[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 11.4.2007

KOM(2007) 160 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

MUSTANMEREN SYNERGIA – UUSI ALUEELLINEN YHTEISTYÖALOITE

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE

MUSTANMEREN SYNERGIA – UUSI ALUEELLINEN YHTEISTYÖALOITE

1. JOHDANTO – ALUEPOLIITIKAN TARVE

Euroopan unioniin liittyi 1. tammikuuta 2007 kaksi Mustanmeren rannikkovaltiota: Bulgaria ja Romania. Mustanmeren rannalla sijaitsevien naapureidemme vauraus, vakaus ja turvallisuus koskettavat EU:ta nyt enemmän kuin koskaan aiemmin.

Mustanmeren alue[1] on oma, luonnonvaroiltaan rikas maantieteellinen alueensa, joka sijaitsee strategisesti Euroopan, Keski-Aasian ja Lähi-idän risteyksessä. Alueen väkimäärä on suuri, ja sen kansalaisille onkin tarjolla sekä mahdollisuuksia että haasteita. Alueen markkinat ovat laajenemassa ja niiden kasvupotentiaali on valtava. Alue on myös merkittävä energiansiirron ja liikenteen keskus. Alueella on kuitenkin ratkaisemattomia konflikteja (nk. lukkiutuneet konfliktit) ja monia ympäristöongelmia ja alueen rajavalvonta on puutteellista, mikä on omiaan lisäämään laitonta siirtolaisuutta ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Viime vuosien myönteisestä kehityksestä huolimatta alueen maiden talousuudistusten tempossa ja hallinnon laadussa on edelleen eroavuuksia. Asianomaisten maiden kansalaisille olisi suureksi eduksi, jos näihin kysymyksiin etsittäisiin aluetason dynaamisia vastauksia; samalla edistettäisiin Euroopan vaurautta, vakautta ja turvallisuutta.

Laaja-alaisia yhteistyöohjelmia toteuttamalla EU on jo ryhtynyt merkittäviin toimiin demokraattisten ja taloudellisten uudistusten ajamiseksi, vakauden juurruttamiseksi ja kehityksen tukemiseksi Mustanmeren alueella. Tässä yhteydessä erityisen merkittäviksi nousevat kolme EU:n toimintalinjaa: liittymistä valmisteleva prosessi (Turkki), Euroopan naapuruuspolitiikka (viisi itäistä naapuruuspolitiikan yhteistyökumppania toimivat myös Mustanmeren alueen yhteistyössä) ja strateginen kumppanuus Venäjän federaation kanssa. Lisäksi EY on osallistunut mitä erilaisimpiin alakohtaisiin aloitteisiin, joilla on alueellista merkitystä (ks. liite I).

Mustanmeren alue on täynnä merkittäviä mahdollisuuksia ja haasteita, joihin tarttuminen edellyttää aluetason koordinointia. Mahdollisuuksia ja haasteita on energian, liikenteen, ympäristön, liikkuvuuden ja turvallisuuden kaltaisilla avainaloilla. Tehostetun alueyhteistyön tarkoituksena ei ole puuttua suoraan alueella pitkään jatkuneisiin konflikteihin; parhaimmillaan yhteistyö voi kuitenkin lisätä keskinäistä luottamusta ja ajan mittaan auttaa poistamaan joitakin niiden ratkaisemisen tiellä olevia esteitä. Koska Mustanmeren alue on myös kulttuurien kohtauspaikka, lisääntyvän alueellisen yhteistyön hyötyvaikutukset saattavat ulottua alueen ulkopuolelle.

Aika onkin kypsä EU:n panoksen kasvattamiselle alueyhteistyön painopisteitä ja mekanismeja määriteltäessä. Tässä tiedonannossa komissio esittää Mustanmeren synergian EU:n uutena alueyhteistyöaloitteena.

2. MUSTANMEREN SYNERGIAN ERITYISPIIRTEET

Komissio ei aio ehdottaa erillistä Mustanmeren-strategiaa, koska EU:n yleinen toimintalinja alueella on jo määritelty Turkin liittymistä edeltävässä strategiassa, Euroopan naapuruuspolitiikassa ja Venäjän kanssa solmitussa strategisessa kumppanuudessa. Näiden toimintalinjojen muokkaantuminen ja pääasiassa kahdenvälisesti tapahtuva täytäntöönpano määrittävät strategisen toimintakehyksen jatkossakin.

Nyt tarvitaan näitä toimintalinjoja täydentävää aloitetta, joka keskittäisi poliittisen huomion aluetasolle ja aktivoisi käynnissä olevia yhteistyöprosesseja. Mustanmeren synergian päällimmäisenä tavoitteena onkin yhteistyön kehittäminen niin Mustanmeren alueen sisällä kuin sen ja EU:n välillä.

Tämä täysin läpinäkyvä ja kaikille avoin aloite perustuu EU:n ja Mustanmeren alueen yhteisiin etuihin ja siinä otetaan huomioon kaikkien Mustanmeren valtioiden näkemykset. Se myös vahvistaisi synergioita Mustanmeren EU:hun yhdistävien alueellisten aloitteiden, esimerkiksi Tonavan yhteistyöhankkeen[2], kanssa ja mahdollistaisi niistä saatujen kokemusten hyödyntämisen.

Mustanmeren synergian on tarkoitus olla joustava kehys, jolla huolehditaan toiminnan johdonmukaisuudesta ja poliittisesta ohjauksesta. Arvioitaessa yhteisön tuen hyödyllisyyttä yksittäisissä aloitteissa yhtenä tärkeimpänä arviointiperusteena olisi pidettävä sitä, että ne maat ja alueelliset elimet, joita aloite välittömästi koskee, osallistuvat siihen aktiivisesti muun muassa rahoittamalla aloitetta.

Toimien soveltamisala voisi ulottua Mustanmeren alueen ulkopuolelle, koska monet toimet ovat vahvasti sidoksissa naapurialueisiin, varsinkin Kaspianmereen, Keski-Aasiaan ja Kaakkois-Eurooppaan. Mustanmeren alueeseen sovellettava lähestymistapa ja EU:n Keski-Aasian-strategia olisivat tiivisti kytköksissä toisiinsa. Mustanmeren alueen yhteistyölle olisi siis leimallista alueidenvälisyys. Siinä otettaisiin huomioon myös muut kansainvälisten järjestöjen ja kolmansien maiden rahoittamat yhteistyöohjelmat[3].

3. TÄRKEIMMÄT YHTEISTYÖALAT

Mustanmeren synergiassa keskityttäisiin aluksi niihin kysymyksiin ja yhteistyöaloihin, jotka edustavat osapuolille yhteisiä painopisteitä ja joilla EU:n osallistuminen ja tuki on jo nyt merkittävää. Tästä syystä tässä tiedonannossa hahmotellaan joitakin lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteita näille aloille[4].

3.1. Demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja hyvä hallinto

Euroopan neuvosto ja Etyj ovat vahvistaneet ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevat normit, joita sovelletaan kaikkiin Mustanmeren valtioihin. EU toimii näissä asioissa pääasiassa kahdenvälisesti. Aluetasolla toteutetut toimet voivat kuitenkin merkittävällä tavalla tukea kansallisia toimenpiteitä ja antaa niille uutta pontta. Mustanmeren alueelliset organisaatiot ovat viime vuosina sitoutuneet kehittämään demokraattisia instituutioita sekä edistämään hyvää hallintoa ja oikeusvaltiota. EU:n olisi tuettava näitä alueellisia aloitteita jakamalla kokemuksia toimista, joilla edistetään ja tuetaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa, tarjoamalla koulutusta ja vaihto-ohjelmia sekä kannustamalla alueelliseen vuoropuheluun kansalaisyhteiskunnan kanssa .

3.2. Liikkuvuuden hallinta ja turvallisuuden parantaminen

Rajaturvallisuuden ja tulliyhteistyön parantaminen aluetasolla lisää turvallisuutta, auttaa torjumaan rajatylittävää järjestäytynyttä rikollisuutta, esimerkiksi ihmis-, ase- ja huumekauppaa, ja tukee osaltaan laittoman maahanmuuton torjuntaa ja hallintaa. EU:n rajavalvonnan avustusoperaatio Moldovassa ja Ukrainassa on hyvä esimerkki siitä, miten tällaisella toiminnalla voidaan myös edistää konfliktien ratkaisua.

Komissio aikoo piakkoin esittää tiedonannon maahanmuuttoa koskevan kokonaisvaltaisen lähestymistavan soveltamisesta itäisiin ja kaakkoisiin naapurimaihin; tiedonantoon sisältyy uusia aloitteita maahanmuuton hallinnan parantamiseksi ja laittomaan maahanmuuttoon puuttumiseksi . Mustanmeren alueen läpi kulkee huomattavia laittoman siirtolaisuuden reittejä, mikä tekee näiden kysymysten parissa tehtävästä alueellisesta yhteistyöstä erityisen merkityksellistä.

Komissio on myös kannustanut alueen maita kehittämään käytännön yhteistyötä rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi yleisellä tasolla välittämällä vastaavista, Kaakkois-Euroopassa ja Baltian alueella toteutetuista aloitteista saatuja kokemuksia . Tehostamalla alueellista yhteistyötä entisestään voidaan parantaa kansallista lainvalvontaa erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjunnassa. Mustanmeren alueelliset toimijat hyötyisivät parhaiden toimintatapojen kehittämisestä, tietojen säilyttämistä ja vaihtoa koskevien yhteisten sääntöjen omaksumisesta, rajatylittävää rikollisuutta koskevien ennakkovaroitusjärjestelmien luomisesta ja koulutusohjelmien perustamisesta. Näissä toimissa voitaisiin hyödyntää SECI-keskuksen[5] ja BBCIC:n[6] kokemuksia ja toimintaa.

3.3. Nk. lukkiutuneet konfliktit

Komissio haluaa EU:sta aktiivisemman poliittisen toimijan, joka osallistuisi nykyistä enemmän käynnissä oleviin toimiin konfliktien (Transnistria, Abhasia, Etelä-Ossetia ja Vuoristo-Karabah) ratkaisemiseksi, ja on ehdottanut, että EU:n pitäisi myös selvittää, miten se voisi lisätä osallistumistaan esimerkiksi seurantaan . Mustanmeren synergia on yksi mahdollinen tapa vaikuttaa vallitsevaan ilmapiiriin, koska sen puitteissa voidaan pureutua taustalla oleviin tekijöihin, joita ovat hallintoon liittyvät kysymykset sekä talouden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, turvallisuuden ja vakauden alikehittyneisyys. Erityishuomiota on kiinnitettävä luottamusta lisäävien toimien edistämiseen kohdealueilla mukaan luettuina yhteistyöohjelmat, joiden nimenomaisena tarkoituksena on saattaa vastapuolet yhteen .

3.4. Energia

Mustanmeren alue on energian toimitusvarmuuden kannalta EU:lle strategisesti tärkeä energian tuotanto- ja siirtoalue. Se tarjoaa varteenotettavia mahdollisuuksia energiahuollon monipuolistamiseksi, ja sillä on siitä syystä tärkeä osa EU:n energiantuontistrategiassa. Energiahuollon monipuolistaminen on niin EU:n kuin sen alueella sijaitsevien kumppaneiden etujen mukaista.

Komissio vahvistaa jatkossakin suhteitaan energian tuottajiin, kauttakuljetusmaihin ja kuluttajiin käymällä vuoropuhelua energian toimitusvarmuudesta . Vuoropuhelulla edistetään lainsäädännön ja sääntelyn yhdenmukaistamista , johon pyritään Bakun aloitteella (ks. liite I), Euroopan naapuruuspolitiikalla sekä EU:n ja Venäjän energia-alan vuoropuhelulla. Muita keinoja ovat energiayhteisön perustamissopimuksen ulottaminen koskemaan tarvittaessa Moldovaa, Turkkia ja Ukrainaa, Azerbaidžanin ja Ukrainan kanssa tehdyt yhteisymmärryspöytäkirjat, kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, kauppasopimukset, WTO:hon liittymistä koskevat neuvottelut sekä tarvittaessa muut kahdenväliset energia-alan sopimukset. Tavoitteena on luoda EU:n säännöstön mukainen selkeä, läpinäkyvä ja syrjimätön kehys energian tuotantoon, kuljetukseen ja kauttakulkuun.

Lisäksi EU auttaa alueen maita suuntautumaan nykyistä määrätietoisemmin vaihtoehtoisiin energialähteisiin, energiatehokkuuteen ja energian säästöön , minkä ansiosta saadaan vapautumaan huomattavia energiavaroja.

EU tekee tiivistä yhteistyötä alueellisten kumppaneiden kanssa energiahuollon parantamiseksi nykyaikaistamalla olemassa olevaa energiainfrastruktuuria ja rakentamalla uutta . Tähän liittyen komissio kehittää yhteistyössä kumppaneidensa kanssa uutta Kaspianmeren–Mustanmeren alueen energiakäytävää . Käytävään sisällytetään useita teknisiä vaihtoehtoja kaasun lisätuonnille Keski-Aasiasta Mustanmeren alueen kautta EU:hun. Mustanmeren kautta kulkevan öljyn määrä on nousussa, mikä on lisännyt huolta turvallisuudesta ja ympäristöstä; tätä taustaa vasten EU:lla on erityinen intressi kehittää alueella harjoittamaansa yhteistyötä sisällyttämällä siihen ”öljyulottuvuus” kestävältä ja ekologiselta pohjalta . Joitakin Bosporin salmen ohitushankkeita on jo nyt tutkittavana (ks. liite I).

EU:n olisi toteutettava kannustustoimia edistääkseen huomattavia investointeja , jotka ovat välttämättömiä edellä kuvattujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Hiljattain julkaistun ”Energiapolitiikka Euroopalle” tiedonannon[7] mukaisesti komissio aikoo keskipitkällä aikavälillä selvittää mahdollisuutta luoda EU:n ja sen naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvalle alueelle yhteiset oikeudelliset puitteet , jotka kattaisivat energian toimitusvarmuuteen, kauttakulkuun ja kysyntään liittyvät yhteiset edut. Tällaisten tuottaja-, kauttakulku- ja kuluttajamaita koskevien oikeudellisten puitteiden tarpeellisuudesta on määrä tehdä toteutettavuustutkimus .

3.5. Liikenne

Komission olisi jatkossakin toimittava aktiivisesti alueellisen liikenneyhteistyön tukemiseksi tavoitteena parantaa liikenteen tehokkuutta ja turvallisuutta . EU:n olisi otettava oppia kokemuksista, joita on saatu mitä erilaisimmista Mustaanmereen liittyvistä liikennealoitteista (ks. liite I).

Äskettäin antamassaan tiedonannossa[8] komissio lanseerasi keskustelun siitä, miten liikennealan yhteistyötä voitaisiin lisätä ja käynnissä olevia yhteistyötoimia tehostaa . Toimia EU:n ja sen naapurimaiden välisten liikenneväylien kehittämiseksi korkean tason työryhmän esittämällä tavalla pitäisi jatkaa. Toiminnassa on huolehdittava tiiviistä koordinoinnista täytäntöönpanovaiheessa olevien aloitteiden kanssa; tällöin tuloksena pitäisi olla työnjaon selkiytyminen, mahdollisesti myös olemassa olevien rakenteiden ja toistuvien tapahtumien osittainen yhdistäminen . Yhtenä lähtökohtana liikenteen alueellisessa kehittämisessä olisi jatkossakin pidettävä TRACECA-strategiaa, joka ulottuu vuoteen 2015.

Sääntelyn yhdenmukaistamiseksi käytävä liikennepoliittinen vuoropuhelu on jatkossakin keskeinen tavoite. Komissio aikoo olla avuksi pyrittäessä määrittelemään toimia, joilla edistetään keskeisten välineiden ja vaatimusten yhdenmukaista ja systemaattista soveltamista . Tulevaisuudensuunnitelmia laadittaessa avaintekijöitä pitäisi olla kilpailukyky, kyky houkutella liikennevirtoja sekä turvallisuuden, yhteentoimivuuden ja intermodaalisuuden parantaminen. Lentoliikenteen turvallisuus ja yhteisen ilmailualueen laajentaminen ovat tärkeitä tavoitteita. Hiilivetyjen kuljetusten lisääntyessä meriliikenteen turvallisuus on sekin asialistan kärjessä . Satamavaltioiden harjoittamaa tarkastustoimintaa koskevien Pariisin ja Mustanmeren yhteisymmärryspöytäkirjojen sisältämät käytännöt ja menettelyt olisi yhdenmukaistettava mahdollisimman korkealle tasolle . Komissio ehdottaa, että lähimerenkulun ja sisävesiliikenteen tarjoamia etuja hyödynnetään täysimääräisesti erityisesti Tonavalla .

3.6. Ympäristö

Ympäristöalalla on käynnissä monia alueellisia prosesseja, mutta niiden täytäntöönpano takkuilee. Tarve puuttua meriympäristön ongelmiin aluetasolla tunnustetaan EU:n meristrategiassa ja komission vuonna 2005 ehdottamassa meristrategiadirektivissä[9]. EU:n meristrategiassa alueellisiin meriin rajoittuvien jäsenvaltioiden edellytetään tekevän yhteistyötä kaikkien asianomaisen alueen maiden kanssa. Tässä tarkoituksessa jäsenvaltioita rohkaistaan toimimaan alueellisia meriä koskevien yleissopimusten puitteissa, muun muassa Mustanmeren komissiossa (ks. liite I). Yhteisön liittyminen yleissopimukseen Mustanmeren suojelemisesta pilaantumiselta on ensisijainen tavoite .

Mustanmeren alueen maiden on tehostettava monenvälisten ympäristösopimusten täytäntöönpanoa ja huolehdittava strategisemmasta ympäristöalan yhteistyöstä alueella. DABLAS-työryhmän tapaa tehdä yhteistyötä vesialan investointien lisäämiseksi voitaisiin soveltaa muihinkin alueellisiin ympäristökysymyksiin , kuten luonnonsuojeluun, jätehuoltoon, teollisuuden aiheuttamaan saastumiseen tai ilman saastumiseen, jos alueellisen lähestymistavan soveltamisesta on tosiasiallista hyötyä. Lisäksi komission olisi edistettävä alueellista toimintaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi erityisesti osallistumalla Kioton pöytäkirjassa esitetyn puhtaan kehityksen mekanismin yhteistoteutukseen sekä rohkaistava Mustanmeren alueen maita käymään kansainvälisen tason keskustelua jatkotoimista. Muitakin alueella toteutettavia järjestelyjä voidaan harkita esimerkkinä kansallista päästökauppaa koskevien järjestelyjen kehittäminen pitkällä aikavälillä.

3.7. Merenkulkupolitiikka

Mustanmeren synergia tarjoaa kanavan vuoropuhelun käymiseen kokonaisvaltaisuutta tavoittelevasta EU:n merenkulkupolitiikasta , jolla pyritään kestävän kasvun ja työllisyyden maksimointiin merenkulkuun liittyvillä aloilla ja rannikkoalueilla. Laivaliikenteen turvallisuutta ja ympäristönsuojelua voitaisiin parantaa muun muassa luomalla hallinnonaloille, elinkeinonharjoittajille ja tutkimuslaitoksille yhteinen merellisen yhteistyön verkosto sekä parantamalla yhteistyötä ja yhtenäistämällä merialueiden valvontaa .

3.8. Kalastus

Mustameri on merkittävä kalastusalue, ja valtaosa sen kalakannoista on rajatylittäviä. Kalakannoista osan tila on heikko, ja niiden elvyttämiseksi tarvitaankin aluetason toimia . EU:n tavoitteena on edistää Mustanmeren alueen kestävää kehitystä kalakantojen hallinnoinnin, tutkimuksen, tiedonkeruun ja kantojen arvioinnin avulla . Uusia tapoja alueen kalavarojen käyttämiseksi kestävällä ja vastuullisella tavalla olisi kartoitettava . Välimeren yleisen kalastuskomission, jonka toimialueeseen Mustameri kuuluu, tarjoamia mahdollisuuksia olisi hyödynnettävä nykyistä paremmin .

3.9. Kauppa

EU on Mustanmeren maiden tärkeä talous- ja kauppakumppani; tiivis talousalan yhteistyö ja etuuskohteluun perustuvat kauppasuhteet ovatkin suhteemme tärkeä osatekijä. Kaikkien Mustanmeren valtioiden liittyminen WTO:hon samoin kuin Venäjän ja Ukrainan kanssa tehtyjen kumppanuus- ja yhteistyösopimusten jatkosta käytävät neuvottelut ovat merkittäviä askeleita kohti kaupan vapauttamista alueella, ja EU jatkaa tämän prosessin tukemista

Euroopan naapuruuspolitiikan toimintaohjelmien kauppaa ja taloutta koskevien osioiden täytäntöönpano, varsinkin uudet markkinatalousuudistukset sekä lainsäädännön ja käytänteiden asteittainen lähentäminen EU:n kauppasäännöstöön ovat jatkossakin tärkeässä asemassa kaupan alueellisessa edistämisessä ja alueellisessa yhdentymiskehityksessä.

Mustanmeren alueellisen yhteistyön järjestöt ovat tehneet useita aloitteita vapaakauppa-alueiden kehittämiseksi. Periaatteessa EU suhtautuu myönteisesti kauppaa aidosti vapauttaviin toimiin edellyttäen, että ne ovat yhteensopivia monenvälisen kauppajärjestelmän kanssa ja että niissä huomioidaan EY:n ja asianomaisten valtioiden välillä voimassa olevat sopimukset. Kaikissa aloitteissa olisi otettava asianmukaisesti huomioon se, että EU:n jäsenvaltiot ja tulliliiton myötä EU:n yhteiseen kauppapolitiikkaan sidotut maat eivät voi itsenäisesti osallistua alueellisiin vapaakauppajärjestelyihin.

3.10. Tutkimus- ja koulutusalan verkostot

Komissio aikoo kannustaa kaikkia alueen maita liittymään tutkimusalan yleiseurooppalaiseen GEANT-runkoverkkoon .

On molemminpuolisen edun mukaista huolehtia nopeista yhteyksistä tutkimus- ja koulutusalan verkostojen välillä ja edistää asianomaisten maiden lainsäädäntö- ja sääntelykehysten yhdenmukaistamista EU:n kehyksiin . Tämän edellyttää riippumattomia ja tehokkaita sääntelyviranomaisia . Lisäksi on tarve edistää laajakaistainfrastruktuurin ja online-palvelujen käyttöönottoa sähköisten viranomaispalvelujen, verkkokaupan ja verkkovälitteisen terveydenhuollon aloilla sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä koulutuksessa ja tutkimuksessa.

Tempus-ohjelma on hyödyllinen väline, kun halutaan perustaa korkeakoulutuksen uudistamiseen tähtääviä EU:n ja Mustanmeren alueen korkeakoulujen yhteistyöhankkeita.

3.11. Tiede ja teknologia

Komissio aikoo edistää tieteellisten ja teknologisten valmiuksien kehittämistä ja alan poliittista vuoropuhelua Mustanmeren alueen maiden kanssa erityisesti seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman uusia välineitä käyttäen. Näin varmistetaan tiettyjen tutkimustoimien ja molempia osapuolia kiinnostavien teemojen sisällyttäminen puiteohjelman työohjelmiin ja parannetaan synergiaa puiteohjelmasta ja muista asiaankuuluvista EY:n rahoitusvälineistä rahoitettavien toimintojen välillä.

3.12. Työllisyys- ja sosiaaliasiat

Mustanmeren alueen kumppanimaat kamppailevat samojen haasteiden kanssa – korkea työttömyys, laajalle levinnyt pimeä talous ja asianmukaisten työolosuhteiden edistämiseen liittyvät kysymykset, joita ovat muun muassa työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhelu, sosiaalinen suojelu ja sukupuolten tasa-arvo. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa korostetaan useissa Euroopan naapuruuspolitiikan toimintaohjelmissa. Etnisten vähemmistöjen kotouttamistoimien tehostaminen ja syrjinnän torjuminen ovat sosiaalisen yhteenkuuluvuuden painopisteitä monissa Mustanmeren alueen kumppanimaissa. Aluetason yhteistyö näissä asioissa voisi tuottaa lisäarvoa; etusijalle nousevat tällöin tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen sekä erilaiset valistustoimet, esimerkiksi virkamiehille, työmarkkinaosapuolille ja kansalaisjärjestöille suunnatut koulutusohjelmat . EU:n pitäisi tukea tällaista toimintaa asianmukaisilla teknisen avun ohjelmilla .

3.13. Aluekehitys

Bulgarian ja Romanian liittymisen johdosta EU:n aluepoliittista rahoitusta on voitu myöntää ensimmäistä kertaa myös Mustanmeren rannikkoalueille. Bulgariassa ja Romaniassa toteutettavilla aluepoliittisilla ohjelmilla parannetaan niiden rannikkoalueiden kilpailukykyä ja ympäristön tilaa panostamalla Lissabonissa ja Göteborgissa sovittuihin tavoitteisiin. Näistä ohjelmista saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää kaikkialla Mustanmeren alueella 4. kohdassa mainittujen yhteistyöohjelmien puitteissa.

4. RAJATYLITTÄVÄ YHTEISTYÖ SEKÄ PAIKALLISTOIMIJOIDEN JA KANSALAISYHTEISKUNNAN TOIMIJOIDEN ROOLI

Komissio on perustanut eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen (ENPI) alaisuuteen Mustaamerta koskevan rajatylittävän yhteistyöohjelman, jossa keskitytään kansalaisyhteiskunnan tukemiseen ja paikallistason yhteistyöhön Mustanmeren rannikkoalueilla. Ohjelmaa hallinnoidaan paikallisesti, ja yhteistyökumppanit vastaavat yhdessä sen täytäntöönpanosta.

Ohjelmalla helpotetaan Mustanmeren alueen kaupunkien, yhteisöjen, korkeakoulujen, kulttuurialan toimijoiden ja kansalaisjärjestöjen, myös kuluttajajärjestöjen, välisen yhteydenpidon kehittämistä . Tällä voi olla erityistä merkitystä konfliktialueilla, joilla kansalaisyhteiskunnan toimijoilla on erityisen hyvät edellytykset tehdä yhteistyötä asukkaiden kanssa ja saada asukkaat tekemään yhteistyötä keskenään.

Lisäksi on suunnitteilla uusia rajatylittävän yhteistyön ohjelmia Bulgarian ja Romanian välillä (rahoitus Euroopan aluekehitysrahastosta) ja Bulgarian ja Turkin välillä (rahoitus liittymistä valmistelevasta tukivälineestä). Molemmissa on mahdollisuus toteuttaa merenkulkuun ja rannikoihin liittyviä toimia, joilla edistetään yhteyksien luomista ja yhteistyötä Mustanmeren länsirannikolla.

5. EUROOPAN NAAPURUUSPOLITIIKAN LUJITTAMINEN

Viisi Mustanmeren maata kuuluu Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin. Naapuruuspolitiikan lujittaminen esimerkiksi lisäämällä siihen temaattinen ulottuvuus ja laatimalla perusteelliset ja kokonaisvaltaiset vapaakauppasopimukset monipuolistaisi Mustanmeren alueen yhteistyötä. Laillisen matkustamisen tiellä olevien esteiden poistaminen, Erasmus Mundus –ohjelman ulkoiseen yhteistyöhön sisältyvä uusi apurahajärjestelmä sekä korkeakoulujen välisen yhteistyön lisääminen ovat kaikki keinoja, joilla alueellista yhteydenpitoa voitaisiin helpottaa.

Naapuruuspolitiikan investointivälineellä, jollaista on ehdotettu maille joille on laadittu Euroopan naapuruuspolitiikan mukainen toimintaohjelma, voitaisiin edistää infrastruktuuri-investointien suunnittelua ja yhteisrahoitusta erityisesti energian, liikenteen ja ympäristön aloilla ja tiiviissä yhteistyössä kansainvälisten rahoituslaitosten, varsinkin Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin, kanssa.

6. ALUEELLISTEN JÄRJESTÖJEN ROOLI

Komissio ei ehdota uusien laitosten tai byrokraattisten rakenteiden perustamista. Mustanmeren valtiot ovat jatkossakin EU:n ensisijaisia puhekumppaneita, oli sitten kyse kahdenvälisistä yhteyksistä tai aluetasolla käytävistä keskusteluista. Valtaosa EY:n panoksesta kanavoidaan jatkossakin komission hallinnoimien alakohtaisten ohjelmien kautta.

EU:n olisi kuitenkin oltava valmis lujittamaan yhteyksiään alueellisiin järjestöihin. EU:n Mustanmeren alueellisessa aloitteessa tavoitteena on kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka kattaa kaikki alueen maat. Tästä syystä Mustanmeren taloudellisen yhteistyön järjestön (BSEC)[10] jäsenkunnan laajuus sekä se, että Turkki ja Venäjä ovat sen perustajajäseniä, ovat ratkaisevia etuja ja voivat merkittävällä tavalla lisätä Mustanmeren synergian menestymismahdollisuuksia.

EU:n ja BSEC:n välisen yhteydenpidon ensisijaisena tarkoituksena on alueellisen vuoropuhelun ylläpitäminen. Korkeiden virkamiesten välisiä tapaamisia voidaan harkita hankkeiden koordinoinnin parantamiseksi.

Korkean tason poliittinen lanseeraus antaisi EU:n Mustanmeren synergialle poliittista suunnannäyttöä ja näkyvyyttä. Jos Mustanmeren synergiassa saavutetaan konkreettista edistymistä, sen osapuolet voivat halutessaan järjestää säännöllisiä ministeritason kokouksia, joihin EU:n ja BSEC:n jäsenvaltiot osallistuisivat. Ministerikokousten vanavedessä voitaisiin järjestää EU:n edustajien ja Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien Mustanmeren alueen kumppaneiden välisiä tapaamisia, jolloin tarjoutuisi tilaisuus vaihtaa näkemyksiä naapuruuspolitiikkaan liittyvistä asioista. Mustanmeren synergiassa hyödynnettäisiin myös Euroopan parlamentin sekä BSEC:n parlamentaarisen edustajakokouksen välillä jo luotuja yhteyksiä.

EU:n jäsenvaltioista seitsemällä[11] on tällä hetkellä tarkkailijan asema BSEC:ssä. Komissio aikoo BSEC:n aloitteesta hakea tarkkailijan asemaa ja tukee EU:n jäsenvaltioiden vastaavia hakemuksia.

Komissio on kuitenkin avoin kaikenlaiselle yhteistyölle, jota muilla alueellisilla elimillä ja alueellisissa aloitteissa on tarjolla. Koska Mustanmeren foorumissa[12] painopiste on alueellisissa kumppanuuksissa ja verkostoissa, se voi osoittautua erityisen hyödylliseksi valtiosta riippumattomien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden keskuudessa.

7. RAHOITUSTUKI

Yleisperiaatteena on yhteisrahoitus. Yhteisön rahoitustukea voitaisiin myöntää ENPI:n kansallisista, alueellisista ja rajatylittävistä ohjelmista, muista ulkoisen avun välineistä sekä EU:n jäsenvaltioille Euroopan aluekehitysrahastosta. EY:n uudet rahoitusvälineet ovat entistä joustavampia, minkä pitäisi helpottaa alueellisten yhteistyöaloitteiden rahoittamista.

Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankilla, EIP:llä ja Mustanmeren kauppa- ja kehityspankilla[13] on jo nyt merkittävää alueellista toimintaa. Mustanmeren synergia tarjoaa vielä uusia mahdollisuuksia, joiden yhteydessä voidaan hyödyntää pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuksien kaltaisista järjestelyistä saatuja kokemuksia; yksi tällainen mahdollisuus olisi yhteisrahoitusmekanismien luominen.

8. PÄÄTELMÄT

Mustanmeren alueellinen muodostelma on muuttunut merkittävästi viime vuosina ja jatkaa muuttumista. Tässä tilanteessa EU:n uusi alueellinen yhteistyöaloite täydentäisi tarkoituksenmukaisella tavalla EU:n laaja-alaista kahdenvälistä ja alakohtaista toimintaa.

EU:n läsnäolo Mustanmeren alueella avaa uudenlaisia näkymiä ja mahdollisuuksia. Jotta näin tarjoutuvia mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää täysipainoisesti, tarvitaan johdonmukaisempia ja pitkäjännitteisempiä toimia alueen vakauden ja vaurauden lisäämiseksi. EU:n nykyistä aktiivisempi osallistuminen Mustanmeren alueelliseen yhteistyöhön edistää tämän tavoitteen saavuttamista.

ANNEX I

Recent and Ongoing EU activities at regional level

Already in a 1997 Communication[14], the Commission stressed the need to support cooperation in the Black Sea region and suggested appropriate areas for Community programmes. In the ensuing period the EC has contributed to a number of initiatives and cooperation programmes of regional relevance, notably:

1. The Baku Initiative

This is a framework to enhance cooperation in both the energy and transport fields and to stimulate progressive convergence towards EC principles.

2. The INOGATE programme

The INterstate Oil and GAs To Europe pipelines, INOGATE, improves the security of energy supply through multi-annual technical assistance programmes. It is supported by the EU-Black Sea and Caspian Sea Basin and its Neighbouring Countries Energy Cooperation Secretariat, as was agreed at the Astana Ministerial Conference on 30 November 2006.

3. Energy infrastructure

The Commission has been working with others on upgrading the energy infrastructure. Major projects have been carried out, including the Baku-Supsa and the Baku-Tbilisi-Ceyhan oil pipelines as well as the Baku-Tbilisi-Erzerum gas pipeline. Furthermore, a number of projects of new energy infrastructure are currently considered. These include the reversal of the Brody-Odessa pipeline and its extension to Plock in Poland, as well as the Constanza-Omisalj-Trieste, Burgas-Vlore and Burgas-Alexandroupolis oil pipelines. In addition, the Commission has acted as a catalyst for the agreement between Greece and Turkey for the completion of a gas pipeline linking the two countries with a possible extension to Italy.

4. TRACECA

The TRAnsport Corridor Europe Caucasus Central Asia (TRACECA) programme provides technical assistance covering road, rail, aviation and maritime transport connections from Central Asia to Europe. It was originally a Community programme but since 1999 it is regulated by a multilateral agreement with intergovernmental structures.

5. High Level Group Initiatives

In 2004, the European Commission established the High Level Group on the Extension of the Major Trans-European Transport Axes to the Neighbouring Countries and Regions. The HLG delivered its recommendations in December 2005. Many of the initiatives put forward by the High Level Group are pertinent to the Black Sea region.

6. Environment

The Commission actively contributes to the work of the Black Sea Commission, the executive body of the Convention on the Protection of the Black Sea against Pollution, which was signed in 1992 by the six littoral states. Furthermore, the Commission chairs the Danube Black Sea Task Force, which was set up by the countries of the Danube-Black Sea region in 2001 to encourage a strategic focus on investments in the field of water.

7. Conflict Resolution

The Commission has contributed to activities aiming at conflict resolution, notably through the Border Assistance Mission for Moldova and Ukraine.

8. National Research and Education Networks

The interconnection of the National Research and Education Networks (NRENs) to the pan-European research backbone GEANT has been achieved for all the European Union Member States and Candidate Countries. As regards Moldova and the Caucasus countries, they are only linked with very limited capacity, while the Ukraine is not linked at all, which constitutes a major blocking factor to the further development of research and education efforts in the region.

9. Science and Technology

Efforts to consolidate the potential of the Black Sea countries and to establish stronger links with the scientific community of the EU were spearheaded by the INCO Programme of the 6th Framework Programme for Science, Technology and Development (2002-2006). This programme was aimed at the Bulgaria, Romania and Turkey as well as eastern ENP partners. The Framework Programme included additional and substantial cooperation with the latter, particularly through the INTAS Programme which focused on cooperation between the EU and Eastern Europe and Central Asia. In September 2005, the Ministers of countries that belong to BSEC adopted a ‘ BSEC Action Plan on cooperation in science and technology ’. This plan was developed with European help for a 4 years period. It aims at enhancing S&T cooperation among the Black Sea countries as well as between BSEC and the EU. The Commission participates in all S&T Working Group meetings to assist in the implementation of the Action Plan.

[pic]

[1] Mustanmeren alue (ks. kartta liitteessä II) käsittää Kreikan, Bulgarian, Romanian ja Moldovan lännessä, Ukrainan ja Venäjän pohjoisessa, Georgian, Armenian ja Azerbaid~[pic]anin idässä sekä Turkin etelässä. Vaikka Armenia, Azerbaid~[pic]an, Moldova ja Kreikka eivät sijaitse Mustanmeren rannalla, maiden hisa Azerbaidžanin idässä sekä Turkin etelässä. Vaikka Armenia, Azerbaidžan, Moldova ja Kreikka eivät sijaitse Mustanmeren rannalla, maiden historia, maantieteellinen läheisyys ja tiiviit kytkökset tekevät niistä kiistattomia Mustanmeren alueellisia toimijoita.

[2] Hankkeen takana ovat Itävalta, Romania ja Euroopan komissio, ja sitä on kehitetty vakaussopimuksessa. Tavoitteena on laajentaa ja syventää Tonavan alueen yhteistyötä ja luoda sille selvä poliittinen ja taloudellinen ulottuvuus.

[3] Esimerkiksi YK:n, Etyjin, OECD:n ja Euroopan neuvoston ohjelmat ja German Marshall Fund (GMF) of the United States -säätiön alueellisen yhteistyön edistämiseksi perustama Mustanmeren rahasto (Black Sea Trust).

[4] Jäljempänä 3. ja 4. kohdassa esitetyt käytännön toimet on kursivoitu.

[5] Kaakkois-Euroopan yhteistyöaloitteeseen kuuluva rajatylittävän rikollisuuden alueellinen torjuntakeskus. Keskus sijaitsee Bukarestissa, ja siihen kuuluu useita Mustanmeren valtioita joko jäseninä tai tarkkailijoina.

[6] Burgasissa sijaitseva Mustanmeren rajavalvonnan koordinointi- ja tiedotuskeskus (Black Sea Border Coordination and Information Centre), joka tiedottaa laittomuuksista Mustanmeren alueella ja edistää rannikkovartiostojen välistä tiedonvaihtoa.

[7] KOM(2007) 1 lopullinen, 10.1.2007.

[8] Liikennettä koskevat suuntaviivat Euroopassa ja naapurialueilla, KOM(2007) 32 lopullinen. Tässä korkean tason työryhmän suosituksiin perustuvassa tiedonannossa luonnostellaan ensimmäiset vaiheet EU:n ja sen naapurimaiden liikennejärjestelmien tiiviimmälle yhdistämiselle.

[9] KOM(2005) 504 ja KOM(2005) 505, 24.10.2005.

[10] BSEC perustettiin vuonna 1992, ja siitä tuli kansainvälinen järjestö vuonna 1999. Järjestön toiminta-ala on asteittain laajentunut alkuperäisestä taloudellisesta yhteistyöstä. Järjestön jäseniä ovat kaikki alaviitteessä 1 luetellut Mustanmeren maat sekä Albania ja Serbia.

[11] Italia, Itävalta, Puola, Ranska, Saksa, Slovakia ja Tšekki.

[12] Mustanmeren foorumi (Black Sea Forum) on Romanian aloite.

[13] Mustanmeren kauppa- ja kehityspankki (BSTDB) sijaitsee Thessalonikissa. Sen osakkaita ovat BSEC:n perustajavaltiot.

[14] COM(97) 597 final. Communication on Regional Cooperation in the Black Sea Area