27.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 175/91

1.1

ETSK tukee komission toteuttamia, esteettömään tietoyhteiskuntaan liittyviä toimia ja kehottaa komissiota jatkamaan niitä samansuuntaisesti kuin tähänkin asti. Koska aihe herättää runsaasti mielenkiintoa, komitea pidättää itsellään mahdollisuuden antaa siitä lisälausunto.

1.2

ETSK katsoo, että komission on toteutettava yhteisön tasolla seuraavanlaisia toimia:

1.3

Asianmukaisen esteetöntä tietoyhteiskuntaa koskevan politiikan toimeenpanon kannalta on tärkeää, että järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan organisaatiot osallistuvat toimintaan, sillä näin vauhditetaan esimerkiksi toimintamalleihin ja yhteissääntelyyn liittyviä toimenpiteitä.

1.4

Tukitoimissa olisi keskityttävä näkökohtiin, joilla helpotetaan vammaisten ja ikääntyneiden esteetöntä pääsyä tietoyhteiskuntaan ja perehdytetään heidät käyttämään uutta tekniikkaa ihanteellisena keinona integroitua yhteiskuntaan, välttää digitaalinen syrjäytyminen ja parantaa kyseisten väestöryhmien elämänlaatua.

1.5

Jäsenvaltioiden viranomaisten olisi noudatettava ylikansallista ohjeistusta ja rahoitettava kaikin mahdollisin tukitoimin vammaisia ja ikääntyneitä ihmisiä edustavien organisaatioiden osallistumista digitaaliympäristön aikaansaamiseen ja helpotettava esteettömän tietoyhteiskunnan luomista.

2.1

Komissio on pyytänyt kirjeitse ETSK:ta laatimaan valmistelevan lausunnon aiheesta ”Esteetöntä tietoyhteiskuntaa koskeva tuleva lainsäädäntö” ja kiinnittämään erityistä huomiota ikääntyneisiin ihmisiin.

Kun puhutaan niiden teknisten esteiden ja vaikeuksien voittamisesta, joita tasavertainen osallistuminen tietoyhteiskuntaan aiheuttaa vammaisille ja muillekin kansalaisille, voidaan käyttää termiä ”esteetön tietoyhteiskunta” (eAccessibility). Tämä on osa laajempaa käsitettä ”osallisuus tietoyhteiskuntaan” (eInclusion), jossa ratkotaan muitakin — kuten taloudellisia, maantieteellisiä ja koulutuksellisia — esteitä.

2.2

Lausunnossa pyritään ennen kaikkea kartoittamaan, missä muodossa annettavan johdetun oikeuden pohjalta EU voi päästä tavoitteeseensa eli tehdä yhteiskunnan rakenteista kaikilta osin osallistavia nopeasti muuttuvassa taloudellisessa ja sosiaalisessa ympäristössä.

2.3

Lainsäädäntöaloitteiden on epäilemättä liityttävä kiinteästi eurooppalaisia arvoja ja periaatteita ilmentävään oikeusperustaan, kuten EY:n perustamissopimuksen 13 artiklaan, tai nimenomaisiin mainintoihin ”kaikkien unionin asukkaiden” osallistumisesta demokratian ja sosiaalisen edistyksen toteuttamiseen. Tästä on mainintoja muun muassa Euroopan perustuslakisopimuksen toisessa ja neljännessä kappaleessa sekä sopimuksen I-3 artiklan kolmannessa kohdassa, II-81 artiklassa ja II-86 artiklassa.

2.4

Myös EU:n toimi- ja muiden elinten keskeiset kannanotot ja niiden tekemät päätökset muodostavat jo runsaan varannon, joka hajanaisuudestaan huolimatta vaikuttaa omalta osaltaan sellaisten yhteisön politiikkojen muotoutumiseen, joissa sitoudutaan ennakoivasti syrjimättömyyteen ja esteettömään tietoyhteiskuntaan:

2.4.1

Komissio julkaisi vuonna 2005 tiedonannon ”i2010” (3), jonka tarkoituksena oli luoda eurooppalaiselle tietoyhteiskunnalle uusi strateginen kehys. Sittemmin komissio on antanut esteetöntä tietoyhteiskuntaa käsittelevän tiedonannon (4) ja ehdottanut toiminta-aloitteita tietoyhteiskunnan saavutettavuuden parantamiseksi.

2.4.2

Edellä mainitussa esteetöntä tietoyhteiskuntaa käsittelevässä tiedonannossa esitellään kolme erilaista tapaa puuttua ongelmaan:

Kahden vuoden kuluttua komission tiedonannon julkaisemisesta on määrä toteuttaa seurantatutkimus ja harkita tarvittaessa mahdollisuutta ryhtyä lisätoimenpiteisiin.

2.4.3

Komitea käsitteli tiedonannosta antamassaan lausunnossa (5) seuraavia aiheita: yhtenäiset standardit ja yhteentoimivuus, julkiset hankinnat, sertifiointi ja kolmannen osapuolen suorittama arviointi verrattuna itse annettavaan vakuutukseen, lainsäädännön hyödyntäminen, valtavirtaistaminen, verkkosisällön saavutettavuus, lainsäädäntö ja Euroopan tietoyhteiskunnan uusi strateginen kehys.

2.5

Turvallisen tietoyhteiskunnan strategiaa koskevassa neuvoston päätöslauselmassa, joka annettiin hiljattain, eli 22. maaliskuuta 2007, korostetaan kohdassa 6 seuraavaa: ”erityistä huomiota olisi kiinnitettävä käyttäjiin, joilla on erityistarpeita tai vain vähän tietoa verkko- ja tietoturvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä”. Tällaisia käyttäjiä ovat muun muassa ikääntyneet ja vammaiset.

3.1

ETSK ottaa erittäin kiinnostuneena vastaan komission kehotuksen laatia käsillä oleva valmisteleva lausunto. Komitea toteaa, että vaikka tietoyhteiskuntaan osallistamiseen tähtäävissä yhteisön toimissa on ylipäätään omaksuttava kokonaisvaltainen lähestymistapa, tiettyihin väestöryhmiin, kuten ikääntyneisiin ja vammaisiin, on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta ne pääsevät asianmukaisesti osallisiksi tietoyhteiskunnasta (6).

Koska lausuntopyynnön kohteena oleva aihe herättää runsaasti mielenkiintoa, ETSK pidättää mahdollisuuden antaa tätä lausuntoa täydentävä lausunto tai lisälausunto.

3.1.1

Edellä esitetty on lisäksi täysin johdonmukaista Riiassa (7) kokoontuneiden ministereiden antaman julistuksen 8 kohdan kanssa. Kohdassa todetaan seuraavaa: ”Järeä puuttuminen tietoyhteiskuntaan osallisuuteen edellyttäisi, että vuoteen 2010 mennessä puolitetaan erot Internetin keskivertokäyttäjien sekä Internetiä käyttävien ikääntyneiden ihmisten, vammaisten, naisten, heikosti koulutettujen väestöryhmien, työttömien ja muita heikommin kehittyneillä EU:n alueilla asuvien Internetin käyttäjien välillä.”

ETSK katsoo olevan ensiarvoisen tärkeää toimia esteettömän tietoyhteiskunnan edistämiseksi yhteisön tasolla, sillä viime vuosina on tapahtunut merkittäviä poliittisia ja sosiaalisia muutoksia. Tieto- ja viestintäteknologian saavutettavuus on asetettava julkisissa palveluissa kansalaisoikeuden asemaan.

Yhteisön toimintaan on sisällyttävä lainsäädäntöväline, jolla vahvistetaan nykyistä lainsäädäntöä ja johon liittyy muita, ei-sitovia toimenpiteitä politiikan eri lohkoilla, sillä yhteisön toiminta tuo alalle lisäarvoa.

ETSK kannattaa yhteisön toimia seuraavista syistä:

3.2

On suositeltavaa, että esteettömään tietoyhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä säänneltäessä oikeusperustana käytetään

Esteettömään tietoyhteiskuntaan liittyvillä kysymyksillä on oltava myös horisontaalinen vaikutus.

3.2.1

Koska Euroopan perustuslakisopimus ei valitettavasti ole voimassa, edellä tarkoitettuja säädöksiä ei voida hyväksyä perustuslakisopimuksen III-124 artiklan 1 kohdan nojalla. Siinä todetaan, että neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti ”Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan”. Koska nykyisin voimassa olevan EY:n perustamissopimuksen 13 artiklassa määrätään ainoastaan, että neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti ”Euroopan parlamenttia kuultuaan”, ratkaisuista ei voida käydä laajaa demokraattista keskustelua eikä niillä ole vankempaa legitiimiyttä, kuten EU:n yhteispäätösmenettelyn puitteissa hyväksymillä säädöksillä.

3.2.2

On kuitenkin erittäin asianmukaista, että ratkaisut määrätään tehtäviksi neuvostossa nimenomaan yksimielisesti, sillä kaikissa tässä tarkoitetuissa säädöksissä on noudatettava toissijaisuusperiaatetta. EU:n jäsenvaltioiden hallitusten yksimielinen tuki sitoo luonnollisesti maiden keskushallinnon entistä tehokkaammin panemaan säädökset täytäntöön ja antamaan omia soveltamissääntöjään. Se merkitsee niin ikään, ettei toimenpiteiden tavoitteissa tyydytä vain poistamaan alan esteitä vaan niitä toteuttamalla otetaan myös käyttöön todellisia osallistamisvälineitä, jotka ovat luonteeltaan ennakoivia, kuten kaikkien EY:n perustamissopimuksen 13 ja 95 artiklan mukaisten yhteisön toimien tulee olla.

3.2.3

Asianmukaisin säädöstyyppi olisi direktiivi, sillä se jättää tavallisesti jäsenvaltioille runsaasti liikkumavaraa valita keinot ylikansallisella tasolla asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

3.3

Yhteisön tuleviin säädöspuitteisiin on sisällytettävä konkreettisesti muun muassa seuraavat päämäärät ja jaoteltava ne yleis- ja erityisluonteisiin tavoitteisiin.

3.4

Yleisluonteisiin tavoitteisiin olisi sisällytettävä seuraavat toimet:

3.4.1

Yhteisön ja jäsenvaltioiden viranomaiset päättävät, kukin toimivaltansa puitteissa, sisämarkkinoilla toimivien tieto- ja viestintäteknologian alan yritysten toimintaparametreista, etenkin mm. standardeista, ja huolehtivat siitä, että parametreja noudatetaan asianmukaisesti.

3.4.2

Edellä mainittuja vaatimuksia sovelletaan mahdollisuuksien mukaan yhteiseen kauppapolitiikkaan, jotta esteettömän tietoyhteiskunnan eduilla olisi eurooppalaisen ulottuvuuden lisäksi myös maailmanlaajuinen ulottuvuus. Lisäksi tuetaan kunkin muita epäedullisemmassa asemassa olevan väestöryhmän tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaisia toimintamalleja, jotta yritykset alkaisivat tiedostaa sosiaalisen vastuunsa tällä osa-alueella.

3.4.3

Toimintaan on nivottava myös teknologisen innovoinnin sekä tieto- ja viestintätekniikan saatavuuden ja käytön yleistämiseen liittyvien hyvien käytänteiden parissa työskentelevät kansalaisyhteiskunnan merkittävät toimijat yhdistämällä yliopistojen ja alan yritysten tutkimuskeskukset valtakunnan rajat ylittäviksi verkoiksi. Vuosittain olisi muun muassa toteutettava EU:n ja jäsenvaltioiden yhteisesti rahoittamia verkottumishankkeita ja tuettava tutkimusalan osaamiskeskuskäytäntöä esimerkiksi perustamalla eurooppalainen laatupalkinto, joka myönnettäisiin tietoyhteiskuntaan osallistamista edistäville, uutta tekniikkaa hyödyntäville hankkeille.

3.5

Erityistavoitteisiin olisi sisällytettävä seuraavat toimet:

4.1

Yli 65-vuotiaiden osuus väestöpyramidista eli väestörakenteen ikäjakaumasta kasvaa. Pääasiallisia syitä ovat alhainen syntyvyys, elämänlaadun koheneminen ja elinajanodotteen piteneminen. Niinpä neuvoston puheenjohtajavaltiot ovat sisällyttäneet väestön ikääntymisen puheenjohtajakauden yhteisohjelmassa käsiteltävien aiheiden joukkoon.

4.2

Uudessa ikäihmisten yhteiskunnassa on tekijöitä, jotka edistävät taipuvaisuutta yksinäisyyteen. Yksi näistä tekijöistä on suurperheen katoaminen. Sen tilalle on ilmaantunut yksinhuoltajaperhe. Tietoyhteiskunta tarjoaa uusia mahdollisuuksia rikkoa sosiaalinen eristäytyneisyys. Ikääntyneiden on hyödynnettävä näitä mahdollisuuksia, joten on kehitettävä toimia, joilla nykyistä digitaalista kahtiajakoa kavennetaan.

Edellä esitetty käy erityisen ilmeiseksi esteettömään tietoyhteiskuntaan liittyvissä seikoissa. Kuten Riiassa kokoontuneiden ministereiden yksimielisesti hyväksymässä julistuksessa todetaan, Euroopassa asuvista yli 65-vuotiaista henkilöistä vain 10 % käyttää Internetiä.

4.3

Internetin yleisen käyttömahdollisuuden lisäksi ikääntyneiden ja vammaisten sosiaalista osallistamista tietoyhteiskuntaan on kannustettava kehittämällä toissijaisuusperiaatteen mukaisesti poikkialaisia sosiaalipoliittisia aloitteita, joilla ikääntyneille pyritään luomaan yhtäläiset mahdollisuudet ja parantamaan heidän elämänlaatuaan tarjoamalla heille mahdollisimman hyviä palveluita ja tukemalla heidän osallistumistaan tietoyhteiskuntaan poistamalla digitaalialan koulutuksen ja vapaasti käytettävissä olevien ohjelmistojen tiellä olevat esteet.

Ikääntyneiden ja vammaisten mahdollisuus hyödyntää tietoyhteiskuntaa saattaa antaa virikkeitä älylliseen toimintaan ja lisätä heidän viihtyvyyttään, jos vammaisille ja ikääntyneille tarjotaan muun muassa seuraavanlaisia palveluita:

ETSK korostaa tieto- ja viestintäteknologian merkitystä ikääntyneitä ja vammaisia edustavien organisaatioiden tukiessa kyseisten väestöryhmien osallistumista talous- ja yhteiskuntaelämään. Näin parannetaan EU:n tämänhetkistä tilannetta. Järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan toimijoiden osallistuminen saattaa osoittautua merkittäväksi esimerkiksi yhteissääntelyn alalla, laadittaessa toimintamalleja tai keskusteltaessa yritysten sosiaalisesta vastuusta.

4.4

ETSK katsoo, että on ryhdyttävä tukemaan hankkeita ja toimia, joilla helpotetaan vammaisten ja ikääntyneiden esteetöntä pääsyä tietoyhteiskuntaan ja perehdytetään heidät käyttämään uutta tekniikkaa ihanteellisena keinona integroitua yhteiskuntaan, välttää digitaalinen syrjäytyminen ja parantaa kyseisten väestöryhmien elämänlaatua. Näin onnistutaan

4.5

Taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta voidaan vahvistaa noudattamalla EU:n politiikoissa Yhdistyneiden Kansakuntien hyväksymiä ikäihmisiin sovellettavia periaatteita ja edistämällä niiden mukaisesti mahdollisuutta osallistua sopiviin perus- ja jatkokoulutusohjelmiin.

4.6

Komission on tarkistettava ”uudenlaista lähestymistapaa”. Annettavassa lainsäädännössä on otettava huomioon ikääntyvien tarpeet, jotta heidän on entistä helpompi käyttää kehitettävien tuotteiden avulla tarjottavia palveluita. Standardointijärjestöjen ja teollisuuden on puolestaan otettava huomioon kyseinen seikka omilla toimintalohkoillaan.

4.7

Ympäristön vaalimisen näkökulmasta tarkasteltuna sähköisten tiedonsiirtovälineiden käyttöä voidaan lisätä. Tiettyjen palveluiden saamiseksi ei näin tarvitse siirtyä paikasta toiseen yhtä usein kuin ennen. Komission olisi tutkittava tätä potentiaalia ja ehdotettava vastaisuudessa esteettömään sähköiseen tiedonsiirtoon nykyistä kunnianhimoisempia ylikansallisia toimenpiteitä.