27.10.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 256/51

1.1

ETSK ehdotti vuonna 2004 antamassa lausunnossaan ”Ydinvoiman merkitys sähköntuotannossa”, että ”suunnitellaan ja toteutetaan tiedotustoimia, jotka koskevat ydinvoiman todellisia haasteita: toimitusvarmuutta, hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, kilpailukykyisiä hintoja, turvallisuutta sekä käytettyjen polttoaineiden huoltoa, jotta järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla on mahdollisuus analysoida kriittisesti näihin kysymyksiin liittyvien keskustelujen sisältöä”. Uudessa ohjeellisessa ydinalan ohjelmassa tarjotaan tällaista tietoa. Komitea on yleisesti ottaen samaa mieltä komission tiedonannossa esitetystä analyysista ja kuvauksesta. Tiedonannossa käsitellään suurinta osaa ydinvoimaan liittyvistä tärkeimmistä näkökohdista, jotka ETSK:n mielestä on kuvattu asianmukaisesti. Komitea haluaa nostaa näiden lisäksi esiin eräitä ydinvoiman piirteitä, jotka olisi otettava huomioon.

1.2

Ydinvoima on oleellisessa osassa energiamarkkinoilla. Vuonna 2004 sen osuus oli EU:ssa 31 prosenttia sähköntuotannosta ja 15 prosenttia primäärienergian kokonaiskulutuksesta. Ydinvoima täyttää myös täysin EU:n energiapolitiikan vaatimukset. Ydinvoima on nykyään hinnaltaan erittäin kilpailukykyistä. Ulkoinen riippuvuus on vähäistä, polttoaineen lähteet ovat monipuoliset ja turvalliset, mikä täyttää toimitusvarmuuden vaatimukset. Ydinvoima on Euroopassa tällä hetkellä suurin energialähde, joka ei tuota juuri lainkaan hiilidioksidipäästöjä.

1.3

Kun otetaan huomioon Eurooppa-neuvoston asettamat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet vuoteen 2020 mennessä ja sen jälkeen, on selvää, että kaikenlaisen matalahiilisen lisäenergiantuotantokapasiteetin, perustui se sitten uusiutuvaan energiaan, ydinvoimaan tai potentiaalisesti puhtaaseen hiiliteknologiaan, olisi korvattava hiilidioksidipäästöjä aiheuttava kapasiteetti ja siten lisättävä matalahiilisen sähkön kokonaistuotantoa. Mikäli ydinvoiman osuutta ei pidetä vähintään nykyisellä tasolla siihen asti, kunnes täysin puhtaita energiaratkaisuja on tarjolla, ympäristö- ja energiapolitiikan tavoitteita ei voida saavuttaa.

1.4

ETSK korostaa EU:n merkittävää tehtävää kehittää jatkuvasti kaikkein edistyneimpiä puitteita ydinvoiman käytölle niissä jäsenvaltioissa, jotka ydinvoiman valitsevat, noudattaen kaikkein tinkimättömimpiä turvallisuuteen, riskinhallintaan ja ydinmateriaalin leviämisen estämiseen liittyviä normeja Euratomin perustamissopimuksen vaatimusten mukaisesti.

1.5

Tärkein tehtävä on ratkaista radioaktiivisen jätteen ongelma, eritoten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus. Tähän on olemassa tarvittava tekniikka, mutta poliittiset päätökset puuttuvat. ETSK on samaa mieltä komission kanssa siitä, että on edelleen aiheita, joihin on kiinnitettävä huomiota EU:n tasolla: ydinturvallisuus ja säteilysuojelu, jotka on erittäin hyvin hoidettu Euroopassa, sekä käytöstäpoiston turvattu pitkän ajan rahoitus.

1.6

ETSK kiinnittää huomion eräisiin ydinvoiman piirteisiin, joita ei ole käsitelty ohjeellisen ydinalan ohjelmanluonnoksessa. Näitä ovat terrorismin uhka ja eräissä ydinvoimaloissa kysymys saatavilla olevan jäähdytysveden riittävyydestä.

1.7

Niissä jäsenvaltioissa, joissa halutaan edelleen panostaa ydinenergiaan, voi osoittautua ongelmaksi alan vähentynyt houkuttavuus työnantajana sekä tutkimusaiheena. ETSK yhtyy komission näkemykseen siitä, että asiantuntemuksen säilyttäminen säteilysuojelun ja ydinteknologian alalla on EU:lle erittäin tärkeää. Näin ollen koulutukseen ja tutkimukseen on panostettava kyseisillä aloilla.

1.8

ETSK korostaa lopuksi, että jokaisella jäsenvaltiolla on oikeus valita oma energialähteiden yhdistelmänsä, myös ydinvoiman käyttö, kuten ohjeellisessa ydinalan ohjelmassa mainitaan.

2.1

Euratomin perustamissopimuksen toisen osaston IV luvun 40 artiklan mukaan Euroopan komissio ”julkaisee määräajoin ohjeellisia ohjelmia erityisesti ydinenergian tuotantotavoitteista ja kaikista tavoitteiden toteuttamisen edellyttämistä investoinneista”. ”Komissio pyytää ennen ohjelmien julkistamista niistä talous- ja sosiaalikomitean lausunnon.” Vuodesta 1958 alkaen on julkaistu neljä ohjeellista ohjelmaa ja yksi päivitys, joista viimeisin on vuodelta 1997.

2.2

Komissio julkaisi käsiteltävänä olevan ohjeellista ydinalan ohjelmaa koskevan luonnoksen 10. tammikuuta 2007 energia- ja ilmastopaketin ”Energiapolitiikka Euroopalle” yhteydessä. Lopullinen versio valmistellaan julkaistavaksi heti kun ETSK on toimittanut lausuntonsa komissiolle.

2.3

Paketin muita osia ovat muun muassa ehdotus asettaa tavoitteeksi kehittyneiden maiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen vuoteen 2020 mennessä 30 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna sekä EU-maiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen joka tapauksessa vuoteen 2020 mennessä 20 prosentilla. Paketissa käsitellään myös kaasun ja sähkön sisämarkkinoita, sähkö- ja kaasuverkkojen yhteenliitäntöjä sekä kestävää sähköntuotantoa fossiilisista polttoaineista koskevia ehdotuksia. Se sisältää niin ikään suunnitelman uusiutuvien energianlähteiden käytön tukemisesta, johon kuuluu sitova tavoite uusiutuvien energianlähteiden osuuden korottamisesta 20 prosenttiin Euroopan kokonaisenergiavalikoimassa vuoteen 2020 mennessä, tavoitteen lisätä energiantehokkuutta pyrkimällä 20 prosentin energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä sekä tulevan Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman. Maaliskuun 9 päivänä 2007 kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi tukensa tavoitteille ja paketin politiikkojen pääsisällölle.

2.4

ETSK on valmistellut lausunnot jokaisesta ohjeellista ydinalan ohjelmasta, kuten Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksessa edellytetään. Komitea on sivunnut ydinenergiaa koskevia kysymyksiä myös useissa muissa lausunnoissaan, erityisesti viimeksi vuonna 2004 antamassaan oma-aloitteisessa lausunnossa ydinenergian merkityksestä, jonka päätelmissä se toteaa seuraavaa: ”komitea katsoo, että ydinenergian tulisi olla yksi Euroopan unionin monipuolisen, tasapainoisen, taloudellisen ja kestävän energiapolitiikan perustekijöistä. Kun otetaan huomioon ydinvoiman herättämät kysymykset, ei voida suunnitella jättäytymistä yksinomaan ydinenergian varaan.” Komitean arvion mukaan luopuminen ydinvoimasta osittain tai kokonaan vaarantaisi kuitenkin unionin mahdollisuudet noudattaa ilmastokysymyksiin liittyviä sitoumuksiaan.

3.1

Komission asiakirjassa luodaan katsaus ydinenergiaan tehtyihin investointeihin viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana, kuvaillaan ydinenergian tuottamisen taloudellisia näkökohtia, sen vaikutuksia energialähteiden yhdistelmään sekä ydinvoiman yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden edellytyksiä. Asiakirjan sisältö hieman tarkemmin kuvailuna on seuraava:

3.2

On jokaisen jäsenvaltion itse päätettävissä, halutaanko sähköntuotantoon käyttää ydinenergiaa. Suomi ja Ranska ovat hiljattain päättäneet laajentaa ydinenergian tuotantoaan. Alankomaissa, Puolassa, Ruotsissa, Tšekissä, Liettuassa, Virossa, Latviassa, Slovakiassa, Yhdistyneessä Kuningaskunnassa, Bulgariassa ja Romaniassa on aloitettu uudelleen keskustelut maiden ydinenergiapolitiikasta. Saksa, Espanja ja Belgia jatkavat edelleen käytävistä keskusteluista huolimatta ydinvoimaloiden vaiheittaisen poistamisen politiikkaansa. EU:n 27 jäsenvaltiosta 12 ei käytä lainkaan ydinenergiaa.

3.3

Nykyisessä 27 jäsenvaltion EU:ssa on 152 ydinreaktoria, ja ydinvoimalla tuotetaan tällä hetkellä 30 prosenttia Euroopan käyttämästä sähköstä. Jos kuitenkin joissakin EU:n jäsenvaltioissa suunniteltua ydinvoimasta luopumisen politiikkaa jatketaan, ydinvoiman osuus sähköntuotannosta vähenee merkittävästi. Jotta odotettavissa olevaan energiantarpeeseen voidaan vastata ja jotta EU:n riippuvuutta tuontienergiasta voidaan vähentää, olisi harkittava uusiin ydinvoimahankkeisiin sijoittamista tai joidenkin voimaloiden käyttöiän pidentämistä.

3.4

Komission mukaan ydinvoiman tuottamisen tehostaminen voisi olla yksi vaihtoehto pyrittäessä vähentämään hiilidioksidipäästöjä, ja sillä voisi olla huomattava merkitys maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Ydinvoima ei aiheuta juuri lainkaan hiilidioksidipäästöjä, ja se on osa komission hiilenvähennysskenaariota, joka sisältää tavoitteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä. Tämä voisi myös olla yksi huomioonotettava asia keskusteltaessa tulevasta päästökauppajärjestelmästä.

3.5

Keskeisin tekijä, joka vaikuttaa ydinvoiman lisäämisen mahdollisuuksiin, ovat siihen liittyvät kustannukset, sillä ydinvoimalan rakentaminen vaatii 2–3,5 miljardin euron alkuinvestointeja. Ydinenergian tuotannolla on korkeammat rakennuskustannukset kuin fossiiliseen polttoaineeseen perustuvalla energiatuotannolla, mutta alkuinvestointien jälkeen käyttökustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat. Komissio toteaa seuraavaa:

3.5.1

”Ydinvoimalan taloudelliset riskit liittyvät alussa tehtyihin merkittäviin pääomainvestointeihin, ja ydinvoimalan pitäisi toimia lähes häiriöttä ensimmäisten 15–20 vuoden aikana (kun voimalan käyttöikä on 40–60 vuotta), jotta alkuinvestoinnit saataisiin takaisin. Rahoitusvaroja on lisäksi oltava käytöstäpoistoon ja jätehuoltoon 50–100 vuotta voimalan sulkemisen jälkeen.”

3.5.2

”Nykyisessä 27 jäsenvaltion EU:ssa (1) on 15 maassa toiminnassa kaikkiaan 152 ydinvoimalaa. Ydinvoimaloiden keskimääräinen ikä lähentelee 25 vuotta (2). Ranskassa on eniten ydinvoimaloita (59), ja ne tuottavat lähes 80 prosenttia maan sähköstä. Liettuassa on vain yksi ydinvoimala, joka kuitenkin tuottaa 70 prosenttia maan käyttämästä sähköstä. Näissä maissa ydinvoimaloiden keskimääräinen käyttöikä on noin 20 vuotta. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on 23 ydinvoimalaa, joiden keskimääräinen käyttöikä lähentelee 30 vuotta. Saksan 17:n toiminnassa olevan ydinvoimalan keskimääräinen käyttöikä on 25 vuotta.”

3.5.3

”Ydinvoimalla on perinteisesti ollut korkeammat rakennuskustannukset ja matalammat toimintakustannukset kuin fossiiliseen polttoaineeseen perustuvalla energiatuotannolla, jolla puolestaan on alhaisemmat pääomakustannukset mutta korkeammat ja mahdollisesti hyvin vaihtelevat polttoainekustannukset ja siitä johtuen korkeat toimintakustannukset.”

3.6

Ydinenergiantuotanto ei ole altis raaka-aineiden hinnanmuutoksille, sillä kohtalaisella määrällä uraania, joka tuotetaan pääosin vakailta alueilta, yksi reaktori pystyy toimimaan vuosikymmeniä. Kohtuullisen varmat ja tunnetut, hyödynnettävissä olevat uraanivarannot, joiden hinnat ovat kilpailukykyiset, voivat nykyisellä kulutustasolla turvata ydinteollisuuden tarpeet vielä vähintään 85 vuoden ajaksi. Siksi uudet ydinvoimalat tarjoavat useimmissa teollistuneissa maissa taloudellisen perussähkön tuotantotavan.

3.7

Ydinteollisuus on tehnyt huomattavia investointeja vuodesta 1997 lähtien. Komissio pitää tärkeänä teknologisen johtoaseman säilyttämistä ydinvoima-alalla ja tukee ydinvoiman käytölle kaikkein edistyneimpien puitteiden edelleen kehittämistä. Näihin sisältyvät ydinaineiden laittoman leviämisen estäminen, ydinjätteen huolto ja käytöstäpoisto. Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksesta lähtien ydinenergian turvallisuus ja kansalaisten suojaaminen säteilyltä ovat olleet keskeisellä sijalla Euroopan yhteisössä, ja ne ovat saaneet lisää painoarvoa unionin edellisten laajentumisten ja nykyisen laajenemisen myötä.

3.8

EU:n tehtävänä tulisi olla kehittää jatkuvasti kaikkein edistyneimpiä puitteita ydinvoiman käytölle niissä jäsenvaltioissa, jotka ydinvoiman valitsevat, noudattaen kaikkein tinkimättömimpiä turvallisuuteen, riskinhallintaan ja ydinmateriaalin leviämisen estämiseen liittyviä normeja Euratomin perustamissopimuksen vaatimusten mukaisesti. Tämän olisi pidettävä sisällään ydinjätteen huollon ja käytöstäpoiston.

3.9

Komissio ehdottaa, että tulevia toimia koskevassa keskustelussa olisi keskityttävä erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

4.1

Komitea suhtautuu komission uuteen ohjeelliseen ydinalan ohjelmaluonnokseen myönteisesti. Energia-ala on kehittynyt huomattavasti edellisen ohjeellisen ydinalan ohjelman julkaisusta kymmenen vuotta sitten. Etenkin viime vuosien mittavat muutokset ovat kiinnittäneet huomion energiapolitiikan kaikkiin kolmeen aspektiin — toimitusvarmuuteen, kilpailukykyyn ja kohtuullisiin hintoihin sekä ympäristöasioihin, etenkin ilmaston muutokseen. EU on reagoinut ilmeisiin ongelmiin ja haasteisiin ehdotuksilla Euroopan unionin energiapolitiikaksi. Tämän vuoksi tarvitaan ydinenergiaa koskevia analyyseja ja ehdotuksia. Ohjelmassa ydinenergia on mukana yhtenä energiamuotona, ja siinä tarjotaan tietoa pohjaksi Euroopan energiapolitiikasta käytävälle keskustelulle ja tämän politiikan määrittelylle.

4.2

ETSK ehdotti vuonna 2004 antamassa lausunnossaan ”Ydinvoiman merkitys sähköntuotannossa”, että ”suunnitellaan ja toteutetaan tiedotustoimia, jotka koskevat ydinvoiman todellisia haasteita: toimitusvarmuutta, hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, kilpailukykyisiä hintoja, turvallisuutta sekä käytettyjen polttoaineiden huoltoa, jotta järjestäytyneellä kansalaisyhteiskunnalla on mahdollisuus analysoida kriittisesti näihin kysymyksiin liittyvien keskustelujen sisältöä”. Uudessa ohjeellisessa ydinalan ohjelmassa tarjotaan tällaista tietoa, ja komitea on yleisesti ottaen samaa mieltä komission tiedonannossa esitetystä analyysista ja kuvauksesta. Tiedonannossa käsitellään suurinta osaa ydinvoimaan liittyvistä tärkeimmistä näkökohdista, jotka ETSK:n mielestä on kuvattu asianmukaisesti. Komitea haluaa nostaa näiden lisäksi esiin eräitä ydinvoiman piirteitä, jotka olisi otettava huomioon.

4.3

Ydinvoima on oleellisessa osassa energiamarkkinoilla. Vuonna 2004 sen osuus oli EU:ssa 31 prosenttia sähköntuotannosta ja 15 prosenttia primäärienergian kokonaiskulutuksesta. Ydinvoima täyttää myös täysin EU:n energiapolitiikan vaatimukset. Ydinvoima on nykyään hinnaltaan erittäin kilpailukykyistä, erityisesti silloin, kun sitä käytetään perussähköntuotannossa. Ulkoinen riippuvuus on vähäistä, polttoaineen lähteet ovat monipuoliset ja turvalliset, mikä täyttää toimitusvarmuuden vaatimukset. Ydinvoima on Euroopassa tällä hetkellä suurin energialähde, joka ei tuota juuri lainkaan hiilidioksidipäästöjä (ks. kohta 4.8).

4.4

Parempi energiatehokkuus, joka pitää sisällään lämmön ja sähkön yhteistuotannon ja kysynnän hillitsemisen, on ensimmäinen merkittävä vastaus energiapolitiikan haasteisiin. Tästä huolimatta EU:ssa tarvitaan mittavia investointeja sähkön tuottamiseen, jotta vanhat voimalat voidaan korvata uusilla ja jotta voidaan vastata mahdolliseen kysynnän kasvuun, sillä markkinoiden ja tekniikan kehitys saattaa johtaa sähkön osuuden kasvuun energian kokonaiskysynnässä.

4.4.1

On mahdollista, että pitkällä tai keskipitkällä aikavälillä uudet tekniikat, kuten vetyteknologia, lämpöpumput ja sähköautot, aiheuttavat sen, että sähkön kysynnän osuus energian kokonaiskysynnästä kasvaa nopeammin kuin nykyisissä arvioissa on esitetty. Tällainen kehitys saattaa tehdä ydinenergiasta EU:n energiavalikoimassa paljon nykyistä merkittävämmän.

4.5

Komitea panee merkille nykyiset suunnitelmat pidentää sellaisten ydinvoimalaitosten käyttöikää, jotka on jo otettu pois kaupallisesta käytöstä 30–40 vuoden käytön jälkeen. Eurooppalaisten ydinvoimaloiden vanhentumisen ongelmaa ei käsitellä syvällisesti komission asiakirjassa, ja asiasta tarvitaan lisää tietoa. Komissio toteaa, että ”tietyt rahoitus- ja ympäristöriskit jäävät vielä hallitusten huoleksi joissakin jäsenvaltioissa. Niitä ovat esimerkiksi vastuu jätehuoltoon ja pitkän aikavälin loppusijoitukseen tarvittavista laitoksista.” Asiaa onkin vastedes vielä säänneltävä.

4.6

Tämänkaltaisten uusien investointien olisi ihannetapauksessa oltava toimitusvarmuutta, kilpailukykyä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevien tavoitteiden mukaisia. Kun tarkastellaan muiden energian tuottamistapojen piirteitä ja potentiaalia, on odotettavissa, että voimaloiden käyttöikää pidennetään ja uusiin voimaloihin investoidaan. Komitea on tässä samaa mieltä komission kanssa.

4.7

Komission mukaan uraanivarannot riittävät nykyisellä kulutustasolla vielä 85 vuotta. Eri lähteistä saadut tiedot vaihtelevat, yleensä 85 vuodesta 500 vuoteen. Koska polttoaineen saatavuus on tärkeää energian toimitusvarmuuden kannalta, komission olisi annettava yksityiskohtaisempaa tietoa ydinpolttoaineen saatavuudesta.

4.8

Arvioitaessa eri energialähteiden ympäristövaikutuksia on tärkeää arvioida koko prosessin yhteenlasketut ympäristövaikutukset raaka-aineiden toimituksesta, tuotannosta, kuljetuksesta ja energian tuottamisesta aina kierrätys- ja käytöstäpoistovaiheisiin. Maailman energianeuvosto on julkaissut kokoelmaraportin (Comparison of Energy Systems Using Life Cycle Assessment, WEC, heinäkuu 2004), jossa yksilöitiin ja tarkistettiin joukko nykyisiä elinkaaren arvioimista koskevia tutkimuksia. Raportista käy ilmi, että ydinvoimalla tuotetun sähkön hiilidioksidipäästöt kilowattituntia kohden ovat alhaiset. Ne ovat samalla tasolla tuuli-, biomassa- ja vesivoiman kanssa, eli 1–5 prosenttia hiilikäyttöisten voimaloiden päästöistä.

4.9

Siksi on olennaista ottaa huomioon ydinenergian tärkeä merkitys kasvihuonekaasujen välttämisessä. Tällä hetkellä ydinvoiman käytön ansiosta hiilidioksidipäästöt ovat vuosittain noin 600 miljoonaa tonnia pienemmät, kun otetaan huomioon nykyinen energialähteiden yhdistelmä. Koko maailmassa ydinvoiman käytöllä vältetään karkeasti ottaen 2 miljardin tonnin hiilidioksidipäästöt, mikä vastaa Ranskan, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan nykyisiä kokonaishiilidioksidipäästöjä yhteensä. Mikäli eräissä EU:n jäsenvaltioissa suunniteltua ydinvoimasta luopumisen politiikkaa jatketaan, suuri osa Euroopassa sijaitsevista ydinvoimaloista on korvattava muilla hiilidioksidipäästöttömillä energialähteillä. Jos lisäksi vanhoja ydinvoimaloita ei korvata uusilla niiden käyttöiän lähentyessä loppuaan, koko ydinvoima on keskipitkällä aikavälillä korvattava muilla päästöttömillä energiamuodoilla.

4.10

Kun otetaan huomioon Eurooppa-neuvoston asettamat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet vuoteen 2020 mennessä ja sen jälkeen, on selvää, että kaikenlaisen matalahiilisen energiantuotantokapasiteetin kasvun, perustui se sitten uusiutuvaan energiaan, ydinvoimaan tai potentiaalisesti puhtaaseen hiiliteknologiaan, olisi korvattava hiilidioksidipäästöjä aiheuttava kapasiteetti ja siten lisättävä matalahiilisen sähkön kokonaistuotantoa. Mikäli ydinvoiman osuutta ei pidetä vähintään nykyisellä tasolla siihen asti, kunnes täysin puhtaita energiaratkaisuja on tarjolla, ympäristö- ja energiapolitiikan tavoitteita ei voida saavuttaa taloudellisesti hyväksyttävällä tavalla. Toisaalta on selvää, että mikäli ydinvoiman osuus yhdessä uusiutuvien energianlähteiden kanssa on suurempi, ilmastonmuutoksen torjuminen tulee edullisemmaksi.

4.11

ETSK tukee tavoitetta sisällyttää ulkoiset kustannukset kaikkiin energian hintoihin ja muihin markkinatoimiin. Komission tekemän ulkoisia kustannuksia koskevan tutkimuksen (3) mukaan ydinvoiman ulkoiset kustannukset ovat noin 0,4 senttiä/kilowattitunti. Hiileen perustuvan sähköntuotannon vastaavien kustannusten on arvioitu olevan yli kymmenkertaiset, biomassaan perustuvan muutaman kerran korkeammat, tuulivoimaan perustuvan alhaisemmat ja vesivoimaan perustuvan samalla tasolla ydinvoimaan nähden.

4.12

Komissio toteaa, että yksi keskeisistä kysymyksistä on se, tarvitseeko ydinenergia poliittista apua. Kaikkia puhtaaseen teknologiaan perustuvia energiantuotantomuotoja olisi kohdeltava samanarvoisesti. Seuraavan sukupolven reaktorien ja niihin liittyvän ydinpolttoainekierron tutkimusta varten tulisi luoda kannustinmekanismeja. Tuen antamista voitaisiin harkita ainoastaan täysin uusille energiantuotantomuodon pilottihankkeille. Perinteinen ydinvoima ei tarvitse tukia, joten sille ei pitäisi myöntää avustusta.

4.13

Komissio katsoo, että kansalaisten mielipide ja käsitykset ovat ratkaisevan tärkeitä ydinvoimapolitiikan tulevaisuuden kannalta. Komitea on samaa mieltä ja muistuttaa, että ydinvoiman hyväksyttävyys vaihtelee jäsenvaltiosta toiseen. Kansalaisten tiedonsaantia ja avoimia päätöksentekomenettelyitä on parannettava, koska tutkimukset osoittavat, etteivät kansalaiset EU:ssa tiedä ydinalan kysymyksistä. Komissiolla voisi olla ratkaiseva rooli tässä. Tarvitaan kuitenkin myös todellisia toimenpiteitä, joilla vastataan kansalaisten huolenaiheisiin, kuten ETSK on aikaisemmin todennut useaan otteeseen.

4.14

ETSK korostaa EU:n merkittävää tehtävää kehittää jatkuvasti kaikkein edistyneimpiä puitteita ydinvoiman käytölle niissä jäsenvaltioissa, jotka ydinvoiman valitsevat, noudattaen kaikkein tinkimättömimpiä turvallisuuteen, riskinhallintaan ja ydinmateriaalin leviämisen estämiseen liittyviä normeja Euratomin perustamissopimuksen vaatimusten mukaisesti.

4.15

Kiireellisin tehtävä on ratkaista radioaktiivisen jätteen ongelma, eritoten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus. Tähän on olemassa tarvittava tekniikka, mutta poliittiset päätökset puuttuvat. Kysymys on tärkeä, sillä se liittyy ympäristö- ja terveysvaikutuksiin sekä ydinvoiman yleiseen hyväksyttävyyteen. Ohjeellisessa ydinalan ohjelmassa todetaan, että yksikään maa ei ole vielä toteuttanut ehdottamaansa lopullista ratkaisua radioaktiiviselle jätteelle. Suomessa asiassa on kuitenkin edistytty, sillä siellä loppusijoituspaikka on valittu. Myös Ruotsissa ja Ranskassa on edistytty hyvin sijoituspaikan valinnassa.

4.16

ETSK on samaa mieltä komission kanssa siitä, että on edelleen aiheita, joihin on kiinnitettävä huomiota EU:n tasolla: ydin- ja säteilyturvallisuus, jotka on erittäin hyvin hoidettu Euroopassa, sekä käytöstäpoiston rahoituksen turvaaminen.

4.17

Ohjeellisessa ydinalan ohjelmassa ei mainita terrorismia. Terrorismi on vakava uhka ydinvoimaloille, samoin kuin monille muille teollisuuslaitoksille ja julkisille rakennuksille kaikkialla maailmassa. Kaikki uudet ydinvoimalat olisi suunniteltava siten, että ne kestävät suuren matkustajakoneen törmäyksen ilman, että voimalasta leviää radioaktiivisia päästöjä ympäristöön. Tekniset turvajärjestelmät ja henkilöiden turvatarkastukset olisi suunniteltava ja toteutettava niin, että kaikenlaiset terrori-iskut ydinvoimaloiden sisällä pystytään estämään. Komission olisi tehtävä aloitteita yhdessä asiasta vastaavien viranomaisten ja ydinvoimaloiden kanssa sen varmistamiseksi, että jokaisessa ydinvoimalassa on toiminnassa asianmukaiset terrorismin ehkäisykeinot.

4.18

Viimeaikaiset kuumat ja kuivat kesät ovat nostaneet esiin kysymyksen siitä, onko joista aina riittävästi saatavilla lauhdevoimaloissa tarvittavaa jäähdytysvettä. Tähän asti ongelmat jäähdytysveden saatavuudessa ovat rajoittuneet vain muutamaan paikkaan, ja ne ovat olleet satunnaisia ja lyhytkestoisia. Ongelmasta saattaa kuitenkin joissain tapauksissa tulla vakava ajan mittaan. Tämä on otettava huomioon suunniteltaessa ja valittaessa ydinvoimalayksiköiden sijaintia.

4.19

Eräs huolenaihe on myös alan houkuttavuus työnantajana sekä tutkimusaiheena, sillä ala on ollut Euroopassa liki 20 vuotta lähes pannassa. Tästä aiheutuu se, että alaa ei hakeuduta opiskelemaan ja että alan asiantuntijoista on pulaa, mikä puolestaan hidastaa ydinenergian yleistä kehitystä ja saattaa aiheuttaa turvallisuusriskin. ETSK yhtyy komission näkemykseen siitä, että asiantuntemuksen säilyttäminen säteilysuojelun ja ydinteknologian alalla on EU:lle erittäin tärkeää. Kyseisten alojen koulutukseen ja tutkimukseen onkin panostettava. Huomiota on kiinnitettävä niin ikään siihen, että nykyiset Euroopan ydinvoimalat suunnitelleiden tiedemiehien ja insinöörien sukupolvi välittäisi tietämyksensä eteenpäin ja että tietämys tallennettaisiin, sillä useissa maissa nuoria asiantuntijoita ei ole tullut alalle vuosiin.

4.20

Komissio muistuttaa, että jäsenvaltiot päättävät, käyttävätkö ne ydinvoimaa vai eivät. ETSK tukee sitä, että kukin jäsenvaltio voi itse päättää, mikä sen energialähdeyhdistelmä on. Tämä koskee myös ydinenergiaa. Paitsi EU:n, myös jäsenvaltioiden olisi kunnioitettava tätä oikeutta. On kuitenkin muistettava, että yhden jäsenvaltion päätökset vaikuttavat muihin jäsenvaltioihin monin tavoin, ja tämä keskinäinen riippuvuus vain kasvaa tulevaisuudessa, kun sisämarkkinat avautuvat entisestään.

5.1

Kohdassa 6.5 ”Tulevat toimet” komissio esittää keskusteltavaksi ehdotuksia pääosin EU:n tason toimiksi (ks. kohta 3.9). ETSK:n näkemykset ehdotuksista ovat seuraavanlaiset:

5.1.1

ETSK yhtyy komission nykyiseen näkemykseen siitä, että olisi tunnustettava ja asianmukaisesti pantava täytäntöön yhteiset ydinturvallisuuden viitetasot siten, että hyödynnetään jäsenvaltioiden kansallisten ydinturvallisuusviranomaisten laajaa asiantuntemusta yhteistyössä WENRAn (4) kanssa. Mikäli näin ei toimita, joissakin jäsenvaltioissa nykyinen korkea turvallisuustaso saattaisi mahdollisesti vaarantua.

5.1.2

Pätevistä kansallisista viranomaisista koostuva ydinturvallisuutta ja ydinlaitosten turvaamista käsittelevä korkean tason ryhmä voisi osaltaan edistää yhteensovittamisprosessia ja auttaa parantamaan yhteyttä kansainvälisiin ydinturvallisuutta koskeviin sopimuksiin.

5.1.3

ETSK katsoo, että ydinvoimaa hyödyntävien jäsenvaltioiden on kiireesti laadittava kansalliset ohjelmat ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huoltoa varten. Kansallisissa ohjelmissa voidaan esittää pelkästään kyseisen valtion lähestymistapa, monikansallinen lähestymistapa tai kaksilinjainen lähestymistapa. Kaikenlainen muu toiminta, jossa nykyisten sukupolvien velvollisuudet sysätään tulevien sukupolvien harteille, on vastuutonta.

5.1.4

Teknologiafoorumit ovat osoittautuneet erittäin onnistuneiksi välineiksi luoda julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, joilla voidaan kehittää Euroopan strategista tutkimusohjelmaa. ETSK kannattaa komission ajatusta tämän välineen käyttämisestä ympäristön kannalta kestävän ydinfission ja geologisen loppusijoituksen alalla. Teknologiafoorumi voisi olla myös kipeästi kaivattu keino, jolla voitaisiin houkutella nuoria tieteenharjoittajia alalle.

5.1.5

Ydinvoimalan koko käyttöiän käyttökulujen täyden kattamisen sekä tasavertaisten toimintaedellytysten varmistamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että ydinvoimalat sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti huolehtivat käytöstäpoistorahastojen avulla siitä, että tähän on riittävästi varoja käytettävissä. Komitea ei kuitenkaan näe tarvetta yhdenmukaistaa täysin näiden rahastojen hallinnointijärjestelmiä, kunhan vain huolehditaan siitä, että kulut katetaan täysmääräisesti ja varmasti ja että avoimuuden periaatetta noudatetaan.

5.1.6

Toimilupamenettelyjä on yksinkertaistettava ja vähittäin yhdenmukaistettava kansallisten sääntelyviranomaisten yhteistyöllä niin, että samalla noudatetaan mahdollisimman tiukkoja turvallisuusnormeja, jotta rakennushankkeiden toimitusaika voidaan helpommin määrittää. Näin voidaan mahdollistaa entistä tarkempi suunnittelu ja täsmällisemmät kustannuslaskelmat. Turvallisuutta ei saa missään olosuhteissa vaarantaa.

5.1.7

ETSK pitää hyvänä komission ehdotusta ajantasaistaa Euratomin lainojen enimmäismäärät sekä varmistaa se, että ne olisivat paremmin saatavilla. Kaikkia energiamuotoja olisi voitava rahoittaa periaatteessa samoin ehdoin rahoitusvälineistä, joita Euroopan investointipankki tarjoaa.

5.1.8

Yhdenmukaistettu vahinkovastuujärjestelmä ja -mekanismit, joiden avulla varmistetaan, että riittävät varat ovat käytettävissä ydinonnettomuuden aiheuttamien vahinkojen korvaamiseksi turvautumatta julkisiin varoihin, ovat ETSK:n mielestä lisäedellytys sille, että ydinvoimaan suhtaudutaan entistä suopeammin. Nykyinen järjestelmä (korvausvastuu 700 miljoonaa dollaria) ei vastaa tätä tarkoitusta. Kysymys tällaisesta vakuutuksesta, jossa onnettomuusriski on erittäin alhainen, mutta onnettomuuden sattuessa vahingot ovat mahdollisesti erittäin vakavat ja kalliit, on ratkaistava avoimella, rakentavalla ja käytännöllisellä tavalla. Eräs vaihtoehto voisi olla vakuutusryhmittymien käyttäminen.

5.1.9

ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen lisätä kansainvälistä yhteistyötä IAEA:n ja NEA:n kanssa sekä kahdenvälisten sopimusten puitteissa. Naapurimaiden tukemista olisi painotettava erityisesti.

5.2

ETSK katsoo, että komission ehdotusten lisäksi seuraavan vaiheen valmistelussa olisi hyvä kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

5.2.1

Jäsenvaltioiden huomio olisi kiinnitettävä siihen, että laajalla ydinenergia ja -teknologia-alalla perus- ja jatkokoulutustarpeet, joihin kuuluu etenkin ydinturvallisuutta koskeva koulutus, todennäköisesti kasvavat. Koulutuksen avulla voidaan paitsi saada ydinenergia-alalle uusia asiantuntijoita myös parantaa yleistä tietoisuutta tästä alasta. Tämä on perustavan tärkeää yleisen mielipiteen kannalta.

5.2.2

Olisi tutkittava tarkemmin mahdollisia ongelmia, jotka liittyvät ydinvoimaan investoimiseen avoimilla energiamarkkinoilla, kun otetaan huomioon investointien suuruus ja pitkät toimitusajat, ja näihin olisi pyrittävä löytämään mahdollisia markkinaehtoisia ratkaisuja.

5.2.3

Eurooppalainen ydinteknologiateollisuus on saanut maailmanlaajuisen edelläkävijän aseman, ja se tarjoaa huippulaatuisia työpaikkoja ja samalla edistää ydinturvallisuutta koko maailmassa erinomaisen turvallisuustasonsa vuoksi. Koska ydinvoimaan tehtävien investointien odotetaan kasvavan nopeasti ympäri maailmaa, tämän johtoaseman säilyttämiseksi ydinteollisuus ja siihen yhteydessä oleva varaosateollisuus tulisi asettaa painopisteeksi komission uudessa alakohtaisessa teollisuuspoliittisessa lähestymistavassa.

5.3

Lopuksi ETSK toteaa, että se on tyytyväinen komission aikomukseen julkaista ohjeellisia ohjelmia aiempaa tiheämmin ja siten tarjota ajantasaisemman kuvan tilanteesta EU:ssa.