[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 3.5.2007

KOM(2007) 230 lopullinen

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Rahoitustilejä koskevasta julkisyhteisöjen neljännesvuositilinpidosta 10. maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 501/2004 mukainen laatuselvitys

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

Rahoitustilejä koskevasta julkisyhteisöjen neljännesvuositilinpidosta 10. maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 501/2004 mukainen laatuselvitys

Maaliskuun 10. päivänä 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 501/2004[1] 9 artiklassa todetaan, että komissio (Eurostat) antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportin, joka sisältää jäsenvaltioiden toimittamien neljännesvuosittaisten tietojen luotettavuuden arvioinnin.

Tietovaatimuksia koskevassa raha-asiain komitean kertomuksessa, jonka neuvosto (Ecofin) hyväksyi 18. tammikuuta 1999, korostettiin sellaisen kattavan tilastotietojärjestelmän tarvetta poliittisten päätösten tueksi, joka käsittää myös neljännesvuosittaiset julkisyhteisöjen rahoitustilastot.

Tämän vuoksi 3. helmikuuta 2000 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 264/2000 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1221/2002 jäsenvaltioita vaaditaan toimittamaan Eurostatille muita kuin rahoitustilejä koskeva julkisyhteisöjen neljännesvuositilinpito, ts. tulot ja menot, EKT 95:n mukaisesti. Asetus (EY) N:o 501/2004 täydentää edellä mainittuja asetuksia, sillä siinä määritellään julkisyhteisöjen rahoitustoiminnot ja taseet, joista raportoidaan EKT 95:n mukaisesti. Kesäkuun 28. päivänä 2004 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1222/2004 kyseisten rahoitustietojen neljännesvuosittaisten toimitusten kattavuutta laajennetaan säätämällä valtion velkaa koskevien neljännesvuosittaisten tietojen toimittamisesta.

Eurostatille toimitettava julkisyhteisöjen neljännesvuosittainen rahoitustilinpito on maakohtaisesti jopa 300 aikasarjaa käsittävä tietokokonaisuus, joka koskee julkisyhteisöjen sektorin ja sen alasektorien (valtionhallinto, osavaltiohallinto[2], paikallishallinto ja sosiaaliturvarahastot) rahoitusvaroihin ja velkoihin liittyviä taloustoimia ja varantoja sekä vastinsektoritietoja.

Tietojen säännöllinen toimittaminen aloitettiin vuoden 2004 kesäkuussa, mutta komissio myönsi useita poikkeuksia 17 maalle sekä asetuksen koko soveltamisalaa koskevan poikkeuksen Tšekille, Virolle, Kreikalle, Kyprokselle, Maltalle, Puolalle, Slovenialle ja Slovakialle. Poikkeusten voimassaolo päättyi vuoden 2005 joulukuussa, joten tuolloin Eurostatille toimitettiin ensimmäisen kerran kaikki tiedot.

Laatuselvityksen tarkoituksena on käsitellä laadun monia eri osatekijöitä noudattaen yleisesti tilastojen laadun arvioinnissa käytettyjä kriteerejä[3]. Selvityksestä vallitsi laaja yhteisymmärrys julkisyhteisöjen neljännesvuosittaista rahoitustilinpitoa käsittelevässä Eurostatin ja Euroopan keskuspankin yhteisessä työryhmässä.

Tässä selvityksessä esitellään aluksi yleisesti sen perustana olevia käsitteitä ja teknisiä seikkoja sekä tärkeimmät maakohtaiset havainnot, ja lopuksi esitetään tiivistelmä päätelmistä ja maakohtaiset suositukset. Havaintojen tukena käytetty laajempi asiakirja-aineisto julkistettiin Eurostatin verkkosivustolla vuonna 2006.

Tämä selvitys perustuu 15. maaliskuuta 2006 saatavilla olleisiin Eurostatin tietokannan tietoihin ja metatietoihin. Sittemmin monien jäsenvaltioiden saavuttama edistys otetaan huomioon tässä laatuselvityksessä vain kattavuuden osalta.

Tästä selvityksestä on kuultu tilasto-ohjelmakomiteaa sekä raha-, rahoitus- ja maksutasetilastokomiteaa 10. maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 501/2004 9 artiklan mukaisesti.

Laatuselvityksen rakenne

1. Institutionaaliset järjestelyt

2. Saatavuus ja selkeys

3. Tietojen toimittamisen oikea-aikaisuus ja kattavuus

4. Yhtenäisyys

4.1. Neljännesvuosittaisten ja vuosittaisten tietojen yhtenäisyys

4.2. Muiden kuin rahoitustilien ja rahoitustilien yhtenäisyys

4.3. Varantojen ja taloustoimien yhtenäisyys

4.4. Sulauttamisen yhtenäisyys

5. Vertailukelpoisuus

5.1. Ajallinen vertailukelpoisuus

5.2. Vertailukelpoisuus suhteessa rahaliiton rahoitustilinpitoon (MUFA)

5.3. Vertailukelpoisuus suhteessa valtion velkaan

6. Tarkkuus ja luotettavuus

6.1. Tietolähteiden kattavuus

6.2. Sisäinen johdonmukaisuus ja luotettavuuden arviointi sekä tärkeimpien tapahtumien seuranta

6.3. Tilastollisessa estimoinnissa käytetyt menetelmät ja oletukset

6.4. EKT 95:n käsitteelliset mukautukset

6.5. Tilastojen tarkistukset

7. Päätelmät ja suositukset

Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaista rahoitustilinpitoa koskeva laatuselvitys

15. maaliskuuta 2006

1. INSTITUTIONAALISET JÄRJESTELYT

Julkisyhteisöjen neljännesvuosittainen rahoitustilinpito laaditaan yleensä jäsenvaltioiden kansallisissa tilastolaitoksissa. Sen laadinnasta vastaa kansallinen keskuspankki seuraavissa maissa: Belgia, Saksa, Kreikka, Espanja, Italia, Unkari, Itävalta ja Portugali. Ranskassa kyseinen rahoitustilinpito laaditaan valtiovarainministeriön ja kansallisen keskuspankin yhteistyön tuloksena, ja Kyproksessa sen laatii valtiovarainministeriö.

Joissakin jäsenvaltioissa työryhmät tai epäviralliset ryhmät, joissa on etenkin kansallisen tilastolaitoksen, kansallisen keskuspankin ja valtiovarainministeriön edustajia, käsittelevät menetelmiin ja lähteisiin liittyviä asioita pyrkiäkseen parantamaan muita kuin rahoitustilejä ja rahoitustilejä koskevan neljännesvuositilinpidon välistä johdonmukaisuutta[4]. Aktiivinen koordinointi on todettu hyödylliseksi korkeaan laatuun pääsemisen ja sen ylläpidon kannalta. Eurostat kannustaa virallisempien ja säännöllisesti kokoontuvien työryhmien perustamista jäsenvaltioihin.

2. SAATAVUUS JA SELKEYS

Kaksitoista jäsenvaltiota julkaisee joko julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon (Espanja, Unkari, Suomi, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) tai osajoukon (Belgia, Tanska, Italia, Alankomaat ja Itävalta) tai pitkälti sen mukaiset tiedot (Ranska ja Portugali). Liettua ja Luxemburg aikovat piakkoin julkaista rahoitustilinpitonsa.

Julkaistut tilastot ovat yleensä saatavilla tiedot keränneen laitoksen verkkosivustolla, ja tilastojen ohessa esitetään toisinaan käyttäjille suunnattuja lyhyitä menetelmäkuvauksia tai analyysejä (Tanska, Espanja, Ranska, Italia, Alankomaat, Itävalta ja Yhdistynyt kuningaskunta).

Vuoden 2006 keväällä Eurostat julkisti verkkosivustollaan julkisyhteisöjen neljännesvuosittaista rahoitustilinpitoa koskevat tilastot EU:n laajuisten aggregaattien ja joidenkin kansallisten tietojen muodossa sekä tilastojen laadinnan maakohtaiset kuvaukset (esim. julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon käsikirja).

Kaikki jäsenvaltiot toimittivat Eurostatille kuvauksen lähteistä ja menetelmistä asetuksen (EY) N:o 501/2004 8 artiklan vaatimusten mukaisesti. Maakohtaisissa kuvauksissa todettiin puutteita etenkin Saksan, Italian ja Unkarin osalta.

3. TIETOJEN TOIMITTAMISEN OIKEA-AIKAISUUS JA KATTAVUUS

Asetuksen mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot Eurostatille viimeistään kolmen kuukauden kuluttua sen vuosineljänneksen päättymisestä, jota tiedot koskevat.

Toimitettujen neljän viimeisimmän neljännesvuositilinpidon tarkastelun perusteella voidaan todeta, että suurin osa jäsenvaltioista toimitti tiedot Eurostatille asetetussa määräajassa ja että toimitusten myöhästymiset olivat muutamia päiviä. Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan toimitukset myöhästyivät kaksi kertaa. Yhden jäsenvaltion viimeisin toimitus oli myöhässä, mutta minkään maan sitä edetävä toimitus ei myöhästynyt. Eurostat ja jäsenvaltiot ovat kehittäneet tehokkaan tietojen toimitus- ja tarkistusjärjestelmän, jonka avulla tiedot voidaan käsitellä nopeasti ja toimittaa tarvittaessa uudelleen.

Kattavuuden osalta jäsenvaltioita vaaditaan toimittamaan neljännesvuosittaiset tiedot vuoden 1999 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen. Vuoden 2005 lopussa vain 13 maata oli toimittanut asetuksessa vaaditut täysin kattavat tilastot.

Malta ja Slovenia eivät toimittaneet Eurostatille mitään tietoja, ja Kypros toimitti hyvin vähän tietoja.

Saksa ja Luxemburg sekä osittain Viro, Latvia ja Ruotsi eivät toimittaneet täydellisiä tietoja julkisyhteisöjen sektorista ja sen alasektoreista, mikä teki usein mahdottomaksi kyseisten maiden nettolainanannon/nettolainanoton (eli alijäämän) tai rahoitustilien nettoarvon (rahoitusvarat miinus velat) laskennan. Tšekki, Ranska, Slovakia ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät toimittaneet kaikkia vastinsektoritietoja.

Tšekin tiedot eivät kattaneet koko ajanjaksoa. Sitä vastoin jotkin maat toimittivat vaadittua pitempiä aikasarjoja vapaaehtoisesti. Tällaisia maita olivat Yhdistynyt kuningaskunta, Unkari, Espanja, Italia, Ruotsi, Kreikka, Luxemburg ja Irlanti.

Toimitettujen tietojen kattavuus on parantunut 15. maaliskuuta 2006 vallinneeseen tilanteeseen verrattuna seuraavien maiden osalta: Tšekki, Saksa, Viro, Latvia, Slovenia ja Ruotsi.

4. YHTENÄISYYS

4.1. Neljännesvuosittaisten ja vuosittaisten tietojen yhtenäisyys

Asetuksen (EY) N:o 501/2004 2 artiklan mukaan neljännesvuosittaisten tietojen ja niitä vastaavien, asetuksen (EY) N:o 2223/96 mukaisesti vuosittain toimitettavien tietojen (ts. vuosittaisen rahoitustilinpidon tietojen) on oltava keskenään johdonmukaisia. Teoriassa kyseiset tilastot ovat samanlaiset, ja toimitettujen tietojen olisi oltava samoja. Käytännössä tiedonkeruuseen osallistuvien laitosten väliset erot, rahoitustilien laadinnassa tehdyn tasapainotuksen eri menetelmien vaikutukset ja vuosikohtaiset erot voivat johtaa eroavuuksien syntymiseen. Näiden tekijöiden vuoksi myös vuoden kuluessa saatetaan todeta eroja. Niiden odotetaan häviävän ainakin kerran vuodessa, kun molemmat tietokokonaisuudet täsmäävät kaikilta osin.

Tarkasteltaessa yhtenäisyyttä neljännesvuosittaisten ja vuosittaisten tietojen välillä Belgia, Tanska, Espanja, Kreikka, Italia, Liettua, Alankomaat, Itävalta, Puola, Portugali, Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat maita, joiden tiedot täsmäävät täydellisesti tai lähes täydellisesti, kun taas Saksan ja Latvian tiedoissa on huomattavia eroja. Tšekin, Viron ja Slovakian tiedot erosivat merkittävästi ja enemmän kuin on hyväksyttävissä tai selitettävissä.

4.2. Muiden kuin rahoitustilien ja rahoitustilien yhtenäisyys

Vuoden 2005 joulukuusta alkaen kaikkien jäsenvaltioiden on täytynyt toimittaa Eurostatille täydellinen julkisyhteisöjen tietokokonaisuus, joka käsittää toisaalta menot, tulot ja alijäämän, toisaalta rahoitusvaroihin ja velkoihin kohdistuvat taloustoimet. Alijäämä on teoriassa yhtä suuri kuin nettorahoitustaloustoimet (ts. luku ”viivan yläpuolella” on yhtä suuri kuin luku ”viivan alapuolella”). Käytännössä tietolähteisiin liittyvät kysymykset, tietojenkeruun ongelmat ja institutionaaliset järjestelyt johtavat erojen – nk. tilastollisen eron – syntymiseen muiden kuin rahoitustilien ja rahoitustilien välillä. Tilastollinen ero on yleensä huomattavasti pienempi julkisyhteisöjen sektorilla kuin kansantalouden muilla sektoreilla. Euroopassa noudatetaan kuitenkin erilaisia tilastokäytäntöjä. Jotkin rahoitustietojen kerääjät jättävät eron kokonaan näkyviin, kun taas toiset poistavat sen tilastojen laadinnan yhteydessä. Eurostat käynnisti vuonna 2005 tätä aihetta koskevat toimet arvioidakseen kansallisia käytäntöjä ja ehdottaakseen parasta toimintatapaa.

Tässä varhaisessa vaiheessa voidaan todeta, että havaittu tilastollinen ero on huomattava. Niistä 20 maasta, joille saatiin laskennan tuloksena ero, 12 maan keskimääräinen neljännesvuosittainen ero oli +/-0,05 prosenttia vuotuisesta BKT:stä, mutta puolella maista neljännesvuosittaisen eron keskihajonta oli 0,5 prosenttia vuotuisesta BKT:stä. Kreikan ja Tšekin tiedoissa havaittiin mahdottomia tilastollisia eroja, jotka ovat osoitus huomattavan puutteellisista tiedoista. Erojen suuri keskihajonta voi viitata kausittaisuuteen (Espanja ja Viro) tai tiettyjen vuosineljännesten tietojen kirjaamiseen yleensä (Irlanti, Ranska ja Ruotsi). Eri tekijöiden analysointia jatketaan.

4.3. Varantojen ja rahoitustaloustoimien yhtenäisyys

Koska ilmoitettavat tasetiedot arvotetaan markkina-arvoon, varantojen muutosten ei tarvitse olla tilinpitojaksolla tietyn instrumentin osalta yhtä suuria kuin instrumenttiin kohdistuvien taloustoimien. Uudelleenarvotukset ja muut tapahtumat, kuten uudelleenluokitukset, vaikuttavat taseisiin, vaikka niitä ei kirjata taloustoimina. Näiden kaikkien tapahtumien eli muiden taloudellisten virtojen seuranta on toinen olennainen rahoitustileihin liittyvä laatunäkökohta.

Eurostat on ottanut julkisyhteisöjen neljännesvuosittaista rahoitustilinpitoa käsittelevän työryhmän aktiivisella tuella käyttöön menettelyn, jonka mukaisesti muiden taloudellisten virtojen taustalla olevista merkittävistä tapahtumista raportoidaan järjestelmällisesti. Tällaisten tapahtumien yksilöimiseksi on sovittu kynnyksestä, joka on 0,5 prosenttia vuotuisesta BKT:stä (kynnys on joidenkin erityisten instrumenttien kohdalla korkeampi).

Espanja, Latvia, Alankomaat, Itävalta ja Puola ovat toimittaneet tiedot kaikista tällaisista tapahtumista. Sitä vastoin Tšekki, Tanska, Unkari ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät ole raportoineet Eurostatille yhdestäkään merkittävästä tapahtumasta.

4.4. Sulauttamisen yhtenäisyys

Irlantia ja Slovakiaa lukuun ottamatta kaikkien muiden maiden toimittamat tiedot täyttävät sisäisen sulauttamisen yhtenäisyyttä koskevan kriteerin (sulauttamisessa sulauttamattomista arvoista vähennetään sulautetut arvot), eli varojen osalta havainnoidut taloustoimet ja varannot ovat samat kuin velkojen osalta.

5. VERTAILUKELPOISUUS

5.1. Ajallinen vertailukelpoisuus

Asetuksen (EY) N:o 501/2004 7 artiklan mukaan takautuvat tiedot voivat perustua ”parhaisiin estimaatteihin”. On syytä muistaa, että yksiköiden uudelleenluokituksia, jotka usein katsotaan aikasarjojen katkeamisiksi, pidetään aina tässä yhteydessä ”muina taloudellisina virtoina”.

Suurin osa jäsenvaltioista ei ilmoittanut katkeamisia aikasarjoissaan. Seuraavat seitsemän jäsenvaltiota ilmoittivat havaituista katkeamisista: Tšekki, Espanja, Ranska, Italia, Alankomaat, Itävalta ja Puola.

5.2. Vertailukelpoisuus suhteessa rahaliiton rahoitustilinpitoon (MUFA)

Eurostat ei tarkista julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon tietojen johdonmukaisuutta suhteessa neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon tietoihin, jotka kansalliset keskuspankit toimittavat Euroopan keskuspankille rahaliiton rahoitustilinpidon (MUFA) yhteydessä Euroopan keskuspankin ohjeistuksen mukaisesti (huhtikuusta 2006 alkaen on toimitettu myös julkisyhteisöjen neljännesvuosittainen rahoitustilinpito). Johdonmukaisuutta on kuitenkin kartoitettu maakohtaisen kyselyn avulla, koska eroja voi aiheutua eri instituutioiden mukanaolosta ja neljännesvuosittaisen rahaliiton rahoitustilinpidon täydellisen tietokokonaisuuden laadinnassa tehdyn tasapainotuksen vaikutuksesta. Oikea-aikaisuutensa ja kattavuutensa ansiosta julkisyhteisöjen neljännesvuosittaista rahoitustilinpitoa voidaan käyttää laadullisena lähteenä rahaliiton rahoitustilinpidon laadinnassa.

Suurin osa maista on ilmoittanut, että kyseiset kaksi tietokokonaisuutta ovat tai tulevat olemaan samanlaiset. Neljä maata on ilmoittanut marginaalisista eroista (Saksa, Espanja vuosikohtaisten tietojen vuoksi, Ranska ja Portugali).

5.3. Vertailukelpoisuus suhteessa valtion velkaan

Neljännesvuosittaisten valtion velkaa koskevien tietojen, jotka jäsenvaltiot toimittavat Eurostatille neuvoston asetuksen (EY) N:o 1222/2004 nojalla, on oltava johdonmukaisia suhteessa julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisessa rahoitustilinpidossa julkisyhteisöjen velkoja koskeviin tietoihin siltä osin kuin julkisyhteisön ja rahoitusinstrumenttien määritelmät ovat samat. Tietojen on kuitenkin poikettava toisistaan, koska ne arvotetaan noudattaen eri sääntöjä: julkisyhteisöjen velat arvotetaan markkina-arvoon, kun taas valtion velka arvotetaan nimellisarvoon (se ei sisällä kertynyttä korkoa ja se määritellään arvopaperien osalta nimellisarvona).

Kvantitatiivisen analyysin perusteella ainoastaan neljän maan (Kreikka, Espanja, Luxemburg ja Suomi) valtion velkaa ja julkisyhteisöjen velkoja koskevat tiedot todettiin johdonmukaisiksi kaikkien viiden instrumenttiluokan osalta (lyhyt- ja pitkäaikaiset lainat, lyhyt- ja pitkäaikaiset arvopaperit sekä käteisraha ja talletukset[5]). Sen sijaan kolmen maan (Irlanti, Itävalta ja Ruotsi) tiedot ovat epäyhteneväiset kolmen instrumenttiluokan osalta.

6. TARKKUUS JA LUOTETTAVUUS

6.1. Tietolähteiden kattavuus

Asetuksen (EY) N:o 501/2004 2 artiklassa todetaan tietolähteiden käytöstä, että neljännesvuosittaisten tietojen on perustuttava julkisyhteisöissä sellaisenaan saatavilla oleviin tietoihin, kuten kansantalouden tilinpidosta tai hallinnollisista lähteistä saatuihin tietoihin. Osuuksien laskennassa on joustoa, lukuun ottamatta noteerattuja osakkeita ja rahastoja.

Jäsenvaltioista suurimman osan toimituksissa tietolähteiden kattavuus on täydellinen tai lähes täydellinen julkisyhteisöjen yksiköiden ja instrumenttien osalta. Tähän on päästy monin eri tavoin. Ensisijassa on käytetty suoria tietolähteitä, kuten kunkin yksikön omaa tilinpitoa, keskustietokantoja tai kyselytutkimuksia. Kreikka, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta (paikallisviranomaisten osalta) tukeutuvat laajalti kyselytutkimuksiin. Raha- ja pankkitilastoista, taseista tai yleisistä arvopaperitietokannoista kerättyjä epäsuoria tietoja käytetään vastinsektoritietojen laadinnassa, mutta toisinaan myös instrumenttien estimoinnissa. Tätä käytäntöä noudattavat etenkin Viro, Kreikka, Italia, Luxemburg ja Itävalta (arvopapereita koskevien tietojen keruussa käytetään laajalti arvopaperitietokantoja) ja Portugali sekä vähäisemmässä määrin Saksa, Alankomaat, Puola, Slovenia ja Suomi. Tietojen laatijat mainitsevat yleisesti vaikeuksista johdannaisia koskevien tietojen (varannot ja taloustoimet) estimoinnissa ja käyttävät epäsuoria tietolähteitä vakuutusteknisen vastuuvelan määrittämisessä.

Taloustoimet johdetaan usein varantoja koskevista tiedoista, mikä on yleensä toiseksi paras vaihtoehto. Seuraavilla mailla on kuitenkin mahdollisuus käyttää parempaa vaihtoehtoa eli virtoja koskevia tietoja: Espanja, Alankomaat, Portugali, Slovakia ja Yhdistynyt kuningaskunta sekä vähemmässä määrin Saksa, Irlanti, Itävalta, Suomi ja Ruotsi.

6.2. Sisäinen johdonmukaisuus ja luotettavuuden arviointi sekä tärkeimpien tapahtumien seuranta

Suurin osa jäsenvaltioista suorittaa johdonmukaisuuden ja luotettavuuden tarkistuksia osana tavanomaista tietojenlaadintaa. Johdonmukaisuuden tarkistuksissa käytetään liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn taulukkoa 3, vuosittaista rahoitustilinpitoa tai sulautusta. Luotettavuuden tarkistukset kohdistuvat tilastollisiin eroihin, varantojen kasvulukuihin tai muihin taloudellisiin virtoihin. Tšekki ja Unkari eivät ole toimittaneet tietoja omista käytännöistään.

Jäsenvaltiot harjoittavat seurantaa ja raportoivat Eurostatille merkittävistä tapahtumista laajojen taloustoimien tai laajojen taloudellisten virtojen taustalla. Belgia, Viro, Espanja, Ranska, Irlanti, Latvia, Alankomaat, Itävalta, Puola ja Portugali ovat ilmoittaneet lähes kaikista laajoista taloustoimistaan. Sitä vastoin Tšekki, Kreikka, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät ole toimittaneet tietoja merkittävistä taloustoimista. Monet jäsenvaltiot myös seuraavat merkittäviä muita taloudellisia virtoja (ks. edellä oleva kohta 4.4).

6.3. Tilastollisessa estimoinnissa käytetyt menetelmät ja oletukset

Asetuksen (EY) N:o 501/2004 2 artiklassa nimenomaisesti sallitaan interpolointi- ja ekstrapolointitekniikoiden käyttö tiettyjen instrumenttien kohdalla. Osa jäsenvaltioista ei käytä tällaisia tekniikoita (Kreikka, Liettua, Malta, Itävalta, Slovenia ja Yhdistynyt kuningaskunta), kun taas monet muut käyttävät niitä toisinaan estimoidakseen osuuksia koskevia tietoja, muita saamisia ja velkoja tai muita vain vuositasolla saatavilla olevia tietoja, kuten paikallishallinnon tiedot.

6.4. EKT 95:n käsitteelliset mukautukset

Käsitteellisiä mukautuksia on tehtävä, jotta neljännesvuosittaiset tiedot saadaan vastaamaan EKT 95:n käsitteitä. Mukautukset ovat samanlaisia kuin vuosittaisen tilinpidon yhteydessä.

Luokitus

Suurin osa jäsenvaltioista (paitsi Tšekki, Ranska ja Slovakia) toimittaa lähdetiedot noudattaen laajalti EKT 95:n mukaista instrumenttien luokitusta, jolloin mukautuksia ei tarvita. Ranskan osalta lyhytaikaisten arvopaperi-instrumenttien maturiteetti on selvästi yli vuosi.

Arvotus

EKT 95:n mukaan tase on arvotettava markkina-arvoon osuuksien ja muiden arvopaperien osalta. Jäsenvaltiot soveltavat yleensä markkina-arvoa pitkäaikaisiin arvopaperivelkoihin, lukuun ottamatta seuraavia jäsenvaltioita: Belgia, Tšekki, Viro, Latvia, Liettua ja Slovakia. Monet jäsenvaltiot arvottavat lyhytaikaiset velkansa nimellisarvoon, joka ei myöskään ole asianmukainen menettely, mutta sen kvantitatiiviset vaikutukset ovat vähäisemmät (tällaisia maita ovat Belgia, Tšekki, Saksa, Latvia, Liettua, Slovakia ja Yhdistynyt kuningaskunta).

Jäsenvaltioiden on arvotettava osuudet markkina-arvoon tai vastaavaan käyttämällä korvikemittaimia noteeraamattomien arvopapereiden arvottamisessa. Irlanti arvottaa nettovarallisuuteen kuuluvat noteeraamattomat osuudet markkina-arvoon, Unkari oikaistuun kirjanpitoarvoon. Tšekki, Viro, Kreikka, Italia, Latvia, Luxemburg, Malta, Alankomaat, Itävalta, Puola, Suomi, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta arvottavat noteeraamattomat osuudet nettovarallisuutena kirjanpitoarvoon ja Slovakia hankinta-arvoon. Kumpikaan näistä käytännöistä ei ole paras mahdollinen.

Kirjausajankohta

EKT 95:n mukaan taloustoimet on kirjattava suoriteperusteisena, ja ero käteismaksuihin on kirjattava kohtaan muut velat/saamiset. EKT 95:n mukainen paras toimintatapa on kirjata kertynyt korko sen perustana olevan instrumentin yhteyteen. Tämä on julkisen talouden alijäämää ja valtion velkaa käsittelevässä käsikirjassa ( Manual on Government Deficit and Debt )[6] esitetty vaatimus. Vain pieni osa jäsenvaltioista kuitenkin noudattaa näitä suosituksia kaikkien velkojen osalta, ja suurin osa jäsenvaltioista kirjaa kertyneen koron velkoihin vain joidenkin velkainstrumenttien kohdalla.

6.5. Tilastojen tarkistukset

Jäsenvaltiot toimittavat laajojen tarkistusten metatiedot ja perustelut Eurostatille. Tarkistuksen laajuus on laadunarvioinnin olennainen tekijä sekä tietojen käyttäjän että laatijan kannalta. Seuraavassa tarkastellaan tietojen toimitusten välillä (ja etenkin ensimmäisen ja toisen arvion välillä) tehtyjä tarkistuksia, koska ne liittyvät lähdetietoihin. Käytännössä kahdeksan vuosineljänneksen ajalta saatujen alustavien ja lopullisten tietojen välisten tarkistusten laskentaa ei voitu tässä vaiheessa suorittaa, koska julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon säännölliset toimitukset aloitettiin alle kaksi vuotta sitten.

Seitsemän viimeisimmän säännöllisen tietojen toimituksen alustavan tarkastelun perusteella näyttää siltä, että tarkistukset ovat keskimäärin noin 0,2 prosenttia vuotuisesta BKT:stä julkisyhteisöjen rahoitustilien nettoarvon osalta sekä ensimmäisen arvion että viimeisimpien neljän vuosineljänneksen tietojen perusteella, ja noin 0,1 prosenttia vuotuisesta BKT:stä julkisyhteisöjen nettolainanannon/nettolainanoton osalta. Ensimmäistä arviota ei siis tarkisteta epätavallisen paljon suhteessa sitä seuraavien vuosineljännesten tietoihin. Varsinkin nettolainanantoon/nettolainanottoon liittyvistä tilastoharhoista on hyvin vähän näyttöä. Valtionhallinnon tietojen tarkistuksia on yleensä eniten, mikä johtuu valtionhallinnon koosta ja rahoitustaloustoimien monimutkaisuudesta.

Eri maiden välillä on merkittäviä eroja. Seuraavissa maissa tarkistuksia on muita enemmän: Ranska, Italia, Unkari ja Portugali (sekä Tanska ja Luxemburg rahoitustilien nettoarvon osalta). Tarkistuksia tehdään sitä vastoin huomattavasti muita vähemmän Alankomaissa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Koska kokemuksia asiasta on vähän ja monet maat ovat viime aikoihin asti saaneet poikkeuksia tai kehittävät järjestelmiään, tarkistusten tarkastelun tulkinnassa on noudatettava varovaisuutta. On ennenaikaista tehdä pitkälle meneviä päätelmiä.

7. PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET[7]

Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaisen rahoitustilinpidon laadinnassa on saavutettu merkittävää edistystä. Maista suurimman osan tiedot ovat laadultaan asianmukaisia, analyyseihin käytettäväksi soveltuvia ja euroalueen ja EU:n laajuisten merkityksellisten aggregaattien laadintaan sopivia. Niitä olisi sen vuoksi levitettävä.

Joidenkin jäsenvaltioiden on toteutettava eräitä toimenpiteitä ilmoitettujen tietojen laadun parantamiseksi. Joissakin tapauksissa parannus voitaisiin saada aikaan täyttämällä yhteisön laajuinen velvollisuus toimittaa aikasarjoja koskevat tiedot Eurostatille. Näin komission ei tarvitsisi käynnistää perustamissopimuksen mukaista jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevaa menettelyä, jotta yhteisön asetukset pannaan kaikilta osin täytäntöön.

Julkisyhteisöjen neljännesvuosittaista rahoitustilinpitoa olisi edistettävä antamalla soveltuvaa neuvontaa käyttäjille. Olisi annettava metatietoja, joissa otetaan huomioon kansalliset käytännöt, varoitettava käyttäjiä näiden neljännesvuosittaisten tietojen vaihtelevuudesta ja annettava apua tilastollisten erojen tulkinnassa. Julkaisemisella lujitettaisiin laatua.

Tämä arviointi tehdään myöhemmin uudelleen jäsenvaltioissa saavutetun edistyksen seuraamiseksi. Seuraavassa taulukossa esitetään joitakin maakohtaisia arvioita ja suosituksia.

Jäsenvaltio | Tietojen ja metatietojen laatu | Parannuskohteet |

Belgia | hyvä yleislaatu | velkapaperien arvotus |

Tšekki | riittämätön yleislaatu | kokonaisten aikasarjojen tuottaminen tietojen yhtenäisyys suhteessa vuosittaiseen rahoitustilinpitoon ja muita kuin rahoitustilejä koskevaan tilinpitoon merkittävistä tapahtumista raportointi velkapaperien ja noteeraamattomien osuuksien arvotus |

Tanska | hyvä yleislaatu | merkittävistä tapahtumista raportointi |

Saksa | tyydyttävä yleislaatu; riittämätön kattavuus | kattavuus maakohtaiset kuvaukset tietojen johdonmukaisuus suhteessa vuosittaiseen rahoitustilinpitoon ja velkaan |

Viro | riittämätön yleislaatu; havaittavissa suuria puutteita, koska neljännesvuosittaiset tiedot eivät usein ole todellisia neljännesvuositilastoja | kattavuus tietojen yhtenäisyys suhteessa vuosittaiseen rahoitustilinpitoon ja muita kuin rahoitustilejä koskevaan tilinpitoon velkapaperien ja noteeraamattomien osuuksien arvotus suorien tietolähteiden käyttö |

Irlanti | kohtuullinen yleislaatu | sulauttamisen johdonmukaisuus sekä tietojen johdonmukaisuus suhteessa muita rahoitustilejä koskevaan tilinpitoon ja velkaan merkittävistä tapahtumista raportointi johdonmukaisesti |

Kreikka | riittämätön yleislaatu | tietojen yhtenäisyys suhteessa muita kuin rahoitustilejä koskevaa tilinpitoon merkittävistä tapahtumista raportointi noteeraamattomien osuuksien arvotus |

Espanja | erittäin hyvä yleislaatu | tietojen yhtenäisyys suhteessa muita kuin rahoitustilejä koskevaa tilinpitoon |

Ranska | hyvä yleislaatu | asianmukaisen maturiteettikriteerin soveltaminen ensimmäisten arvioiden tarkistusten rajoittaminen tietojen yhtenäisyys suhteessa muita kuin rahoitustilejä koskevaa tilinpitoon |

Italia | hyvä yleislaatu | maakohtaiset kuvaukset tietojen johdonmukaisuus suhteessa velkaan noteeraamattomien osuuksien arvotus suorien tietolähteiden käyttö |

Kypros | Eurostatille on toimitettu vain vähän tietoja ja asiakirjoja | EU:n asetuksen noudattamiseksi vaaditaan välittömiä toimia |

Latvia | hyvä yleislaatu; epätäydellinen kattavuus | kattavuus velkapaperien ja noteeraamattomien osuuksien arvotus tietojen yhtenäisyys suhteessa vuosittaiseen rahoitustilinpitoon |

Liettua | hyvä yleislaatu | velkapaperien arvotus |

Luxemburg | hyvä yleislaatu; riittämätön kattavuus | kattavuus maakohtaiset kuvaukset suorien tietolähteiden käyttö |

Unkari | hyvä yleislaatu, vaikka metatiedot ovat riittämättömät | maakohtaiset kuvaukset merkittävistä tapahtumista raportointi |

Malta | Eurostatille ei ole toimitettu mitään tietoja | EU:n asetuksen noudattamiseksi vaaditaan välittömiä toimia |

Alankomaat | hyvä yleislaatu | tietojen yhtenäisyys suhteessa muita kuin rahoitustilejä koskevaa tilinpitoon noteeraamattomien osuuksien arvotus suorien tietolähteiden käyttö |

Itävalta | hyvä yleislaatu | tietojen johdonmukaisuus suhteessa velkaan noteeraamattomien osuuksien arvotus suorien tietolähteiden käyttö |

Puola | hyvä yleislaatu | tietojen johdonmukaisuus suhteessa velkaan noteeraamattomien osuuksien arvotus suorien tietolähteiden käyttö |

Portugali | hyvä yleislaatu | tietojen johdonmukaisuus suhteessa muita kuin rahoitustilejä koskevaan tilinpitoon ja velkaan suorien tietolähteiden käyttö |

Slovenia | Eurostatille ei ole toimitettu mitään tietoja | EU:n asetuksen noudattamiseksi vaaditaan välittömiä toimia |

Slovakia | riittämätön yleislaatu; taloustoimia koskevien tietojen laadinnassa on merkittäviä puutteita | sulauttamisen johdonmukaisuus sekä tietojen johdonmukaisuus suhteessa muita kuin rahoitustilejä koskevaan tilinpitoon ja vuosittaiseen tilinpitoon velkapaperien ja osuuksien arvotus merkittävistä tapahtumista raportointi |

Suomi | hyvä yleislaatu | noteeraamattomien osuuksien arvotus suorien tietolähteiden käyttö |

Ruotsi | hyvä yleislaatu; epätäydellinen kattavuus | kattavuus tietojen johdonmukaisuus suhteessa muita kuin rahoitustilejä koskevaan tilinpitoon ja velkaan noteeraamattomien osuuksien arvotus |

Yhdistynyt kuningaskunta | hyvä yleislaatu | tietojen toimittamisessa noudatettavat menettelyt merkittävistä tapahtumista raportointi noteeraamattomien osuuksien arvotus tietojen johdonmukaisuus suhteessa velkaan |

[1] EUVL L 81, 19.3.2004, s. 1.

[2] Ainoastaan Belgiassa, Saksassa, Espanjassa ja Itävallassa.

[3] Ks. Tilastojen laatua käsittelevä Eurostatin CIRCA-ryhmä (Quality in Statistics), http://forum.europa.eu.int/Public/irc/dsis/Home/main

[4] Monissa jäsenvaltioissa sama instituutio laatii molemmat tilinpidot.

[5] Kolikot katsotaan usein valtionhallinnon velkoihin kuuluviksi, ja julkisyhteisöt voivat hyväksyä talletuksia, ja ne sisällytetään joissakin harvoissa tapauksissa raha-aggregaatteihin.

[6] Käsikirja on saatavilla Eurostatin verkkosivustolla (Government Finance Statistics, alakohta II.3) osoitteessa http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page?_pageid=2373,47631312,2373_58674363&_dad=portal&_schema=PORTAL#II.2.

[7] Tässä laatuselvityksessä ei ole otettu huomioon useissa maissa saavutettua edistystä 15. maaliskuuta 2006 jälkeen.