52007PC0018




[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 31.1.2007

KOM(2007) 18 lopullinen

2007/0019 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

direktiivin 98/70/EY muuttamisesta bensiinin, dieselin ja kaasuöljyn eritelmien osalta sekä tieliikenteen polttoaineiden käytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan ja vähentämiseen tarkoitetun mekanismin käyttöönottamisesta, neuvoston direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta sisävesialusten käyttämien polttoaineiden eritelmien osalta ja direktiivin 93/12/ETY kumoamisesta

(komission esittämä)SEK(2007) 55SEK(2007) 56

PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN TAUSTA

- Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Direktiivissä 98/70/EY[1] vahvistettiin vähimmäiseritelmät tieliikenteessä ja liikkuvissa työkoneissa käytettäville bensiini- ja dieselpolttoaineille. Nämä eritelmät annettiin terveyteen ja ympäristöön liittyvistä syistä. Tämä ehdotus direktiivin 98/70/EY muuttamiseksi myötävaikuttaa tieliikennepolttoaineista ja liikkuvista työkoneista aiheutuvien ilmaa pilaavien aineiden päästöjen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Se auttaa myös yhteisön ilmanlaatu- ja ilmastonmuutosstrategioiden täytäntöönpanossa. Direktiivin ansiosta hiukkaspäästöt tulevat vähenemään. Sen myötä voidaan myös käyttää suurempia määriä biopolttoaineita ja ottaa samalla huomioon ympäristö- ja terveysvaatimukset. Säännellyistä polttoaineista peräisin olevat kasvihuonekaasupäästöt tulevat vähenemään.

Tärkeimmät syyt direktiivin uudelleentarkasteluun ovat polttoaine- ja moottoriteknologian kehittyminen sekä biopolttoaineiden käytön lisääntyminen. Muita tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat direktiivin muuttamistarpeeseen, ovat ilman pilaantumista koskevassa teemakohtaisessa strategiassa yhteisölle asetetut ilmanlaatutavoitteet sekä tarve tehdä jotain kasvihuonekaasupäästöille.

- Yleinen tausta

Direktiiviä 98/70/EY muutettiin viimeksi direktiivillä 2003/17/EY[2]. Tämä muutos koski ainoastaan direktiivissä asetettuja bensiinin ja dieselin sisältämän rikin raja-arvoja. Saastepäästöjä koskeva yhteisön lainsäädäntö kehittyy jatkuvasti, ja ajoneuvoteknologian ja polttoainelaadun välillä on tietty yhteys. Sen vuoksi polttoaineen laatua on tarkasteltava samanaikaisesti.

Direktiivin 98/70/EY 9 artiklassa varaudutaan siihen, että direktiiviä on tarkasteltava uudestaan ja mahdollisesti muutettava. Artiklassa otetaan huomioon

- edistyminen ajoneuvojen saastuttavien päästöjen suhteen;

- hiilidioksidi- ja autostrategian kehittyminen;

- sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittäminen.

Olisi harkittava, olisiko polttoaine-eritelmiä tarkistettava näiden tekijöiden vuoksi. Lisäksi yksilöidään harkittavaksi muitakin erityiskysymyksiä. Sidosryhmien kanssa käydyissä laajoissa keskusteluissa yksilöitiin useita lisäkysymyksiä, joita katsauksessa oli määrä käsitellä.

- Voimassa olevat säännökset

Direktiivillä 98/70/EY, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2003/17/EY, vahvistetaan vähimmäiseritelmät EU:n markkinoille saatettaville bensiinille ja dieselille. Direktiivin soveltamisalaan kuuluu myös liikkuvissa työkoneissa käytettävän kaasuöljyn sisältämän rikin raja-arvo.

Direktiivissä 1999/32/EY[3] vahvistetaan rikin raja-arvot tietyille nestemäisille polttoaineille, ja siinä viitataan muun muassa erityisesti sisävesialuksissa käytettävään polttoaineeseen.

Direktiivillä 93/12/ETY[4] oli aiemmin säännelty nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuutta. Sen jälkeen kun sitä oli muutettu direktiivillä 98/70/EY ja 1999/32/EY, direktiivistä oli enää voimassa vain yksi artikla.

- Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Ilman pilaantumista koskevassa teemakohtaisessa strategiassa asetetaan useita tavoitteita ilman pilaantumisen vähentämiseksi EU:ssa. Tämä ehdotus tukee mainittujen tavoitteiden saavuttamista, sillä sen eri osioilla pyritään vähentämään tai ainakin välttämään tärkeimpien ilmaa pilaavien aineiden päästöjen lisääntymistä.

Tämä ehdotus on osa EU:n Kioton strategiaa, joka perustuu siihen, että teollisuus, liikenne, energia-ala, rakennusala ja maatalous toimivat yhdennetysti.

Ehdotus on yhdenmukainen kestävän kehityksen strategian kanssa, koska sen tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan vähentää tai välttää sellaisten saastepäästöjen lisääntymistä, joista voi aiheutua ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Ehdotuksen tavoitteena on myös vähentää liikenteestä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Tämä on kuitenkin tehtävä kustannustehokkaalla tavalla, jotta siitä olisi hyötyä yhteiskunnalle.

Ehdotetun direktiivin tarkoituksena on myös helpottaa yhteisön nykyisten ja tulevien biopolttoainetavoitteiden saavuttamista. Komission biopolttoainestrategiassa[5] todetaan, että on keskityttävä sen varmistamiseen, ettei biopolttoaineiden käytöstä aiheudu ympäristö- tai teknisiä ongelmia. Uudelleentarkastelussa puututaan biopolttoaineiden käyttöä rajoittaviin tekijöihin ja toteutettavissa oleviin muutoksiin niin, ettei niiden käyttö aiheuta ympäristöpaineita. Raja-arvoja ja toteutusvälineitä voidaan joutua muuttamaan myöhemminkin biopolttoaineteknologioiden ja määrien kehittyessä.

Ehdotuksella on merkitystä Lissabonin strategian ja sisämarkkinoiden kannalta. Polttoaine-eritelmät eivät vaikuta ainoastaan polttoaineiden toimittajiin vaan myös ajoneuvojen, liikkuvien työkoneiden sekä polttoaine- ja pakokaasujärjestelmien komponenttien valmistajiin. Eritelmien muutoksista voi aiheutua kyseisille toimialoille kustannusten nousua tai laskua. Eritelmät voivat myös vaikuttaa jonkin verran polttoainekustannuksiin ja polttoainemarkkinoiden volyymiin. Niillä on myös merkitystä energian kokonaiskäyttöön, kasvihuonekaasupäästöihin ja ilman saastumisesta aiheutuvien terveysvaikutusten määrään. Mahdollisten kustannusmuutosten vaikutukset on arvioitu ja otettu huomioon. Ehdotettujen muutosten uskotaan olevan sellaisia, etteivät ne lisää yhteiskunnalle koituvia kokonaiskustannuksia.

Ehdotus on paremman sääntelyn periaatteiden mukainen, koska siinä muun muassa yksinkertaistetaan teollisuudelle asetettuja velvollisuuksia ja kumotaan yksi direktiivi. Ehdotus on myös yhdenmukainen ilmastonmuutosstrategian, kestävän kehityksen strategian, biopolttoainestrategian ja ilman pilaantumista koskevan teemakohtaisen strategian tavoitteiden kanssa.

Eritelmät on laadittu parhaiden saatavilla olevien tekniikoiden perusteella, ja tavoitteena on vähentää saasteiden ja kasvihuonekaasujen päästöjä mahdollisimman paljon aiheuttamatta silti uusia ympäristöhaittoja. Joissakin tapauksissa uusia ympäristöhaittoja saattaa aiheutua: esimerkiksi rikin vähentäminen saattaa lisätä kasvihuonekaasupäästöjä. Mahdollisia korvaavia toimia on arvioitu.

2. SIDOSRYHMIEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

- Sidosryhmien kuuleminen

Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus vastaajista

Koska direktiivi on luonteeltaan erittäin tekninen, järjestettiin asianmukainen kuulemisprosessi asiaan liittyvien sidosryhmien kanssa EU:n tasolla. Tämän prosessin aikana keskusteltiin siitä, mitä kysymyksiä oli tarpeen tarkastella uudelleen, ja sidosryhmiä pyydettiin esittämään mielipiteensä kaikista eri näkökohdista. Pidettiin kaksi kokousta, ja myös kirjallisia kommentteja saattoi esittää. Suurin osa vastaajista suostui siihen, että heidän kommenttinsa julkistetaan. Ne on julkaistu osoitteessa http://forum.europa.eu.int/Public/irc/env/fuel_quality/library.

Tiivistelmä vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon

Koska uudelleentarkastelussa käsitellään hyvin monenlaisia kysymyksiä, ei tässä voida esittää tiivistelmää kaikista sidosryhmien kommenteista. Vaikutustenarvioinnissa selostetaan tärkeimmät näkemykset, joita sidosryhmät esittivät kustakin osa-alueesta erityisesti, jos sidosryhmien näkemykset poikkesivat toisistaan. Jos mielipiteet ovat erilaisia, komissio pyrkii noudattamaan uskottavinta lähestymistapaa. Se toteaa kuitenkin epävarmuuden olemassaolon ja haluaa välttää ei-toivottujen ympäristö- tai terveysvaikutusten vaaraa.

- Asiantuntijatiedon käyttö

Lähteenä olleet tieteenalat ja asiantuntemuksen alat

Uudelleentarkastelussa käsitellään kysymyksiä, jotka liittyvät pääasiassa ilman pilaantumiseen, poltto- ja moottoriteknologiaan, öljynjalostukseen, biopolttoaineteknologiaan ja kasvihuonekaasupäästöihin.

Käytetty menettely

Polttoaineen laatua käsittelevän direktiivin uudelleentarkastelussa käsitellään monenlaisia kysymyksiä, ja se koskee useita teollisuuden toimialoja. Monet näkökohdat ja niiden pohjana olevat kysymykset ovat erittäin teknisiä.

Näistä syistä komissio on hakenut asaintuntija-apua organisaatioilta, joilla on kokemusta alalta. Näitä tietoja ja näkemyksiä on saatu komission yhteisestä tutkimuskeskuksesta (YTK), järjestelmällisestä sidosryhmäprosessista sekä keskustelemalla ja pitämällä kokouksia yksittäisten tai useiden sidosryhmien kanssa.

Yhteinen tutkimuskeskus on tehnyt tieteellistä työtä joillakin uudelleentarkasteluun liittyvillä teknisillä aloilla, ja se on saanut siihen tukea eri sidosryhmiltä. YTK raportoi edistyksestä sidosryhmien kokouksille ja vastasi kysymyksiin ja kommentteihin. YTK:n lopullinen lausunto saatiin 28. helmikuuta 2006.

Tärkeimmät organisaatiot ja asiantuntijat, joita on kuultu

YTK:n toteuttamassa kokeellisessa työssä olivat mukana myös Euroopan autoteollisuuden (EUCAR) tutkimusjärjestö ja Euroopan öljyteollisuuden (CONCAWE) tutkimusjärjestö. Monenlaiset sidosryhmät ovat esittäneet kommentteja, jotka esitetään yksityiskohtaisesti vaikutustenarvioinnin liitteessä 1.

Tiivistelmä saaduista ja huomioon otetuista lausunnoista

Monilla uudelleentarkastelussa käsitellyillä aloilla ollaan ainakin lähes samaa mieltä löydöksistä. Tällaisia aloja ovat: sidonnaisajoneuvot (taajama-alueilla), viimeinen päivämäärä, johon mennessä dieselin rikkipitoisuuden on oltava 10 ppm, direktiivin 1999/96 uudelleentarkastelu, hiilidioksidi- ja autopolitiikan uudelleentarkastelu sekä direktiivin 1999/30 uudelleentarkastelu.

Joissakin asioissa on tietyillä teollisuudenaloilla intressejä, jotka suosivat tiettyä kantaa. Näitä ovat dieselin sisältämien FAME-yhdisteiden pitoisuuden raja-arvo, työkoneissa käytettävän dieselin eritelmä, dieselin tiheys, bensiinin hapetettujen johdannaisten pitoisuus ja bensiinin höyrynpaine

Monilla muilla aloilla eri sektoreilla on selviä mielipide-eroja. Kyseessä ovat yleensä ajoneuvojen valmistajat ja öljyteollisuus. Tällaisia kysymyksiä ovat maailmanlaajuinen polttoaineperuskirja, polyaromaattiset hiilivedyt, detergentit ja metalleja sisältävät lisäaineet. Mielipiteet eroavat, kun kyseessä on metalleja sisältävien lisäaineiden vaikutus päästönrajoitusjärjestelmiin sekä etanolin ja höyrynpaineen raja-arvot.

Jotkut teollisuuden haarat väittävät, että metalleja sisältävät lisäaineet lisäävät ajoneuvojen pakokaasujen rajoitinjärjestelmille aiheutuvan vahingon vaaraa, kun taas lisäaineiden valmistajat kiistävät tämän. Toistaiseksi ei ole pystytty sopimaan testimenetelmästä, jolla todennettaisiin, aiheuttavatko metalleja sisältävät lisäaineet vahinkoa.

Etanolin käyttö bensiinissä voi johtaa sellaisten pilaavien aineiden päästöjen lisääntymiseen, jotka ovat alailmakehän otsonin esiasteita. Jos etanolia on bensiinissä enemmän, aiheutuu ongelmia tiettyjen ajoneuvojen kanssa. Etanolin ja muiden biopolttoaineiden käyttö tarjoaa mahdollisuuden vähentää tieliikennepolttoaineista aiheutuvien kasvihuonekaasujen elinkaaripäästöjä. Erityisesti etanoliteollisuus kiistää näiden vaikutusten arvion.

Esimerkiksi ajoneuvojen valmistajat ja öljyteollisuus ovat maininneet, että on olemassa mahdollisesti vakavia riskejä, joiden seuraukset ovat peruuttamattomia. Näihin riskeihin kuuluvat ajoneuvoille aiheutuvat vahingot sekä ilmaa pilaavien aineiden ja kasvihuonekaasujen päästöjen lisääntyminen.

Välineet, joilla asiantuntijalausunnot on saatettu yleiseen tietoisuuteen

Uudelleentarkastelun eri näkökohtia koskevat sidosryhmien kommentit on saatettu yleisön saataville Internetissä, paitsi jos sidosryhmä on vaatinut kommenttiensa käsittelyä luottamuksellisina.

- Vaikutusten arviointi

Komissio on tehnyt työohjelmassaan mainitun vaikutustenarvioinnin. Raportti on saatavilla, ja sen asiakirjanumero on SEK(2007) 55. Vaikutustenarvioinnissa käsitellään seuraavia kuuttatoista alaa:

a) pitäisikö direktiivissä olevat polttoaine-eritelmät korvata niillä, joita autoteollisuus ehdottaa maailmanlaajuisessa polttoaineperuskirjassa,

b) pitäisikö direktiivissä säätää FAME-yhdisteiden (biodieselin) enimmäisrajoista tapauksissa, joissa raja-arvoa ei ole annettu. Tällainen raja-arvo rajoittaisi sitä, kuinka paljon FAME-yhdisteitä voidaan dieseliin lisätä,

c) aiheutuisiko mitään ympäristöhyötyjä siitä, jos direktiivissä vahvistettaisiin vähimmäiseritelmät nestekaasulle, maakaasulle ja biopolttoaineille,

d) aiheutuisiko mitään ympäristöhyötyjä siitä, jos vahvistettaisiin erityinen eritelmä sidonnaisajoneuvojen polttoainetta varten,

e) mikä olisi se päivämäärä, johon mennessä dieselin enimmäisrikkipitoisuuden on oltava 10 ppm. Pilaavien aineiden määriä rajoittavien teknologioiden toiminnan parantamiseksi tarvitaan tällainen rikkipitoisuus,

f) onko direktiivin 1999/96/EY[6] uudelleentarkastelun jälkeen muutettava parametrejä sen varmistamiseksi, että tiukempia päästöeritelmiä noudattavat ajoneuvot toimivat asianmukaisesti,

g) onko hiilidioksidia ja autoja koskevien vapaaehtoisten sopimusten uudelleentarkastelun jälkeen muutettava parametreja, jotta autonvalmistajat voisivat täyttää sitoumuksensa,

h) tarvitaanko polttoaineparametrien tarkistuksia direktiivin 1999/30/EY[7] uudelleentarkastelun jälkeen, jotta ilmanlaatua koskevat raja-arvot voitaisiin saavuttaa,

i) pitäisikö dieselin polyaromaattisten hiilivetyjen enimmäispitoisuutta (nykyisin 11 prosenttia) muuttaa ajoneuvojen saastepäästöjen pienentämiseksi,

j) onko liikkuvissa työkoneissa käytettävän kaasuöljyn eritelmiä tarkistettava, jotta voitaisiin ottaa käyttöön uusia päästöraja-arvoja noudattavia koneita,

k) onko direktiiviä tarkistettava niiden mahdollisten ympäristöhyötyjen vuoksi, joita voisi aiheutua detergenttien laajemmasta käytöstä polttoaineissa,

l) onko direktiiviä tarkistettava metalleja sisältävien lisäaineiden mahdollisen käytön vuoksi, sillä niiden vaikutukset ajoneuvoihin ja päästöihin ovat epäselvät,

m) olisiko dieselin enimmäistiheyttä muutettava FAME-yhdisteiden (biodiesel) suuremman tiheyden vuoksi, jotta helpotettaisiin niiden sekoittamista dieseliin,

n) olisiko hapetettujen johdannaisten enimmäisrajoja bensiinissä tarkistettava biopolttoaineiden käytön edistämiseksi,

o) olisiko bensiinin enimmäishöyrynpainerajaa tarkistettava biopolttoaineiden käytön edistämiseksi, kun otetaan huomioon, että höyrynpaineen muutos voisi aiheuttaa suurempia haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä,

p) olisiko direktiiviä tarkistettava, jotta otettaisiin huomioon polttoaineista aiheutuvat kasvihuonekaasujen elinkaaripäästöt ja otettaisiin käyttöön teknologiasta riippumaton kannustin hiilen poistamiseksi liikennepolttoaineista ja uusien ja parempien polttoaineiden kehittämiseksi.

Ratkaisut ovat erilaisia eri kysymyksissä. Edellä f ja g kohdissa ainoa toteuttamiskelpoinen ratkaisu näyttää olevan, ettei tehdä mitään. Muissa kysymyksissä harkittiin sitäkin vaihtoehtoa, ettei mitään tehdä. Vaihtoehtoja oli 1–6 kappaletta. Näitä muita vaihtoehtoja ovat muun muassa se, että yksi tai useampi teollisuudenala toteuttaa vapaaehtoisia toimia, jotta otettaisiin käyttöön tai tiukennettaisiin eritelmien nykyisiä raja-arvoja, ja että direktiivissä säädettäisiin uusista asioista.

3. EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

- Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Suurimmalla osalla arvioiduista aloista päätettiin, että paras toimintatapa on, ettei tehdä mitään. Direktiiviin tehdyt muutokset johtavat useilla aloilla pilaavien aineiden ja kasvihuonekaasujen päästöjen vähenemiseen ja alentavat kokonaiskustannuksia. Tärkeimmät direktiivin ehdotetut muutokset ovat:

1) Vahvistetaan, että dieselin enimmäisrikkipitoisuuden on oltava 10 ppm vuonna 2009. Tästä on seurauksena, että pilaavien aineiden, erityisesti hiukkasten, päästöt vähenevät. Samalla helpotetaan muiden pilaavia aineita rajoittavien laitteiden käyttöönottoa sekä tarjotaan teollisuudelle oikeusvarmuutta.

2) Dieselin sisältämien polyaromaattisten hiilivetyjen enimmäispitoisuus vähennetään 8 prosenttiin vuodesta 2009. Tästä voisi olla seurauksena hiukkasten ja polyaromaattisten hiilivetyjen päästöjen väheneminen. Raja-arvo ja päivämäärä on kuitenkin valittu siten, että varmistetaan, ettei ehdotetusta muutoksesta tule kustannuksia.

3) Liikkuvien työkoneiden kaasuöljyn enimmäisrikkipitoisuus vähennetään 1000 ppm:stä 10 ppm:ään maalla käytettäville koneille ja 1000 ppm:stä 300 ppm:ään sisävesialuksille. Maalla käytettäville laitteille muutos helpottaa edistyneempien moottoreiden ja päästönrajoituslaitteiden käyttöönottoa, ja samalla vähennetään nykyisistä laitteista aiheutuvia hiukkaspäästöjä. Sisävesillä muutoksella varmistetaan, että kyseiset moottorit toimivat tyyppihyväksytyillä pilaavien aineiden päästöjen tasoilla.

4) Jotta bensiinissä voitaisiin käyttää suurempia määriä biopolttoaineita, otetaan käyttöön erityinen bensiinityyppi, joka saa sisältää enemmän hapetettuja johdannaisia, mukaan luettuna enintään 10 prosenttia etanolia. Samasta syystä nostetaan höyrynpaineen rajaa bensiinille, johon on lisätty etanolia. Kaikki markkinoilla saatavilla olevat sekoitukset on merkittävä selvästi. Nämä muutokset helpottavat biopolttoaineimarkkinoiden kehittymistä, ja samalla vältetään olemassa oleville ajoneuvoille mahdollisesti aiheutuvat riskit. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä rajoitetaan ottamalla bensiiniasemilla talteen kaikista polttoaineista tulevat päästöt. Komissio tekee vuonna 2007 ehdotuksen pakollisesta höyryn talteenotosta bensiiniasemilla.

5) Vuodesta 2009 lähtien otetaan käyttöön pakollinen kasvihuonekaasujen elinkaaripäästöjen seuranta. Vuodesta 2011 lähtien näitä päästöjä on vähennettävä yksi prosentti vuodessa. Tällä varmistetaan, että polttoainesektori myötävaikuttaa kasvihuonekaasujen vähentämistä koskeviin yhteisön pitkän aikavälin tavoitteisiin. Tämä tehdään samaan aikaan kun ajoneuvojen tehokkuutta parannetaan. Tällä myös edistetään vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien polttoaineiden kehittämistä ja muita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on päästöjen väheneminen tuotantoketjussa.

6) Etanolisekoitusten sallittua enimmäishöyrynpainetta on muutettu, jotta biopolttoaineteollisuus voisi kehittyä alkuvuosina. Koska on mahdollista valmistaa perusbensiiniä, jossa on korkeampi biopolttoaine- ja etanolipitoisuus ja kuitenkin alhaisempi höyrynpaine, öljy-yhtiöitä on kehotettu kehittämään tällaisia sekoituksia myös Euroopassa. Kun tällaista alhaisen höyrynpaineen omaavaa perusbensiiniä on saatavilla riittävästi, voitaisiin höyrynpaineen rajaa mahdollisesti tarkistaa.

Lisäksi ehdotetussa direktiivissä selvennetään höyrynpaineen raja-arvosta vapauttamista arktisissa tai ankarissa ilmastoissa väärinkäsitysten välttämiseksi ja oikeusvarmuuden lisäämiseksi. Direktiivissä säädetään uudesta uudelleentarkastelulausekkeesta. Ehdotettavalla direktiivillä myös saatetaan direktiivi 98/70/EY ajan tasalle tarkistamalla sitä niin, että tarpeettomiksi jääneet osat poistetaan.

- Oikeusperusta

Tällä säädöksellä on kaksi oikeusperustaa (95 artikla ja 175 artikla), koska sillä tarkistetaan yhtä säädöstä ja kumotaan toinen, jotka molemmat perustuvat 95 artiklaan (entinen 100 a artikla), sekä tarkistetaan kolmatta säädöstä, joka perustuu 175 artiklaan (entinen 130 s artikla).

- Toissijaisuusperiaate

Ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin, koska maantieajoneuvomarkkinat ovat koko EU:n laajuiset, ja saatavilla olevan polttoaineen laatu on merkittävä tekijä markkinoiden toiminnassa. Jos jäsenvaltiot toimisivat kukin erikseen, se merkitsisi sitä, että tieliikennepolttoaineiden yhtenäismarkkinat loppuisivat, koska käytössä olisi erilaisia eritelmiä. Tämä olisi vahingollista taloudellisista syistä, ja se myös heikentäisi energiahuoltoa, koska kunkin jäsenvaltion markkinat olisivat riippuvaisia ainoastaan sen oman eritelmän mukaan toimitettavista polttoaineista, mikä estäisi jäsenvaltioiden välisen kaupan markkinahäiriöiden esiintyessä.

Jos EU:ssa on polttoaineilla yksi ainoa eritelmä, saavutetaan tieliikennepolttoaineiden käytöstä aiheutuvien ympäristö- ja terveysvahinkojen rajoittamisesta koituvat hyödyt alhaisemmilla kustannuksilla. Koska ilmansaasteet kulkeutuvat rajojen yli, on toivottavaa varmistaa, että jäsenvaltiot toimivat yhdessä vähentääkseen päästöjä kaikkialla yhteisössä.

Näin ollen ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen.

- Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä:

Ehdotus annetaan direktiivin muodossa. Siinä asetetaan polttoaineille vähimmäiseritelmät ympäristö- ja terveysperusteisista syistä. Direktiivissä ei käsitellä polttoaine-eritelmien muita teknisiä näkökohtia. Ne jätetään eurooppalaisten standardien säänneltäväksi paremman sääntelyn periaatteiden mukaisesti.

Ehdotus ei lisää yhteisön tai kansallisten, alueellisten tai paikallisten hallintoelinten taloudellista tai hallinnollista taakkaa. Näitä elimiä koskevat vaatimukset eivät muutu voimassa olevien direktiivien vaatimuksista.

Ehdotuksia laadittaessa analysoitiin kustannukset ja hyödyt, jotka selostetaan vaikutustenarvioinnissa. Ehdotetut toimet on valittu siten, että varmistetaan hyötyjen aina olevan suurempia kuin kustannukset. Tällä tavalla kokonaiskustannukset talouden toimijoille ja kansalaisille ovat mahdollisimman pienet.

- Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: direktiivi.

Muut oikeudelliset välineet eivät olisi asianmukaisia, koska polttoaineen laadusta on säädettävä sitovalla säädöksellä oikeusvarmuuden vuoksi. Sen vuoksi mikään muu vaihtoehto ei tule kysymykseen kuin direktiivi tai asetus. Koska ainoastaan polttoaineen lopullista eritelmää on tarpeen säännellä, mutta ei sitä, kuinka tämä eritelmä varmistetaan, asetus olisi tarpeettoman rajoittava.

4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia yhteisön talousarvioon.

5. LISÄTIEDOT

- Yksinkertaistaminen

Ehdotuksella yksinkertaistetaan lainsäädäntöä, ja sillä muutetaan kahta voimassa olevaa direktiiviä, direktiiviä 98/70/EY ja direktiiviä 1999/32/EY[8]. Uudet direktiivit ovat lyhyempiä ja selkeämpiä. Niissä ei myöskään ole nykyisin esiintyvää päällekkäisyyttä, ja ne aiheuttavat vähemmän oikeudellista epävarmuutta.

- Voimassa olevan lainsäädännön kumoaminen

Ehdotuksen johdosta kumotaan voimassa oleva, tarpeettomaksi jäänyt direktiivi 93/12/ETY[9].

- Uudelleentarkastelu-, tarkistus- tai raukeamislauseke

Ehdotus sisältää uudelleentarkastelulausekkeen.

- Vastaavuustaulukko

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kirjallisina kansalliset säännökset, joilla direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, sekä taulukko säännösten ja tämän direktiivin välisestä vastaavuudesta.

- Euroopan talousalue

Ehdotus on ETAn kannalta merkittävä, minkä vuoksi se on ulotettava koskemaan myös ETAa.

6. KUVAUS SÄÄDÖKSEN ERI OSISTA

1 artikla

Kohta 1. Tällä tarkistetaan 2 artiklaa siten, että lisätään uusi 5 kohta, jossa määritellään selvemmin, mitä tarkoitetaan arktisilla tai ankarilla sääolosuhteilla.

Kohta 2. Tällä tarkistetaan 3 artiklaa. Poistetaan 2 kohdan a ja b alakohdat tarpeettomina. Muutetaan c alakohtaa liitteessä V annettujen eritelmien mukaisen bensiinin markkinoille saattamisen sallimiseksi.

Korvataan 3 kohta siten, että vaaditaan pakollista merkitsemistä kaikille liitteessä III ja liitteessä V määrätyt eritelmät täyttäville polttoaineille.

Poistetaan 4, 5 ja 6 kohta tarpeettomina. Mahdolliset vapautukset ovat päättyneet vuosina 2003, 2005 tai 2007.

Korvataan 7 kohta ja selvennetään, mikä on suurin sallittu lyijypitoisuus sille vähäiselle määrälle lyijyä sisältävää bensiiniä, jonka jäsenvaltiot saattaisivat vielä sallia.

Kohta 3. Tällä tarkistetaan 4 artiklaa. Poistetaan 1 kohdan a ja b alakohdat tarpeettomina. Korvataan e alakohta sen vahvistamiseksi, että kaikki dieselpolttoaineet saavat sisältää rikkiä enintään 10 mg/kg 1 päivästä tammikuuta 2009.

Poistetaan 2 ja 3 kohta tarpeettomina. Mahdolliset vapautukset ovat päättyneet vuosina 2003 ja 2007. Poistetaan 4 kohta, koska 2 ja 3 kohdan nojalla säädettävien vapautusten käsittelyä ei enää tarvita.

Korvataan 5 kohta siten, että otetaan käyttöön tiukemmat rikkieritelmät liikkuvissa työkoneissa käytetylle kaasuöljylle.

Lisätään 6 kohta, jolla säädetään tiukemmasta sallitusta rikkipitoisuudesta sisävesialuksissa käytettäville kaasuöljyille 31. joulukuuta 2009 mennessä. Pitoisuutta pienennetään lisää 31. joulukuuta 2011 mennessä.

Kohta 4. Tässä tulee uusi otsikko, ja 6 artiklaan otetaan uusi kohta, jossa edellytetään, että jäsenvaltiot, jotka haluavat käyttää arktisten tai ankarien sääolosuhteiden vuoksi mahdollista kesäajan höyrynpainetta koskevaa vapautusta, jättävät asiaa koskevan hakemuksen komission hyväksyttäväksi.

Kohta 5. Kaksi uutta artiklaa lisätään. Ensimmäisessä artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot vaativat polttoaineiden toimittajia raportoimaan toimittamastaan polttoaineesta aiheutuvista kasvihuonekaasujen elinkaaripäästöistä. Raportointimenetelmästä määrätään koordinoidusti direktiivin 2003/30/EY säännösten kanssa. Myöhemmin tulee voimaan lisävaatimus, jonka mukaan raportoituja päästöjä on vähennettävä.

Toisessa artiklassa edellytetään, että komissio määrää 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti toimenpiteistä niiden eritelmien muuttamiseksi, jotka koskevat etanolin lisäämistä bensiiniin. Tällä tarkoitetaan erityisesti höyrynpainetta.

Kohta 6. Lisätään uusi artikla, jossa edellytetään, että komissio jatkaa sopivan testimenetelmän kehittämistä polttoaineisiin lisätyille metalliyhdisteille.

Kohta 7. Tällä korvataan alkuperäinen artikla, jossa komission edellytetään raportoivan direktiivistä säännöllisesti. Ensimmäinen kertomus olisi annettava 31. joulukuuta 2012 mennessä ja seuraavat kertomukset kolmen vuoden välein. Kertomuksien yhteydessä on tarvittaessa esitettävä ehdotuksia. Tässä artiklassa määritellään, mitä asioita kertomuksessa on käsiteltävä.

Kohta 8. Tällä korvataan alkuperäinen 11 artikla (kuten asetuksen (EY) N:o 1882/2003[10] liitteessä II olevassa kohdassa 80 määrätään) valvonnan käsittävään sääntelymenettelyyn viittaamiseksi.

Kohta 9. Tällä poistetaan 14 artikla tarpeettomana.

Kohta 10. Tällä poistetaan direktiivin 98/70/EY liite I tarpeettomana.

Kohta 11. Tällä poistetaan direktiivin 98/70/EY liite II tarpeettomana.

Kohta 12. Nostetaan liitteessä III etanolisekoitusten enimmäishöyrynpainerajaa.

Kohta 13. Muutetaan liitteessä IV polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen sallittu enimmäispitoisuus dieselissä 8 prosentiksi, ja alaviite 3 muutetaan, koska 1. tammikuuta 2009 on vahvistettu siksi päivämääräksi, jolloin kaikki dieselpolttoaineet saavat sisältää rikkiä enintään 10 mg/kg.

Kohta 14. Lisätään uusi liite V, jossa säädetään eritelmä enintään 10 prosenttia etanolia sisältävälle bensiinille. Tämä merkitsee kaikkien hapetettujen johdannaisten enimmäismäärän lisäämistä, ja niiden kokonaispitoisuudeksi määrätään 3,7 prosenttia.

Kohta 15. Lisätään uusi liite VI, jossa määrätään sallitusta höyrynpaineen noususta erilaisille etanolisekoituksille.

2 artikla

Direktiivissä 1999/32/EY säädetään sisävesialuksissa käytettävistä polttoaineista. Tässä ehdotuksessa kyseisten alusten polttoaine-eritelmiin tehdyt muutokset edellyttävät vastaavia muutoksia mainittuun direktiiviin.

3 artikla

Muutokset, joita direktiiviin 93/12/ETY on aiemmin tehty sekä direktiivillä 1998/70/EY että direktiivillä 1999/32/EY, ovat jättäneet kyseisessä direktiivissä voimaan ainoastaan yhden 2 artiklan kohdan. Tämä kohta on tullut tarpeettomaksi, ja niinpä direktiivi kumotaan.

4 artikla

Päivämäärä, johon mennessä direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä, on 31. joulukuuta 2008.

2007/0019 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

direktiivin 98/70/EY muuttamisesta bensiinin, dieselin ja kaasuöljyn eritelmien osalta sekä tieliikenteen polttoaineiden käytöstä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen seurantaan ja vähentämiseen tarkoitetun mekanismin käyttöönottamisesta, neuvoston direktiivin 1999/32/EY muuttamisesta sisävesialusten käyttämien polttoaineiden eritelmien osalta ja direktiivin 93/12/ETY kumoamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan ja 175 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen[11],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[12],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[13],

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä[14]

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta ja neuvoston direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta 13 päivänä lokakuuta 1998 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/70/EY[15] säädetään tieliikenteessä ja liikkuvissa työkoneissa käytettävien bensiini- ja dieselpolttoaineiden vähimmäiseritelmistä terveys- ja ympäristönäkökohtien perusteella.

(2) Ilman pilaantumista koskevasta teemakohtaisesta strategiasta annetussa komission tiedonannossa neuvostolle ja Euroopan parlamentille[16] asetettiin tavoitteita pilaavien aineiden päästöjen vähentämiseksi vuoteen 2020. Tavoitteet johdettiin kustannusten ja hyötyjen laajasta analyysistä. Tavoitteiksi asetettiin erityisesti, että rikkidioksidipäästöjä olisi vähennettävä 82 prosentilla, typenoksidipäästöjä 60 prosentilla, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä 51 prosentilla ja primaarisia PM2.5-hiukkaspäästöjä 59 prosentilla suhteessa vuoden 2000 päästöihin. Seurauksia, joita direktiivin 98/70/EY tarkistuksista aiheutuu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöille, olisi käsiteltävä tulevassa lainsäädännössä.

(3) Yhteisö on sitoutunut saavuttamaan Kioton pöytäkirjan mukaisesti tietyt kasvihuonekaasupäästötavoitteet ajanjaksolla 2008–2012. Maaliikenne aiheuttaa nykyään lähes 20 prosenttia näistä päästöistä. Yhteisö pohtii, minkä suuruisiin kasvihuonekaasusäästöihin Kioton pöytäkirjan tavoitteiden lisäksi pitäisi pyrkiä. Kaikkien sektoreiden on osallistuttava tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamiseen.

(4) Hiilidioksidia ja ajoneuvoja koskevalla yhteisön politiikalla on jo pyritty käsittelemään yhtä näkökohtaa liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä. Tieliikennepolttoaineista aiheutuu merkittävä osa yhteisön kasvihuonekaasupäästöistä. Valvomalla ja vähentämällä polttoaineista aiheutuvien kasvihuonekaasujen elinkaaripäästöjä voidaan yhteisöä auttaa saavuttamaan kasvihuonekaasujen vähennykseen liittyvät tavoitteensa. Tämä tapahtuisi käytännössä siirtymällä vähemmän hiilidioksidipäästöjä aiheuttaviin liikennepolttoaineisiin.

(5) Yhteisö on antanut asetuksia, joilla rajoitetaan pilaavien aineiden päästöjä keveistä ja raskaista maantieajoneuvoista. Polttoaine-eritelmät ovat yksi tekijä, joka vaikuttaa siihen, miten helposti tällaiset päästörajat voidaan saavuttaa.

(6) Liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä 8 päivänä toukokuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/30/EY[17] tavoitteena on edistää biopolttoaineiden käyttöä yhteisössä. Komission biopolttoainestrategiaa on kehitetty edelleen vuonna 2006 annetussa komission tiedonannossa ”EU:n biopolttoainestrategia”[18]. Tiedonannossa ilmaistiin halukkuus kehittää biopolttoaineita ja biopolttoaineteknologiaa edelleen, mutta siinä tehtiin selväksi, ettei tämä kasvu saa aiheuttaa ympäristövahinkojen lisääntymistä, ja korostettiin, että kasvihuonekaasusäästöjä on parannettava. Tiedonannossa todetaan myös, että biopolttoaineteknologian kehittämistä edelleen on rohkaistava.

(7) Direktiivissä 98/70/EY kesäajan enimmäishöyrynpainetta koskeva poikkeus kytketään arktisiin tai ankariin sääolosuhteisiin. Koska näiden säännösten soveltamisesta on aiheutunut oikeudellista epävarmuutta, on poikkeuksen käytön edellytyksiä selvennettävä.

(8) Liikkuviin työkoneisiin asennettavien polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen torjuntatoimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 16 päivänä joulukuuta 1997 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 97/68/EY[19], asetetaan päästörajat liikkuvissa työkoneissa käytettäville moottoreille. Näiden koneiden käyttöä varten on toimitettava sellaista polttoainetta, jonka avulla kyseiset moottorit voivat toimia kunnolla.

(9) Tieliikennepolttoaineiden palamisesta aiheutuu noin 20 prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Yksi lähestymistapa näiden päästöjen vähentämiseksi on vähentää näiden polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjä koko niiden elinkaaren aikana. Se voidaan tehdä useilla tavoilla. Koska yhteisö haluaa edelleen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja koska tieliikenteellä on merkittävä rooli näiden päästöjen tuottamisessa, on toivottavaa ottaa käyttöön mekanismi, jolla vaaditaan polttoaineiden toimittajia raportoimaan toimittamansa polttoaineen koko elinkaaren aikana muodostuvat kasvihuonekaasupäästöt ja vähentämään näitä päästöjä vuosittain kiinteällä määrällä vuodesta 2010 eteenpäin. Koska yksi tämän direktiivin seurauksia on biopolttoaineiden käytön mahdollisuuksien lisääntyminen, laaditaan kasvihuonekaasujen raportointi- ja vähentämismekanismi koordinoidusti direktiivin 2003/30/EY säännösten kanssa.

(10) Koska niiden polttoaineiden toimittamisessa, joilla myötävaikutetaan liikennepolttoaineiden sisältämän hiilen vähentämiseen, on mukana useita liike-elämän sektoreita, järjestetään täysimittainen sidosryhmien kuuleminen koordinoidusti direktiivin 2003/30/EY säännösten kanssa.

(11) Komission asettaman tavoitteen mukaan vuoteen 2020 mennessä on biopolttoaineille saavutettava vähintään 10 prosentin taso liikenteen polttoaineista. Koska auto- ja polttoaineteknologia kehittyy jatkuvasti ja koska edelleen halutaan varmistaa optimoitu ympäristön ja terveyden suojelu, on polttoaineiden eritelmiä määräajoin tarkasteltava uudelleen. Uudelleentarkastelua varten olisi tutkittava ja analysoitava lisäaineiden ja biopolttoainekomponenttien vaikutusta saastepäästöihin. Siksi olisi säännöllisesti raportoitava mahdollisuuksista helpottaa hiilen poistamista liikennepolttoaineista.

(12) Detergenttien avulla voidaan moottorit pitää puhtaampina, ja siten voidaan vähentää pilaavien aineiden päästöjä. Tällä hetkellä ei ole olemassa tyydyttävää tapaa, jolla polttoaineiden detergenttiominaisuudet voitaisiin testata polttoainenäytteistä. Sen vuoksi polttoaineiden ja ajoneuvojen toimittajat ovat vastuussa siitä, että ne tiedottavat asiakkailleen detergenttien hyödyistä ja niiden käytöstä. Komission olisi kuitenkin pohdittava, voisiko lisäkehittäminen auttaa optimoimaan paremmin detergenttien käyttöä ja niistä saatavia hyötyjä.

(13) Tiettyjä seikkoja, jotka liittyvät etanolin sekoittamiseen bensiiniin, erityisesti höyrynpainerajat ja vaihtoehdot, joilla mahdollisesti voitaisiin varmistaa, ettei etanolisekoitusten höyrynpaine ylitä hyväksyttäviä höyrynpaineen rajoja, olisi tarkasteltava uudelleen direktiivin 98/70/EY soveltamisesta saatujen kokemusten perusteella.

(14) Kun bensiiniin lisätään etanolia, polttoaineen höyrynpaine nousee. Bensiinisekoitusten höyrynpainetta on valvottava ilmaa pilaavien päästöjen rajoittamiseksi.

(15) Kun bensiiniin sekoitetaan etanolia, polttoaineseoksen höyrynpaine ei muutu lineaarisesti. Jotta voidaan varmistaa, että sellaisen bensiinin höyrynpaine, jossa on sekoitettu mitä tahansa kahta laillista bensiini-etanolisekoitusta, pysyy laillisen höyrynpainerajan sisällä, on tällaisille seoksille määriteltävä sallittu poikkeus höyrynpainetta koskevasta säännöstä siten, että se vastaa todellista höyrynpaineen nousua, kun tietty prosenttimäärä etanolia on lisätty bensiiniin.

(16) Jotta rohkaistaisiin vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavia polttoaineita ja samalla saavutettaisiin ilman pilaantumista koskevat tavoitteet, bensiinin jalostajien olisi ihanteellisessa tapauksessa tuotettava saataville alhaisen höyrynpaineen omaavaa bensiiniä riittävissä määrin. Koska tilanne ei ole nyt tällainen, etanolisekoitusten höyrynpainerajaa nostetaan, jotta biopolttoainemarkkinat voisivat kehittyä.

(17) Direktiivissä 98/70/EY säädetään, että tietyistä toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY[20] mukaisesti.

(18) Päätöstä 1999/468/EY on muutettu päätöksellä 2006/512/EY, jolla otettiin käyttöön valvonnan käsittävä sääntelymenettely. Menettelyä sovelletaan yleisluontoisiin toimenpiteisiin, joilla pyritään muuttamaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 artiklassa tarkoitetulla menettelyllä annetun perussäädöksen muita kuin olennaisia osia ja täydentämään kyseistä säädöstä poistamalla joitakin mainituista osista tai lisäämällä uusia muita kuin olennaisia osia.

(19) Kun kasvihuonekaasupäästöjen valvontaa varten vahvistetaan uusi mekanismi, olisi komissiolle annettava valtuudet säätää, miten tieliikenteen polttoaineista ja liikkuvien työkoneiden polttoaineista aiheutuvista kasvihuonekaasujen elinkaaripäästöistä raportoidaan. Koska kyseiset toimenpiteet samoin kuin direktiivin 98/70/EY 10 artiklassa säädetyt sallittujen analyyttisten menetelmien mukauttamista varten tarkoitetut toimenpiteet ovat yleisluonteisia ja niillä pyritään täydentämään tätä direktiiviä lisäämällä uusia vähemmän keskeisiä osia, ne olisi hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa tarkoitetun valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn mukaisesti.

(20) Direktiivissä 98/70/EY annetaan useita polttoaine-eritelmiä, joista jotkut ovat nyt tarpeettomia. Siinä säädetään myös useista poikkeuksista, joiden soveltamisaika on loppunut. Nämä osat olisi selkeyden vuoksi poistettava.

(21) Biopolttoaineteknologiat kehittyvät. Kaikkia mahdollisia lähestymistapoja biomassan muuntamiseksi liikennepolttoaineeksi on tutkittava lisää. Direktiivissä säädettyihin raja-arvoihin olisi siksi suhtauduttava tasapainoisesti, ja erilaisten biopolttoaineiden käyttöä olisi lisättävä, mikäli se on asianmukaista. Näitä biopolttoaineita ovat: metanoli, etanoli, korkeammat alkoholit, eetterit ja muut hapetetut johdannaiset.

(22) Tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä ja direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta 26 päivänä huhtikuuta 1999 annetussa neuvoston direktiivissä 1999/32/EY[21] säädetään joistakin sisävesiliikenteen polttoaineen käyttöön liittyvistä näkökohdista. Mainitun direktiivin ja direktiivin 9870/EY soveltamisalojen rajaaminen vaatii selvennystä. Kummassakin direktiivissä säädetään raja-arvoja sisävesialuksissa käytetyn kaasuöljyn rikin enimmäispitoisuuksien raja-arvoista. Selkeyden ja oikeusvarmuuden vuoksi mainittuja direktiivejä olisi mukautettava, jotta vain yhdessä säädöksessä säädettäisiin kyseisestä raja-arvosta.

(23) Direktiivi 98/70/EY ja direktiivi 1999/32/EY olisi näin ollen muutettava vastaavasti.

(24) Tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuudesta 23 päivänä maaliskuuta 1993 annettua neuvoston direktiiviä 93/12/ETY[22] on muutettu huomattavasti ajan mittaan, minkä vuoksi siinä ei enää ole mitään olennaista sisältöä. Direktiivi olisi sen vuoksi kumottava.

(25) Koska tavoitteita, jotka koskevat tieliikenteen ja liikkuvien työkoneiden polttoaineiden yhtenäismarkkinoiden luomista ja ympäristön suojelemista vähimmäistasolla näiden polttoaineiden päästöiltä, ei voida riittävällä tavoin saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan toteuttaa paremmin yhteisön tasolla varmistamalla näille polttoaineille yhtenäismarkkinat ja helpottamalla yhtenäismarkkinoiden luomista niitä käyttäville ajoneuvoille ja työkoneille, yhteisö voi vahvistaa tarvittavia toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Direktiivin 98/70/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivi 98/70/EY seuraavasti:

1. Lisätään 2 artiklan ensimmäiseen kohtaan seuraava 5 alakohta:

”5. Arktisilla tai ankarilla talviolosuhteilla tarkoitetaan sitä, että talven keskilämpötilat lokakuun ja huhtikuun välisenä aikana ovat kyseisellä alueella tai kyseisessä jäsenvaltiossa alle yhteisön keskiarvon.”

2. Muutetaan 3 artikla seuraavasti:

a) Poistetaan 2 kohdan a ja b alakohta.

b) Lisätään 2 kohdan c alakohtaan sanat ”tai liitteessä V”.

c) Korvataan 3 kohta seuraavasti:

”3. Liitteessä III määrätyn eritelmän täyttävä polttoaine on merkittävä (kansallisella kielellä tai kansallisilla kielillä) ilmaisulla ”Vähän biopolttoainetta sisältävä bensiini”.

Liitteessä V määrätyn eritelmän täyttävä polttoaine on merkittävä (kansallisella kielellä tai kansallisilla kielillä) ilmaisulla ”Paljon biopolttoainetta sisältävä bensiini”.

c) Poistetaan 4, 5 ja 6 kohta.

d) Korvataan 7 kohta seuraavasti:

”7. Poiketen 1 alakohdasta jäsenvaltiot voivat edelleen sallia, että markkinoille saatetaan pieniä määriä lyijyä sisältävää bensiiniä, jonka lyijypitoisuus on enintään 0,15 g/l, niin että sen osuus on enintään 0,5 % kokonaismyynnistä, käytettäväksi erikoistyyppisissä vanhoissa ajoneuvoissa ja jaeltavaksi erityisten intressiryhmien kautta.”

3. Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

1. Muutetaan kappale 1 seuraavasti:

i. Poistetaan a ja b kohta.

ii. Poistetaan d kohdassa sanat ”, sanotun kuitenkaan rajoittamatta c alakohdan säännösten soveltamista”.

iii. Korvataan e alakohta seuraavasti:

”e) Jäsenvaltioiden on 31 päivään joulukuuta 2008 mennessä varmistettava, että dieselpolttoaineen saattaminen markkinoille on niiden alueella sallittua ainoastaan, jos se täyttää liitteessä IV määrätyt ympäristöperusteiset eritelmät.”

2. Poistetaan 2, 3 ja 4 kohta.

3. Korvataan 5 kohta seuraavasti:

”5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden alueella 1 päivän tammikuuta 2008 jälkeen markkinoille saatettavissa liikkuvissa työkoneissa sekä maatalous- ja metsätraktoreissa käytettävät kaasuöljyt sisältävät rikkiä alle 1000 mg/kg. Joulukuun 31 päivään 2009 mennessä liikkuvissa työkoneissa sekä maatalous- ja metsätraktoreissa, sisävesialuksia lukuun ottamatta, käytettävä kaasuöljy saa sisältää rikkiä enintään 10 mg/kg.”

d) Lisätään seuraava 6 kohta:

”6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 31 päivään joulukuuta 2009 mennessä sisävesialuksissa käytettävien kaasuöljyjen enimmäisrikkipitoisuus on 300 mg/kg. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämä pienennetään 31 päivään joulukuuta 2011 mennessä pitoisuuteen 10 mg/kg.”

4. Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

a) Korvataan otsikko seuraavasti: ”Tiukempien ympäristöperusteisten eritelmien mukaisten ja korkeamman höyrynpaineen omaavien polttoaineiden markkinoille saattaminen”.

b) Lisätään 1a kohta seuraavasti:

”1a. Jäsenvaltio voi poiketa liitteen III määräyksistä varmistaakseen, että koko sen alueella tai tietyillä alueilla, joilla esiintyy erityisen kylmiä talvilämpötilojen keskiarvoja, sallitaan höyrynpaine, joka on korkeampi kuin kesäkaudelle liitteen III alaviitteessä 5 ja liitteen V alaviitteessä 4 määrätty enimmäisarvo.”

c) Korvataan 2 kohdassa ilmaisu ”1 kohdassa” ilmaisulla ”1 tai 1 a kohdassa”.

5. Lisätään 7 a ja 7 b artikla seuraavasti:

”7 a artikla Kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset

1. Jäsenvaltioiden on 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen vaadittava, että markkinoille saatettavien tieliikennepolttoaineiden ja liikkuvien työkoneiden polttoaineiden toimittajat seuraavat kyseisistä polttoaineista muodostuvia kasvihuonekaasujen elinkaaripäästöjä ja raportoivat niistä.

2. Jäsenvaltioiden on 1 päivästä tammikuuta 2011 alkaen vaadittava, että markkinoille saatettavien tieliikennepolttoaineiden ja liikkuvien työkoneiden polttoaineiden toimittajat vähentävät kyseisistä polttoaineista muodostuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Vuosittain on vähennettävä aina 1 prosentti enemmän vuoden 2010 päästöistä jokaisena kalenterivuonna vuoteen 2020 asti. Vuonna 2020 raportoidut kasvihuonekaasujen elinkaaripäästöt energiayksikköä kohti eivät saa olla suuremmat kuin 90 prosenttia vuonna 2 010 raportoidusta tasosta.

3. Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden täyttämiseksi kasvihuonekaasujen elinkaaripäästöjen seuraamisen, niistä raportoinnin ja niiden todentamisen toteuttamiseksi tarvittavien toimenpiteiden on perustuttava niiden seikkojen täsmälliseen määrittelyyn, jotka kyseisten päästöjen laskennassa on otettava huomioon. Toimenpiteillä pyritään muuttamaan direktiivin muita kuin olennaisia osia ja täydentämään sitä, ja niistä on säädettävä 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

7 b artikla Etanolin lisääminen bensiiniin

Tarkemmista toimenpiteistä, jotka koskevat etanolin lisäämistä bensiiniin ja erityisesti liitteessä VI määrättyä höyrynpainetta sekä mahdollisia vaihtoehtoja ja joilla pyritään muuttamaan direktiivin muita kuin olennaisia osia muun muassa täydentämällä sitä, on säädettävä 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.”

6. Lisätään 8 a artikla seuraavasti:

”8 a artikla Metallia sisältävät lisäaineet

Komissio jatkaa sopivan testimenetelmän kehittämistä polttoaineisiin lisätyille metalliyhdisteille.

7. Korvataan 9 artikla seuraavasti:

”9 artikla Kertomus

Komissio antaa 31 päivään joulukuuta 2012 mennessä ja joka kolmas vuosi sen jälkeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jonka yhteydessä se esittää tarvittaessa ehdotuksen.

Kertomuksessa on käsiteltävä erityisesti seuraavia asioita:

4. biopolttoaineiden käyttö tämän direktiivin soveltamisalalla sekä ajoneuvoteknologian käyttö ja kehittyminen. Tässä on otettava huomioon komission strategisessa energiakatsauksessa* asetettu tavoite, jonka mukaan biopolttoaineiden osuus liikennepolttoaineista pyritään saamaan 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, sekä tavoite liikennepolttoaineiden sisältämän hiilen vähentämiseksi;

5. tieliikenneajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä koskeva yhteisön politiikka;

6. bensiiniin sekoitetun etanolin höyrynpainerajat;

7. sisävesillä käytettävien moottoreiden saastepäästöjen rajat, joiden on perustuttava pilaavien aineiden ja kasvihuonekaasujen vaikutusten tarkasteluun;

8. detergenttien käytön lisääminen polttoaineissa;

9. metallia sisältävien lisäaineiden käyttö polttoaineissa.

* KOM(2007) 1, 10.1.2007.”

8. Korvataan 11 artikla seuraavasti:

”11 artikla Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.”

9. Poistetaan 14 artikla.

10. Poistetaan liite I.

11. Poistetaan liite II.

12. Muutetaan liite III seuraavasti:

Muutetaan alaviite 5 lisäämällä seuraava teksti: ”Etanolia sisältävän polttoaineen enimmäishöyrynpaine saa kesällä ylittää arvon 60kPa liitteessä VI olevassa taulukossa mainitulla määrällä.”

13. Muutetaan liite IV seuraavasti:

10. korvataan rivillä ”Polysykliset aromaattiset hiilivedyt” sarakkeessa ”Enintään” oleva luku luvulla ”8”.

11. Korvataan alaviite 3 seuraavasti:

”3) Joulukuun 31 päivään 2008 saakka enintään 10 mg/kg rikkiä sisältävää dieselpolttoainetta on saatettava markkinoille ja pidettävä saatavilla jäsenvaltion alueella asianmukaisesti tasapainotetuin maantieteellisin perustein. Tammikuun 1 päivästä 2009 kaikkien jäsenvaltion alueella markkinoilla saatettavien dieselpolttoaineiden rikkipitoisuus saa olla enintään 10 mg/kg.”

14. Lisätään tämän direktiivin liitteen mukainen liite V.

15. Lisätään tämän direktiivin mukainen liite VI.

2 artikla Direktiivin 1999/32/EY muuttaminen

Muutetaan direktiivin 1999/32/EY 4 b artikla seuraavasti:

a) Poistetaan 1 kohdan a alakohta.

b) Poistetaan 2 kohdan b alakohta.

c) Lisätään 2 a kohta seuraavasti:

”2 a. Ollessaan merellä sisävesialukset, joilla on todistus yhdenmukaisuudesta ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen kanssa, sellaisena kuin se on muutettuna, voivat käyttää polttoainetta, jonka eritelmä säädetään tässä direktiivissä.

Kun nämä alukset eivät ole merellä, niiden on käytettävä sellaista polttoainetta kuin direktiivissä 98/70/EY säädetään.”

3 artikla Kumoaminen

Kumotaan direktiivi 93/12/ETY.

4 artikla Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [31 päivänä joulukuuta 2008]. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisena nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltiot säätävät siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

5 artikla Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

6 artikla Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä […]

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE LIITE V

OTTOMOOTTOREILLA VARUSTETUISSA AJONEUVOISSA KÄYTETTÄVIEN KAUPALLISTEN POLTTOAINEIDEN YMPÄRISTÖPERUSTEISET LAATUVAATIMUKSET

Tyyppi: Paljon biopolttoainetta sisältävä bensiini

Parametri (1) | Yksikkö | Raja-arvot (2) |

Vähintään | Enintään |

Tutkimusoktaaniluku | 95 | — |

Moottorioktaaniluku | 85 | — |

Höyrynpaine, kesäkausi (3) | kPa | — | 60,0 (4) |

Tislautuminen: |

– prosenttia haihtuu lämpötilassa 100 ºC | til.-% | 46,0 | — |

– prosenttia haihtuu lämpötilassa 150 ºC | til.-% | 75,0 | — |

Hiilivetyanalyysi: |

— olefiinejä | til.-% | — | 18,0 |

— aromaatteja | til.-% | — | 35,0 |

— bentseeniä | til.-% | — | 1,0 |

Happipitoisuus | massa-% | — | 3,7 |

Hapetetut johdannaiset |

– Metanoli | 3 |

– Etanoli (stabilointiaineet voivat olla välttämättömiä) | til.-% | 10 |

– Isopropyylialkoholi | til.-% | — | 12 |

– Tert-butyylialkoholi | til.-% | — | 15 |

– Isobutyylialkoholi | til.-% | — | 15 |

– Eetterit, joissa on vähintään 5 hiiliatomia molekyyliä kohti | til.-% | — | 22 |

– Muut hapetetut johdannaiset | til.-% | — | 15 |

Rikkipitoisuus | mg/kg | — | 10 |

Lyijypitoisuus | g/l | — | 0,005 |

1) On käytettävä standardissa EN 228:1999 selostettuja testimenetelmiä. Jäsenvaltiot voivat käyttää muuta kuin standardissa EN 228:1999 esitettyä menetelmää, jos menetelmän voidaan osoittaa olevan vähintään yhtä tarkka ja täsmällinen kuin se analyyttinen menetelmä, joka sillä korvataan.

2) Eritelmissä mainitut arvot ovat ”todellisia arvoja”. Niiden raja-arvoja määritettäessä on sovellettu standardia ISO 4259 (Öljytuotteet. Mittaustulosten tarkkuuden määrittäminen ja soveltaminen testimenetelmiin) ja vähimmäisarvoksi on määritelty arvo, joka on vähintään 2R:ää korkeampi kuin nolla (R = uusittavuus). Yksittäisten mittausten tuloksia on tulkittava standardissa ISO 4259 (julkaistu vuonna 1995) esitettyjen kriteerien perusteella.

3) Kesäkausi alkaa viimeistään 1. toukokuuta ja päättyy aikaisintaan 30. syyskuuta. Niissä jäsenvaltioissa, joissa on arktiset tai ankarat talviolosuhteet, kesäkausi alkaa viimeistään 1. kesäkuuta ja päättyy aikaisintaan 31. elokuuta.

4) Niissä jäsenvaltioissa, joissa on arktiset tai ankarat talviolosuhteet, enimmäishöyrynpaine saa olla enintään 70,0 kPa. Etanolia sisältävän polttoaineen enimmäishöyrynpaine saa kesällä ylittää arvon 60kPa liitteessä VI olevassa taulukossa mainitulla määrällä.

5) Muut monoalkoholit ja eetterit, joiden lopullinen kiehumispiste ei ylitä standardissa EN 228:1999 mainittua.

LIITE VI

ETANOLIA SISÄLTÄVÄLLE BENSIINILLE SALLITTU HÖYRYNPAINETTA KOSKEVA POIKKEUSLUPA

Etanolipitoisuus (til.%) | Höyrynpainetta koskeva poikkeuslupa (kPa) |

0 | 0 |

1 | 3,65 |

2 | 5,95 |

3 | 7,20 |

4 | 7,80 |

5 | 8,0 |

6 | 8,0 |

7 | 7,94 |

8 | 7,88 |

9 | 7,82 |

10 | 7,76 |

Höyrynpainetta koskeva poikkeus taulukossa mainittujen pitoisuuksien välillä olevalle etanolipitoisuudelle määritetään ekstrapoloimalla lineaarisesti taulukossa välittömästi ylempänä ja alempana olevasta etanolipitoisuudesta.

[1] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/70/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 1998, bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta ja neuvoston direktiivin 93/12/EY muuttamisesta.

[2] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/17/EY, annettu 3 päivänä maaliskuuta 2003, bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta annetun direktiivin 98/70/EY muuttamisesta.

[3] Neuvoston direktiivi 1999/32/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä ja direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta.

[4] Neuvoston direktiivi 93/12/ETY, annettu 23 päivänä maaliskuuta 1993, tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuudesta.

[5] EU:n biopolttoainestrategia – KOM(2006) 34, 8.2.2006.

[6] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/96/EY ajoneuvojen puristussytytysmoottoreiden kaasumaisten ja hiukkasmaisten päästöjen sekä ajoneuvoissa käytettävien maa- tai nestekaasulla toimivien ottomoottoreiden kaasupäästöjen torjumiseksi toteutettavista toimenpiteistä annetun jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä ja neuvoston direktiivin 88/77/ETY muuttamisesta, ja pakollisen NOx-päästöstandardin vahvistaminen raskaille ajoneuvoille.

[7] Direktiivi 1999/30/EY ilmassa olevien rikkidioksidin, typpidioksidin ja typen oksidien, hiukkasten ja lyijyn pitoisuuksien raja-arvoista.

[8] Edellä oleva huomautus 1 ja 3.

[9] Edellä oleva huomautus 4.

[10] EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1.

[11] EUVL C, s.

[12] EUVL C, s.

[13] EUVL C, s.

[14] EUVL C, s.

[15] Neuvoston direktiivi 93/12/ETY, annettu 23 päivänä maaliskuuta 1993, tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuudesta (EYVL L 74, 27.3.1993, s. 81).

[16] Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille: Thematic strategy on air pollution – KOM(2005) 446.

[17] EUVL L 123, 17.5.2003, s. 42.

[18] EU:n biopolttoainestrategia – KOM(2006) 34, 8.2.2006.

[19] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/68/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1997, liikkuviin työkoneisiin asennettavien polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen torjuntatoimenpiteitä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 59, 27.2.1998, s.1), sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2004/26/EY (EUVL L 146, 30.4.2004, s. 1).

19 EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

[20] Neuvoston direktiivi 1999/32/EY, annettu 26 päivänä huhtikuuta 1999, tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä ja direktiivin 93/12/EY muuttamisesta (EYVL L 121, 11.5.1999, s. 13).

[21] EYVL L 74, 27.3.1993, s. 81. Direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 1999/32/EY.