vastauksen myös hallitukselle. 9. Johtaja antaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä yleisen varainhoitoasetuksen 146 artiklan 3 kohdan mukaisesti kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn sujuvaa toteuttamista varten tarvittavat tiedot. 10. Ennen vuoden N + 2 huhtikuun 30 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta johtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta. ∫ uusi 11. Johtaja toimii tarvittaessa kaikin tavoin vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liitettyjen huomautusten mukaisesti. 18 artikla Euroopan parlamentti ja neuvosto Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa, ja erityisesti säätiön vuosittaisen toimintakertomuksen julkaisemisen yhteydessä, pyytää johtajan kuultavakseen jostakin säätiön toimintaan liittyvästä aiheesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta edellä mainittua valvontaa ja erityisesti talousarvio- ja vastuuvapausmenettelyä. ⎢ 1648/2003 1 art. 6 kohta 1219 artikla Varainhoitoa koskevat säännökset 1. Hallitus vahvistaa säätiöön sovellettavat varainhoitoa koskevat säännökset komissiota kuultuaan. Säännökset voivat poiketa 19 päivänä marraskuuta 2002 annetusta komission asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002, joka koskee Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185[28] artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevaa varainhoidon puiteasetusta, ainoastaan, jos säätiön toiminta sitä nimenomaisesti vaatii ja jos komissio on antanut siihen etukäteen suostumuksensa. ∫ uusi 2. Varainhoitoasetuksen 133 artiklan 1 kohdan mukaan säätiö soveltaa komission tilinpitäjän vahvistamia kirjanpitosääntöjä, jotta säätiön tilinpäätös voidaan yhdistää komission tilinpäätökseen. 3. Asetusta (EY) N:o 1073/1999 sovelletaan säätiöön kokonaisuudessaan. 4. Säätiö liittyy 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen. Hallitus vahvistaa liittymisen ja antaa tarvittavat säännökset, joilla helpotetaan petostentorjuntaviraston suorittamien sisäisten tutkimusten tekemistä. ⎢ 1360/90 1320 artikla Erioikeudet ja vapaudet Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa sovelletaan säätiöön. ⎢ 2063/94 1 art. 8 kohta ? uusi 1421 artikla Henkilöstösäännöt Säätiön henkilöstöön kuuluvat ovat Euroopan yhteisöjen virkamiehiä ja muuta henkilöstöä koskevien asetusten ja säännösten alaisia. Säätiö käyttää nimittävälle viranomaiselle annettuja valtuuksia henkilöstönsä osalta. Hallitus antaa yhteisymmärryksessä komission kanssa aiheelliset yksityiskohtaiset soveltamissäännöt ? Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 110 artiklan ja Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 127 artiklan säännösten mukaisesti. ⎪ ∫ uusi Hallitus voi antaa säännöksiä, joilla sallitaan kansallisten asiantuntijoiden siirto jäsenvaltioista säätiön määräaikaiseen palvelukseen. ⎢ 1360/90 (mukautettu) 1522 artikla OikeudellinenvVastuu 1. Säätiön vastuu sopimuksen perusteella määräytyy kyseessä olevaan sopimukseen sovellettavan lain mukaan. 2. Sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun perusteella säätiö korvaa säätiön ja työntekijöidensä tehtäväänsä suorittaessaan aiheuttaman vahingon jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti. Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista tällaisen vahingon korvaamiseen liittyvät kiistat. 3. Säätiön työntekijöiden henkilökohtaisesta vastuusta säätiötä kohtaan säädetään asianomaisissa säätiön henkilöstöön sovellettavissa säännöksissä. 1623 artikla Kolmansien maiden osallistuminen ⎢ 1572/98 1 art. 15 kohta (mukautettu) ? uusi 1. Säätiön toimintaan voivat osallistua maat, jotka eivät ole yhteisön jäsenvaltioita, mutta jotka ovat sitoutuneet yhteisön ja jäsenmaiden kanssa koulutusavun antamiseen ? henkilöresurssien alalla ⎪ 1 artiklassa määritetyille avustuskelpoisille maille ? kumppanimaille ⎪ sellaisten järjestelyiden perusteella, jotka on kirjattava yhteisön ja niiden välisiin sopimuksiin perustamissopimuksen 228 √ 300 ∏ artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti. ⎢ 1360/90 ? uusi Sopimuksissa yksilöidään erityisesti näiden maiden säätiön työskentelyyn osallistumisen laatu ja laajuus ja osallistumisen yksityiskohtaiset säännöt sekä annetaan rahoitusosuuteen ja henkilöstöön liittyviä määräyksiä. ? Näissä sopimuksissa ei voida määrätä, että kolmansilla mailla olisi äänivaltainen edustus säätiön hallituksessa, eivätkä ne voi sisältää määräyksiä, jotka eivät ole edellä 21 artiklassa tarkoitettujen henkilöstösääntöjen mukaisia. ⎪ 2. Kyseisten maiden osallistumisesta 5 artiklan 8 kohdassa tarkoitettuihin tilapäisiin työryhmiin voi tarvittaessa päättää hallitus ilman sopimusta. ⎢ 1572/98 1 art. 16 kohta (mukautettu) ? uusi 1724 artikla Valvonta- ja aArviointimenettely ∫ uusi 1. Varainhoidon puiteasetuksen 25 artiklan 4 kohdan mukaisesti säätiö suorittaa säännöllisesti ennakko- ja jälkiarviointeja toiminnoistaan, jotka edellyttävät merkittävää varainkäyttöä. Hallitukselle on ilmoitettava näiden arviointien tuloksista. ⎢ 1572/98 1 art. 16 kohta (mukautettu) ? uusi 2. Neuvoteltuaan hallituksen kanssa komissio määrää menettelystä säätiön työn aikana saatujen kokemusten valvomiseksi ja arvioimiseksi ? arvioi neljän vuoden välein tämän asetuksen täytäntöönpanoa sekä säätiön saavuttamia tuloksia ja sen työmenetelmiä käyttämällä vertailukohtina tässä asetuksessa määriteltyjä tavoitteita, toimeksiantoa ja tehtäviä ⎪. Tämä menettely ? arviointi ⎪ annetaan ulkopuolisten asiantuntijoiden tehtäväksi. Komissio antaa tämän menettelyn ensimmäiset √ arvioinnin ∏ tulokset tiedoksi kertomuksessa, jonka se jättää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja √ Euroopan ∏ talous- ja sosiaalikomitealle ennen 31 päivää joulukuuta 2000 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi. ∫ uusi 3. Säätiö toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet kaikkien arvioinnissa esille tulleiden ongelmien korjaamiseksi. ⎢ 1360/90 1825 artikla Uudelleentarkastelu Neuvosto tarkastelee uudelleen tätä asetusta komission ehdotuksesta viiden vuoden kuluessa sen voimaantulosta. ∫ uusi Arvioinnin perusteella komissio tekee tarvittaessa ehdotuksen tämän asetuksen säännösten tarkistamiseksi. Jos komissio toteaa, että säätiön olemassaolo ei ole enää perusteltua ottaen huomioon sille asetetut tavoitteet, se voi ehdottaa tämän asetuksen kumoamista. ∫ uusi 26 artikla Kumoaminen Kumotaan liitteessä I luetellut neuvoston asetukset (ETY) N:o 1360/90, (EY) N:o 2063/94, (EY) N:o 1572/98 ja (EY) N:o 1648/2003 sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 2666/2000 16 artikla. Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä II olevan vastaavuustaulukon mukaisesti. ⎢ 1360/90 (mukautettu) ? uusi 1927 artikla √ Voimaantulo ∏ Tämä asetus tulee voimaan seuraavana √ kahdentenakymmenentenä ∏ päivänä sen jälkeen, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat tehneet päätöksen säätiön kotipaikasta[29] √ kun asetus on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä ∏ . Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. LIITE I Kumottu asetus ja sen muutokset Neuvoston asetus (ETY) N:o 1360/90, annettu 7 päivänä toukokuuta 1990 (EYVL L 131, 23.5.1990, s. 1) Neuvoston asetus (EY) N:o 2063/94, annettu 27 päivänä heinäkuuta 1994 (EYVL L 216, 20.8.1994, s. 9) Neuvoston asetus (EY) N:o 1572/98, annettu 17 päivänä heinäkuuta 1998 (EYVL L 206, 23.7.1998, s. 1) Neuvoston asetuksen (EY) N:o 2666/2000 16 artikla, asetus annettu 5 päivänä joulukuuta 2000 (OYVL L 306, 7.12.2000, s. 1) Neuvoston asetus (ETY) N:o 1648/2003, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2003 (EYVL L 245, 29.9.2003, s. 22) 〉 LIITE II Vastaavuustaulukko Asetus (ETY) N:o 1360/90 | Tämä asetus | 1 artiklan johdantolause 1 artiklan johdantolauseen loppuosa 1 artiklan ensimmäinen–neljäs luetelmakohta 1 artiklan toinen virke – – – 2 artikla 3 artiklan johdantolause 3 artiklan a–g alakohta – 3 artiklan h alakohta 4 artiklan 1 kohta – 4 artiklan 3 kohdan ensimmäinen virke – 4 artiklan 2 kohta – – 4 a artiklan 1 kohta 4 a artiklan 2 kohta – 4 a artiklan 3 kohta 5 artiklan 1 kohta 5 artiklan 2 kohta – 5 artiklan 3 kohta 5 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta – 5 artiklan 4 kohdan toinen alakohta 5 artiklan 4 kohdan kolmas ja neljäs alakohta – 5 artiklan 4 kohdan viimeinen alakohta 5 artiklan 5 ja 6 kohta 5 artiklan 7–10 kohta – 6 artikla 7 artiklan 1 kohdan ensimmäiset sanat 7 artiklan 1 kohdan ensimmäisen virkkeen loppuosa ja toinen virke – – 7 artiklan 2 kohta 7 artiklan 3 kohta – – – – 8 artikla (osittain) 9 artikla 10 artiklan 1 kohta – 10 artiklan 2 kohta 10 artiklan 3 kohta 10 artiklan 4–6 kohta 11 artiklan 1 kohta 11 artiklan 2 ja 3 kohta 11 artiklan 4–10 kohta – – 12 artikla – 13 artikla 14 artikla – 15 artikla 16 artiklan 1 kohta – 16 artiklan 2 kohta – 17 artikla (osittain) – 18 artikla – – 19 artikla – | 1 artiklan johdantolause – – – 1 artiklan johdantolauseen loppuosa 1 artiklan a–c alakohta 1 artiklan toinen virke – 2 artiklan johdantolause – 2 artiklan a–f alakohta 2 artiklan g alakohta 3 artiklan 1 kohta 3 artiklan 2 kohta 3 artiklan 3 kohdan ensimmäinen virke 3 artiklan 3 kohdan toinen virke – 3 artiklan 4 ja 5 kohta 4 artiklan 1–3 kohta 4 artiklan 4 kohdan ensimmäinen alakohta 4 artiklan 4 kohdan toinen alakohta 5 artikla 6 artikla 7 artiklan 1 kohta 7 artiklan 2 kohdan ensimmäinen ja toinen alakohta 7 artiklan 2 kohdan kolmas ja neljäs alakohta 7 artiklan 3 kohta 7 artiklan 4 kohdan ensimmäinen virke 7 artiklan 4 kohdan toinen virke 7 artiklan 5 kohta 8 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta 8 artiklan 1 kohdan toinen alakohta 8 artiklan 1 kohdan viimeinen alakohta 8 artiklan 2 ja 3 kohta – 9 artikla – 10 artiklan 1 kohdan ensimmäiset sanat – 10 artiklan 1 kohdan ensimmäisen virkkeen loppuosa, toinen virke ja toinen, kolmas ja neljäs alakohta 10 artiklan 2 kohta 10 artiklan 5 kohdan ensimmäinen virke 10 artiklan 3 kohta 10 artiklan 4 kohdan a–k alakohta 11 artikla 12 artikla 13 artikla 14 artikla 15 artikla 16 artiklan 1 kohta 16 artiklan 2 kohta 16 artiklan 3 kohta – 16 artiklan 4–6 kohta 17 artiklan 3 kohta 17 artiklan 1 ja 2 kohta 17 artiklan 4–10 kohta 17 artiklan 11 kohta 18 artikla 19 artiklan 1 kohta 19 artiklan 2–4 kohta 20 artikla 21 artiklan ensimmäinen ja toinen virke ja kolmannen virkkeen ensimmäiset sanat 21 artiklan kolmannen virkkeen loppuosa ja viimeinen virke 22 artikla 23 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta ja toisen alakohdan ensimmäinen virke 23 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan viimeinen virke 23 artiklan 2 kohta 24 artiklan 1 kohta 24 artiklan 2 kohta 24 artiklan 3 kohta – 25 artikla 26 artikla 27 artikla Liite | SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS 1. EHDOTUKSEN NIMI: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan koulutussäätiön perustamisesta (uudelleenlaadittu). 2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ Toimintalohko(t) sekä toiminto/toiminnot: Ulkosuhteet, henkilöresurssien kehittäminen elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti. 3. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT 3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet: 15 02 27 Euroopan koulutussäätiö15 02 27 01 Euroopan koulutussäätiö – avustus osastoille 1 ja 215 02 27 02 Euroopan koulutussäätiö – avustus osastolle 3 3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto: Määräämätön (vuosittainen avustus puiteasetuksen 185 artiklassa tarkoitetulle organisaatiolle). 3.3. Budjettitiedot: Budjettikohta | Menolaji | Uusi | EFTA osallistuu | Ehdokasmaat osallistuvat | Rahoitusnäkymien otsake | 15 02 27 01 | Pakoll. | JM | EI | EI | EI | nro [4] | 15 02 27 02 | Pakoll. | JM | EI | EI | EI | nro [4] | 4. YHTEENVETO RESURSSEISTA 4.1. Taloudelliset resurssit 4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM) milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Menolaji | Kohdan nro | Vuosi 2008 | Vuosi 2009 | Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi n+5 ja myöh | Yht. | Toimintamenot[30] | Maksusitoumusmäärärahat (MSM) | 8.1. | a | 17,984 | 19,872 | 20,271 | 19,528 | 19,918 | 20,317 | 117,890 | Maksumäärärahat (MM) | b | 17,984 | 19,872 | 20,271 | 19,528 | 19,918 | 20,317 | 117,890 | Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[31] | Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4. | c | VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ | Maksusitoumusmäärärahat | a+c | 17,984 | 19,872 | 20,271 | 19,528 | 19,918 | 20,317 | 117,890 | Maksumäärärahat | b+c | 17,984 | 19,872 | 20,271 | 19,528 | 19,918 | 20,317 | 117,890 | Hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään[32] | Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5. | d | Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6. | e | Toimenpiteen alustavat rahoituskustannukset yhteensä | MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+c+d+e | 17,984 | 19,872 | 20,271 | 19,528 | 19,918 | 20,317 | 117,890 | MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | b+c+d+e | 17,984 | 19,872 | 20,271 | 19,528 | 19,918 | 20,317 | 117,890 | Tiedot yhteisrahoituksesta Ei sovelleta 4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa ( Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen. ( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista. ( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen[33] määräysten soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista). 4.1.3. Vaikutukset tuloihin ( Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin. ( Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin: Ei sovelleta. 4.2. Henkilöresurssit kokoaikaiseksi muutettuna (sisältää virkamiehet sekä väliaikaisen ja ulkopuolisen henkilöstön) – katso erittely kohdassa 8.2.1 Vuositarve | Vuosi 2008 | Vuosi 2009 | Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 ja myöh. | Henkilöstötaulukon mukaan Väliaikaisten toimihenkilöiden kokonaismäärä | 96 | 96 | 96 | 96 | 96 | 96 | Henkilöstötaulukon ulkopuolella Säätiön ulkopuolisen henkilöstön kokonaismäärä | 34 | 30 | 30 | 30 | 30 | 30 | 5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET 5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä Asetuksen uudelleenlaatiminen Euroopan koulutussäätiön toiminta-alan ja tavoitteiden saattamiseksi ajan tasalle Lissabonin tavoitteisiin ja elinikäiseen oppimiseen liittyvien EU:n toimintaohjelmien mukaisesti sekä säätiön tehtävien määrittelemiseksi uudelleen ottaen huomioon EU:n uudet ulkosuhdepolitiikan välineet. 5.2. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut Komissio oli pitkälti samaa mieltä vuosina 2005–2006 tehdyn ulkopuolisen arvioinnin tuloksista ja suosituksista, kuten asiakirjassa KOM(2006)832 esitetään. Arviointi vahvisti, että Euroopan koulutussäätiön työtä pidetään arvokkaana ja että komission yksiköillä ja EY:n edustustoilla on myönteinen käsitys säätiön tarjoamasta asiantuntemuksesta ammatti- ja muun koulutuksen alalla ja työmarkkinasuhteissa. Säätiön aikaansaama lisäarvo perustuu siihen, että säätiö tuntee uudistuksiin liittyvät asiat, sillä on hyvä asiantuntijaverkosto ja se pystyy vastaamaan sille esitettyihin pyyntöihin joustavasti ja nopeasti. 5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa 5.3.1 Säätiön tavoitteet Euroopan koulutussäätiö edistää elinikäiseen oppimisen liittyvien järjestelmien laadun kehittämistä ja niiden kykyä tukea työllisyyttä, kilpailukykyä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta kumppanimaissa. Tämä edellyttää vakiintuneiden toimintojen mukauttamista entistä laajemman tehtävänkuvan ja maantieteellisen toiminta-alueen sekä ulkosuhdepolitiikan uusien välineiden asettamien vaatimusten mukaisesti. Tässä yhteydessä säätiön on lisättävä panostusta valmiuksien kehittämiseen ja toimiin liittyvän tutkimuksen pilottihankkeisiin voidakseen kehittää uusien tehtävien edellyttämää asiantuntemusta ja toimintatapoja. Säätiön on myös sovitettava toimintatapansa EU:n uusiin ulkosuhdepolitiikan välineisiin, joiden mukaiset uudistukset perustuvat pikemmin poliittisiin strategioihin kuin ohjelmiin. Säätiö antaa nykyisin myös teknistä apua Tempus-ohjelmalle. Tämän toiminnan on määrä päättyä vuonna 2008, joka on siirtymävuosi nykyisen ja uudelleenlaaditun asetuksen välillä. 5.3.2 Odotettavat tulokset Uudelleenlaaditun asetuksen mukaan säätiön tehtävät liittymistä valmistelevan tukivälineen ja eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen piiriin kuuluvissa maissa ovat seuraavat: - tarjota tietoa, politiikka-analyysejä ja neuvoja, jotka koskevat henkilöresurssien kehittämiseen liittyviä kysymyksiä ja niiden yhteyksiä laajempiin poliittisiin tavoitteisiin kumppanimaissa - tukea kumppanimaissa toimivien sidosryhmien pyrkimyksiä lisätä henkilöresurssien kehittämiseen liittyviä valmiuksiaan - edesauttaa tiedon- ja kokemustenvaihtoa niiden avunantajien kesken, jotka toimivat henkilöresurssien kehittämistoimien uudistamisen parissa kumppanimaissa - tukea niiden toimien toteuttamista, jolla yhteisö avustaa kumppanimaita henkilöresurssien kehittämisessä - levittää henkilöresurssien kehittämiseen liittyviä tietoja ja edistää siihen liittyvää verkottumista ja kokemusten ja hyvien toimintamallien vaihtoa EU:n ja kumppanimaiden kesken ja toisaalta kumppanimaiden keskuudessa - osallistua komission pyynnöstä kumppanimaille annettavan koulutusavun yleisen tehokkuuden analysointiin. 5.3.3 Uudelleenlaadittuun asetukseen liittyvät indikaattorit Euroopan koulutussäätiön toiminnot | Indikaattorit, jotka kuvaavat säätiön panosta kilpailukyvyn, työllisyyden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämiseen parantamalla elinikäiseen oppimiseen liittyviä järjestelmiä, joilla pyritään tehostamaan henkilöresurssien kehittämistä kumppanimaissa | 1. Koulutusuudistuksen tukeminen IPA-, ENPI- ja DCI-välineen (Keski-Aasia) soveltamisalueilla | sidosryhmät soveltaneet alaa koskevia säätiön politiikka-analyysejä ja neuvoja koulutusalan ja työmarkkinayhteyksien uudistamiseksi EU:n ulkosuhdepolitiikan mukaisesti sidosryhmien valmiuksia määritellä ja toteuttaa koulutusalan uudistuksia vahvistettu ja tietoisuutta asiaan liittyvistä kokemuksista EU:ssa lisätty alaa koskevia analyysejä, suunnitelmia ja hankkeille tarkoitettuja tukimuotoja käytetty IPA-välineen soveltamisen yhteydessä kolautusalan, työmarkkinoiden ja kansalaisyhteiskunnan sidosryhmät osallistuneet aktiivisesti koulutusuudistusprosessiin | 4. Euroopan komission ja kumppanimaiden toimintapolitiikan kehittämisen tukeminen innovoinnin ja oppimisen kautta | tiedottamiseen, analysointiin sekä politiikka-analyyseihin ja neuvontaan liittyviä valmiuksia kehitetty kumppanimaissa menettelyjä sidosryhmien valmiuksien lisäämiseksi kehitetty ja toteutettu henkilöresurssien kehittämiseen kumppanimaissa osallistuvien kansainvälisten organisaatioiden ja avunantajien tiedonvaihtovalmiuksia kehitetty menetelmiä kehitetty ja kokeiltu alan menettelytapojen ja suunnittelun hyödyntämiseksi yhteisön avustusohjelmissa soveltuvilla aloilla soveltuvia toimintatapoja EU:sta ja muista asiaan liittyvistä yhteyksistä levitettäväksi kumppanimaissa tunnistettu ja arvioitu | 5.3.4 Suoritteet Taulukossa esitettyjen suoritteiden määrittely perustuu yleisesti komission asiakirjassa KOM(2006)832 ehdottamiin tehtäviin sekä kokemuksiin, joita säätiö on saanut vuosina 2000–2006 toteutetuista uudistusten tukitoimista. Muodot ja kustannukset kuitenkin muuttuvat uudelleenlaaditun asetuksen myötä. Tehtävä/toimi | Ammatillisen koulutuksen ja työllisyyden alaan rajoittuva suorite (vuodet 2000–2006) | Suorite, kun soveltamisalana on koko koulutusala ja sen yhteydet kilpailukykyyn, työllisyyteen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen (vuodet 2007–2013) | Tiedottaminen ja politiikka-analyysit | Politiikan tarkastelu ja siihen liittyvä neuvonta | Politiikan tarkastelu ja siihen liittyvä neuvonta niin, että kansalliset ja paikalliset sidosryhmät osallistuvat aktiivisesti toimintaan | Valmiuksien kehittäminen | Alueelliset seminaarit, vertaisarvioinnit ja vierailut kumppanimaiden sidosryhmiä varten | Kansalliset tapahtumat sidosryhmiä varten | Tiedonvaihto alalla toimivien kansainvälisten organisaatioiden ja avunantajien kesken | Alalla toimivien kansainvälisten organisaatioiden ja avustusjärjestöjen verkottuminen ja säännölliset tapaamiset | Alalla toimivien kansainvälisten organisaatioiden ja avustusjärjestöjen verkottuminen ja ajoittaiset tapaamiset | Yhteisön avustustoiminnan tukeminen | Suunnitelmien analysointi ja hankkeiden yksilöinti | Ensisijaisten maiden tukijärjestelmä, johon sisältyy alakohtainen analyysi, suunnittelu, hankkeiden aikainen tuki ja edistymisestä raportointi | Levittäminen ja verkottuminen | Sidosryhmien verkostojen luominen ja hallinnointi kumppanimaiden ja (osa)alueiden tasolla EU:n toimintatapojen levittämiseksi alasektorilla | Sidosryhmien verkostojen luominen ja hallinnointi kumppanimaiden ja (osa)alueiden tasolla EU:n toimintatapojen levittämiseksi koulutussektorilla | Koulutusavun vaikuttavuuden arviointi | Ammattikoulutukseen liittyvän avun säännöllinen analysointi kumppanimaassa komission pyynnöstä | Koulutusalalle annetun avun säännöllinen analysointi kumppanimaassa komission pyynnöstä | Säätiön valmiuksien parantaminen | Henkilöstön kehittäminen säätiön asiantuntemuksen ylläpitämiseksi | Henkilöstön kehittäminen ja rekrytointi säätiön asiantuntemuksen ylläpitämiseksi ja valmiuksien parantamiseksi | Säätiön toimien tutkimus | Toimia koskevan tutkimuksen pilottihankkeet EU:n toimintapolitiikkaan perustuvien uudistusmallien testaamiseksi kumppanimaissa | Toimia koskevan tutkimuksen pilottihankkeet EU:n toimintapolitiikkaan perustuvien uudistusmallien testaamiseksi kumppanimaissa | 5.4. Toteutustapa (alustava) ( Keskitetty hallinnointi ( komissio hallinnoi suoraan ( hallinnointivastuu siirretään ( toimeenpanovirastoille ( varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille ( kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille ( Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi ( jäsenvaltioiden kanssa ( kolmansien maiden kanssa ( Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava) Huomautukset: 6. SEURANTA JA ARVIOINTI 6.1. Seurantamenettely Säätiöllä on käytössään seuranta- ja arviointimenettely sekä tuloksiin perustuva johtamisjärjestelmä suorituskyvyn mittaamiseksi ilmoitettuja tavoitteita, odotettuja tuloksia ja käytössä olevia resursseja vasten. Säätiö on vuosittaisessa toimintasuunnitelmassaan vahvistanut organisaatio-, toiminto- ja hanketason indikaattoreita. Uudelleenlaaditun asetuksen nojalla säätiö lisää panosten ja tuotosten mittausta komission ehdottamien tarkistettujen tehtävien mukaisesti. Lisäksi säätiöllä on järjestelmä tulosten ja vaikutusten mittaamiseksi hankkeiden ja maiden tasolla ja sisäisen valvonnan järjestelmän tarkastamiseksi. Säätiö sijoittaa 10 prosenttia III osaston varoista suorituskykynsä arviointiin ja tarkastukseen ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla. 6.2. Arviointimenettely 6.2.1. Ennakkoarviointi Komissio suorittaa ennakkoarvioinnin yleisen varainhoitoasetuksen 25 artiklan 4 kohdan mukaisesti. 6.2.2. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta) Komissio suorittaa jälkiarvioinnin yleisen varainhoitoasetuksen 25 artiklan 4 kohdan mukaisesti ulkopuolisten arvioijien avulla. 6.2.3. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit Ehdotuksessa säädetään jälkiarvioinnin tekemisestä vähintään neljän vuoden välein. 7. PETOSTEN TORJUNTATOIMET Säätiön toimintaa valvoo sisäisen tarkastuksen yksikkö sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuin. Vuodesta 2006 säätiöllä on ollut myös oma sisäinen tarkastuksensa. 8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA 8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset Liitteenä oleva taulukko perustuu seuraaviin oletuksiin: - Alustava määräraha säätiölle yhteisön rahoitusnäkymissä vuosille 2007–2013. - Säätiön resurssien suuntaaminen edelleen yhteisön ulkosuhdepolitiikan painopisteiden mukaan ja säätiön kehittäminen osaamiskeskuksena: - IPA (liittymistä valmisteleva tukiväline) 32,5 % - ENPI (naapuruuden ja kumppanuuden väline) 32,5 % - DCI (kehitysyhteistyön rahoitusväline) 15 %[34] - Innovaatiot ja oppiminen (ILP) 20 %[35] - Säätiö keskittää toimintansa sellaisiin kumppanimaihin, joissa yhteisö panostaa aktiivisesti henkilöresurssien kehittämiseen ja joissa uudistuksen edellytykset (vakaa institutionaalinen ympäristö ja sitoutuminen koulutusuudistukseen) ovat olemassa. - Ulkopuolisen arviointiraportin, säätiön kokemusten ja keskipitkän aikavälin suunnitteluolettamusten perusteella säätiön päätehtävät ovat politiikka-analyysien ja neuvonnan tarjoaminen sekä osallistuminen yhteisön avun antamiseen. Valmiuksien parantaminen, levittämistoimet, tiedonvaihto ja koulutusavun arviointi tukevat mainittuja toimia. Säätiön voimavarojen ehdotettu jakautuminen on seuraava: - 20 % koulutuspolitiikan analysointiin ja tukeen - 24 % kumppanimaiden strategisten valmiuksien parantamiseen - 39 % komission alakohtaiseen suunnitteluun ja hankkeisiin - 10 % levittämistoimiin ja verkottumiseen - 3,5 % avunantajien ja kansainvälisten organisaatioiden tiedonvaihtoon - 3,5 % koulutusavun arviointiin. Voimavarojen todelliseen jakautumiseen vaikuttavat säätiön toimintaympäristön muutokset, EU:n painopisteiden muuttuminen sekä komission tarpeet. - Säätiön toimintoperusteisten talousarviokustannusten jakautuminen siten, että 70 % osoitetaan operatiiviseen toimintaan ja 30 % sivukuluihin. III osaston osuus säätiön voimavaroista on noin 15 %. Liite – Kohta 8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niiden kustannukset [pic] 8.2. Hallintomenot 8.2.1. Henkilöstön määrä ja jakautuminen Laji | Toiminnan hallinnointiin tarvittava nykyinen ja/tai uusi henkilöstö (toimien ja/tai virkojen määrä kokoaikaiseksi muutettuna) | Vuosi 2008 | Vuosi 2009 | Vuosi 2010 | Vuosi 2011 | Vuosi 2012 | Vuosi 2013 | Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt[36] (XX 01 01) | A*/AD | 54 | 54 | 54 | 54 | 54 | 54 | B*, C*/AST | 42 | 42 | 42 | 42 | 42 | 42 | Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö[37] | Momenteilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö[38] | 34 | 30 | 30 | 30 | 30 | 30 | YHTEENSÄ | 130 | 126 | 126 | 126 | 126 | 126 | 8.2.2. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus 8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö) ( Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet ( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet ( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet ( Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely) ( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn Huom. Lakisääteiset henkilöresurssit säätiön vuosien 2007–2010 monivuotisen henkilöstösuunnitelman (Multi-Annual Staff Policy Plan, MASP) mukaan. 8.2.4. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot) milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Budjettikohta (numero ja nimi) | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 ja myöh. | YHTEENSÄ | Muu tekninen ja hallinnollinen apu | - sisäinen | - ulkoinen | Tekninen ja hallinnollinen apu yhteensä | 8.2.5. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) Laji | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 ja myöh. | Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (XX 01 01) | Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen henkilöstö jne.) (budjettikohta ilmoitettava) | Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | Laskelma – Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1. Laskelma – Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö Tarvittaessa viitataan kohtaan 8.2.1. 8.2.6. Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) | Vuosi n | Vuosi n + 1 | Vuosi n + 2 | Vuosi n + 3 | Vuosi n + 4 | Vuosi n + 5 ja myöh. | YHTEENSÄ | XX 01 02 11 01 – Virkamatkat | XX 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset | XX 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset[40] | XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset | XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät | 2 Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) | 3 Muut hallintomenojen kaltaiset menot (eritellään budjettikohdittain) | Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään [1] EYVL L 131, 23.5.1990, s. 1. [2] KOM(2005) 59 lopullinen, 25.2.2005. Ks. myös tiedonanto Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä, KOM(2002) 718 lopullinen, 11.12.2002. [3] EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1. [4] EYVL L 206, 23.7.1998, s. 1. [5] KOM(2006) 832 lopullinen. [6] EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1. [7] KOM(2002) 718 lopullinen, 11.12.2002. [8] EYVL C 86, 4. 4. 1990, s. 12.Öð EUVL C [, 28.3.2002, s. 1. [9] KOM(2002) 718 lopullinen, 11.12.2002. [10] EYVL C 86, 4. 4. 1990, s. 12.√ EUVL C […], […], s. […]. ∏ [11] Lausunto on annettu 25. päivänä huhtikuuta 1990√ EUVL C […], […], s. […]. ∏. [12] EUVL C […], […], s. […]. [13] EUVL C […], […], s. […]. [14] EYVL L 131, 23.5.1990, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 1648/2003, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2003 (EUVL L 245, 29.9.2003, s. 22). [15] EYVL C 323, 30.11.1993, s. 1. [16] EYVL N:o L 375, 23. 12. 1989, s. 11. [17] EYVL L 216, 20.8.1994, s. 9. [18] EYVL L 206, 23.7.1998, s. 1. [19] EYVL L 306, 7.12.2000, s. 1. [20] EUVL L 210, 31.7.2006, s. 82. [21] EUVL L 310, 9.11.2006, s. 1. [22] EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. [23] EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72. [24] EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1. [25] EYVL L 145, 31.5.2001, s.43. [26] EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1. [27] EYVL L 306, 7.12.2000, s. 1. [28] EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43. [29] EYVL L 245, 29.9.2003, s. 22. [30] EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72, ja sen oikaisu EYVL L 2, 7.1.2003, s. 39. [31] Tämän asetuksen voimaantulopäivä julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä [32] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01. [33] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04. [34] Menot, jotka otetaan lukuun xx 01 muille momenteille kuin xx 01 04 tai xx 01 05. [35] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta. [36] Määrä on hiukan suurempi kuin säätiön vuosien 2007–2010 keskipitkän aikavälin suunnitelman mukainen määrä yhteisön Keski-Aasian aloitteen osalta. [37] Panostus innovaatioihin ja oppimiseen on keskeisellä sijalla säätiön kapasiteetin mukauttamiseksi uudelleenlaaditun asetuksen vaatimuksiin. [38] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään. [39] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään. [40] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään. [41] Tässä olisi viitattava asianomaisia toimeenpanovirastoja koskeviin rahoitusselvityksiin. [42] Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.