Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille - Maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman luominen Euroopan unionin ja ilmastonmuutokselle altteimpien köyhien kehitysmaiden välille /* KOM/2007/0540 lopull. */
[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO | Bryssel 18.9.2007 KOM(2007) 540 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman luominen Euroopan unionin ja ilmastonmuutokselle altteimpien köyhien kehitysmaiden välille KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman luominen Euroopan unionin ja ilmastonmuutokselle altteimpien köyhien kehitysmaiden välille 1. JOHDANTO Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC)[1] analysoimien tutkimustietojen pohjalta on tehty seuraavat kolme kansainvälisen yhteisön kannalta hälyttävää johtopäätöstä: ensinnäkin ilmastonmuutos on tosiasia, toiseksi ilmastonmuutoksen viimeaikainen nopeutuminen johtuu ihmisen toiminnasta, joka tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään, ja kolmanneksi ilmastonmuutos vaikuttaa yhä enemmän useimpiin maapallon alueisiin ja erityisesti kehitysmaihin. Euroopan unioni on etunenässä pyrkinyt edistämään kansainvälistä toimintaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi. EU:n valtioiden ja hallitusten päämiehet tekivät maaliskuussa 2007 ehdotuksia vuoden 2012 jälkeiseksi maailmanlaajuiseksi ja kattavaksi ilmastonmuutossopimukseksi, jolla pyritään rajaamaan maapallon lämpötilan kohoaminen enintään 2 °C:seen esiteollisella kaudella vallinneeseen tasoon verrattuna. Samalla valtioiden ja hallitusten päämiehet sitoutuivat vähentämään EU:n kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti myös siinä tapauksessa, että kansainvälistä sopimusta ei saada aikaan.[2] Koska EU on suurin virallisen kehitysavun antaja, se on omaksunut johtoaseman kansainvälisissä kehityspyrkimyksissä. Tästä ovat osoituksena esimerkiksi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus[3], virallista kehitysapua koskevat kunnianhimoiset sitoumukset sekä toimet tuen tehokkuuden ja johdonmukaisuuden lisäämiseksi. Vaikka EU korosti ilmastonmuutoksen ja köyhyyden välisiä yhteyksiä jo vuonna 2003,[4] haasteen kiireellisyys ja laajuus edellyttävät enemmän yhteistä toimintaa ja muiden maiden on otettava vastuuta köyhyyden torjunnasta ja sitouduttava siihen yhtä lujasti kuin Eurooppa. Ilmastonmuutoksen vaikutuksista tehtyjen ennusteiden mukaan muutokset osuvat ensimmäisenä ja kovimmin vähiten kehittyneisiin maihin ja pieniin kehittyviin saarivaltioihin. Lisäksi kyseisillä mailla on vähiten resursseja valmistautua ja mukautua muutoksiin. Ilmastonmuutos viivästyttääkin todennäköisesti vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista useissa näistä maista. Tässä tiedonannossa ehdotetaan maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman perustamista EU:n ja ilmastonmuutokselle altteimpien köyhien kehitysmaiden, erityisesti vähiten kehittyneiden maiden ja pienten kehittyvien saarivaltioiden kesken. Lisäksi tiedonannossa esitellään tämän aloitteen tavoitteita ja sisältöä.[5] Liittouman on tarkoitus tarjota puitteet vuoropuhelulle ja näkemysten vaihdolle sekä käytännön yhteistyölle, joilla pyritään vastaamaan samanaikaisesti kahteen haasteeseen, köyhyyteen ja ilmastonmuutokseen. Samalla liittouma tukee vuoden 2012 jälkeisestä ilmastonmuutossopimuksesta käytäviä kansainvälisiä neuvotteluja ja tehokkaan toiminnan käynnistämistä kansallisella tasolla. Liittouma tarvitsee tuekseen EU:lta vahvan sitoumuksen lisätä taloudellista tukea vähiten kehittyneissä maissa ja pienissä kehittyvissä saarivaltioissa toteutettaville sopeuttamistoimille sekä ilmastonmuutosta lieventäville toimenpiteille, jotka samalla auttavat vähentämään köyhyyttä näissä maissa. Liittouma on keskeinen osa EU:n yhteisiä ulkoisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ja se täydentää ja vahvistaa muita vuoropuhelun ja yhteistyön muotoja. 2. TOIMINNAN PERUSTEET IPCC:n neljännessä arviointiraportissa analysoidaan ilmastonmuutoksen odotettavissa olevia vaikutuksia alueittain. Raportissa todetaan, että Afrikka, jossa useimmat vähiten kehittyneet maat sijaitsevat, on yksi ilmaston vaihtelulle ja muutokselle altteimpia maanosia, koska sen luonto on kovan kuormituksen alaisena ja sen sopeutumiskyky puutteellinen. Vesistressi, kuivuudesta ja aavikoitumisesta johtuva ravinnon puute, merenpinnan nousu, uudet terveysriskit, äärimmäiset sääilmiöt sekä muuttoliikkeiden aiheuttamat paineet ovat eräitä ilmastonmuutoksen ennakoitavissa olevia vaikutuksia. Myös muut maanosat, kuten Aasia, Latinalainen Amerikka ja pienet kehittyvät saarivaltiot, ovat samanlaisten haasteiden edessä. Useimmissa tapauksissa ilmastonmuutos on vain yksi uusi ongelma entisten lisäksi. Monissa vähiten kehittyneissä maissa ja pienissä kehittyvissä saarivaltioissa luonnonvarojen vähittäinen hupeneminen uhkaa jo esimerkiksi elintarviketurvaa ja puhtaan veden saantia. Usein kyseiset maat ovat myös valmistautuneet huonosti katastrofeihin, jotka ovat aiheuttaneet suurta tuhoa monissa maissa.[6] Samaan aikaan juuri vähiten kehittyneet maat ja pienet kehittyvät saarivaltiot, joiden talous on kehittymätöntä, ovat vähiten vastuussa kasvihuonekaasujen kertymisestä ilmakehään ja ilmastonmuutoksesta. Lokakuussa 2006 julkaistussa Sternin raportissa[7] korostettiin, että maailman ei tarvitse valita ilmastonmuutoksen torjumisen ja kasvun ja kehityksen edistämisen välillä. Jos ilmastonmuutokseen ei reagoida, lasku maailmantaloudelle on pitkällä aikavälillä paljon suurempi kuin jos ilmastonmuutokseen puututaan jo nyt. Stern selvittää yksityiskohtaisesti, miten köyhimmät maat joutuvat kärsimään ilmastonmuutoksesta, ja vaatii kansainväliseltä yhteisöltä tukea kyseisille maille. EU korostaa maaliskuussa 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä tarvetta muodostaa kehitysmaiden kanssa liittouma. Päätelmissä korostetaan EU:n ja vähiten kehittyneiden maiden välisen yhteistyön tehostamista erityisesti seuraavissa kysymyksissä: sopeutuminen ilmastonmuutokseen, ilmastonmuutoksen seuranta, elintarviketurva, katastrofiriskien vähentäminen ja puhtaan kehityksen mekanismiin osallistumisen helpottaminen. Lisäksi EU vaatii kehitysmaiden metsäkadosta aiheutuvien päästöjen pysäyttämistä ja vähentämistä seuraavien 20–30 vuoden kuluessa. G8-maat korostivat Heiligendammissa, Saksassa järjestetyssä huippukokouksessa, että metsäkadosta aiheutuvien päästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen ovat keskeisiä painopisteitä G8-maiden ja kehitysmaiden välisessä ilmastonmuutosta koskevassa yhteistyössä.[8] Komissio antoi äskettäin vihreän kirjan ”Sopeutuminen ilmastonmuutokseen Euroopassa – vaihtoehdot EU:n toimille”[9], jonka toinen pilari käsittelee sopeutumisen sisällyttämistä EU:n ulkoisiin toimiin. Vihreässä kirjassa vaaditaan, että ilmastonmuutosta koskevaa vuoropuhelua ja yhteistyötä EU:n ja kehitysmaiden välillä olisi parannettava muodostamalla maailmanlaajuinen ilmastonmuutosliittouma. 3. MAAILMANLAAJUISEN ILMASTONMUUTOSLIITTOUMAN LUOMINEN EU:N JA ILMASTONMUUTOKSELLE ALTTEIMPIEN KÖYHIEN KEHITYSMAIDEN VÄLILLE 3.1. Yleistavoite Ilmastonmuutosliittouma pyrkii tukemaan ilmastonmuutoskysymyksiä koskevaa tuloksekasta vuoropuhelua ja yhteistyötä ja varmistamaan, että ilmastonmuutokselle altteimmat köyhät kehitysmaat ja erityisesti vähiten kehittyneet maat ja pienet kehittyvät saarivaltiot parantavat valmiuksiaan sopeutua ilmastonmuutokseen. Samalla tuetaan vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista. Lisäksi liittouma auttaa kyseisiä maita osallistumaan maailmanlaajuiseen toimintaan ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi siinä määrin kuin tästä on hyötyä niiden pyrkimyksille vähentää köyhyyttä. Vähiten kehittyneiden maiden ei kuitenkaan tarvitse sitoutua päästöjen vähentämiseen vuoden 2012 jälkeisen sopimuksen nojalla. 3.2. Liittouma: vuoropuhelua ja näkemysten vaihtoa Maailmanlaajuinen ilmastonmuutosliittouma tarjoaa EU:lle ja ilmastonmuutokselle altteimmille köyhille kehitysmaille, erityisesti vähiten kehittyneille maille ja pienille kehittyville saarivaltioille, keinon käydä vuoropuhelua ja vaihtaa näkemyksiä käytännön keinoista sisällyttää ilmastonmuutoskysymys kehitysstrategioihin. Vuoropuhelun ja näkemysten vaihdon tulokset otetaan huomioon vuoden 2012 jälkeistä ilmastonmuutossopimusta laadittaessa, ja niiden avulla pyritään lähentämään Euroopan ja kehitysmaiden käsityksiä sopimuksesta. Maailmanlaajuinen ilmastonmuutosliittouma täydentää ja tukee prosessia, joka on käynnissä ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen ja Kioton pöytäkirjan puitteissa. EU katsoo, että yhteisen kanavan luominen varsinaisten neuvottelupuitteiden ulkopuolelle näkemysten ja kokemusten vaihtamiseksi vähiten kehittyneiden maiden ja pienten kehittyvien saarivaltioiden kanssa voi auttaa edistämään ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen ja siihen liittyvien sopimusten täytäntöönpanoa. Maailmanlaajuiseen ilmastonmuutosliittoumaan voivat osallistua sellaiset maat, jotka ovat sitoutuneet toimintaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Ilmastonmuutosliittouma tarjoaa EU:lle ja kyseisille maille mahdollisuuden kokoontua säännöllisesti, ja tarkoituksena on mahdollisuuksien mukaan hyödyntää nykyisiä alueellisen vuoropuhelun rakenteita ja kumppanuuksia, kuten AKT-valtioiden (Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot) ryhmittymää, Afrikan unionia[10], pieniä kehittyviä saarivaltioita ja Asem-prosessia (Aasian ja Euroopan yhteistyökokoukset). Lisäksi liittouma tukee kehitysmaiden keskinäistä vuoropuhelua ja näkemysten vaihtoa. 3.3 Liittouma: tuloksekasta yhteistyötä Vuoropuhelun ja näkemysten vaihdon lisäksi maailmanlaajuinen ilmastonmuutosliittouma antaa teknistä ja taloudellista tukea ilmastonmuutokseen valmistautumiseen ja sen vaikutusten lieventämiseen sekä ilmastonmuutoksen huomioimiseen kehitysstrategioissa. Seuraavassa ehdotetaan viittä painopistealuetta ja niihin liittyviä toimia, joita on käsiteltävä ja kehitettävä edelleen liittouman vuoropuhelussa. Viimeinen painopistealue eli ilmastonmuutoksen sisällyttäminen köyhyyden vähentämiseen tähtääviin toimiin on luonteeltaan monialainen, joten sillä on merkitystä myös muiden painopistealojen kannalta. 1. Sopeutuminen ilmastonmuutokseen Tavoite: auttaa kehitysmaita lisäämään tietämystään ilmastonmuutoksen vaikutuksista, ja kehittää sopeutumisstrategioita ja panna ne täytäntöön | - Kaikki sopeutumistoimenpiteet edellyttävät perusteellista tutkimusta ilmastonmuutoksen todennäköisistä vaikutuksista yksittäisiin maihin tai alueisiin sekä luotettavaa ilmaston seurantaa. Havainnot on muutettava käytännön tiedoksi, jota poliitikot ja päättäjät voivat hyödyntää. Tutkimus on keskeistä erityisesti sääoloille alttiiden alojen, kuten veden ja maatalouden kannalta, sillä ne muodostavat perustan elintarviketurvalle. Lisäksi tarvitaan tutkimusta ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista meriin ja valtameriin. - Vähiten kehittyneiden maiden sopeutumistarpeet määritellään kansallisissa sopeutumisohjelmissa. Tähän mennessä sopeutumisohjelma on hyväksytty 20:ssä vähiten kehittyneessä maassa[11], ja ohjelmien laadinta on käynnissä myös useimmissa muissa vähiten kehittyneissä maissa. Toimintaan myönnetään taloudellista tukea vähiten kehittyneiden maiden rahastosta, jota hallinnoi Maailmanlaajuinen ympäristörahasto. Tällä hetkellä haasteena on panna ohjelmat täytäntöön ja laatia sopeutumisohjelmat myös muissa kuin vähiten kehittyneissä maissa, jotka ovat yhtä alttiita ilmastonmuutokselle. Kansallisissa sopeutumisohjelmissa luetellaan yleensä seuraavat tuettavat alat: vesihuolto (esim. vedenkäytön tehostaminen), maatalous (esim. kuivuutta kestävien kasvilajikkeiden tutkiminen), terveydenhuolto (esim. malarian ehkäisy alueilla, joille se on vasta levinnyt), kestävä energiantuotanto ja -käyttö; ei-alakohtainen tuki, kuten valistus, tiedottaminen, koulutusohjelmien kehittäminen ja esteiden poistaminen teknologian siirrolta. - Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarjoaa laajat yhteistyömahdollisuudet EU:lle, vähiten kehittyneille maille ja pienille kehittyville saarivaltioille. Ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevan komission vihreän kirjan tarkoituksena on virittää keskustelua tehokkaimmista sopeutumistoimenpiteistä, joita Euroopassa on toteutettava. EU kertoo toteutettujen toimenpiteiden tuloksista kehitysmaakumppaneilleen ja auttaa niitä kehittämään yhtä kattavat sopeutumissuunnitelmat maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman puitteissa. Ehdotetut toiminta-alat ►Tuetaan sopeutumissuunnitelmien kehittämistä muissa ilmastonmuutokselle alttiissa maissa kuin vähiten kehittyneissä maissa antamalla teknistä apua, tukemalla valmiuksia ja helpottamalla sidosryhmien välistä yhteistyötä. ►Tuetaan sopeutumissuunnitelmien täytäntöönpanoa vähiten kehittyneissä maissa ja pienissä kehittyvissä saarivaltioissa, jotka ovat sitoutuneet toteuttamaan toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. ►Rahoitetaan koeluonteisia sopeutumishankkeita, joissa keskitytään vesihuoltoon ja maatalouteen sekä luonnonvarojen kestävään hoitoon. ►Tuetaan kansainvälistä tutkimusyhteistyötä ilmastonmuutoksen vaikutuksista kehitysmaissa ja -alueilla sekä innovatiivisten sopeutumisratkaisujen löytämistä ja kehittämistä esim. EU:n seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman ja temaattisen elintarviketurvaohjelman kautta. | 2. Vähennetään metsäkadosta aiheutuvia päästöjä Tavoite: vähentää kehitysmaiden metsäkadosta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä ottamalla käyttöön taloudellisia kannustimia metsien suojelemiseksi sekä säilyttämällä metsistä riippuvaiset elinkeinot ja ekosysteemit | - Noin 20 prosenttia kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä johtuu metsäkadosta. Vähiten kehittyneissä maissa 62 prosenttia kaikista päästöistä aiheutuu maankäytön muutoksista, lähinnä metsäkadosta. Metsäkatoa tapahtuu eniten Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa/Tyynenmeren alueella.[12] Metsäkatoon on useita taloudellisia, yhteiskunnallis-poliittisia sekä väestönkehitykseen ja ympäristöön liittyviä syitä: puunkorjuu, maanviljelyn leviäminen, infrastruktuurin kehitys, biomassan käyttö tärkeimpänä energialähteenä, poliittiset ja institutionaaliset epäonnistumiset sekä kulttuuriset tekijät. - Metsäkadon torjumisen tärkeys tunnustetaan ilmastonmuutosta koskevassa YK:n puitesopimuksessa, jonka sopimuspuolet käyvät parhaillaan keskustelua toimintalinjoista ja keinoista vähentää metsäkadosta aiheutuvia päästöjä vuoden 2012 jälkeisen kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen puitteissa. Keskustelujen tavoitteena on saada kehitysmaat vapaaehtoisesti sitoutumaan toimiin, joilla ne pyrkivät hidastamaan metsiensä nykyistä häviämisvauhtia, ja antaa niille vastineeksi tiettyjä etuja vältettyjen päästöjen pohjalta. Osapuolten odotetaan sopivan joulukuussa 2007 Balilla sellaisten pilottitoimien käynnistämisestä, joilla autetaan maita valmistautumaan tulevaan suunnitelmaan metsäkadosta aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi. - Metsälainsäädännön noudattamista, metsähallintoa ja puukauppaa koskevalla EU:n ohjelmalla pyritään puuttumaan laittomiin metsänhakkuisiin ja edistämään kestävää metsänhoitoa. Samalla tuetaan epäsuorasti päästöjen vähenemistä. Kannustin on tehokas: EU:n alueelle voi tuoda ainoastaan sellaista puuta, joka on todistetusti kaadettu laillisesti. Tällä hetkellä metsälainsäädännön noudattamista, metsähallintoa ja puukauppaa koskevat neuvottelut ovat käynnissä noin 15 puuntuottajamaassa. Ehdotetut toiminta-alat ►Edistetään ennen vuotta 2012 raportointijärjestelmien ja kansallisten valmiuksien luomista metsäkadon seuraamiseksi, vahvistetaan instituutioita ja kehitetään kansallisia strategioita metsäkadon torjumiseksi. ►Tuetaan kokeellisia, innovatiivisia suoritusperusteisia mekanismeja, joiden avulla tarjotaan myönteisiä kannustimia metsäkadosta aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi kehitysmaissa. ►Laajennetaan metsälainsäädännön noudattamista, metsähallintoa ja puukauppaa koskevan ohjelman kaltaisia ohjelmia, joilla edistetään luonnonvarojen kestävää hoitoa ja vähennetään päästöjä sekä suojellaan ekosysteemejä ja elinkeinoja. | 3. Lisätään osallistumista puhtaan kehityksen mekanismiin Tavoite: auttaa kehitysmaita osallistumaan maailmanlaajuisiin hiilidioksidimarkkinoihin ja hyötymään niistä puhtaan kehityksen mekanismin kautta | - Puhtaan kehityksen mekanismin avulla yritykset ja maat, joiden on Kioton pöytäkirjan nojalla vähennettävä päästöjä, voivat investoida päästöjenvähentämishankkeisiin kehitysmaissa. Kyseisten hankkeiden on edistettävä kestävää kehitystä. Puhtaan kehityksen mekanismi lisää huomattavasti investointeja pitkällä aikavälillä, luo työpaikkoja ja muodostaa tuloa, edistää teknologian siirtoa ja auttaa kehitysmaita sopeutumaan ilmastonmuutoksen huomioon ottaviin kehityslinjoihin, jotka tuottavat vähän hiilidioksidipäästöjä. Puhtaan kehityksen mekanismin hankkeet kattavat useita aloja, kuten kestävän energiantuotannon ja -käytön, jätehuollon, metsittämisen ja biopolttoaineet. - Puhtaan kehityksen mekanismin hankkeet jakautuvat edelleen epätasaisesti. Suurin osa tämänhetkisistä hankkeista sijaitsee Aasiassa ja Väli-/Etelä-Amerikassa.[13] Tämä johtuu useista syistä, kuten hankkeiden rekisteröinnin monimutkaisuudesta ja kalleudesta, mutta myös heikoista institutionaalisista valmiuksista ja investoinneille epäedullisesta ympäristöstä. Tarvitaan sekä toimintaedellytysten kehittämistä että teknistä tukea, jotta vähiten kehittyneiden maiden ja pienten kehittyvien saarivaltioiden osallistumista puhtaan kehityksen mekanismiin saadaan lisättyä. Ehdotetut toiminta-alat ►Lisätään toimintaedellytysten kehittämistä puhtaan kehityksen mekanismiin osallistumisen edistämiseksi ja annetaan teknistä tukea kustannustehokkaiden hankkeiden kehittämiseen. ►Tutkitaan mallihanke- ja hanketyyppivaihtoehtoja, jotka sopivat paremmin vähiten kehittyneiden maiden ja pienten kehittyvien saarivaltioiden erityisoloihin, sekä kehitetään menetelmiä tällaisia hankkeita varten. | 4. Edistetään katastrofiriskien vähentämistä Tavoite: parantaa kehitysmaiden ja niiden yhteiskuntien valmiuksia reagoida ilmastoon liittyviin luonnonmullistuksiin, lieventää riskejä ja rajoittaa luonnonmullistusten vaikutuksia | - Ilmastonmuutoksen ennakoidaan lisäävän sääolojen vaihteluja ja aiheuttavan yhä useammin äärimmäisiä sääilmiöitä, kuten pyörremyrskyjä, tulvia ja kuivuutta sekä niihin liittyviä vaaroja, kuten lumi- ja mutavyöryjä ja maanvyörymiä. Monien luonnonmullistusten ennalta arvaamattomuus edellyttää, että tehokkaat katastrofiriskien vähentämiskeinot asetetaan etusijalle niissä maissa ja niillä alueilla, jotka ovat riskialtteimpia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä toimenpiteisiin, joista on suoraan hyötyä kaikkein haavoittuvimmille väestöryhmille.[14] - Japanissa vuonna 2005 järjestetyn suuronnettomuuksien vähentämistä käsitelleen kansainvälisen konferenssin pohjalta hyväksyttiin vuosiksi 2005–2015 Hyogon toimintakehys, jolla pyritään parantamaan kansakuntien ja yhteisöjen kriisivalmiuksia. Toimintakehykseen sisältyy muun muassa vaatimus ilmastonmuutoskysymysten ottamisesta paremmin huomioon katastrofiriskien vähentämisstrategioissa, sillä riskien vähentäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen täydentävät toisiaan.[15] EU on sitoutunut tukemaan toimintakehystä ja se määrittää oman panoksensa toimintakehyksen toteuttamiseen myöhemmin julkaistavassa EU:n strategiassa katastrofiriskien vähentämiseksi kehitysmaissa. Ehdotetut toiminta-alat ►Parannetaan ja laajennetaan ilmaston seuranta-, ennuste- ja tietojärjestelmiä sekä kerättyjen tietojen muuttamista tehokkaiksi valmiustoimenpiteiksi; esim. varhaisvaroitusjärjestelmät, joita hyödynnetään katastrofiriskien vähentämisstrategioissa ja muissa kehityspolitiikoissa. ►Vahvistetaan alueellisia valmiuksia ilmastoon liittyvien katastrofiriskien vähentämiseksi (esim. tietojenvaihto, tietojen hallinta, varhaisvaroitusjärjestelmät ja valmiussuunnittelu). ►Kehitetään toimenpiteitä, joilla autetaan katastrofialttiita kehitysmaita panemaan Hyogon toimintakehys täytäntöön: esim. arvioidaan riskitekijät, parannetaan valmiuksia ja otetaan käyttöön riskinjakoa koskevat lähestymistavat (esim. vakuutussuunnitelmat). | 5. Sisällytetään ilmastonmuutos toimintaan köyhyyden vähentämiseksi Tavoite: auttaa kehitysmaita sisällyttämään ilmastonmuutos järjestelmällisesti kehitysstrategioihin ja investointeihin ja huomioida ilmastonmuutos kaikessa kehitysyhteistyössä | - Ilmastonmuutos vaikuttaa moniin aloihin, ja se on sisällytettävä köyhyyden vähentämiseen tähtääviin toimiin kestävyyden takaamiseksi. Vähiten kehittyneiden maiden ja pienten kehittyvien saarivaltioiden hallitukset tarvitsevat tukea voidakseen sisällyttää ilmastonmuutoskysymykset kattavasti nykyisiin ja uusiin politiikkoihinsa. Myös EU:n avunantajien ja kumppanimaiden välisissä yhteistyösopimuksissa on otettava huomioon ilmastonmuutoskysymykset.[16] Jos ilmastonmuutosta ei oteta huomioon, nykyiset kehitysinvestoinnit saattavat edistää maapallon lämpenemistä tai toisaalta ilmastonmuutos saattaa tehdä investoinnit tyhjiksi. - Käynnissä oleva ilmastonmuutosta ja kehitysyhteistyötä koskevan EU:n toimintasuunnitelman[17] arviointi[18] näyttää tuottavan useita tärkeitä havaintoja. Ilmastonmuutosta koskevan politiikan näkyvyys ja kehitysyhteistyöpolitiikan toimijoiden tietoisuus ilmastonmuutoksesta ovat lisääntyneet huomattavasti. Euroopan komissio ja EU:n jäsenvaltiot tukevat monenlaisia ilmastonmuutokseen liittyviä toimia kumppanimaissa. Sen sijaan järjestelmällinen ilmastoon liittyvien riskien arviointi ja ilmastonmuutoskysymysten sisällyttäminen kaikkiin kehitysstrategioihin ja -ohjelmiin (ilmastonkestävyyden varmistaminen) ovat edelleen lapsenkengissä sekä kehitysmaissa että kehitysyhteistyöpolitiikasta vastaavissa virastoissa. Ehdotetut toiminta-alat ►Edistetään sopeutumissuunnitelmien sisällyttämistä köyhyyden vähentämistä koskeviin ja muihin kehitysstrategioihin. ►Tuetaan institutionaalisten valmiuksien kehittämistä vähiten kehittyneissä maissa ja pienissä kehittyvissä saarivaltioissa ilmastonmuutoskysymysten sisällyttämiseksi kaikkiin niiden politiikkoihin. ►Käydään läpi EU:n rahoittamat kehityshankkeet ja -ohjelmat, myös alakohtaisella tasolla ja budjettituen tasolla, mahdollisten ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja laaditaan strategiset ympäristöarvioinnit. Euroopan komissio aikoo ottaa ilmastonmuutoksen, sen vaikutusten lieventämisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen järjestelmällisesti huomioon maa- ja aluekohtaisten strategia-asiakirjojen väliarvioinnin yhteydessä. Ilmastonmuutoskysymyksiä tarkastellaan perusteellisemmin siinä vaiheessa, kun uudet maa- ja aluekohtaiset strategia-asiakirjat laaditaan vuonna 2012 alkavalle uudelle ohjelmakaudelle. | 4. MAAILMANLAAJUISEN ILMASTONMUUTOSLIITTOUMAN RAHOITUS Euroopan komissio on sitoutunut osoittamaan huomattavat resurssit maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman toteuttamiseen edellä mainituilla painopistealoilla. On hyvin vaikea arvioida tarkkaan kustannuksia, joita vähiten kehittyneille maille ja pienille kehittyville saarivaltioille aiheutuu ilmastonmuutoshaasteiden ratkaisemisesta, mutta alustavien arvioiden mukaan kyse on huomattavista resursseista.[19] Euroopan komission tärkein väline maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman toteuttamiseksi on ohjelma ”Ympäristö ja luonnonvarojen kestävä hallinta, energia mukaan luettuna” (ENRTP). Kyseisen ohjelman määrärahoja on lisätty 50 miljoonalla eurolla, ja lisämäärärahat on osoitettu nimenomaan ilmastonmuutosliittoumalle vuosiksi 2008–2010. Maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman tavoitteita voidaan tukea myös seuraavilla ENRTP-ohjelman määrärahoilla: osa 25 miljoonan euron määrärahoista budjettikohdassa, joka käsittää ilmastonmuutosta ja kehitysyhteistyötä koskevan EU:n toimintasuunnitelman sekä tiedonannon ”Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen – Toimet vuoteen 2020 ja sen jälkeen”[20], sekä metsiä koskevan budjettikohdan 70 miljoonan euron määrärahat. ENRTP-ohjelman rahoituksen lisäksi Euroopan komissio tutkii mahdollisuuksia antaa täydentävää tukea maantieteellisistä ohjelmista. Sen lisäksi että kymmenennen Euroopan kehitysrahaston maa- ja aluekohtaisista määrärahoista tuetaan maailmanlaajuista ilmastonmuutosliittoumaa, myös kaikkia AKT-maita koskevista ohjelmista[21] on ehdotettu seuraavia alustavia rahoitusosuuksia: 100 miljoonaa euroa ilmastonmuutokseen ja ympäristöön ja 100 miljoonaa euroa katastrofiriskien vähentämiseen. Lisäksi on tarkoitus arvioida, miten ilmastonmuutosliittouman tavoitteita voitaisiin täydentää Aasian, Latinalaisen Amerikan ja muiden sellaisten alueiden osalta, jotka kuuluvat kehitysyhteistyön rahoitusvälineen soveltamisalaan. On selvää, että Euroopan komission resurssit riittävät kattamaan vain hyvin pienen osan kaikista tarpeista. EU:n jäsenvaltiot ovat asettaneet kunnianhimoiseksi tavoitteekseen korottaa virallisen kehitysavun osuus 0,56 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2010 mennessä. Tämä merkitsee EU:n osalta yli 20 miljardin euron lisäystä. Maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman vetovoiman ja uskottavuuden lisäämiseksi on olennaista, että jäsenvaltiot antavat tukea liittoumalle. Euroopan komissio kehottaa EU:n jäsenvaltioita yhdistämään voimansa maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman hyväksi ja etsimään yhteisiä täytäntöönpanokeinoja. Yhteistyön välineenä voisi olla komission hallinnoima yhteinen ilmastonmuutosliittouman rahoitusjärjestely, joka heijastaisi komission ja jäsenvaltioiden osallistumista. | Maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman puitteissa annettavan rahoituksen tarkoituksena on tukea ja täydentää muita kahden- tai monenvälisiä aloitteita ja rahastoja. Ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen yhteydessä on jo luotu useita rahastoja, joista tuetaan ilmastonmuutokseen liittyviä hankkeita.[22] Rahastot perustuvat ensisijaisesti hankepohjaiseen lähestymistapaan, ja niistä rahoitetaan ilmastonmuutoksen haasteiden ratkaisemisesta aiheutuvia lisäkustannuksia. Maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman on tarkoitus pohjautua nykyiseen ilmastonmuutosta koskevaan vuoropuheluun ja yhteistyöhön EU:n ja ilmastonmuutokselle altteimpien kehitysmaiden, erityisesti vähiten kehittyneiden maiden ja pienten kehittyvien saarivaltioiden välillä, sekä vahvistaa kyseistä vuoropuhelua ja yhteistyötä. Lisäksi liittoumalla pyritään edistämään ilmastonmuutokseen liittyvien toimien huomioimista kansallisissa kehitysstrategioissa ja investoinneissa sekä kehitysyhteistyössä. Tarvittaessa ilmastonmuutokseen liittyvät tarpeet voidaan rahoittaa kattavasti talousarviotuella. 5. PÄÄTELMÄT EU on maailman suurin virallisen kehitysavun antaja. Se on tehnyt konkreettisia ehdotuksia kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, jotta maapallon keskilämpötila ei nousisi enempää kuin 2 °C. Maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman tarkoituksena on tukea tätä tavoitetta yhteisillä toimilla, jotta voidaan vastata vähiten kehittyneiden maiden ja pienten kehittyvien saarivaltioiden oikeutettuun vaatimukseen, ettei ilmastonmuutos saisi vaarantaa niiden kehityspyrkimyksiä eikä köyhyyden vastaista torjuntaa. Edistämällä vuoropuhelua Euroopan komission ja EU:n jäsenvaltioiden antaman huomattavan kehitysavun tukemana maailmanlaajuinen ilmastonmuutosliittouma tarjoaa EU:lle ainutlaatuisen mahdollisuuden nousta ilmastonmuutoskysymyksissä kansainväliseen johtoasemaan sekä vahvistaa monenvälisyyden ja maailmanlaajuisen vastuun periaatteita, jotka muodostavat EU:n kansainvälisten suhteiden perustan. [1] IPCC, 4th Assessment Report: Climate Change 2007 . [2] Komission tiedonanto ”Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen celsiusasteeseen – Toimet vuoteen 2020 ja sen jälkeen” (KOM(2007) 2, 10.1.2007) ja Eurooppa-neuvoston päätelmät (7224/07, 9.3.2007). [3] Eurooppalaisessa konsensuksessa esitetään kehitysyhteistyötä koskevat EU:n yhteiset tavoitteet ja periaatteet. Ks. neuvoston päätelmät 14820/05, 22.11.2005. [4] Komission tiedonanto ”Ilmastonmuutos ja kehitysyhteistyö” (KOM(2003) 85, 11.3.2003) ja neuvoston päätelmät ”Ilmastonmuutos ja kehitysyhteistyö” (15164/04, 24.11.2004). [5] Joulukuussa 2007 on tarkoitus julkaista komission yksiköiden valmisteluasiakirja, jossa esitellään yksityiskohtaisesti aloitteen täytäntöönpanoa. [6] Ilmastonmuutoksen vaikutusta köyhiin maihin käsitellään tarkemmin asiakirjassa Poverty and Climate Change (Inter-Agency Paper, 2003). [7] Stern, N., The Economics of Climate Change , Lontoo, lokakuu 2006. [8] Heiligendammissa järjestetyn G8-maiden huippukokouksen virallinen tiedonanto ”Growth and Responsibility in the World Economy”, 7.6.2007. [9] KOM(2007) 354. [10] Euroopan komissio on ehdottanut hiljattain EU:n ja Afrikan strategisen kumppanuuden käynnistämistä ilmastonmuutoksen torjumiseksi maailmanlaajuisen ilmastonmuutosliittouman puitteissa. Ks. KOM(2007) 357. [11] Päivitetty maaluettelo löytyy osoitteesta http://unfccc.int/national_reports/napa/items/2719.php [12] FAO, State of the World ’ s Forests , 2007. [13] Puhtaan kehityksen mekanismin hankkeita on rekisteröity kaikkiaan 766, joista ainoastaan 22 sijaitsee Afrikassa ja vain kaksi vähiten kehittyneissä maissa (Ugandassa ja Tansaniassa). Ks. http://cdm.unfccc.int/Statistics/index.html [14] Esimerkiksi äärimmäisessä köyhyydessä elävät ihmiset, naiset, lapset, vanhukset, vammaiset ja etniset vähemmistöt. [15] Vulnerability and Adaptation Resource Group (VARG), Linking Climate Change Adaptation and Disaster Risk Management for Sustainable Development, marraskuu 2006. [16] Tämä on osa EU:n antamaa laajempaa sitoumusta ottaa ympäristökysymykset huomioon ulkoisissa toimissa. [17] Ilmastonmuutosta ja kehitysyhteistyötä koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa vuosiksi 2004–2008 määritellään neljä strategista alaa, joilla ilmastonmuutos on sisällytettävä köyhyyden vähentämistä koskeviin toimiin: i) ilmastonmuutosta koskevan politiikan näkyvyyden lisääminen, ii) ilmastonmuutokseen sopeutumisen tukeminen, iii) ilmastonmuutoksen lieventämisen tukeminen ja alhaisiin kasvihuonekaasuihin johtavat kehityskulut sekä iv) valmiuksien kehittäminen. Ks. neuvoston päätelmät 15164/04, 24.11.2004. [18] Edistymistä koskeva kertomus on tarkoitus julkaista syyskuussa 2007. [19] Ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen sihteeristön laatimassa raportissa ”Report on the analysis of existing and potential investment and financial flows relevant to the development of an effective and appropriate international response to climate change” arvioidaan, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttää vuoteen 2030 mennessä useiden kymmenien miljardien Yhdysvaltain dollarien arvosta lisäinvestointeja ja taloudellisia resursseja (Dialogue working paper 8, 2007). [20] KOM(2007) 2. [21] Euroopan komissio ja AKT-maat käyvät parhaillaan neuvotteluja AKT-maiden keskinäisestä yhteistyöstrategiasta kymmenennen EKR:n puitteissa. [22] Vähiten kehittyneiden maiden rahasto (rahastolle annetut sitoumukset huhtikuussa 2007: 115,8 miljoonaa USD); ilmastonmuutoksen erityisrahasto (sitoumukset huhtikuussa 2007: 62 miljoonaa USD) ja sopeutumisrahasto, jonka määrärahojen on tarkoitus olla noin 400 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuoteen 2012 mennessä. Maailmanlaajuisesta ympäristörahastosta on osoitettu vuodesta 1991 lähtien noin 1,98 miljardia Yhdysvaltain dollaria ilmastonmuutokseen liittyviin toimiin, joista suurin osa koskee sen vaikutusten lieventämistä (UNFCCC Handbook, 2006, http://www.gefweb.org/).