[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 10.7.2007

KOM(2007) 396 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

dioksiineja, furaaneja ja polykloorattuja bifenyylejä koskevan yhteisön strategian täytäntöönpanosta (KOM(2001) 593) – Toinen edistymisraportti {SEK(2007) 955}

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE JA EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE

dioksiineja, furaaneja ja polykloorattuja bifenyylejä koskevan yhteisön strategian täytäntöönpanosta (KOM(2001) 593) – Toinen edistymisraportti

Asiayhteys

Dioksiinit, furaanit ja polyklooratut bifenyylit (PCDD-, PCDF- ja PCB-yhdisteet) ovat myrkyllisiä ja ympäristössä hitaasti hajoavia kemikaaleja, jotka kertyvät ravintoketjuun ja joilla on haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön. Yhdisteet voivat heikentää immuuni- ja hermojärjestelmää sekä hormonitoimintaa ja lisääntymiskykyä, ja niiden epäillään aiheuttavan syöpää. Sikiöt ja vastasyntyneet lapset ovat alttiimpia kyseisille kemikaaleille. Tämän lisäksi julkiset, poliittiset ja tieteelliset tahot ovat huolestuneita hyvinkin pienten dioksiini-, furaani- ja PCB-määrien negatiivisista pitkän aikavälin terveys- ja ympäristövaikutuksista.

Dioksiinien, furaanien ja PCB-yhdisteiden ympäristöpäästöjä ja ihmisten altistumista niille on yleisesti vähennetty kahden viime vuosikymmenen aikana erityisesti teollisuuden päästölähteiden, kuten jätteenpolton, valvonnalla. Koska nämä kemikaalit hajoavat hitaasti, on ihmisen toiminnasta ympäristöön aiheutuvien päästöjen vähentämistä jatkettava, ja päämääränä on oltava päästöjen jatkuva vähentäminen ja mahdollisuuksien mukaan niiden lopullinen poistaminen. Kyseisten kemikaalien määrää rehuissa ja elintarvikkeissa olisi myös edelleen pienennettävä ihmisten altistumisen vähentämiseksi.

Jotta saantia ihmisillä voitaisiin vähentää, on tärkeää vähentää pitoisuuksia ravintoketjussa, koska ihmisten altistuminen tapahtuu pääasiassa elintarvikkeiden kautta. Ravintoketjun saastuminen aiheutuu ympäristön saastumisesta. Ilmaan päässeet dioksiinit voivat esimerkiksi laskeutua kasveihin tai veteen, ja ne kertyvät eläimiin ja kaloihin ravinnonoton yhteydessä, jolloin dioksiinit päätyvät ravintoketjuun. Sen vuoksi dioksiinien, furaanien ja PCB-yhdisteiden määriä on vähennettävä sekä ympäristössä että rehuissa ja elintarvikkeissa.

Komissio antoi 24. lokakuuta 2001 neuvostolle, Euroopan parlamentille sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle tiedonannon dioksiineja, furaaneja ja polykloorattuja bifenyylejä koskevasta yhteisön strategiasta[1] (dioksiinistrategia). Dioksiinistrategia koostuu kahdesta osasta: toinen koskee toimia dioksiinien, furaanien ja PCB-yhdisteiden esiintymisen vähentämiseksi ympäristössä , ja toinen toimia niiden esiintymisen vähentämiseksi rehuissa ja elintarvikkeissa .

Ympäristöneuvosto antoi 12. joulukuuta 2001 komission tiedonantoa koskevat päätelmänsä, joissa se tuki komission dioksiinistrategiaa ja kehotti komissiota laatimaan täytäntöönpanokertomuksen vuoden 2003 lopussa ja sen jälkeen joka kolmas vuosi. Ensimmäinen seurantakertomus, joka koskee ajanjaksoa 2002–2003, annettiin 13. huhtikuuta 2004[2].

Käsillä oleva tiedonanto on toinen seurantakertomus, ja siinä esitetään tiivistelmä komission vuosina 2004–2006 suorittamista toimista sekä ympäristön että rehujen ja elintarvikkeiden alalla. Tiedonannon liitteessä annetaan tarkemmat ja teknisemmät kuvaukset kehityksestä eri aloilla (SEK (2007) 955).

Ympäristön alalla suoritetut toimet

Dioksiineja, furaaneja ja PCB-yhdisteitä käsitellään useilla eri ympäristöpolitiikan aloilla. Tarkasteltavana olevan ajanjakson kannalta erityisen merkittävä ala on hitaasti hajoavia orgaanisia yhdisteitä (POP-yhdisteitä) koskevan kahden kansainvälisen yleissopimuksen täytäntöönpano.

Kuten muut POP-yhdisteet, dioksiini-, furaani- ja PCB-yhdisteet kulkeutuvat yli kansainvälisten rajojen ja aiheuttavat riskin ympäristölle ja ihmisten terveydelle kaikkialla maailmassa. Tämä maailmanlaajuinen huoli on esitetty hitaasti hajoavia orgaanisia yhdisteitä koskevassa YK:n ympäristöohjelman Tukholman yleissopimuksessa, jonka osapuoli yhteisöstä tuli helmikuussa 2005, ja YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan yleissopimuksen puitteissa vuonna 1988 laaditussa pöytäkirjassa.

Jotta EU voisi kokonaisuudessaan täyttää näiden kahden kansainvälisen yleissopimuksen mukaiset velvoitteet, annettiin pysyvistä orgaanisista yhdisteistä vuonna 2004 asetus (EY) N:o 850/2004[3]. Asetuksen antaminen on merkittävä saavutus dioksiinien, furaanien ja PCB-yhdisteiden vähentämisessä. Asetuksessa edellytetään, että jäsenvaltiot laativat kansallisia kartoituksia dioksiini-, furaani- ja PCB-päästöistä ja määrittelevät niihin kohdistettavat toimenpiteet. Kansallisia täytäntöönpanosuunnitelmia on kehitetty tai niitä kehitetään lähitulevaisuudessa. POP-asetuksessa varmistetaan, että kansallisista dioksiini-, furaani- ja PCB-päästöistä tulee paremmin tietoa saataville ja niihin kohdistettavat toimenpiteet määritellään.

Komissio on myös laatinut yhteisön täytäntöönpanosuunnitelman[4], jossa vahvistetaan EU:n tasolla suoritettavat toimet. Suunnitelmaa varten arvioitiin painopisteet sellaisten toimien määrittelemiseksi, jotka kohdistetaan tahattomiin POP-yhdisteiden, mukaan luettuna dioksiini-, furaani- ja PCB-yhdisteet, päästöihin. Täytäntöönpanosuunnitelmassa todetaan erityisesti, että teollisuuden päästölähteisiin sovelletaan edelleen voimassa olevia säädöspuitteita, johon kuuluvat myös IPPC-direktiivi[5] ja jätteenpoltto-direktiivi[6]. Kotitalouslähteiden, kuten asuinrakennusten puulla ja kivihiilellä toimien lämmitysjärjestelmien, merkitys kasvaa edelleen, ja komissio edistää toimenpiteiden kohdistamista kyseisiin lähteisiin tukemalla kokemusten ja tietojen vaihtoa sidosryhmien ja jäsenvaltioiden välillä.

Tämän yleisen kehityksen lisäksi dioksiinistrategiaa koskevissa toimissa on edistytty useilla erityisalueilla ajanjaksolla 2004–2006:

Teollisuuden päästöt: ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevien parhaiden käytettävissä olevien tekniikoiden (BAT) määrittelyä jatkettiin ja 32:sta tekniikoita kuvaavasta vertailuasiakirjasta (BREF-asiakirjasta) viimeiset kuusi saatettiin päätökseen. Joidenkin aiemmin hyväksyttyjen BREF-asiakirjojen uudelleentarkastelu on jo aloitettu uusimman kehityksen huomioon ottamiseksi; uudelleentarkastelun kohteena ovat sementti- ja kalkkiteollisuus, paperi- ja selluteollisuus sekä rauta- ja terästeollisuus.

Maaperän suojelua koskeva teemakohtainen strategia hyväksyttiin syyskuussa 2006. Kyseinen strategia sisältää puitedirektiiviehdotuksen, jonka mukaan jäsenvaltioiden on estettävä maaperän saastuminen, kartoitettava saastuneet alueet ja puhdistettava ne. Jätteiden osalta POP-asetuksessa säädetään, että POP-yhdisteet olisi hävitettävä tai muutettava pysyvästi muiksi aineiksi. Tästä yleissäännöstä on muutamia poikkeuksia, ja vuosina 2006 ja 2007 annettiin kaksi asetusta[7], joissa määritellään raja-arvot dioksiineille, furaaneille ja PCB-yhdisteille kyseisten poikkeusten soveltamiseksi.

Teollisuuden päästöjä koskevan yleisön tiedonsaantimahdollisuuden parantamiseksi perustettiin tammikuussa 2006 uusi yleisön käytettävissä oleva eurooppalainen PRTR-rekisteri (E-PRTR)[8]. Nykyiseen Euroopan epäpuhtauspäästörekisteriin (EPER) verrattuna siinä sovelletaan dioksiineihin ja furaaneihin alhaisempia ilmoituskynnyksiä, ja siihen ilmoitetaan myös PCB-yhdisteet.

Vuosina 2002–2005 suoritettiin kaksi tärkeää tutkimusta kattavan tiedon saamiseksi dioksiini-, furaani- ja PCB-päästöistä EU:n kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa. Tutkimusten tuloksista keskusteltiin Brysselissä helmikuussa 2005 järjestetyssä seminaarissa, jossa tulevaisuuden painopistealueiksi määriteltiin voimassa olevan lainsäädännön täytäntöönpano ja suuremman huomion kiinnittäminen pieniin kotitalouslähteisiin[9].

Rehujen ja elintarvikkeiden alalla suoritetut toimet

Dioksiinistrategiassa esitetään yhtenäinen lähestymistapa rehu- ja elintarvikelainsäädäntöön dioksiinien, furaanien ja PCB-yhdisteiden vähentämiseksi ravintoketjussa. Tämä yhtenäinen toimintamalli rakentuu kolmen pilarin varaan:

1. Vahvistetaan rehuja ja elintarvikkeita koskevat enimmäismäärät tiukalle mutta saavutettavissa olevalle tasolle siten, että otetaan huomioon tutkimustulokset, joita ympäristön dioksiinien vähentämisestä on saatu.

2. Vahvistetaan rehuille ja elintarvikkeille toimintarajat, joiden perusteella ryhdytään toimiin silloin, kun havaitaan taustakuormitusta selvästi korkeampia määriä. Nämä toimintarajat vahvistetaan varhaisessa vaiheessa varoittamista varten.

3. Vahvistetaan tavoitetasot, jotka on saavutettava, jotta lähes koko Euroopan väestön altistus saataisiin laskettua elintarvikealan tiedekomitean suosittelemien rajojen alle.

Rehuissa ja elintarvikkeissa hyväksyttyjä enimmäismääriä koskevaa lainsäädäntöä on ajantasaistettu tarkasteltavana olevana ajanjaksona siten, että se kattaa myös dioksiinien kaltaiset PCB-yhdisteet; tämä on toteutettu vahvistamalla enimmäistasot dioksiinien, furaanien ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden yhteismäärälle[10]. Sujuvan siirtymisen varmistamiseksi dioksiineja ja furaaneja koskevat voimassa olevat enimmäismäärät säilytetään väliaikaisesti dioksiinien, furaanien ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden uusien ehdotettujen enimmäisyhteismäärien ohella.

Koska dioksiinit ja dioksiinien kaltaiset PCB-yhdisteet ovat peräisin eri lähteistä, dioksiineille ja furaaneille vuonna 2002 asetetut toimintarajat on säilytetty ja dioksiinien kaltaisille PCB-yhdisteille on vahvistettu erilliset toimintarajat vuonna 2006 samanaikaisesti dioksiinien, furaanien ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden enimmäisyhteismäärien vahvistamisen kanssa[11].

Analyyttisiä menetelmiä sekä rehujen ja elintarvikkeiden valvontaa koskevaa lainsäädäntöä on tarkasteltu uudelleen ja ajantasaistettu vahvistettujen enimmäismäärien ulottamiseksi dioksiinien kaltaisiin PCB-yhdisteisiin ja saatujen kokemusten huomioon ottamiseksi[12].

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen on laatinut arvion riskeistä, joita kansanterveydelle ja eläinten terveydelle aiheutuu muiden kuin dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden esiintymisestä rehuissa ja elintarvikkeissa[13]. Kyseisen riskinarvioinnin päätelmät otetaan huomioon myös keskusteltaessa säänneltyjen enimmäismäärien vahvistamisesta rehuissa ja elintarvikkeissa esiintyville muille kuin dioksiinien kaltaisille PCB-yhdisteille.

Tutkimustoimet

Tietojen täydentämiseksi dioksiineja, furaaneja ja PCB-yhdisteitä on muiden aineiden ohessa tutkittu useissa terveysvaikutuksiin, ravintoketjun saastumiseen ja ympäristökysymyksiin keskittyvissä tutkimushankkeissa, jotka on rahoitettu tutkimuksen kuudennesta puiteohjelmasta. Lisäksi Yhteinen tutkimuskeskus on tutkinut kyseisten aineiden päästöjä maaperään, veteen ja ilmaan.

[1] KOM(2001) 593 lopullinen.

[2] KOM(2004) 240 lopullinen.

[3] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 850/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä sekä direktiivin 79/117/ETY muuttamisesta, EUVL L 158, 30.4.2004.

[4] SEK(2007) 341.

[5] Neuvoston direktiivi 96/61/EY, annettu 24 päivänä syyskuuta 1996, ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi, EYVL L 257, 10.10.1996, s. 26.

[6] Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/76/EY, annettu 4 päivänä joulukuuta 2000, jätteenpoltosta; EYVL L 332, 28.12.2000, s. 91.

[7] Neuvoston asetus (EY) N:o 1195/2006, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2006, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun asetuksen (EY) N:o 850/2004 liitteen IV muuttamisesta, EUVL L 217, 8.8.2006, s. 1, ja neuvoston asetus (EY) N:o 172/2007, annettu 16 päivänä helmikuuta 2007, pysyvistä orgaanisista yhdisteistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 850/2004 liitteen V muuttamisesta, EUVL L 55, 23.2.2007, s. 1.

[8] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 166/2006, annettu 18 päivänä tammikuuta 2006, epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta, EUVL L 33, 4.2.2006, s. 1.

[9] Tutkimusraportit ja seminaaria koskevat asiakirjat ovat saatavilla seuraavasta verkko-osoitteesta: http://ec.europa.eu/environment/dioxin/index.htm#enlarged_eu

[10] Komission direktiivi 2006/13/EY, annettu 3 päivänä helmikuuta 2006, haitallisista aineista eläinten rehuissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/32/EY liitteiden I ja II muuttamisesta dioksiinien ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden osalta (EUVL L 32, 4.2.2006, s. 44); ja komission asetus (EY) N:o 199/2006, annettu 3 päivänä helmikuuta 2006, tiettyjen elintarvikkeissa olevien vieraiden aineiden enimmäismäärien vahvistamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 466/2001 muuttamisesta dioksiinien ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden osalta (EUVL L 32, 4.2.2006, s. 34). Jälkimmäinen säädös on korvattu tiettyjen elintarvikkeissa olevien vieraiden aineiden enimmäismäärien vahvistamisesta 19 päivänä joulukuuta 2006 annetulla komission asetuksella (EY) N:o 1881/2006 (EUVL L 364, 20.12.2006, s. 5).

[11] Komission suositus 2006/88/EY, annettu 6 päivänä helmikuuta 2006, dioksiinien, furaanien ja PCB:iden vähentämisestä rehuissa ja elintarvikkeissa (EUVL L 42, 14.2.2006, s. 26).

[12] EUVL L 364, 20.12.2006, s. 32. Asetus, jolla korvataan näytteenotto- ja analyysimenetelmistä elintarvikkeiden dioksiinipitoisuuksien virallista tarkastusta ja dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden pitoisuuksien määrittämistä varten 26 päivänä heinäkuuta 2002 annettu direktiivi 2002/69/EY (EYVL L 209, 6.8.2002, s. 5).

[13] www.efsa.europa.eu/etc/medialib/efsa/science/contam/contam_opinions/1229.Par.0003.File.dat/contam_op_ej284_ndl-pcb_en1.pdf