[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO | Bryssel 23.3.2007 KOM(2007) 130 lopullinen KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Maatalouden tilanne Euroopan unionissa - Kertomus vuodelta 2005 {SEK(2007) 365} KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE Maatalouden tilanne Euroopan unionissa - Kertomus vuodelta 2005 JOHDANTO 1. ”Maatalouden tilanne Euroopan unionissa – Kertomus vuodelta 2005” valmistui syyskuussa 2006, ja se julkaistaan osana Euroopan unionin toimintaa käsittelevää yleiskertomusta. Suhdanteet ja maataloustulot 2. Maataloustulo laski vuonna 2005 koko Euroopan unionissa 6,3 prosenttia (vanhoissa jäsenvaltioissa 6,6 % ja uusissa jäsenvaltioissa 3,8 %). Vaihteluvälin ääripäissä olivat Unkarin –19,3 % ja Liettuan +25,9 %. 3. EU:n talouskasvun vuonna 2005 ennakoidaan olleen +1,5 %. Tämän kehityksen päätekijöihin kuuluvat vakaana pysyttelevän maailmantalouden lisäksi myötäilevä talouspolitiikka, suotuisat rahoitusolosuhteet, isommat voittomarginaalit ja heikentynyt nimellinen efektiivinen valuuttakurssi. Euron kurssi dollariin nähden oli korkeimmillaan vuoden alussa, mutta laski vuoden lopulla 1,17 dollariin. 4. Vuoden 2005 ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana EU:n maataloustuotteiden viennin kokonaisarvo kasvoi peräti 8 prosenttia, mutta eri maatalouselintarvikkeiden välillä oli suuria eroja. EU oli edelleen maataloustuotteiden nettotuoja, mutta maataloustuotteiden kauppatase parani merkittävästi lisääntyneen viennin ansiosta. TOIMINTAPERIAATTEIDEN KEHITYS JA LAINSÄÄDÄNTÖALOITTEET VUONNA 2005 Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus – sokeri 5. Komissio hyväksyi 22. kesäkuuta 2005 joukon uudistuksia, joiden tarkoituksena on uudistaa EU:n sokeriala, mukauttaa sokerialan yhteistä markkinajärjestelyä, muuttaa asetusta (EY) N:o 1782/2003 ja ottaa käyttöön väliaikainen järjestelmä sokeriteollisuuden rakenteiden uudistamiseksi Euroopan yhteisössä. Neuvosto pääsi 24. marraskuuta 2005 poliittiseen yhteisymmärrykseen, joka oli pääosin komission alkuperäisten ehdotusten mukainen. 6. Sokerijärjestelmää ei ole juurikaan muutettu lähes 40 vuoteen, mutta nyt siitä tulee yhdenmukainen vuosina 2003/2004 uudistetun yhteisen maatalouspolitiikan kanssa. Sokeriuudistus parantaa alan kilpailukykyä ja markkinasuuntautuneisuutta, saa aikaan kestävän markkinatasapainon ja on EU:n kansainvälisten sitoumusten mukainen. 7. Uudistuksessa valkoisen sokerin takuuhintaa alennetaan 36 prosenttia, viljelijöille korvataan osa hinnanalennuksesta tilatukijärjestelmässä maksettavana tuotannosta irrotettuna tukena, käyttöön otetaan vapaaehtoinen rakenneuudistusjärjestelmä, johon liittyvin kannustimin pyritään saamaan alalta pois vähemmän kilpailukykyiset EU:n sokeritehtaat. Rahoituskehys 2007–2013 8. Eurooppa-neuvosto päätti 17. joulukuuta 2005 vahvistaa vuosien 2007–2013 maatalousmenot siten, että suoriin tukiin ja markkinatoimenpiteisiin varataan 293,1 miljardia euroa ja maaseudun kehittämiseen 69,75 miljardia euroa (vuoden 2004 hintoina). Kyseisillä menoilla on myös Euroopan parlamentin hyväksyntä. Poliittisen sopimuksen mukaan yhteinen maatalouspolitiikka on keskeisesti esillä vuosina 2008/2009 tehtävässä selvityksessä kaikista EU:n menoihin ja varoihin liittyvistä näkökohdista. Biopolttoaineet 9. Vuoden 2005 toisella puoliskolla biopolttoainetuotannon lisäämisestä tuli monitahoinen, monialainen ja dynaaminen kysymys. Syynä tähän oli tarve antaa EU:n energiapolitiikassa uudenlainen poliittinen signaali ottaen huomioon öljyn hinnannousu, talouden suuri riippuvuus energiasta ja ilmastonmuutokseen liittyvät kansainväliset sitoumukset. 10. Komissio antoi 7. joulukuuta 2005 EU:n biomassaa koskevan toimintasuunnitelman, jonka päätavoitteena on yli kaksinkertaistaa biomassan käyttö EU:ssa vuoteen 2010 mennessä ja valmistella vielä suurempaa biomassan käytön lisäämistä vuoteen 2020 mennessä. Tämä EU:n aloite toimii myös perustana EU:n biopolttoainestrategiaa koskevalle tiedonannolle, joka annettiin vuoden 2006 alussa. Laatupolitiikka 11. Vuoden 2005 aikana komissio lisäsi suojattujen alkuperänimitysten (SAN) ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen (SMM) luetteloon 24 nimeä. Luettelossa on tällä hetkellä 705 tuotetta. Liitteeseen sisältyy myös neljä rekisteröityjen suojattujen alkuperänimitysten ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen tuote-eritelmän muutosta. Luonnonmukainen maatalous 12. Komissio hyväksyi joulukuussa 2005 ehdotuksen uudeksi neuvoston asetukseksi, joka koskee luonnonmukaista tuotantoa (KOM(2005) 671 lopullinen). Ehdotus on jatkoa luonnonmukaisia elintarvikkeita ja luonnonmukaista maataloutta koskevaa eurooppalaista toimintasuunnitelmaa koskevalle tiedonannolle (KOM(2004) 415). Menekinedistämistoimet 13. Komissio hyväksyi vuonna yhteisrahoitettavaksi 25 uutta EU:n ulkopuolella toteutettavaa menekinedistämisohjelmaa. Ohjelmien kohteena ovat lähinnä Japani, Venäjä, USA ja muut kuin EU:hun kuuluvat Euroopan maat. Ohjelmissa edistetään muun muassa laatuviinien, oliiviöljyn, juustojen, lihatuotteiden sekä hedelmien ja vihannesten menekkiä. Useimmat ohjelmat ovat kolmivuotisia. EU:n myöntämän rahoituksen määrä on yhteensä 23,4 miljoonaa euroa. 14. EU:n sisämarkkinoita varten komissio hyväksyi 51 uutta ohjelmaa, joihin myönnetty yhteisön rahoitusosuus oli 51,6 miljoonaa euroa. Useimmat ohjelmat ovat kolmivuotisia. Ohjelmien kohdetuotteita olivat hedelmät ja vihannekset, luomutuotteet, SAN- tai SMM-tuotteet, kukat ja kasvit, maitotuotteet, oliiviöljy ja jossain määrin naudanliha. Myös monissa uusissa jäsenvaltissa esitettiin menekinedistämisohjelmia koskevia ehdotuksia, ja monet ehdotuksista hyväksyttiin yhteisrahoitettaviksi. Maatalouslainsäädännön yksinkertaistaminen 15. Lainsäädännön yksinkertaistaminen pysyi tärkeänä tavoitteena myös vuonna 2005, lisääntyyhän lainsäädännön parantamistavoitteen poliittinen merkitys Lissabonin strategian yhteydessä. Komission tiedonanto yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamisesta ja lainsäädännön parantamisesta (KOM(2005) 509 lopullinen) julkaistiin 19. lokakuuta 2005. Siinä esitetään erityisesti, että vuonna 2006 laaditaan yksinkertaistamista koskeva toimintasuunnitelma, valmistellaan yhtä yhteistä markkinajärjestelyä, joka kokoaa 21 nykyistä yhteistä markkinajärjestelyä yhteen sääntelykehykseen, ja järjestetään yksinkertaistamista käsittelevä konferenssi syksyllä 2006. Valtiontuet 16. Komissio sai 261 ilmoitusta maatalous- ja elintarvikealan valtiontukisuunnitelmista. Komissio ryhtyi myös tutkimaan 25:tä tukitoimenpidettä, joista ei ollut ilmoitettu etukäteen EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Vähäosaisimmille myönnettävä tuki 17. Euroopan unioni jatkoi tukiohjelmaansa vähäosaisimpien hyväksi. Tukiohjelmassa jaetaan unionin interventiovarastoista (jalostettuja ja jalostamattomia) maataloustuotteita järjestöille, jotka tekevät jäsenvaltioissa työtä vähäosaisimpien parissa. Syrjäisimmät alueet – POSEI-järjestelmien uudistus 18. Vuonna 2005 käytyjen perusteellisten keskustelujen jälkeen jäsenvaltiot päättivät yksimielisesti 2. joulukuuta 2005 pidetyssä syrjäisimpien alueiden työryhmässä, että POSEI-järjestelmien uudistamista koskeva komission ehdotus neuvoston asetukseksi olisi esitettävä hyväksyttäväksi I/A-kohdan asiana Coreperissa ja neuvostossa. 19. Uudistuksella muutetaan lähestymistapaa, jota sovelletaan myönnettäessä tukea syrjäisimmille alueille: vastaisuudessa kannustetaan viljelijöitä osallistumaan päätöksentekoon ja nopeutetaan näiden alueiden erityistarpeisiin reagoimista. Asetuksen mukaan jäsenvaltioiden tulee esittää ohjelmia, jotka komissio hyväksyy ja jotka pannaan täytäntöön vuoden 2006 aikana. Ohjelmissa on erityisen hankintajärjestelmän osio, joka koskee ihmisravinnoksi, maatalouden tuotantopanoksina tai jalostukseen käytettäviä välttämättömiä maataloustuotteita syrjäisimmillä alueilla, sekä toinen osio paikallistuotannon tukemista varten. 20. Asetuksella ei ole vaikutusta rahoituslähteisiin eikä yhteisön tuen intensiteettiin. YMP:aa koskevat tiedotustoimet 21. Tiedotuspolitiikan tarkoituksena on selittää YMP:aan liittyviä seikkoja, edistää eurooppalaista maatalousmallia, välittää tietoja viljelijöille ja muille maaseudun toimijoille ja lisätä yleistä tietoisuutta maatalouspolitiikan merkityksestä ja tavoitteista. Tätä tarkoitusta varten joukolle julkisia tahoja ja kansalaisjärjestöjä myönnettiin tukea seminaarien ja konferenssien järjestämistä sekä painettuja julkaisuja ja audiovisuaalisen viestinnän produktioita varten. Komissio järjesti eriaiheisia tapahtumia, kuten julkisia kuulemisia, lehdistötilaisuuksia, vierailuja, puheita sekä konferensseja Brysselissä ja virkamatkoja EU:n sisällä ja ulkopuolella, sekä osallistui eräille kansainvälisille maatalousmessuille. 22. Lisäksi julkaistiin joukko erityisiä tietosivuja, raportteja, esitteitä, julisteita, konferenssiselostuksia ja tiedotteita, jotka liittyivät kansainvälisiin asioihin ja maaseudun kehittämiseen. Oikeus tutustua asiakirjoihin 23. Vuonna 2005 EU:n kansalaiset pyysivät yhä useammin maatalouden ja maaseudun kehittämisen pääosastolta sisäisiä asiakirjoja, joskin kiinnostuksen kasvu oli vähäisempää kuin vuonna 2004. Niiden pyyntöjen määrä, jotka EU:n kansalaiset esittivät maatalouden ja maaseudun kehittämisen alalla Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 mukaisesti, lisääntyi vuoteen 2004 verrattuna noin 25 prosenttia. Toisin sanoen vuonna 2005 esitettiin mainituilta aloilta suurin piirtein 185 pyyntöä. Maatalousmarkkinat Eräät viljatuotteet 24. Viljan tuotanto lisääntyi markkinointivuonna 2004/2005 maailmanlaajuisesti edellisvuodesta (riisiä lukuun ottamatta). Markkinointivuoden 2004/05 kokonaisviljasato oli EU-25:ssa 284 miljoonaa tonnia, mikä on 54 miljoonaa tonnia tai 23 % enemmän kuin markkinointivuonna 2003/2004. Viljelyala kasvoi EU:ssa yhdellä miljoonalla hehtaarilla, kun taas viljan tuotos lisääntyi tonnilla hehtaarilta eli 22 %. Kauraa lukuun ottamatta kaikkien viljojen tuotanto oli EU:ssa runsaampaa kuin markkinointivuonna 2003/2004. Vähiten lisääntyi ohran tuotanto (11 %) ja eniten rukiin tuotanto (42 %). Viljan keskimääräinen tuotos oli EU-15:ssä ennätysmäiset 6,02 t/ha. Keskimääräisessä tuotoksessa päästiin ennätykseen myös uusissa jäsenvaltioissa, joissa se oli 4,09 t/ha. 25. Kansainvälisen viljaneuvoston tilastojen mukaan vuoden 2005 marraskuun lopussa markkinointivuoden 2004/2005 maailmanlaajuinen sato oli 1 632 miljoonaa tonnia, kun se oli edellisvuonna 1 467 miljoonaa tonnia. 26. Maailman viljavarastot kasvoivat markkinointivuonna 2004/2005 arviolta 312 miljoonaan tonniin. (Markkinointivuonna 2003/2004 ne olivat 264 miljoonaa tonnia ja markkinointivuonna 2002/2003 333 miljoonaa tonnia.) Arvioon sisältyi 137 miljoonaa vehnätonnia ja Yhdysvaltojen huippusadon ansiosta korjatut 167 miljoonaa tonnia rehuviljaa (edellisvuonna 137 miljoonaa tonnia). EU:ssa interventioelinten hallussa oli 1. marraskuuta 2004 viisi miljoonaa tonnia viljaa, josta 3 miljoonaa tonnia ruista, 0,9 miljoonaa tonnia ohraa, 1 miljoona tonnia vehnää ja 0,2 miljoonaa tonnia maissia. 27. Maailman viljakaupan kokonaisvolyymi markkinointivuonna 2004/2005 oli 211 miljoonaa tonnia (josta 106 miljoonaa tonnia vehnää ja 104 miljoonaa tonnia rehuviljaa), kun se edellisvuonna oli 207 miljoonaa tonnia. 28. EU-25:n käytettävissä olevan viljantuotannoksi arvioidaan 282 miljoonaa euroa. Markkinointivuotta 2005/2006 koskevan ennusteen mukaan EU-25:n viljan viljelyalat pienenevät 2,4 prosenttia noin 51 miljoonaa hehtaariin. Yhtenä syynä tähän on 10 %:n kesannointivelvoite. 29. Kun mainittu viljelyala otetaan huomioon yhdessä tuotossuuntauksia koskevan ennusteen kanssa, saadaan arvioksi 263 miljoonaa tonnia, mikä on 20 miljoonaa tonnia (14 %) vähemmän kuin markkinointivuonna 2004/2005. Keskimääräinen tuotos arvioidaan 5,15 tonniksi hehtaaria kohden, toisin sanoen 5 % alhaisemmaksi kuin edellisvuonna. 30. Rukiin tuotanto laski 7,2 miljoonasta tonnista 5 miljoonaan tonniin viljelyalan pienenemisen vuoksi. Pääsyynä tähän komission päätös lakkauttaa rukiin interventiojärjestelmä. 31. Öljykasvien kokonaisviljelyala EU-25:ssä pysyi vuonna 2005 varsin vakaana (+ 3 % verrattuna vuoteen 2004). Rapsin pinta-ala kasvoi 7 prosentilla 4,7 miljoonaan hehtaariin, auringonkukansiemenen vain 1 prosentilla 2,23 miljoonaan hehtaariin ja soijan 2,5 prosentilla 282 000 hehtaariin. Öljykasvien kokonaisalaksi arvioidaan 7 miljoonaa hehtaaria, joihin kuuluvat non-food-kesannointijärjestelmän 870 000 hehtaaria ja energiakasvijärjestelmän 350 000 hehtaaria. Erinomaisten sääolosuhteiden ansiosta tuotos kipusi vuoden 2003 heikosta tuotoksesta samalle tasolle kuin markkinointivuonna 2004/2005, jolloin kokonaistuotanto oli noin 20 miljoonaa tonnia. Suuri osa 2,6 miljoonasta öljytonnista, joka arvioidaan non-food-tuotannoksi, oli peräisin rapsista. Markkinointivuoden 2005/2006 sadon ennakoidaan koostuvan 15,3 miljoonasta tonnista rapsin siemeniä, 3,8 miljoonasta tonnista auringonkukan siemeniä ja 805 000 tonnista soijaa. 32. Markkinointivuonna 2004/2005 öljysiementen kokonaistuonti laski 16 miljoonaan tonniin edellisen markkinointivuoden 17 miljoonasta tonnista. Valtaosa tuontisiemenistä oli soijaa (95 %). 33. Tämänhetkisenä kulutussuuntauksena Euroopassa on käyttää öljysiemenistä saatava öljy non-food-sektorilla. Rapsiöljy on tästä oiva esimerkki: Euroopan markkinoilla saatavilla olevasta rapsiöljystä käytetään 43 % elintarvikealalla ja 57 % non-food-sektorilla, erityisesti biopolttoaineen tuotantoon. Koska uusiutuvana energialähteenä käytettävän rapsiöljyn kysynnän merkittävä kasvu on nostanut hintoja, rapsiöljyn käyttö elintarvikealalla tulee todennäköisesti hieman vähenemään. 34. Kesannointivelvoitteen alaista pinta-alaa oli markkinointivuonna 2005/2006 noin 4 miljoonaa hehtaaria, kun kesannointivelvoitteen osuus oli 10 %. Lisäksi kolme miljoonaa hehtaaria jätettiin tuotannon ulkopuolelle, vaikka ne olivat tukikelpoisia tuotannosta irrotetun tilatuen järjestelmässä. Kesannointivelvoitteen alaisesta pinta-alasta noin 870 000 hehtaaria käytettiin non-food-öljysiementen viljelyyn pääasiassa biopolttoaineiden tuottamiseksi. Kesannointialoilla viljeltyjen non-food-kasvien kokonaistuotanto oli 2,8 miljoonaa tonnia. 35. YMP:n uudistuksen yhteydessä otettiin käyttöön uusi 45 euron hehtaarikohtainen tuki sellaisille aloille, joilla viljellään energiakasveja. Tukea myönnetään taatun enimmäispinta-alan (1,5 miljoonaa hehtaaria) puitteissa. Järjestelmää sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004, jolloin tukea myönnettiin 330 000 hehtaarille. Vuonna 2005 tukiala oli jo noin 570 000 hehtaaria eli 38 % taatusta enimmäispinta-alasta ja noin 65 % perinteisestä öljykasvien non-food-kesannointialasta. Energiakasvialojen ennakoidaan kasvavan myös vuonna 2006. 36. Markkinointivuoden 2003/2004 tapaan sokerin kokonaistuotanto oli markkinointivuonna 2004/2005 paljon markkinointivuoden 2002/2003 huomattavaa ylituotantoa alhaisemmalla tasolla. Maailman sokeritasapaino on parantunut, sillä varastojen ja kulutuksen välinen suhde on laskenut 45,5 %:iin eli alhaisimmilleen sitten markkinointivuoden 1997/1998, jolloin se oli 40,94 %. 37. Hinnat nousivat vuonna 2005 merkittävästi, mikä osoittaa tuotannon ja kulutuksen olevan maailmanlaajuisesti tasapainossa ja ennakoi alijäämää markkinointivuonna 2005/2006. 38. Sellaisenaan vietävän sokerin kokonaisvienti markkinointivuonna 2004/2005 oli 4,92 miljoonaa tonnia eli kasvua oli 0,8 miljoonaa tonnia. Kokonaismäärään sisältyy 2,44 miljoonaa tonnia ilman tukea vietävää C-sokeria. 39. Yhteisön sokerimarkkinoille oli vuonna 2005 tyypillistä huomattava ylijäämä, joka vaikutti voimakkaasti hintoihin ja markkinatasapainoon. Sokeria tarjottiin interventioon ensimmäistä kertaa lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Jäsenvaltioiden viranomaiset hyväksyivät vuonna 2005 tuottajien tarjoamista määristä interventioon 1 324 286 tonnia. 40. Markkinointivuoden 2005/2006 sokerintuotannon määräksi yhteisössä arvioidaan 19,6 miljoonaa tonnia, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2004 tuotetut 19,93 miljoonaa tonnia. Päinvastoin kuin markkinointivuonna 2004/2005, yhteisön kiintiöitä oli tarpeen pienentää merkittävästi WTO-sitoumusten noudattamiseksi. 41. Interventio-ostoista, joita ei ole aiemmin juuri koskaan käytetty sokerin yhteisessä markkinajärjestelyssä, tuli markkinointivuonna 2004/2005 yksi tärkeimmistä välineistä. Eräät eläintuotteet 42. Maailman maidontuotanto, joka oli 618 miljoonaa tonnia vuonna 2004, lisääntyi vuonna 2005 alustavien arvioiden mukaan kolmella prosentilla. 43. EU:n maitokarjan odotetaan pienenevän 3,6 prosentilla 22,7 miljoonaan eläimeen. Tuotoksen pitäisi kuitenkin kasvaa 3 prosentilla eli vuodessa 6 170 kiloon eläintä kohden. Maidontuotanto pysyy vakaana 142,6 miljoonassa tonnissa. Jäsenvaltiot ennakoivat maidon toimitusten lisääntyvän 131,2 miljoonaan tonniin. Tämä johtuu lähinnä 6 prosentin kasvusta uusissa kymmenessä jäsenvaltiossa. 44. Kulutukseen tarkoitetun maidon tuotanto on pysynyt EU-25:ssä varsin vakaana 33 miljoonan tonnin tietämillä. Kulutukseen tarkoitetun kerman tuotanto on niin ikään vakaa 2,6 miljoonassa tonnissa, kun taas jogurtin tuotanto on kasvanut 5 %. 45. Voin tuotanto kasvaa 40 000 tonnilla 2,17 miljoonaan tonniin. 46. EU:ssa oli vuoden 2005 lopussa 1,4 miljoonaa maidontuottajaa, mikä on 90 000 vähemmän kuin vuonna 2004. Viljelijöiden lukumäärä on vähentynyt asteittain kaikissa jäsenvaltioissa, mutta Puolassa vähennys on ollut jopa 60 000 viljelijää. Lehmien keskimääräinen lukumäärä tilaa kohden nousi 39:ään (Puolassa 4 ja Latviassa 282). Tilaa kohden toimitettiin 94 000 maitokiloa. EU-15:n keskiarvo on kuitenkin 240 000, uusissa kymmenessä jäsenvaltiossa vain 19 000. Tilaa kohden toimitetun maitomäärän keskiarvo vaihtelee niin ikään suuresti; ääripäissä ovat Liettuan 6 500 tonnia ja Tšekin 1 367 600 tonnia. 47. Maitotuotteiden kokonaiskulutukseksi määritellään Euroopan unionissa saatavilla olevan maidon kaikki käyttö, ja se on lisääntynyt vuodesta 1996 vuosittain 0,3 %. 48. Vuonna 2005 interventioon ostettiin ainoastaan 5 000 tonnia rasvatonta maitojauhetta. Vuoden lopussa sitä oli varastoissa alle 10 000 tonnia. Tämä on osoitus siitä, että tarjonta ja kysyntä olivat vuonna 2005 tasapainossa EU:n maitoproteiinimarkkinoilla. Voita ostettiin interventioon 36 000 tonnia. Vuoden lopussa varastoissa on yhä 125 000 voitonnia. EU-25:n maitorasvamarkkinat eivät siis ole täysin tasapainossa. 49. Viralliset hinnat olivat 1. heinäkuuta laskeneet voin osalta 7 % eli 282,44 euroon sadalta kilogrammalta ja rasvattoman maitojauheen osalta 5 % eli 185 000 euroon sadalta kilogrammalta. 50. Vuoden 2005 touko-kesäkuussa tehdyn selvityksen alustavat tulokset osoittavat EU:n nautakarjan vähentyneen edellisvuodesta 1,0 prosenttia. Lehmien lukumäärä väheni EU:ssa yhteensä 0,7 prosenttia. Maitokarja väheni 1,5 prosenttia, kun taas emolehmien lukumäärä lisääntyi hieman (0,8 %). 51. Naudan- ja vasikanlihan tuotannoksi arvioidaan vuonna 2005 EU-25:ssä 7,84 miljoonaa tonnia eli 2,5 % alle vuoden 2004 tason. Arvioiden mukaan EU-25:ssä kulutettiin vuonna 2005 naudan- ja vasikanlihaa yhteensä 8,14 miljoonaa tonnia, josta tuontilihaa oli 528 000 tonnia. Vuodesta 2003 alkaen EU on ollut naudanlihan nettotuoja. Vuoden 2005 tammikuusta lokakuuhun kokonaistuonti oli 242 000 tonnia vientiä suurempi. Kun otetaan huomioon ainoastaan naudanlihan kauppa, tuotu nettomäärä oli noin 302 000 tonnia. 52. EU:n lammas- ja vuohimarkkinoiden kokonaistilanne oli koko vuoden varsin vakaa. Ns. kevyiden lampaiden keskihinta oli vuoden viimeisellä neljänneksellä hyvin korkea (noin 25 % korkeampi kuin edellisvuonna). 53. Yhteisöstä vientiä ei ollut juuri lainkaan. Lampaan- ja vuohenlihaa tuodaan Euroopan unionin alueelle yli viidesosa sen tarpeista. Yhteisöön tuonti tapahtuu pääasiassa tariffikiintiöissä, jotka ovat tullittomia tai joissa kannetaan alennettuja tulleja. Kotieläinselvitysten mukaan Euroopan unionin lammas- ja vuohikanta on yli 100 miljoonan eläimen suuruinen. 54. Eläinten yksilöllinen tunnistaminen on ollut pakollista 9. heinäkuuta 2005 alkaen lammas- ja vuohieläinten tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmän käyttöönottamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 21/2004 nojalla. 55. EU:n sianlihan tuotannon arvioidaan pysyvän vuonna 2005 vakaana 21 miljoonan tonnin tietämillä. Keskihinta on noin 139 euroa/100 kg. Sianlihan kulutuksen odotetaan alenevan hieman eli 42,9 kilogrammaan henkeä kohden. 56. Siipikarjanlihan maailmanlaajuinen tuotanto on vuodesta 1999 lisääntynyt tasaisesti ja merkittävästi (+20 %). EU:ssa tuotanto väheni huomattavasti vuonna 2003(–6,6 %) Alankomaissa ja Belgiassa esiintyneen lintuinfluenssan vuoksi. Laskuun vaikutti myös tuotannon väheneminen useissa jäsenvaltioissa (Ranska, Italia, Ruotsi). EU-25:n tuotanto alkoi elpyä vuonna 2004 (+1,4 % vuoteen 1999 verrattuna). Nykyinen markkinatilanne on hyvin hauras. Siipikarjanlihan kulutus väheni vuoden 2005 viimeisten neljän kuukauden aikana, koska lintuinfluenssa oli näkyvästi esillä tiedotusvälineissä, vaikka EU:n kaupallisessa siipikarjakannassa ei esiintynyt taudinpurkauksia. Vuoden 2003 uudistuksen täytäntöönpano 57. Kaikkien EU:n suoria tukia saavien viljelijöiden on 1. tammikuuta 2005 alkaen noudatettava täydentäviä ehtoja koskevia vaatimuksia. Tilatukijärjestelmää alettiin soveltaa vuonna 2005 kymmenessä jäsenvaltiossa. Niistä viisi (kuten myös kaksi Yhdistyneen kuningaskunnan aluetta) ovat valinneet ns. perusvaihtoehdon, jossa viitemäärät jaetaan yksinomaan yksittäisen tilan viitekauden toiminnan perusteella. Ns. alueellisessa mallissa osa viitemäärästä vahvistetaan vuoden 2005 maataloustoiminnan perusteella. Maaseudun kehittäminen 58. Kaudella 2000–2006 maaseudun kehittämisen ohjelmatyö sisältää seuraavat toimet: 68 maaseudun kehittämisohjelmaa (EMOTR:n tukiosaston yhteisrahoittamia), 69 tavoite 1 -alueen ohjelmaa, joissa toteutetaan toimintaohjelmia ja yhtenäisiä ohjelma-asiakirjoja EMOTR:n ohjausosaston yhteisrahoittamia) ja 20 tavoite 2 -alueen ohjelmaa (EMOTR:n tukiosaston yhteisrahoittamia). Näihin kahteen jälkimmäiseen ohjelmatyyppiin sisältyy siis maaseudun kehittämistoimenpiteitä. 59. Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004 liittyneille uusille jäsenvaltioille otettiin käyttöön maaseudun väliaikainen kehittämisväline. Näissä uusissa jäsenvaltioissa on kaksi ohjelmatyyppiä: maaseudun kehittämisohjelmat ja tavoite 1 -ohjelmat. Ensiksi mainittuja ohjelmia on kymmenen, ja niitä yhteisrahoitetaan maaseudun väliaikaisesta kehittämisvälineestä. Jälkimmäisiä ohjelmia, jotka kattavat suurimman osan uusien jäsenvaltioiden alueesta, on yhdeksän, ja niitä yhteisrahoitetaan EMOTR:n ohjausosastosta. 60. Yhteisö myönsi vuonna 2005 maaseudun kehittämiseen 8 501,8 miljoonaa euroa (tuki- ja ohjausosasto yhteensä). 61. Kaudeksi 2000–2006 on hyväksytty 73 Leader+ -ohjelmaa. Vuonna 2005 EMOTR:n ohjausosastosta maksettiin näille ohjelmille 332 miljoonaa euroa. 62. Vuonna 2005 tehtiin maaseudun kehittämispolitiikkaan merkittävä muutos seuraavaa ohjelmakautta 2007–2013 varten: Neuvosto pääsi kesäkuussa 2005 poliittiseen yksimielisyyteen uudesta maaseudun kehittämistä koskevasta asetuksesta. Komission ehdotukseen (KOM(2004) 490 lopullinen) perustuva asetus hyväksyttiin virallisesti eräiden teknisten muutosten jälkeen syyskuussa ja julkaistiin neuvoston asetuksena (EY) N:o 1698/2005. Neuvosto hyväksyi myös YMP:n rahoitusta koskevan asetuksen (EY) N:o 1290/2005, jolla perustetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto eli maaseuturahasto. Näillä kahdella asetuksella luotiin perussäännöt ja -mekanismit maaseudun kehittämispolitiikan ohjelmatyölle ja varainhoidolle kaudella 2007–2013. Käyttöön on erityisesti otettu yhteisön strategiset suuntaviivat ja strateginen suunnittelu jäsenvaltioissa, joten strategialähtöisyys korostuu. Politiikan lähestymistavassa keskitytään tiettyihin EU:n painopisteisiin eli toimintalinjoihin, jotka liittyvät maa- ja metsätalouden kilpailukykyyn, maankäyttöön/ympäristöön, maaseutualueiden monipuolistamiseen/elämänlaatuun ja Leader-lähestymistapaan. Politiikassa otetaan myös valtaosin huomioon Lissabonin ja Göteborgin toimintasuunnitelmat ja yksinkertaistetaan uusien ohjelmien ohjelmatyötä, rahoitusta, varainhoitoa ja valvontaa. Ympäristö ja metsät 63. Vuoden 2005 alussa käynnistettiin kaksivuotinen (2005–2006) täydentävien ympäristöehtojen indikaattoreita maatilojen neuvontajärjestelmässä koskeva CIFAS-tutkimus. 64. Neuvoston kesäkuussa 2001 ja Euroopan parlamentin maaliskuussa 2002 hyväksymän biologista monimuotoisuutta koskevan maatalouden toimintasuunnitelman täytäntöönpano jatkui vuonna 2005. 65. Kuudes ympäristöä koskeva yhteisön toimintaohjelma on EU:n ympäristöpolitiikan johtotähti vuoteen 2012 saakka. Toimintaohjelma toimii perustana ympäristöpolitiikan aloitteille, minkä lisäksi siinä toteutetaan perustamissopimuksessa vahvistettua velvoitetta sisällyttää ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset yhteisön muun politiikan määrittelyyn ja täytäntöönpanoon. Muut metsätaloustoimenpiteet 66. EU:n metsästrategian täytäntöönpanoa koskeva komission tiedonanto (KOM(2005) 84 lopullinen) neuvostolle ja Euroopan parlamentille hyväksyttiin 10. maaliskuuta 2005. Maatalous- ja kalastusneuvosto hyväksyi komission tiedonannossaan esittämiä ehdotuksia koskevat neuvoston päätelmät 30. toukokuuta 2005. Yhteistyö ja koordinointi jäsenvaltioiden kanssa jatkui pysyvässä metsäkomiteassa. YMP:n rahoittaminen vuonna 2005 67. YMP-menot noudattavat Berliinissä 1999 päätettyjä rahoitusnäkymiä. Rahoitusnäkymiä mukautettiin vuoden 2002 lopussa Kööpenhaminan huippukokouksessa niiden rahoitusvaikutusten huomioon ottamiseksi, jotka aiheutuvat kymmenen uuden maan liittymisestä unioniin. Varainhoitovuodesta 2005 alkaen uusia enimmäismääriä sovelletaan siis EU-25:een. Laajentuminen 68. Bulgarian ja Romanian liittymissopimus allekirjoitettiin 25. huhtikuuta 2005. Sen mukaan Bulgaria ja Romania liittyvät EU:hun 1. tammikuuta 2007. Kansainväliset suhteet 69. Joulukuussa 2005 pidettiin Hongkongissa WTO:n ministerikokous. Kaikista yksityiskohtaisista säännöistä ei päästy sopimukseen, mutta vuoden 2004 puitesopimuksen jälkeen saavutetut edistysaskeleet vahvistettiin. Kokouksessa päätettiin, että maataloutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä olisi päästävä sopuun huhtikuun 2006 loppuun mennessä ja muista neuvoteltavista seikoista (muiden kuin maataloustuotteiden markkinoille pääsy, palvelut, kaupan helpottaminen ja kauppasäännöt, maantieteelliset merkinnät mukana luettuina) heinäkuun 2006 loppuun mennessä. 70. Vientikilpailun osalta EU suostui Hongkongin ministerikokouksessa poistamaan vientituet vuoden 2013 loppuun mennessä sillä edellytyksellä, että myös muut WTO:n jäsenet poistavat samaan päivämäärään mennessä kaikki vientitukien muodot, joita myönnetään muiden vientikilpailuvälineiden kautta (esim. valtion kaupalliset yritykset, julkisesti tuetut vientiluotot ja elintarvikeaputoimien väärinkäyttö. 71. Kahdenvälisiä ja alueellisia kauppaneuvotteluja on käyty kuuden alueen talouskumppanuussopimusten puitteissa sekä Etelä-Afrikan ja Euroopan talousalueen kanssa. Lisäksi on käyty kahdenvälisiä neuvotteluja Japanin, Etelä-Korean ja Thaimaan kanssa. 72. Neuvosto antoi 14. marraskuuta 2005 valtuutuksen aloittaa kahdenväliset neuvottelut Välimeren kumppaneiden kanssa tavoitteena kaupan huomattava vapauttaminen. Valtuutus perustui ulkoministerien Euro–Välimeri-kokouksen Luxemburgissa toukokuussa 2005 hyväksymään suositukseen. Neuvottelut alkoivat vuoden 2006 alkupuolella. 73. EY:n ja Yhdysvaltojen välillä tehtiin 20 vuoden neuvottelujen jälkeen ensimmäisen vaiheen sopimus viinikaupasta. Sopimuksen mukaan yhteisö sallii Yhdysvaltojen edelleen noudattaa omia vaatimuksiaan, jotka koskevat viininvalmistusmenetelmiä, merkintöjä ja todistuksia, mutta mihinkään yhteisön viineihin ei sovelleta Yhdysvaltojen todistusvaatimuksia.