[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 11.6.2007

KOM(2007)311 lopullinen

2007/0108(CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

Schengenin tietojärjestelmän (SIS) tietoliikenneinfrastruktuurin perustamisesta, käytöstä ja hallinnoinnista

(komission esittämä) {COM(2007)306 final}{SEC(2007)809}{SEC(2007)810}

PERUSTELUT

EHDOTUKSEN TAUSTA |

110 | Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet Tämän asetusehdotuksen sekä samasta aiheesta annettavaa neuvoston päätöstä koskevan ehdotuksen tarkoituksena on luoda oikeudellinen kehys erityisen tietoliikenneinfrastruktuurin perustamista, käyttöä ja hallinnointia varten. Tietoliikenneinfrastruktuuri tarjoaa verkko- ja turvallisuuspalvelut Schengenin tietojärjestelmässä (SIS) tapahtuvaa tietojenvaihtoa ja SIRENE-toimistojen välistä SIS-tietoihin liittyvää tietojenvaihtoa varten. Komissio esittää tämän ehdotuksen varmistaakseen edellä mainittujen palvelujen jatkuvuuden, sillä ne ovat välttämättömiä alueella, jonka sisällä ei tehdä rajatarkastuksia. Tätä nykyä kyseiset palvelut hoidetaan Schengen-ympäristön tietoliikenneinfrastruktuurin (SISNET) avulla. Tämä uuden tietoliikenneinfrastruktuurin perustamista koskeva ehdotus olisi kuitenkin pantava täytäntöön vain siinä tapauksessa, että julkinen hankintamenettely, jonka neuvoston varapääsihteeri on käynnistänyt jäsenvaltioiden puolesta uuden SISNET-sopimuksen tekemistä varten, ei tuota tulosta. Komissio katsoo, että koska neuvosto vastaa SIS-järjestelmän hallinnoinnista, sen olisi periaatteessa edelleen vastattava myös kaikista järjestelmän osatekijöistä, kuten tietoliikenneinfrastruktuurista. Komissio esittää, että uuden tietoliikenneinfrastruktuurin perustamisessa hyödynnetään HVTYK-ohjelman (päätös 2004/387/EY) mukaisia horisontaalisia toimenpiteitä, erityisesti s-TESTA-verkkoa (Euroopan laajuinen suojattu viestintäinfrastruktuuri). Kyseinen s-TESTA on käytössä myös toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämistyössä. Komissio on edelleen sitoutunut kehittämään SIS II -järjestelmää ja pyrkii saamaan sen toimintakuntoon mahdollisimman pian, koska kyseessä on neuvoston ehdoton prioriteetti. Yhteinen tavoite saada käyttöön uusi SIS-tietojärjestelmä, jossa on uusia, entistä parempia toimintoja ja kehittyneemmät suoritusstandardit, niin että turvallisuustaso on entistä korkeampi samalla kun voidaan varmistaa henkilötietojen suoja, on edelleen painopiste vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen kehittämisessä. Ehdotetun tietoliikenneinfrastruktuurin käyttöikää on siksi rajoitettu siten, että sen käyttö lopetetaan, kun SIS II otetaan käyttöön. |

120 | Yleinen tausta Neuvosto antoi komissiolle joulukuussa 2001 toimeksiannon kehittää SIS II -tietojärjestelmä. Uuden järjestelmän avulla oli tarkoitus mm. varmistaa, että Euroopan unioniin vuonna 2004 liittyneet uudet jäsenvaltiot voisivat täyttää erään sisärajoilla tehtävien tarkastusten poistamiseen liittyvän keskeisen edellytyksen. Tietojärjestelmän kehittäminen on kuitenkin viivästynyt, ja joulukuussa 2006 neuvosto jatkoi komission toimeksiantoa vuoden 2008 loppuun asti. Jotta sisärajoilla tehtävien tarkastusten poistamista koskeva poliittinen tavoite voitaisiin tästä huolimatta saavuttaa Euroopan unioniin vuonna 2004 liittyneissä jäsenvaltioissa vuoden 2007 kuluessa, neuvosto päätti joulukuussa 2006 toteuttaa Portugalin ehdotuksen, jonka mukaan kyseiset jäsenvaltiot otettaisiin mukaan SIS-tietojärjestelmän nykyiseen versioon, josta käytetään nimitystä SIS I+. Tämän seurauksena SIS II:n toteuttaminen on viivästynyt entisestään. Tällä hetkellä sen käyttöönoton arvioidaan tapahtuvan joulukuun puolivälissä 2008. SISNET-sopimus, joka koskee SIS 1+:n verkko- ja turvallisuuspalvelujen tarjoamista, päättyy marraskuussa 2008. Koska kaikki SIS 1+ -järjestelmään osallistuvat jäsenvaltiot eivät välttämättä ehdi ottaa SIS II -järjestelmää käyttöön siihen mennessä, on tarpeen toteuttaa tarvittavat järjestelyt, joita sovelletaan marraskuun 2008 jälkeen siihen asti, että SIS II otetaan käyttöön. Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto pääsi 15. helmikuuta 2007 sopimukseen SIS 1+:n tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämistoimista, ja neuvoston varapääsihteeri on käynnistänyt julkisen hankintamenettelyn uuden SISNET-sopimuksen tekemistä varten. Komissio puolestaan ehdottaa erityisen tietoliikenneinfrastruktuurin perustamista EU:n talousarviosta saatavin varoin. Se muistuttaa, että SISNETiä ei rahoiteta EU:n talousarviosta, vaan että neuvoston varapääsihteeri hallinnoi tarvittavien tietoliikennepalvelujen tarjoamista koskevaa sopimusta jäsenvaltioiden puolesta. Uuden, komission hallinnoiman tietoliikenneinfrastruktuurin perustaminen olisi merkittävä muutos nykyisen SIS-tietojärjestelmän kannalta, sillä sen hallinnointi perustuu hallitustenvälisiin rakenteisiin. Tämän vuoksi tässä ehdotuksessa on määriteltävä selkeä tehtävän- ja vastuunjako komission, neuvoston ja jäsenvaltioiden välillä. Laajennettu SIS 1+ ja uusi tietoliikenneinfrastruktuuri on joka tapauksessa tarkoitettu väliaikaisratkaisuiksi, ja varsinainen tavoite on SIS II:n käyttöönotto. Neuvosto ja parlamentti ovat päässeet yhteisymmärrykseen SIS II:n oikeudellisesta kehyksestä, joka luo edellytykset kehittyneen teknologian ja entistä parempien toimintojen käytölle uuden järjestelmän puitteissa. Toisaalta myös yksilön oikeuksia voidaan suojata tehokkaammin ja järjestelmän hallinnointiin liittyvää tilintekovelvollisuutta on tiukennettu. Uusi tietoliikenneinfrastruktuuri ei korvaa SISNETiä kokonaan, koska SISNET tarjoaa tietoliikennepalveluja myös VISION-verkolle, jonka välityksellä jäsenvaltioiden keskusviranomaiset vaihtavat keskenään viisumitietoja Schengenin yleissopimuksen 17 artiklan 2 kohdan nojalla. Komissio ei käsittele VISION-verkkoa tässä ehdotuksessa, koska neuvosto on varannut itselleen täytäntöönpanovaltuudet viisumipolitiikan alalla. VISION-konsultointimekanismin tekniset toiminnot korvataan viisumitietojärjestelmällä (VIS) sitten kun kaikki VISION-verkkoa käyttävät jäsenvaltiot pystyvät käyttämään viisumitietojärjestelmää myös tähän tarkoitukseen. |

130 | Voimassa olevat aiemmat säännökset - Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus (92–119 artikla). - Neuvoston asetus (EY) N:o 871/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Schengenin tietojärjestelmän eräiden uusien toimintojen käyttöönottamisesta, myös terrorismin torjunnassa. - Neuvoston päätös 2005/211/YOS, tehty 24 päivänä helmikuuta 2005, Schengenin tietojärjestelmän eräiden uusien toimintojen käyttöönottamisesta, myös terrorismin torjunnassa. - Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1160/2005, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2005, tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen muuttamisesta siltä osin, mikä koskee ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaavien jäsenvaltioiden yksiköiden pääsyä Schengenin tietojärjestelmään. Edellä mainitut yleissopimus ja kolme säädöstä muodostavat tällä hetkellä oikeudellisen kehyksen SIS-järjestelmälle, jonka tuleva SIS II korvaa. SIS II:n oikeudellisen kehyksen muodostavat seuraavat säädökset: - Neuvoston asetus (EY) N:o 2424/2001, annettu 6 päivänä joulukuuta 2001, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä. - Neuvoston päätös 2001/886/YOS, tehty 6 päivänä joulukuuta 2001, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) kehittämisestä. - Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1987/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä. - Luonnos neuvoston päätökseksi 2007/…/YOS[1] toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä. - Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1986/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, ajoneuvojen rekisteröintitodistusten myöntämisestä vastaavien jäsenvaltioiden yksiköiden pääsyn sallimisesta toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmään (SIS II). |

140 | Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin Tämä ehdotus on tarpeen SIS-tietojärjestelmän toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. SIS on olennainen osa liitännäistoimenpiteitä, jotka ovat tarpeen henkilöiden vapaan liikkuvuuden turvaamiseksi, ja se sopii yhteen myös HVTYK-ohjelman tavoitteiden kanssa, koska siinä hyödynnetään ohjelman horisontaalisiin toimenpiteisiin sisältyviä infrastruktuuripalveluja. HVTYK-ohjelman tavoitteena on kerätä tietoja yleiseurooppalaisista sähköisistä viranomaispalveluista ja tukea ja edistää sekä näiden palvelujen että niiden tarjoamiseen tarvittavien yhteentoimivien telemaattisten verkkojen kehittämistä ja perustamista. Sekä jäsenvaltiot että yhteisö käyttävät näitä verkkoja apuna yhteisön politiikkojen ja toimintojen täytäntöönpanossa omilla vastuualueillaan, mikä ansiosta verkoista on merkittävää hyötyä julkishallinnoille, yrityksille ja kansalaisille. |

KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI |

Intressitahojen kuuleminen |

211 | Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus vastaajista Tärkein kuulemismenettely oli tietojen kerääminen seuraavilta tahoilta: (1) Neuvoston pääsihteeristö. Kuulemisen aiheet: - SISNET-sopimus - SISNETin menot - SIS-järjestelmän vastuualueet (2) S-TESTA-verkon tarjoaja Kuulemisen aiheet: - verkoston perustamiskustannukset - verkoston toimintakustannukset. |

212 | Tiivistelmä vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon Kerättyjen tietojen avulla analysoitiin eri toimintavaihtoehtoihin liittyviä kustannuksia sekä tehtävän- ja vastuunjakoa. Huomioon otettiin myös neuvoston ja komission eri työryhmiin osallistuvien jäsenvaltioiden valtuuskuntien esittämät näkemykset. |

Asiantuntijatiedon käyttö |

221 | Lähteenä olleet tieteenalat ja asiantuntemuksen alat Tieto- ja viestintätekniikan, julkisten hankintojen ja taloushallinnon asiantuntemus. |

222 | Käytetty menettely Kokoukset ja kirjallisten vastausten kerääminen. |

223 | Tärkeimmät organisaatiot ja asiantuntijat, joita on kuultu Komission sisäinen asiantuntemus (PO JLS ja PO DIGIT) sekä SIS:n teknisen dokumentaation perusteella kerätty ulkoinen asiantuntemus. |

2243 | Tiivistelmä saaduista ja huomioon otetuista asiantuntijalausunnoista Ollaan laajalti yhtä mieltä siitä, että hankkeeseen saattaa liittyä vakavia riskejä, joiden toteutuminen voisi aiheuttaa huomattavia poliittisia seurauksia. |

225 | Kuhunkin toimintavaihtoehtoon liittyvät riskit on arvioitu, ja niiden on todettu olevan keskenään hyvin erilaisia: julkisen hankintamenettelyn epäonnistuminen, viivästykset uuden tietoliikenneinfrastruktuurin perustamiseksi tarvittavien säädösten hyväksymisessä, rahoituksen puuttuminen, hallinnointiin tai päätöksentekoon liittyvät epäselvyydet, SIS II -hankkeelle aiheutuvat haittavaikutukset sekä teknisen toteutuksen viivästyminen tai epäonnistuminen. |

226 | Asiantuntijalausuntojen julkistaminen Aiheeton. |

230 | Vaikutusten arviointi Seuraavia toimintavaihtoehtoja on harkittu: Vaihtoehto 1: Tilanteen säilyttäminen ennallaan – komissio ei esitä säädösehdotusta. Tämä vaihtoehto olisi jatkoa nykyiselle toimintamallille, jonka mukaan neuvosto ja jäsenvaltiot vastaavat yksin SIS-tietojärjestelmästä. Jotta SISNETiä voidaan käyttää myös 13. päivän marraskuuta 2008 jälkeen, asiasta on tehtävä uusi sopimus. Neuvoston varapääsihteeri valmistelee ja käynnistää tätä varten julkisen hankintamenettelyn, joka toteutetaan avoimen, rajoitetun tai neuvottelumenettelyn muodossa. Komissiolla ei ole mitään tehtäviä eikä vastuuta tämän vaihtoehdon toteuttamisessa. Vaihtoehto 2: Neuvosto perustaa SIS 1+ -järjestelmää varten uuden tietoliikenneinfrastruktuurin ja käyttää ja hallinnoi sitä s-TESTA-verkon tarjoajan kanssa tehtävän erillisen sopimuksen nojalla. Rahoituksesta huolehtivat jäsenvaltiot. Tämän vaihtoehdon mukaan neuvosto tekee s-TESTA-puitesopimuksen SIS 1+ -järjestelmää varten, ja jäsenvaltiot rahoittavat sopimuksesta aiheutuvat menot. Vaihtoehto 3: Komissio perustaa SIS 1+ -järjestelmää varten uuden tietoliikenneinfrastruktuurin ja käyttää ja hallinnoi sitä s-TESTA-verkon tarjoajan kanssa tehtävän erillisen sopimuksen nojalla. Rahoitus tulee EU:n yleisestä talousarviosta. Komissio allekirjoittaa erillisen s-TESTA-sopimuksen uuden tietoliikenneinfrastruktuurin perustamisesta SIS 1+ -järjestelmää varten. Tämän seurauksena tietoliikenneinfrastruktuurin perustaminen, käyttö ja hallinnointi ovat komission vastuulla, ja toiminta rahoitetaan EU:n yleisestä talousarviosta. SIS 1+ -järjestelmää varten perustettava uusi s-TESTA-tietoliikenneinfrastruktuuri ei vaikuta SIS II -järjestelmän s-TESTA-tietoliikenneinfrastruktuuriin. Vaikutustenarvioinnin perusteella voidaan päätellä, että vaikka nykytilanne onkin kiistatta paras vaihtoehto, johon ei liity erityisiä ongelmia, julkisiin hankintamenettelyihin liittyy aina omat riskinsä. Komissio on todennut yhteisymmärryksessä neuvoston kanssa, että sen vuoksi on tarpeen laatia varasuunnitelma. Ilman SIS-tietojärjestelmää ja siihen liittyvää SIRENE-tietojenvaihtoa olisi näet hyvin vaikeaa pitää yllä aluetta, jonka sisärajoilla ei tehdä tarkastuksia. Jos neuvoston varapääsihteerin käynnistämän julkisen hankintamenettelyn avulla ei saada tehtyä sopimusta SIS-ympäristön edellyttämien palvelujen tarjoamisesta, ainoaksi vaihtoehdoksi jää viimeksi mainittu vaihtoehto, sillä toista vaihtoehtoa olisi hyvin hankala toteuttaa, koska neuvoston oikeudellinen yksikkö ei hyväksy sitä. Näin ollen vaikutustenarvioinnin perusteella suositellaan, että komissio toteuttaa tarvittavat valmistelut viimeisen vaihtoehdon toteuttamista varten, vaikka vaikutustenarviointi ei sitä puollakaan. Tätä vaihtoehtoa ryhdytään kuitenkin toteuttamaan vain siinä tapauksessa, että SISNET-palvelujen tarjoamisesta ei saada tehtyä uutta sopimusta. Vaihtoehdon toteutuminen riippuu siis siitä, voidaanko SISNET-palveluja jatkaa jollakin muulla keinoin. |

EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT |

305 | Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus Tämän asetusehdotuksen sekä samasta aiheesta annettavaa neuvoston asetusta koskevan ehdotuksen tarkoituksena on luoda oikeudellinen kehys erityisen tietoliikenneinfrastruktuurin perustamista, käyttöä ja hallinnointia varten. Tietoliikenneinfrastruktuuri tarjoaa verkko- ja turvallisuuspalvelut Schengenin yleissopimuksessa tarkoitettua Schengenin tietojärjestelmässä (SIS) tapahtuvaa tietojenvaihtoa ja SIRENE-toimistojen välistä SIS-tietoihin liittyvää tietojenvaihtoa varten. |

310 | Oikeusperusta Asetuksen oikeusperustana on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 66 artikla. |

320 | Toissijaisuusperiaate Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia, jota ehdotus koskee, ei kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. |

Ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin seuraavasta syystä: |

321 | Ehdotetun toiminnan tavoite, eli tietoliikenneinfrastruktuurin perustaminen kansallisten SIS-järjestelmien yhdistämiseksi SIS-keskustietokantaan tietojenvaihtoa varten, voidaan toteuttaa paremmin yhteisön tasolla käyttäen olemassa olevaa yhteisön infrastruktuuria (s-TESTA), joka on tarkoitettu hallintoelinten väliseen tietojenvaihtoon. |

Ehdotuksen tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin yhteisön toimilla seuraavasta syystä: |

324 | Kaikilla Schengen-yhteistyöhön osallistuvilla jäsenvaltioilla on tarvetta vaihtaa tietoja yhteisten politiikkojen toteuttamiseksi. Yhteisö voi tarjota näiden jäsenvaltioiden tarvitsemia Euroopan-laajuisia verkko- ja turvallisuuspalveluja paljon tehokkaammin kuin jos kukin jäsenvaltio huolehtisi palveluista itse. |

325 | Yhteisö on osoittautunut tällaisten palvelujen luotettavaksi tarjoajaksi, sillä vastaavia tarkoituksia varten on jo perustettu yhteinen s-TESTA-verkko aiemmista hankkeista ja HVT-ohjelman (HVTYK-ohjelman edeltäjä) puitteissa tarjottujen yleispalvelujen tarjoamisesta saatujen kokemusten pohjalta. |

327 | Yhteisön toiminta koskee ainoastaan yhteistä tietoliikenneinfrastruktuuria, kun taas jäsenvaltiot ovat vastuussa omista kansallisista tietojärjestelmistään. |

Ehdotus on siten toissijaisuusperiaatteen mukainen. |

Suhteellisuusperiaate Ehdotukset ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisia seuraavista syistä: |

331 | Ehdotuksissa säädetään komission velvollisuudesta perustaa yhteinen tietoliikenneinfrastruktuuri. Jäsenvaltiot vastaavat kuitenkin tarvittavien testien toteuttamisesta sen varmistamiseksi, että niiden kansalliset sovellukset (SIS ja SIRENE) toimivat moitteettomasti uuden infrastruktuurin yhteydessä. |

332 | Ehdotukset ja kustannukset on rajattu ajallisesti, koska nykyinen SIS-tietojärjestelmä on tarkoitus korvata SIS II -järjestelmällä, jolloin tämä tietoliikenneinfrastruktuuri jää tarpeettomaksi. Tarkoituksena on tarjota nykyisen järjestelmän tarvitsemia välttämättömiä palveluja väliaikaisena ratkaisuna siihen asti, että SIS II voidaan ottaa käyttöön. |

Sääntelytavan valinta |

341 | Ehdotettu sääntelytapa: asetus ja päätös. |

342 | SIS-tietojärjestelmän oikeudellisen luonteen kahtiajakoisuuden vuoksi tarvitaan sekä EY:n perustamissopimuksen IV osastoon perustuva asetus että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon perustuva päätös. Schengenin tietojärjestelmää koskevan säännöstön muuttaminen ja kehittäminen edellyttää sekä ensimmäiseen että kolmanteen pilariin liittyvää oikeusperustaa. |

TALOUSARVIOVAIKUTUKSET |

401 | Uuden tietoliikenneinfrastruktuurien perustamista ja toimintaa varten on pyydetty vuodeksi 2008 rahoitusta yhteensä 7,6 miljoonaa euroa. Rahoitus kattaa seuraavat keskeiset toimet: - s-TESTA-verkon perustaminen ja testaus SIS 1+ -järjestelmän toimintaa varten; - SIS 1+ -järjestelmän käyttäjien siirtäminen uuteen s-TESTA-verkkoon; - SIS 1+ -järjestelmän toiminnot s-TESTA-verkossa. Lisäksi toiminnasta aiheutuu taloudellisia vaikutuksia Schengenin säännöstössä tarkoitetuille jäsenvaltioiden rahoitusosuuksille, joista rahoitetaan SISNETin perustaminen ja hallinnointi sekä teknisen tuen yksikkö (C.SIS eli SIS-järjestelmän keskustietokanta) testaus- ja siirtotoimien aikana. |

LISÄTIEDOT |

520 | Lainsäädännön kumoaminen Ehdotuksen hyväksymisestä seuraa, että aiempaa lainsäädäntöä kumotaan. |

Uudelleentarkastelu-, tarkistus- tai raukeamislauseke |

533 | Ehdotus sisältää raukeamislausekkeen. |

Ehdotuksen yksityiskohtainen kuvaus 1. Tietoliikenneinfrastruktuurin perustaminen, käyttö ja hallinnointi Perustettava tietoliikenneinfrastruktuuri on kuvattu luettelemalla yhtäältä ne palvelut, joita sen avulla on määrä tarjota, ja toisaalta ne Schengenin yleissopimuksessa määritellyt järjestelmät tai yksiköt, jotka tämä tietoliikenneinfrastruktuuri yhdistää toisiinsa. Infrastruktuuri ei kata kansallista tiedonsiirtoa, johon kuuluu mm. SIRENE-tietojen vaihto toimivaltaisten kansallisten viranomaisten kesken sekä niiden ja kansallisen SIRENE-toimiston välillä, vaan ne jäävät edelleen kansallisten viranomaisten vastuulle. Ennen kuin komissio tekee tietoliikenneinfrastruktuuriin liittyviä sopimusjärjestelyjä palveluntarjoajan kanssa, sen on laadittava SIS 1+ ja SIRENE-järjestelmien erityisvaatimuksiin liittyvät tekniset määräykset. Komissio ottaa huomioon myös neuvoston varapääsihteerin SISNET-järjestelmän uudistamista varten esittämät vaatimukset ja tarjouskilpailueritelmät. Vaikka jäsenvaltioilla on jo perustamissopimuksen 10 artiklan nojalla yleinen velvollisuus avustaa komissiota sen tehtävissä, ehdotuksessa mainitaan tiettyjä erityistoimia, jotka jäsenvaltioiden on toteutettava, jotta komissio voi perustaa tietoliikenneinfrastruktuurin ja käyttää sitä tehokkaasti. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille, kun infrastruktuuri on perustettu ja kun se on suorittanut tarvittavat testit sen varmistamiseksi, että tietoliikenneinfrastruktuuri on käytettävissä. Maininta siitä, että SIS-järjestelmän tämä osa rahoitetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta, katsottiin tarpeelliseksi siksi, että SIS-järjestelmän toisen yleisen osan eli teknisen tuen yksikön (C.SIS-yksikön) perustaminen ja käyttö rahoitetaan Schengenin säännöstössä tarkoitetusta erillisestä talousarviosta, jonka rahoitus tulee jäsenvaltioilta (Schengenin toimeenpanevan komitean päätös, tehty 15 päivänä joulukuuta 1997, C.SIS-yksikön perustamista ja käyttöä koskevan varainhoitoasetuksen muuttamisesta). 2. HVTYK-ohjelma HVTYK-ohjelma tarjoaa erilaisia infrastruktuuripalveluja kuten s-TESTA-verkon kansallisten ja EU:n hallintoviranomaisten välistä tietojenvaihtoa varten. Tätä s-TESTA-yhteyttä käytetään myös SIS II -tietojärjestelmän ja viisumitietojärjestelmän (VIS) kehittämisessä. HVTYK-ohjelmaan perustuvia palveluja käyttävät myös muut jo käytössä olevat vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvät laajat tietojärjestelmät, kuten Eurodac, joiden on oltava suuren käyttäjäkunnan saatavilla ja joilla on tiukat turvallisuusvaatimukset. 3. Toimintatestit Toimintatestit, joilla varmistetaan, että SIS-järjestelmä ja SIRENE-tietojenvaihto toimivat moitteettomasti uuden tietoliikenneinfrastruktuurin yhteydessä, ovat olennainen tehtävä, jonka vain jäsenvaltiot voivat suorittaa neuvoston ohjauksessa. Tämä johtuu SIS-järjestelmän nykyisestä hallinnointijärjestelystä ja sitä koskevasta päätöksentekomenettelystä. Koska Ranska vastaa C.SIS-yksikön hallinnoinnista, sillä on tarvittava asiantuntemus kuvata testitapaukset ja ehdottaa menettelyjä, joiden avulla voidaan parhaiten testata, että SIS ja SIRENE toimivat moitteettomasti uuden infrastruktuurin yhteydessä. SIS- ja SIRENE-järjestelmistä vastaavat neuvoston työryhmät, jotka muodostuvat asianomaisista kansallisista asiantuntijoista, vastaavat testien laatimista, koordinointia ja validointia varten tarvittavista valmisteluista. Komissio puolestaan varmistaa, että tietoliikenneinfrastruktuuri on käytettävissä s-TESTA-verkossa. Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle neuvoston välityksellä testaustoimintoja koskevat tiedot ja palautteen. 4. Siirtyminen uuteen järjestelmään SIS ja SIRENE voidaan siirtää uuteen tietoliikenneinfrastruktuuriin vasta kun kaikki testit on suoritettu ja validoitu. Neuvosto vahvistaa tämän ajankohdan, mutta takarajana on joka tapauksessa 13. marraskuuta 2008, jolloin SISNET-sopimuksen voimassaolo päättyy. 5. Kansallisten julkisen sektorin elinten suorittamat erityiset operatiiviset hallintotehtävät Tietoliikenneinfrastruktuuriin liittyvien erityisten operatiivisten hallintotehtävien osoittaminen kansallisille julkisen sektorin elimille perustuu siihen, että näin pyritään varmistamaan tehokkuus ja synergiaedut C.SIS-yksikön jo suorittamien operatiivisten hallinnointitehtävien kanssa. 6. Seuranta ja arviointi Komissio seuraa menojen toteuttamista huolellisesti kaikin käytettävissään olevin keinoin, jotka mainitaan s-TESTA-verkon toimittajan kanssa allekirjoitettavassa sopimuksessa. Sopimuksessa määritellään myös tavoitteet ja suoritusindikaattorit. Tietoliikenneinfrastruktuurin kautta SIS- ja SIRENE-järjestelmille tarjottavat palvelut arvioidaan erikseen samalla kun laaditaan HVTYK-päätöksen 13 artiklassa tarkoitettu yleisarvio horisontaalisista toimenpiteistä ja infrastruktuuripalveluista. 7. SISNET-verkon oikeudellisen kehyksen kumoaminen ja Schengenin yleissopimuksen muuttaminen Sen jälkeen kun SISNET lopettaa toimintansa, sitä koskevat säännökset menettävät merkityksensä, ja ne on kumottava. Uuden tietoliikenneinfrastruktuurin asentamista voitaisiin nopeuttaa ja Euroopan unionin yleiseen talousarvioon aiheutuvia rahoitusvaikutuksia vähentää, jos maiden välisen verkon (WAN) perustamisesta ja siihen liittyvien turvallisuuspalvelujen tarjoamisesta SIS-järjestelmää varten 14. marraskuuta 2000 tehdyn SISNET-sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvät omistusoikeudet ja erityisesti verkon osajärjestelmiä koskevat oikeudet siirrettäisiin komissiolle. 8. Ehdollinen soveltaminen ja rajoitettu voimassaoloaika Säädöksen ehdollinen soveltaminen perustuu neuvoston kantaan, jonka se esitti helmikuussa 2007 antamiensa päätelmien yhteydessä. Neuvosto myönsi tuolloin, että SISNET-järjestelmän uusimiseksi järjestettävään tarjouskilpailuun liittyy tiettyjä riskejä, ja totesi, että on aiheellista varautua s-TESTA-verkon avulla toteutettavaan vaihtoehtoiseen ratkaisuun. Ehdotukseen liittyvä vaikutustenarviointi osoittaa, että SISNET-järjestelmän uusiminen olisi kaikissa tapauksissa paras vaihtoehto. Säädöksen ehdollisen soveltamisen tarkoituksena on varmistaa, että varasuunnitelmaa koskeva ehdotus on olemassa. Ehdotuksen voimassaoloajan rajoittaminen taas johtuu siitä, että SISone4all-version mukaisesti toteutettava SIS 1+ ja sen tietoliikenneinfrastruktuuri korvataan, kun SIS II otetaan käyttöön. |

1. 2007/0108(CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON ASETUS

Schengenin tietojärjestelmän (SIS) tietoliikenneinfrastruktuurin perustamisesta, käytöstä ja hallinnoinnista

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 66 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen[2],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[3],

sekä katsoo seuraavaa:

2. Schengenin tietojärjestelmä (SIS), joka on perustettu tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta 19 päivänä kesäkuuta 1990 tehdyn yleissopimuksen[4], jäljempänä ’Schengenin yleissopimus’, IV osaston määräysten mukaisesti, ja sen kehitetty versio SIS 1+ ovat keskeisiä välineitä osaksi Euroopan unionia sisällytetyn Schengenin säännöstön soveltamisessa.

3. SIS II -tietojärjestelmän kehittämisestä säädetään neuvoston asetuksella (EY) N:o 2424/2001[5] ja neuvoston päätöksellä 2001/886/YOS[6]. SIS II korvaa Schengenin yleissopimuksen mukaisesti perustetun SIS:n.

4. Toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä 20 päivänä joulukuuta 2006 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1987/2006[7] muodostaa välttämättömän oikeusperustan SIS II:n hallinnoinnille Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, jäljempänä ’EY:n perustamissopimus’, soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

5. SIS on tällä hetkellä käytössä 15 valtiossa, muun muassa Islannissa ja Norjassa, jotka osallistuvat Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen. Joulukuussa 2006 neuvosto vahvisti, että Euroopan unioniin 1 päivänä toukokuuta 2004 liittyneistä jäsenvaltioista yhdeksän liittyy nykyiseen SIS:iin, jotta ne voivat alkaa soveltaa Schengenin säännöstöä täysimääräisesti ennen kuin SIS II otetaan käyttöön.

6. Neuvoston varapääsihteeri ja yksityiset yritykset tekivät 14 päivänä marraskuuta 2000 sopimuksen maiden välisen verkon (WAN) perustamisesta ja siihen liittyvien turvallisuuspalvelujen tarjoamisesta SIS-järjestelmää varten, jäljempänä ’SISNET-sopimus’; sopimuksen perustana ovat Euroopan unionin neuvoston varapääsihteerin valtuuttamisesta toimimaan tiettyjen jäsenvaltioiden edustajana Schengen-ympäristön tietoliikenneinfrastruktuurin, SISNETin, perustamista ja toimintaa koskevien sopimusten tekemisessä sekä hallinnoimaan kyseisiä sopimuksia 17 päivänä joulukuuta 1999 tehty neuvoston päätös[8] 1999/870/EY sekä varainhoitoasetuksesta, joka koskee talousarviomenettelyä neuvoston varapääsihteerin hallinnoimien, hänen tiettyjen jäsenvaltioiden puolesta tekemiensä Schengen-ympäristön tietoliikenneinfrastruktuurin (SISNET) perustamista ja toimintaa koskevien sopimusten osalta 27 päivänä maaliskuuta 2000 tehty neuvoston päätös 2000/265/EY. SISNET-sopimuksessa määrätään SIS:n toiminnan kannalta välttämättömistä palveluista, ja sen voimassaoloaika päättyy marraskuussa 2008.

7. SISNET-sopimuksen nojalla tarjottavien palvelujen jatkuvuus on turvattava, jotta Schengenin yleissopimuksen 92 artiklassa tarkoitettu SIS:n teknisen tuen yksikön ja kansallisten yksiköiden välinen tietojenvaihto ja SIRENE-toimistojen välinen tietojenvaihto voivat jatkua. Tämä on Schengenin säännöstön soveltamisen kannalta välttämätöntä, jotta yhteinen alue, jonka sisärajoilla ei tehdä tarkastuksia, voidaan säilyttää.

8. SISNET-sopimus kattaa myös verkkopalvelujen ja niihin liittyvien turvallisuuspalvelujen toimittamisen VISION-verkolle, jonka välityksellä jäsenvaltioiden keskusviranomaiset vaihtavat keskenään viisumitietoja Schengenin yleissopimuksen 17 artiklan 2 kohdan nojalla. Kyseinen toiminta ei kuitenkaan kuulu tämän ehdotuksen soveltamisalaan, koska toimivalta toteuttaa muutokset, jotka ovat tarpeen VISION-verkon siirtämiseksi toiseen tietoliikenneinfrastruktuuriin, kuuluu neuvostolle täytäntöönpanovallan varaamisesta neuvostolle viisumihakemusten käsittelyä koskevien tiettyjen yksityiskohtaisten määräysten ja käytännön menettelytapojen osalta 24 päivänä huhtikuuta 2001 annetun asetuksen 789/2001[9] nojalla.

9. Tätä säädöstä olisi sovellettava vain siinä tapauksessa, että neuvoston varapääsihteeri ilmoittaa, että julkinen hankintamenettely, joka on käynnistetty Euroopan unionin neuvoston varapääsihteerin valtuuttamisesta toimimaan tiettyjen jäsenvaltioiden edustajana Schengen-ympäristön tietoliikenneinfrastruktuurin palvelujen suorittamista koskevien sopimusten tekemisessä ja hallinnoimisessa ennen siirtymistä Euroopan yhteisön ylläpitämään tietoliikenneinfrastruktuuriin 5 päivänä maaliskuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/149/EY[10] ja neuvoston päätöksen 2000/265/EY nojalla, ei ole johtanut minkäänlaisen sopimuksen tekemiseen tämän ehdotuksen soveltamisalaan kuuluvien palvelujen tarjoamisesta.

10. Neuvosto arvioi tarjouskilpailumenettelyyn liittyviä riskejä helmikuussa 2007 ja kehotti komissiota laatimaan ehdotuksia, joiden nojalla SIS 1+ voitaisiin siirtää toiseen verkkoon.

11. Komissio varaa itselleen EY:n perustamissopimuksen 250 artiklan 2 kohdan mukaisen oikeuden muuttaa ehdotustaan milloin tahansa yhteisön säädöksen antamiseen johtavan menettelyn aikana.

12. SIS:n erityiset turvallisuus- ja käytettävyysvaatimukset voidaan ottaa parhaiten huomioon perustamalla SISNETin tilalle uusi tietoliikenneinfrastruktuuri käyttäen niitä infrastruktuuripalveluja, joiden tarjoamisesta on tehty suojattujen Euroopan-laajuisten julkishallinnon telematiikkapalvelujen ja suojatun yksityisen tietoliikenneinfrastruktuurin toimittamiseen liittyviä palveluhankintoja koskeva puitesopimus ( Secured Trans-European Services for Telematics between Administrations – Delivery of a managed secured private communications infrastructure ), jäljempänä ’s-Testa-puitesopimus’, yleiseurooppalaisten sähköisten viranomaispalveluiden yhteentoimivasta toimittamisesta julkishallinnolle, yrityksille ja kansalaisille (HVTYK) 21 päivänä huhtikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen 2004/387/EY[11], jäljempänä ’HVTYK-päätös’, mukaisesti.

13. Uuden tietoliikenneinfrastruktuurin tulisi korvata SISNET, jonka toiminta on tarkoitus lopettaa neuvoston määräämänä ajankohtana, minkä vuoksi päätös 1999/870/EY, päätös 2000/265/EY ja päätös 2007/155/EY[12] olisi kumottava.

14. Uuden tietoliikenneinfrastruktuurin perustamista voitaisiin nopeuttaa ja sen Euroopan unionille aiheuttamaa taloudellista rasitusta keventää, jos jäsenvaltiot suostuisivat siirtämään komissiolle SISNET-sopimuksen täytäntöönpanosta johtuvat omistusoikeudet, teollis- ja tekijänoikeudet mukaan luettuina.

15. Tämän tietoliikenneinfrastruktuurin perustamisesta, käytöstä ja hallinnoinnista aiheutuvat kulut olisi rahoitettava Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Komissio vastaa talousarvion toteuttamisesta ja s-TESTA-puitesopimukseen perustuvien verkko- ja turvallisuuspalvelujen tarjoamista koskevien sopimusten allekirjoittamisesta. Tämän asetuksen ja sen, että komissio vastaa kyseisen tietoliikenneinfrastruktuurin perustamisesta, käytöstä ja hallinnoinnista, ei pitäisi vaikuttaa millään tavoin neuvoston vastuuseen nykyisen SIS:n hallinnoinnista.

16. Sen vuoksi on aiheellista, että neuvosto laatii teknisen tuen yksiköstä vastaavan jäsenvaltion eli Ranskan valmisteleman aloitteen pohjalta testaussuunnitelman, jonka avulla voidaan varmistaa tietoliikenneinfrastruktuurin avulla tapahtuvan SIS- ja SIRENE-tietojenvaihdon moitteettomuus, ja koordinoi testausta ja validoi testitulokset ennen kuin se vahvistaa ajankohdan, jolloin SISNET siirretään uuteen tietoliikenneinfrastruktuuriin.

17. Komissio voi valtuuttaa kansalliset julkishallinnon elimet huolehtimaan tietoliikenneinfrastruktuurin turvallisuuteen ja valvontaan liittyvistä operatiivisista hallintotehtävistä, jos se katsoo, että tämä vaihtoehto olisi tehokkaampi.

18. Tämä asetus muodostaa tarvittavan oikeusperustan SIS-ympäristön tietoliikenneinfrastruktuurin perustamista, käyttöä ja hallinnointia varten sekä sellaisia Schengenin yleissopimukseen tehtäviä muutoksia varten, jotka koskevat EY:n perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvia asioita. SIS-ympäristön tietoliikenneinfrastruktuurin perustamisesta, käytöstä ja hallinnoinnista … päivänä … kuuta ... tehty neuvoston päätös 2007/…/YOS[13] muodostaa tarvittavan oikeusperustan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa.

19. Tämä asetus muodostaa yhdessä neuvoston päätöksen 2007/…/YOS[14] kanssa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[15] 49 artiklassa tarkoitetun perussäädöksen, jonka nojalla Euroopan unionin yleiseen talousarvioon voidaan ottaa tietoliikenneinfrastruktuurin perustamista, käyttöä ja hallinnointia varten tarvittavat määrärahat ja toteuttaa kyseinen talousarvion osa.

20. Vaikka oikeusperusta, jonka nojalla SIS-ympäristön tietoliikenneinfrastruktuurin perustaminen, käyttö ja hallinnointi voidaan rahoittaa Euroopan unionin yleisestä talousarviosta, muodostuu kahdesta eri säädöksestä, tämä ei vaikuta siihen periaatteeseen, että kyseinen tietoliikenneinfrastruktuuri käsittää yhden ainoan infrastruktuurin ja sen olisi myös toimittava sellaisena.

21. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla toteuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, jotka ovat yhteisen SIS-ympäristön tietoliikenneinfrastruktuurin perustaminen, käyttö ja hallinnointi, vaan ne voidaan toimenpiteen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä EY:n perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei mennä pidemmälle kuin on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

22. Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen[16] mukaisesti aloilla, joita tarkoitetaan kyseisen sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 17 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/437/EY[17] 1 artiklan G alakohdassa.

23. Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön määräyksiä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen mukaisesti aloilla, jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan G alakohdan soveltamisalaan, sellaisena kuin se on luettuna yhdessä neuvoston päätösten 2004/849/EY[18] ja 2004/860/EY[19] 4 artiklan 1 kohdan kanssa.

24. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen antamiseen, asetus ei sido sitä eikä asetusta sovelleta siihen. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä perustamissopimuksen kolmannen osan IV osaston määräysten nojalla, Tanska päättää edellä mainitun pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on antanut tämän asetuksen, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

25. Tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön niitä määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 29 päivänä toukokuuta 2000 tehdyn neuvoston päätöksen 2000/365/EY[20] mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen antamiseen, asetus ei sido sitä eikä asetusta sovelleta siihen.

26. Tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstön niitä määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin 28 päivänä helmikuuta 2002 tehdyn neuvoston päätöksen 2002/192/EY[21] mukaisesti. Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen antamiseen, asetus ei sido sitä eikä asetusta sovelleta siihen.

27. Koska on olennaista, että SISNET-verkon tarjoamat palvelut voidaan turvata myös marraskuun 2008 jälkeen ja että komissio voi tehdä tätä varten tarvittavat sopimukset mahdollisimman pian, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla Tietoliikenneinfrastruktuurin perustaminen, käyttö ja hallinnointi

28. Komissio perustaa, käyttää ja hallinnoi tietoliikenneinfrastruktuuria, joka tarjoaa verkko- ja turvallisuuspalveluja Schengenin yleissopimuksen 92 artiklassa tarkoitettua Schengenin tietojärjestelmän (SIS) teknisen tuen yksikön ja kansallisten yksiköiden välillä sekä SIRENE-toimistojen välillä tapahtuvaa tietojenvaihtoa varten.

29. Komissio laatii tietoliikenneinfrastruktuuria koskevat tekniset eritelmät ottaen huomioon ne tekniset eritelmät, jotka neuvoston varapääsihteeri on laatinut jäsenvaltioiden puolesta neuvoston päätösten 2007/149/EY ja 2000/265/EY nojalla käynnistettyä julkista hankintamenettelyä varten.

30. Jäsenvaltiot ja komissio tekevät yhteistyötä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi. Jäsenvaltiot tarjoavat erityisesti sopivat tilat tietoliikenneinfrastruktuurin kansallisille yhteyspisteille ja takaavat komissiolle vaadittaessa pääsyn näihin tiloihin.

31. Komissio ilmoittaa neuvostolle päivämäärän, jolloin tietoliikenneinfrastruktuurin perustaminen on saatu päätökseen ja järjestelmä on käytettävissä 3 artiklassa tarkoitettujen testien suorittamista varten.

32. Tietoliikenneinfrastruktuurin perustamisesta, käytöstä ja hallinnoinnista aiheutuvat kustannukset rahoitetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta.

2 artikla HVTYK-ohjelman soveltaminen

Komissio ottaa huomioon päätöksen 2004/387/EY, jäljempänä ’HVTYK-päätös’ ja soveltaa s-TESTA-puitesopimusta tietoliikenneinfrastruktuurin perustamista, käyttöä ja hallinnointia varten.

3 artikla Tietoliikenneinfrastruktuuria koskevat SIS- ja SIRENE-testit

33. Jäsenvaltiot suorittavat tarvittavat testit sen varmistamiseksi, että 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tietojenvaihto toimii tietoliikenneinfrastruktuurin avulla moitteettomasti.

34. Neuvosto laatii testaussuunnitelman C.SIS-yksiköstä vastaavan jäsenvaltion Ranskan valmisteleman aloitteen pohjalta.

35. Neuvosto koordinoi jäsenvaltioiden testaustoimia ja validoi testien tulokset sekä tiedottaa niistä komissiolle.

4 artikla Siirtyminen tietoliikenneinfrastruktuuriin

36. Sen jälkeen kun kaikki SIS-tietojärjestelmään osallistuvat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet neuvostolle 3 artiklassa tarkoitettujen testien loppuun saattamisesta, neuvosto vahvistaa päivämäärän, jolloin 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tietojenvaihto aloitetaan tietoliikenneinfrastruktuurin avulla.

37. Jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tarvittavat toimet SISNETin siirtämiseksi tietoliikenneinfrastruktuuriin 1 kohdan mukaisesti vahvistettuna ajankohtana.

38. Neuvosto koordinoi 2 kohdassa tarkoitettuja jäsenvaltioiden toimia.

5 artikla Jäsenvaltioiden kansallisten julkisen sektorin elinten suorittamat erityiset operatiiviset hallintotehtävät

39. Komissio voi 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitetusta ajankohdasta alkaen tehdä sopimuksia, joilla tietyt tietoliikenneinfrastruktuurin turvallisuuteen ja valvontaan liittyvät operatiiviset hallintotehtävät siirretään kansallisille julkisen sektorin elimille.

40. Kustannukset, joita 1 kohdassa tarkoitetuille elimille aiheutuu 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamisesta, rahoitetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta.

6 artikla Seuranta ja arviointi

Komissio laatii kokonaisarvioinnin tietoliikenneinfrastruktuurin toiminnasta sen jälkeen kun se on lopettanut toimintansa. Arviointi laaditaan osana HVTYK-päätöksen nojalla toteutettujen horisontaalisten HVTYK-toimien kokonaisarviointia. Siinä tarkastellaan erityisesti tietoliikenneinfrastruktuurin tehokkuutta ja vaikuttavuutta 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoamisessa.

7 artikla Kumoaminen

41. Kumotaan neuvoston päätökset 1999/870/EY, 2000/265/EY ja 2007/155/EY neuvoston määrittämästä ajankohdasta alkaen. Lopetetaan SISNET-tietoliikenneinfrastruktuurin toiminta 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritetystä päivämäärästä alkaen.

42. Varat, jotka neuvoston päätöksellä 2000/265/EY perustetusta talousarviosta ovat jäljellä 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritettynä ajankohtana, palautetaan jäsenvaltioille. Takaisin maksettavat määrät lasketaan neuvoston päätöksen 2000/265/EY 26 artiklassa määritettyjen jäsenvaltioiden maksuosuuksien perusteella.

43. Jäsenvaltiot siirtävät komissiolle 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta päivämäärästä alkaen kaikki omistusoikeudet, teollis- ja tekijänoikeudet mukaan luettuina, jotka perustuvat neuvoston päätöksen 1999/870/EY ja neuvoston päätöksen 2000/265/EY nojalla tehdyn, SISNET-verkon verkko- ja turvallisuuspalveluja koskevan sopimuksen täytäntöönpanoon.

8 artikla Schengenin yleissopimuksen muuttaminen

Muutetaan Schengenin yleissopimuksen 119 artiklan 1 kohdan ensimmäinen virke 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti määritetystä päivämäärästä alkaen seuraavasti:

”Sopimuspuolet vastaavat yhdessä edellä 92 artiklan 3 kappaleessa tarkoitetun teknisen tuen yksikön perustamis- ja käyttökustannuksista, lukuun ottamatta kaapelointikustannuksia Schengenin tietojärjestelmän kansallisten osien yhdistämiseksi teknisen tuen yksikköön.”

9 artikla Voimaantulo ja soveltaminen

44. Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä , ja sen voimassaolo päättyy 1 päivänä marraskuuta 2009 tai päivänä, jonka neuvosto vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1987/2006 55 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jos se on aiemmin.

45. Tätä asetusta sovelletaan ainoastaan siinä tapauksessa, että neuvoston varapääsihteeri ilmoittaa komissiolle, että neuvoston päätöksen 2007/149/EY ja neuvoston päätöksen 2000/265/EY nojalla ei ole tehty minkäänlaista sopimusta 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun tietojenvaihtoon liittyvien verkko- ja turvallisuuspalvelujen tarjoamisesta.

46. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu ilmoitus voidaan antaa siitä päivästä alkaen, jona tämä asetus tulee voimaan, ja se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä […] päivänä […] kuuta

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. EHDOTUSTEN NIMET:

Ehdotus NEUVOSTON ASETUKSEKSI Schengenin tietojärjestelmän (SIS) tietoliikenneinfrastruktuurin perustamisesta, käytöstä ja hallinnoinnista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖKSEKSI Schengenin tietojärjestelmän (SIS) tietoliikenneinfrastruktuurin perustamisesta, käytöstä ja hallinnoinnista

2. LUOKITTELU TOIMINTOPERUSTEISESSA JOHTAMIS- JA BUDJETOINTIJÄRJESTELMÄSSÄ

Toimintalohko(t) sekä toiminto/toiminnot:

Osasto 18: Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue

Luku 18 02: Solidaarisuus – Ulkorajat, viisumipolitiikka ja henkilöiden vapaa liikkuvuus

3. BUDJETTIKOHTA/-KOHDAT

3.1. Budjettikohdat (toimintamäärärahat sekä niihin liittyvät teknisen ja hallinnollisen avun määrärahat (entiset BA-budjettikohdat)) ja budjettinimikkeet:

Budjettikohta 18 02 04 02: Schengenin tietojärjestelmä SIS 1+ *

*Budjettikohta perustetaan vuoden 2008 ATE:ssa.

3.2. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto:

2008–2009

Ehdotukset hyväksytään todennäköisesti joulukuussa 2007 siltä varalta, että SIS:n tietoliikenneinfrastruktuuria koskevaa nykyistä sopimusta (SISNET) ei voida uusia. Varasuunnitelman on tarkoitus olla vain väliaikainen ratkaisu. Toiminta päättyy, kun SIS II on otettu käyttöön.

Suunnitelmien mukaan SIS II otetaan käyttöön vuoden 2008 joulukuun loppuun mennessä. Jos varasuunnitelma joudutaan ottamaan käyttöön, se viivästyttäisi SIS II:n käyttöönottoa ainakin kuudella kuukaudella. Lisäksi palveluista on s-TESTA-sopimuksen mukaan sovittava vähintään vuodeksi kerrallaan. Siksi olisi varauduttava siihen, että tämä varasuunnitelma olisi käytössä noin vuoden niin, että toiminta alkaisi marraskuussa 2008 ja päättyisi vuonna 2009.

Ehdotusten voimassaoloaika päättyy 1. marraskuuta 2009 tai silloin kun SIS II:n soveltaminen alkaa neuvoston päätöksen nojalla, riippuen siitä, kumpi ajankohta on aikaisempi.

Toiminnan kesto on enintään 1 vuosi ja 10 kuukautta. Sitoumukset tehdään vuonna 2008, ja maksut toteutetaan vuosina 2008–2010.

3.3. Budjettitiedot

18 02 04 02 | Ei-pakolliset | Jaksotetut määrärahat | KYLLÄ | EI | EI | 3a |

4. YHTEENVETO RESURSSEISTA

4.1. Taloudelliset resurssit

4.1.1. Yhteenveto maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja maksumäärärahoista (MM)

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Toimintamenot[22] |

Maksusitoumusmäärärahat (MSM) | 8.1. | A | 7,620 | 0 | 7,620 |

Maksumäärärahat (MM) | B | 2,500 | 3,750 | 1,370 | 7,620 |

Viitemäärään sisältyvät hallintomenot[23] |

Tekninen ja hallinnollinen apu (EI-JM) | 8.2.4. | C | - | - | - | - |

VIITEMÄÄRÄ YHTEENSÄ |

Maksusitoumusmäärärahat | a+c | 7,620 | 0 | 7,620 |

Maksumäärärahat | b+c | 2,500 | 3,750 | 1,370 | 7,620 |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot (EI-JM) | 8.2.5. | D | 0,585 | 0,234 | 0,819 |

Viitemäärään sisältymättömät hallintomenot lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EI-JM) | 8.2.6. | E | 0,233 | 0,233 |

MSM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | a+c+d+e | 8,438 | 0,234 | 8,672 |

MM YHTEENSÄ henkilöstökustannukset mukaan luettuina | b+c+d+e | 3,318 | 3,984 | 1,370 | 8,672 |

4.1.2. Yhteensopivuus rahoitussuunnitelman kanssa

X Ehdotus on nykyisen rahoitussuunnitelman mukainen.

( Ehdotus edellyttää kyseeseen tulevan rahoitusnäkymien otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

( Ehdotus voi edellyttää toimielinten sopimuksen[24] määräysten soveltamista (ts. joustovälineen käyttöä tai rahoitusnäkymien tarkistamista).

4.1.3. Vaikutukset tuloihin

( Ehdotuksella ei ole vaikutuksia tuloihin.

X Ehdotuksella on seuraavat vaikutukset tuloihin:

milj. euroa (yhden desimaalin tarkkuudella)

Ennen toimin-taa [Vuosi n-1] | Toteutuksen jälkeen |

Henkilöstön määrä yhteensä | 5 | 2 |

5. OMINAISPIIRTEET JA TAVOITTEET

5.1. Tarve, johon ehdotuksella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

SIS 1+- ja SIRENE-järjestelmät toimivat tätä nykyä SISNET-tietoliikenneverkossa. SISNET-verkkopalveluja koskevaa voimassa olevaa sopimusta hallinnoi jäsenvaltioiden puolesta neuvoston varapääsihteeri, ja rahoituksesta vastaavat jäsenvaltiot yhdessä. SISNET-sopimuksen voimassaoloaika päättyy 13. marraskuuta 2008.

Toisaalta SIS II, jota on kehitetty korvaamaan SIS 1+, voidaan ottaa käyttöön SIS 1+ -järjestelmää käyttävissä jäsenvaltioissa vasta 17. joulukuuta 2008.

Siksi on toteutettava toimia sen varmistamiseksi, että SIS 1+ -järjestelmää varten on olemassa tarvittavat verkkopalvelut myös 13. marraskuuta 2008 jälkeen siihen asti, että SIS II otetaan käyttöön.

5.2. Yhteisön osallistumisesta saatava lisäarvo, ehdotuksen johdonmukaisuus muiden rahoitusvälineiden kanssa sekä mahdolliset synergiaedut

Jotta voidaan pitää yllä Schengenin aluetta, jolla henkilöiden vapaa liikkuvuus on taattu ilman sisärajoilla tehtäviä tarkastuksia, on Schengen-ympäristön tietojärjestelmien jatkuva ja suojattu toiminta turvattava.

Ilman Schengenin tietojärjestelmää olisi hyvin vaikeaa pitää yllä aluetta, jonka sisärajoilla ei tehdä tarkastuksia. Neuvosto päätti helmikuussa 2007, että neuvoston varapääsihteerin olisi jälleen asianomaisten jäsenvaltioiden puolesta käynnistettävä tarjouskilpailumenettely SISNET-sopimuksen uusimiseksi, jotta voidaan varmistaa, että tarvittavat palvelut ovat käytössä myös marraskuun 2008 jälkeen. Analysoituaan riskit, joita liittyy kaikkiin hankintamenettelyihin, neuvosto on kuitenkin päättänyt, että Schengenin tietojärjestelmiä varten on oltava käytettävissä vaihtoehtoinen verkkoratkaisu.

Tämän vuoksi neuvosto on kehottanut komissiota esittämään mahdollisimman pian ehdotuksia, joiden nojalla SIS 1+ voitaisiin siirtää s-TESTA-verkkoon, joka on komission tekemään puitesopimukseen perustuva suojattu tietoliikenneverkko.

5.3. Ehdotuksen tavoitteet ja odotetut tulokset sekä näihin liittyvät indikaattorit toimintoperusteisessa johtamismallissa

Yleistavoitteena on, että komissio voisi rahoittaa ja hallinnoida SIS 1+ -järjestelmän tietoliikenneinfrastruktuuria väliaikaisena varasuunnitelmana siltä varalta, että SISNET-sopimusta ei voida jatkaa.

Tämä EU:n yleisestä talousarviosta rahoitettava varasuunnitelma on toteutettava niin, että tietoliikenneinfrastruktuuri on toiminnassa viimeistään 13. marraskuuta 2008, jolloin nykyisen SISNET-sopimuksen voimassaolo päättyy.

Toimi 1: s-TESTA-verkon perustaminen ja testaus SIS 1+ -järjestelmän toimintaa varten

Tarkoituksena on allekirjoittaa s-TESTA-puitesopimukseen liittyvä erillinen sopimus. Uusi verkko perustetaan erillisenä virtuaalisena yksityisenä verkkona, mutta sitä varten on tarkoitus käyttää mahdollisuuksien mukaan SIS II:n fyysisen verkkoinfrastruktuurin osia. Lisäksi tarvitaan ulkopuolista asiantuntemusta erityisesti turvallisuus- ja verkkoasioissa sekä korkealaatuista ulkopuolista tukea seurantaa, testausta ja jäsenvaltioiden toimien koordinointia varten.

Indikaattori: verkko on käyttövalmis lokakuuhun 2008 mennessä

Toimi 2: SIS 1+ -järjestelmän käyttäjien siirtäminen uuteen s-TESTA-verkkoon

Jos jäsenvaltiot eivät voi siirtyä SIS II:een ajoissa eivätkä voi jatkaa toimintaa nykyisessä SISNET-verkossa, toiminta on tarpeen siirtää väliaikaisesti SISNET-verkosta s-TESTA-verkkoon. Siirtymisajankohdasta päättää neuvosto.

Siirtymisestä aiheutuu kustannuksia. Koska sisäiset resurssit ovat rajalliset, seurantaan ja jäsenvaltioiden toimien koordinointiin käytetään laadukasta ulkopuolista apua.

Indikaattori: kaikki SIS 1+ -käyttäjät on siirretty

Toimi 3: SIS 1+ -toiminnot s-TESTA-verkossa

Jos väliaikaiseen verkkoratkaisuun on pakko turvautua, on varattava määrärahoja toimintakustannusten kattamiseen.

Indikaattori: kaikki SIS 1+ -jäsenvaltiot käyttävät verkkoa marraskuuhun 2008 mennessä

5.4. Toteutustapa (alustava)

X Keskitetty hallinnointi

X komissio hallinnoi suoraan

( hallinnointivastuu siirretään

( toimeenpanovirastoille

( varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitetuille yhteisöjen perustamille elimille

( kansallisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai julkisen palvelun tehtäviä suorittaville yhteisöille

( Yhteistyössä toteutettava tai hajautettu hallinnointi

( jäsenvaltioiden kanssa

( kolmansien maiden kanssa

( Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Huomautukset:

Osa talousarviosta voidaan osoittaa kansallisille julkisen sektorin elimille palvelusopimuksen nojalla tiettyjen verkkotoimintojen rahoittamiseksi.

6. SEURANTA JA ARVIOINTI

6.1. Seurantamenettely

Edistymistä arvioidaan säännöllisin väliajoin ja tuloksia mitataan suhteessa vaadittuihin standardeihin ja ennalta määritettyihin arviointiperusteisiin. Tällä perusteella pyritään osoittamaan, että investoinnista saadaan vaadittuja tuloksia.

Seurannan toteuttaa laadunvarmistuksesta vastaava ulkopuolinen toimeksisaaja.

Komissio raportoi seurannan tuloksista vuotuisessa toimintakertomuksessaan.

6.2. Arviointimenettely

6.2.1. Ennakkoarviointi

Ennakkoarviointi on sisällytetty vaikutustenarviointiin.

6.2.2. Väli-/jälkiarviointien perusteella toteutetut toimenpiteet (aikaisemmat kokemukset vastaavasta toiminnasta)

Ei ole.

6.2.3. Tulevaa arviointia koskevat määräykset ja arviointien suorittamisvälit

Komissio laatii kokonaisarvioinnin tietoliikenneinfrastruktuurin toiminnasta sen jälkeen kun sen on lopettanut toimintansa. Arviointi laaditaan osana HVTYK-päätöksen nojalla toteutettujen horisontaalisten toimien kokonaisarviointia, ja siinä kiinnitetään huomiota erityisesti uuden tietoliikenneinfrastruktuurin tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen SIS 1+ -verkkopalvelujen tarjoamisessa.

7. PETOSTEN TORJUNTATOIMET

Yhteisön julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön noudattaminen varmistetaan siten, että sopimusten tekemisessä noudatetaan komission hankintamenettelyjä.

8. YKSITYISKOHTAINEN ERITTELY TARVITTAVISTA RESURSSEISTA

8.1. Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset

Maksusitoumusmäärärahoina, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 |

Virkamiehet tai väliaikaiset toimihenkilöt[26] (XX 01 01) | A*/AD | 5 | 2 |

B*, C*/AST |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö[27] |

Momenteilta XX 01 04/05 rahoitettava muu henkilöstö[28] |

YHTEENSÄ | 5 | 2 |

8.2.2. Toimintaan liittyvien tehtävien kuvaus

Hankkeen hallinnointikyky

Tekninen hallinto

Arviointi ja raportointi

Julkiset hankinnat, sopimus- ja taloushallinto.

8.2.3. Henkilöresurssien lähteet (henkilöstösääntöjen alainen henkilöstö)

( Korvattavan tai jatkettavan ohjelman hallinnointiin osoitetut tämänhetkiset virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä vuotta n koskevassa menettelyssä jo myönnetyt virat ja/tai toimet

( Vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvässä seuraavassa menettelyssä pyydettävät virat ja/tai toimet

X Hallinnoinnista vastaavan henkilöstön nykyisten virkojen ja/tai toimien uudelleenjärjestely (henkilöstön sisäinen uudelleenjärjestely)

( Vuodeksi n tarvittavat virat ja/tai toimet, jotka eivät sisälly vuosistrategiaan ja alustavaan talousarvioesitykseen liittyvään, kyseistä vuotta koskevaan menettelyyn

8.2.4. Muut viitemäärään sisältyvät hallintomenot (XX 01 04/05 – hallintomenot)

Ei ole.

8.2.5. Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Laji | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 |

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt (XX 01 01) | 0,585 | 0,234 |

Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö (ylim. toimihlöt, kans. asiantuntijat, sopimussuhteinen hlöstö jne.) (budjettikohta ilmoitettava) |

Henkilöstömenot ja niihin liittyvät menot yhteensä (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,585 | 0,234 |

Laskelma – Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt

117 000 henkilötyövuotta,

Laskelma – Momentilta XX 01 02 rahoitettava henkilöstö

Ei ole.

8.2.6. Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella) |

XX 01 02 11 01 – Virkamatkat | 0,081 |

XX 01 02 11 02 – Konferenssit ja kokoukset | 0,120 |

XX 01 02 11 03 – Komiteoiden kokoukset[29] |

XX 01 02 11 04 – Selvitykset ja kuulemiset |

XX 01 02 11 05 – Tietojärjestelmät |

2 Muut hallintomenot yhteensä (XX 01 02 11) |

3 Muut hallintomenojen kaltaiset menot s-TESTA-verkkoon liittyvä koulutus Budjettikohta XX 01 02 11 06 | 0,032 |

Hallintomenot yhteensä lukuun ottamatta henkilöstömenoja ja niihin liittyviä menoja (EIVÄT sisälly viitemäärään) | 0,233 | 0,233 |

Virkamatkat käsittävät käynnit kaikissa SIS 1+:n toimintaan osallistuvissa 27 jäsenvaltiossa kahdelta hengeltä (0,081 milj. euroa).

Kokoukset käsittävät jäsenvaltioiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa järjestettävät säännölliset kokoukset, joissa käsitellään SIS 1+:n käyttöä s-TESTA-verkossa järjestelmän perustamis- ja testausvaiheessa (12 kokousta suunnitteilla). Huomattakoon, että kustannukset ovat korkeammat, jos jäsenvaltioiden asiantuntijoille on korvattava matkakulut.

SIS 1+:n käyttö s-TESTA-verkossa edellyttää erityiskoulutusta, jonka s-TESTA-verkkopalvelujen tarjoaja järjestää neljälle komission virkamiehelle (0,032 milj. euroa).

Laskelma – Muut hallintomenot, jotka eivät sisälly viitemäärään[pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic][pic]

[1] Neuvosto ei ole vielä virallisesti tehnyt tätä päätöstä.

[2] EUVL C […], […], s. […].

[3] EUVL C […], […], s. […].

[4] EYVL 239, 22.9.2000, s. 19, yleissopimus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1160/2005 (EUVL L 191, 22.7.2005, s. 18).

[5] EYVL L 328, 13.12.2001, asetus sellaisena kuin se on muutettuna 21 päivänä joulukuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1988/2006 (EUVL L 411, 30.12.2006).

[6] EYVL L 328, 13.12.2001, päätös sellaisena kuin se on muutettuna 21 päivänä joulukuuta 2006 annetulla neuvoston päätöksellä 2006/1007/YOS (EUVL L 411, 30.12.2006).

[7] EUVL L 381, 28.12.2006.

[8] EYVL L 337, 30.12.1999.

[9] EYVL L 116, 26.4.2001.

[10] EUVL L 66, 6.3.2007.

[11] EUVL L 181, 18.5.2004.

[12] EUVL L 181, 18.5.2004.

[13] EUVL L […], […], s. […].

[14] EUVL L […], […], s. […].

[15] EYVL L 248, 16.9.2002.

[16] EYVL L 176, 10.7.1999.

[17] EYVL L 176, 10.7.1999.

[18] Neuvoston päätös 2004/849/EY, tehty 25 päivänä lokakuuta 2004, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta sekä sopimuksen tiettyjen määräysten väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 368, 15.12.2004, s. 26).

[19] Neuvoston päätös 2004/860/EY, tehty 25 päivänä lokakuuta 2004, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta sekä sopimuksen tiettyjen määräysten väliaikaisesta soveltamisesta (EUVL L 370, 17.12.2004, s. 78).

[20] EYVL L 131, 1.6.2000.

[21] EYVL L 64, 7.3.2002.

[22] Menot, jotka eivät kuulu kyseisen osaston xx lukuun xx 01.

[23] Menot, jotka otetaan osaston xx momentille xx 01 04.

[24] Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[25] Taulukkoon lisätään sarakkeita, jos toiminnan kesto ylittää kuusi vuotta.

[26] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[27] Kyseisen henkilöstön kustannukset EIVÄT sisälly viitemäärään.

[28] Kyseisen henkilöstön kustannukset sisältyvät viitemäärään.

[29] Ilmoitetaan, millaisesta komiteasta on kysymys ja mihin ryhmään se kuuluu.

52007PC0311