27.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 175/78

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon ”EU:n strategia jäsenvaltioiden tukemiseksi alkoholiin liittyvien haittojen vähentämisessä”. ETSK pahoittelee kuitenkin sitä, että tiedonannossa ei suinkaan esitetä ”kokonaisvaltaista strategiaa”, jollaisen neuvosto kehotti laatimaan 5. kesäkuuta 2001 antamissaan päätelmissä.

1.2

Lausunnossa tarkastellaan alkoholiin liittyvien haittojen vähentämistä kansanterveydellisenä ongelmana: haitallinen ja vaarallinen (harmful and hazardous) alkoholinkulutus sekä alaikäisten alkoholinkäyttö lisäävät alkoholiin liittyviä haittoja.

1.3

ETSK olisi odottanut, että komissio olisi tarkastellut kokonaisvaltaisemmin ja avoimemmin kaikkia vaikutustenarvioinnissa kartoitettuja aiheen kannalta merkityksellisiä EU:n toimintalohkoja sekä vaikeuksia, joita EU:n markkinasäännöt ovat aiheuttaneet eräille jäsenvaltioille niiden pyrkiessä jatkamaan laadukkaiden kansanterveydellisten alkoholipoliittisten toimien toteuttamista.

1.4

ETSK kehottaa komissiota kunnioittamaan perussopimusten mukaisia velvoitteitaan ja osoittamaan lujaa johtajuutta tukemalla jäsenvaltioita aktiivisesti niiden pyrkimyksissä turvata terveydensuojelun korkea taso vähentämällä alkoholiin liittyviä haittoja. Komission olisi myös varmistettava, että yhteisön toimet täydentävät jäsenvaltioiden toimia.

1.5

ETSK toteaa, että kulttuuritavat ovat erilaisia eri puolilla Eurooppaa. Nämä erot tulisi ottaa huomioon ehdotetuissa aloitteissa ja toimissa.

1.6

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että ryhdytään kehittämään yhteistä tietopohjaa tiedonkeruussa käytettävine standardimääritelmineen. Näin saadaan aikaan vankka EU:n lisäarvoulottuvuus. ETSK pahoittelee sitä, ettei suurimmalla osalla määritellyistä painopistealoista ole erityisiä päämääriä selkeine mittauskelpoisine tavoitteineen ja aikatauluineen.

1.7

ETSK pahoittelee, ettei komissio myönnä tiedonannossa, että yksi syy alkoholiin liittyviin lukuisiin haittoihin on se, että alkoholi on liiallisesti käytettynä psykoaktiivi huumaava, myrkyllinen aine ja joillekin riippuvuutta aiheuttava aine.

1.8

ETSK tukee vakaasti lasten oikeuksia ja katsoo, että lapset tarvitsevat haavoittuvuutensa ja erityistarpeidensa takia nimenomaan heitä koskevia suojatoimenpiteitä ja huolenpitoa, asianmukainen oikeusturva mukaan luettuna. ETSK suosittaa, että strategiassa määritellään lapsiksi kaikki alle 18-vuotiaat henkilöt, lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen mukaisesti.

1.9

ETSK kehottaa, että lasten altistumista alkoholituotteille, mainonnalle ja myynninedistämiselle vähennetään ja että tämä otetaan erityiseksi tavoitteeksi tehostettaessa lasten suojelua.

1.10

ETSK kehottaa komissiota puuttumaan alkoholihaittojen taloudellisiin seurauksiin. Kielteiset vaikutukset ovat Lissabonin strategiassa määriteltyjen tavoitteiden vastaisia. Alkoholihaittojen vaikutukset näkyvät työpaikoilla, yhteiskunnassa ja taloudessa.

1.11

ETSK suhtautuu myönteisesti alkoholi- ja terveysfoorumin perustamiseen ja katsoo, että se saattaa olla kaikkein asianomaisten sidosryhmien välinen hyödyllinen keskusteluareena ja edistää alkoholiin liittyvien haittojen vähentämiseen tähtääviä konkreettisia toimia. ETSK toivoo voivansa osallistua alkoholi- ja terveysfoorumin toimintaan tarkkailijana.

1.12

ETSK kehottaa sisällyttämään kokonaisvaltaiseen strategiaan alkoholihaittojen vähentämiseksi valistustoimia ja tietoisuutta lisääviä aloitteita.

1.13

ETSK on huolissaan siitä, että alkoholihaittojen vähentämiseen tähtäävien tehokkaiden tutkimuspohjaisten menetelmien ja yhteisön toimintaehdotusten välillä vallitsee häiritsevä epäjohdonmukaisuus. Tiedonannossa mainitaan usein aiottujen toimenpiteiden joukossa valistus ja tiedotus, mutta tutkimuspohjaiset tiedot osoittavat, että kyseiset toimenpiteet ovat jokseenkin tehottomia alkoholiin liittyviä haittoja vähennettäessä.

2.1

Haitalliseen ja vaaralliseen alkoholinkäyttöön liittyviin kansanterveysongelmiin puuttuminen kuuluu Euroopan unionin toimivaltaan ja vastuualueeseen. Perustamissopimuksen (1) 152 artiklan 1 kohdassa määrätään, että ”kaikkien yhteisön politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu”. Siinä määrätään edelleen, että ”kansallista politiikkaa täydentävä yhteisön toiminta suuntautuu kansanterveyden parantamiseen, ihmisten sairauksien ja tautien ehkäisemiseen sekä ihmisten terveyttä vaarantavien tekijöiden torjuntaan”.

2.2

Neuvosto antoi vuonna 2001 erityisesti lasten ja nuorten alkoholinkäyttöä koskevan suosituksen (2), jossa komissiota kehotetaan seuraamaan, arvioimaan ja valvomaan tilanteen kehittymistä ja toteutettuja toimenpiteitä sekä raportoimaan lisätoimien tarpeellisuudesta.

2.3

Neuvosto kehotti 5. kesäkuuta 2001 antamissaan päätelmissä komissiota tekemään ehdotuksia sellaiseksi kokonaisvaltaiseksi yhteisön strategiaksi, jolla pyritään alkoholiin liittyvien haittojen vähentämiseen ja täydennetään kansallisia toimenpiteitä. Neuvosto toisti kehotuksensa kesäkuussa 2004 (3).

3.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon aiheesta ”EU:n strategia jäsenvaltioiden tukemiseksi alkoholiin liittyvien haittojen vähentämisessä” (4).

3.1.1

Eri maiden välillä on huomattavia eroja alkoholinkulutuksessa ja siihen liittyvissä haitoissa, kun ajatellaan kulutuksen määrää ja ilmiön esiintymismuotoja sekä sitä, miten vaarallinen ilmiö on terveydellisesti ja sosiaalisesti. Tätä silmällä pitäen ETSK katsoo, että ”yhteisön toimet”, jotka on toteutettava ”jäsenvaltioiden toimivaltuuksia” kunnioittaen, tulisi nähdä ”yhteisinä suuntauksina”, jotka perustuvat yhteisiin näkemyksiin kaikenlaisten alkoholiin liittyvien haittojen vähentämisestä. Näiden yhteisten suuntaviivojen pohjalta kunkin jäsenvaltion tulisi yksilöidä tavat, tekniikat ja intensiteetti, joilla se toteuttaa toimia.

3.2

ETSK pahoittelee kuitenkin, ettei tiedonannossa suinkaan esitetä ”kokonaisvaltaista strategiaa”, jollaisen neuvosto päätelmissään kehotti laatimaan, vaikka kehittelyprosessi on ollut pitkällinen ja vaikka on olemassa todisteita alkoholinkulutukseen liittyvistä EU:n laajuisista ongelmista sekä niiden vaikutuksesta EU:n kansalaisten terveyteen, sosiaaliseen hyvinvointiin ja taloudelliseen vaurauteen.

3.3

Neuvosto kehotti komissiota käynnistämään joukon yhteisön toimia kaikilla aiheen kannalta merkityksellisillä toiminnan osa-alueilla ja varmistamaan näin terveyden suojelun korkean tason. Merkityksellisiin toimintalohkoihin kuuluivat valmisteverot, liikenne, mainonta, markkinointi, sponsorointi, kuluttajansuoja ja tutkimus. Toiminnassa on kuitenkin kunnioitettava jäsenvaltioiden toimivaltuuksia.

3.4

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että haitallisen ja vaarallisen alkoholinkäytön myönnetään olevan keskeinen terveyteen vaikuttava tekijä ja yksi ennenaikaisten kuolemien ja vältettävissä olevien sairauksien pääsyistä EU:ssa Useissa alkoholiin liittyvissä tilanteissa ei ole ”turvallista” alkoholirajaa (5).

3.5

ETSK pahoittelee, ettei komissio myönnä tiedonannossa, että yksi syy alkoholiin liittyviin lukuisiin haittoihin on se, että alkoholi on liiallisesti käytettynä psykoaktiivi huumaava, myrkyllinen aine ja joillekin riippuvuutta aiheuttava aine. Se on ikävää, sillä strategia on laadittu komission terveysasioiden pääosastossa, jossa on runsaasti lääketieteellistä asiantuntemusta.

3.6

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että haitallisen ja vaarallisen alkoholinkäytön myönnetään vaikuttavan kielteisesti alkoholinkäyttäjän lisäksi myös muihin ihmisiin ja liittyvän etenkin onnettomuuksiin, tapaturmiin ja väkivaltaan. ETSK toteaa, että lapset ovat herkin riskiryhmä, joita ovat myös oppimishäiriöiset, mielenterveysongelmista kärsivät sekä alkoholista ja huumaavista aineista riippuvaiset henkilöt.

3.7

Perheväkivalta on monissa maissa vakava ongelma (6). ETSK kehottaa kiinnittämään tähän seikkaan erityistä huomiota, sillä perheväkivalta liittyy kiinteästi runsaaseen alkoholinkäyttöön (7). Vaikka perheväkivaltaa voi esiintyä ilman alkoholinkäyttöäkin, runsas juominen edistää tietyissä tilanteissa joidenkin ihmisten väkivaltaista käyttäytymistä. Runsaaseen alkoholinkäyttöön saattaa liittyä tavanomaista enemmän ja raaempaa väkivaltaa Alkoholiriippuvuuden hoito on osoittautunut parisuhdeväkivaltaa vähentäväksi tekijäksi. Runsaan alkoholinkäytön vähentämisestä hyötyvät sekä väkivallan uhrit ja väkivallantekijät että väkivaltaisissa perheissä elävät lapset.

3.8

Euroopan kohtalo on terveen ja tuotantokykyisen väestön käsissä. ETSK onkin syvästi huolissaan siitä, että nuoret kärsivät yhä useammin haitallisen ja vaarallisen alkoholinkulutuksen aiheuttamista sairauksista (8).

3.9

Vaikka Euroopassa on edelleen erilaisia alkoholinkäyttöön liittyviä kulttuuritottumuksia, nuorten aikuisten ja lasten juomatottumukset ovat samankaltaistuneet. ETSK on huolissaan siitä, että nuorten aikuisten ja lasten haitallinen ja vaarallinen alkoholinjuonti on viimeisten kymmenen vuoden aikana monissa maissa lisääntynyt, etenkin ajoittainen runsas alkoholinkäyttö, joka tunnetaan runsaana kertajuomisena. Sellaisen elämäntyylin hyväksyminen, jossa alkoholi on jatkuvasti läsnä, antaa pontta tällaisille haitallisille juomatavoille.

3.10

ETSK kehottaa komissiota myöntämään, että sellaiset säännöllisesti kohtuumääriä alkoholia nauttivat juojat, jotka ajoittain käyttävät alkoholia haitallisesti, pahentavat alkoholiin liittyviä haittoja esimerkiksi ajamalla juovuksissa, harjoittamalla alkoholin vaikutuksen alaisina väkivaltaa julkisilla paikoilla tai käyttämällä alkoholia liiallisesti urheilu- tai muiden erityistapahtumien yhteydessä. Tällainen enimmäkseen kohtuullisten alkoholinkäyttäjien keskuudessa toisinaan esiintyvä haitallinen juominen saattaa johtaa huomattaviin kansanterveys- ja yleisiin turvallisuusongelmiin (9).

3.11

Strategiassa kiinnitetään nimenomaisesti huomiota perussopimuksen mukaiseen EU:n toimivaltaan täydentää kansanterveyden varmistamiseen tähtääviä jäsenvaltioiden toimia Siinä pannaan myös merkille, että Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on toistuvasti vahvistanut, että alkoholiin liittyvien haittojen vähentäminen on merkittävä ja perusteltu kansanterveystavoite. Tavoitteeseen pääsemiseksi on ryhdyttävä tarkoituksenmukaisiksi katsottuihin toimenpiteisiin ja noudatettava toissijaisuusperiaatetta.

3.12

Edellä esitetyn valossa ETSK olisi odottanut, että komissio olisi tarkastellut kaikkia aiheen kannalta merkityksellisiä EU:n toimintalohkoja nykyistä kokonaisvaltaisemmin ja avoimemmin.

3.13

Komission tekemässä vaikutustenarvioinnissa kartoitettiin kaikki merkitykselliset toimintalohkot ja vaikeudet, joita rajatylittävä toiminta, kuten rajan takaa yksityisesti maahan tuotava alkoholi tai rajatylittävälle mainonnalle altistuminen, on aiheuttanut eräille jäsenvaltioille niiden pyrkiessä jatkamaan laadukkaiden kansanterveydellisten alkoholipoliittisten toimien toteuttamista. Alkoholistrategiassa ei kuitenkaan tehdä ehdotuksia tähän ongelmaan puuttumiseksi.

4.1

Euroopan unionissa kulutetaan maailmanlaajuisesti kaikkein eniten alkoholia eli vuosittain 11 litraa puhdasta alkoholia henkeä kohden (10). Vaikka suuntauksena on kokonaiskulutuksen vähentyminen, juomatottumuksilla on myös taipumus muuttua entistä haitallisemmiksi.

4.2

ETSK toteaa, että useimmat alkoholinkuluttajat käyttävät alkoholia suurimmaksi osaksi vastuullisesti. Komitea on kuitenkin huolissaan siitä, että arviolta 55 miljoona aikuista (eli 15 prosenttia EU:n aikuisväestöstä) juo alkoholia säännöllisesti haitallisia määriä (11). Haitallisen alkoholinkulutuksen arvioidaan olevan EU:ssa vuosittain syynä noin 195 000 kuolemantapaukseen, jotka johtuvat onnettomuuksista, maksasairauksista, syövästä jne. Haitallinen alkoholinkäyttö on EU:ssa kolmanneksi suurin syy ennenaikaisiin kuolemiin ja sairauksiin (12).

4.3

Haitallinen alkoholinjuonti vaikuttaa myös talouteen, koska terveydenhuolto- ja sosiaalikulut lisääntyvät ja tuottavuus alenee. Alkoholihaittojen vuonna 2003 EU:n taloudelle aiheuttamiksi kustannuksiksi arvioitiin 125 miljardia euroa, joka on 1,3 prosenttia EU:n BKT:sta. Lukuun sisältyvät rikollisuus, liikenneonnettomuudet, ennenaikaiset kuolemat sekä sairauksien hoito ja ennaltaehkäisy (13).

5.1

ETSK pahoittelee sitä, ettei neljälle viidestä painopistealasta ole määritelty tiedonannossa erityisiä päämääriä selkeine mittauskelpoisine tavoitteineen ja aikatauluineen.

5.2

Lapset ovat erityisen herkkiä alkoholin aiheuttamille haitoille. Arviolta 5-9 miljoonaa lasta kärsii kodeissa alkoholin haitallisista vaikutuksista. Alkoholin arvioidaan olevan syynä 16 prosenttiin lasten hyväksikäytöstä ja heitteillejätöstä, ja alkoholin vuoksi syntyy vuosittain arviolta 60 000 alipainoista lasta (14).

5.3

Komissio tunnustaa jo lasten oikeudet ja tukee tarpeellisia toimia heidän perustarpeidensa turvaamiseksi. Komissio asettaa lasten oikeudet yhdeksi painopistealaksi ja on todennut, että lapsilla on oikeus tosiasialliseen suojeluun niin taloudelliselta hyödyntämiseltä kuin kaikenlaiselta hyväksikäytöltä (15).

5.4

ETSK tukee vakaasti lasten oikeuksia ja katsoo, että lapset tarvitsevat haavoittuvuutensa ja erityistarpeidensa takia nimenomaan heitä koskevia suojatoimenpiteitä ja huolenpitoa, asianmukainen oikeusturva mukaan luettuna. ETSK on niin ikään todennut, että perheiden rooli on tärkeä ja että jäsenvaltioilla on velvollisuus tukea vanhempia lasten kasvatuksessa (16).

5.5

ETSK toteaa, että lasten altistumisesta alkoholihaitoille saattaa olla heille vakavia kielteisiä seurauksia, muun muassa heitteillejättö, köyhyys, sosiaalinen syrjäytyminen, hyväksikäyttö ja väkivalta, mikä voi vaikuttaa heidän terveyteensä, koulunkäyntiinsä ja hyvinvointiinsa sekä nyt että tulevaisuudessa.

5.6

ETSK kehottaa, että lasten suojelu alkoholihaitoilta sisällytetään ehdotetun, lasten oikeuksia koskevan EU-strategian erityistavoitteisiin asettamalla se yhdeksi painopisteistä ja liittämällä se kuulemisprosessiin.

5.7

ETSK suosittaa, että EU:n alkoholistrategiassa lapsiksi määritellään kaikki alle 18-vuotiaat henkilöt, samaan tapaan kuin lapsen oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa. Suositus esitetään myös aiheesta ”Tavoitteena lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia” annetussa tiedonannossa.

5.8

ETSK kehottaa komissiota kannustamaan paikallisyhteisöjen toimia, sillä on olemassa tutkimuksiin perustuvaa tietoa, joka vahvistaa tällaisen lähestymistavan olevan positiivinen vähennettäessä alaikäisten alkoholinkäyttöä ja alkoholiin liittyviä haittoja. Yhteisön toimet ovat tehokkaita, kun ne yhdistetään paikallisiin toimiin ja käytänteisiin. Toimia on tuettava tiedotuksella ja valistuksella ja niihin on nivottava mukaan kaikki asianomaiset sidosryhmät (17).

5.9

ETSK kehottaa komissiota tunnustamaan kaikkien EU:n jäsenvaltioiden vuonna 1995 hyväksymän WHO:n Euroopan aluetoimiston alkoholiasioiden peruskirjan (18) ja etenkin eettisen periaatteen, jonka mukaan ”kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus kasvaa ympäristössä, jossa he ovat turvassa alkoholin käytön kielteisiltä vaikutuksilta ja mahdollisuuksien mukaan alkoholijuomien myynninedistämiseltä”.

5.10

EU:n neuvoston suosituksessa jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan käyttöön tehokas alkoholin myynninedistämis-, markkinointi- ja vähittäismyyntimekanismi ja varmistamaan, ettei alkoholituotteita tai niiden myynninedistämistä ole suunniteltu vetoamaan lapsiin ja nuoriin. Tähän liittyen ETSK nostaa esiin ”alkopopien” (19) kasvavan suosion varhaisnuorten keskuudessa koko Euroopassa.

5.11

Monissa jäsenvaltioissa esiintyvä lisääntynyt taipumus kertajuomiseen ja alkoholinkäytön aloittaminen lapsuudessa antavat viitteitä siitä, etteivät nykyiset politiikat vaikuta toivotulla tavalla. Komissio toteaa tiedonannossaan, että on harkittava lisätoimia alaikäisten juomisen ja nuorten haitallisten juomatottumusten hillitsemiseksi.

5.12

ETSK kehottaa vähentämään lasten altistumista alkoholituotteille, mainonnalle ja myynninedistämiselle ja ottamaan tämän erityiseksi tavoitteeksi tehostettaessa lasten suojelua.

5.13

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että alkoholijuomaketjun toimijat ilmoittavat tiedonannossa olevansa halukkaita ennakoimaan nykyistä paremmin sääntely- ja itsesääntelytoimien täytäntöönpanoa. Alkoholiteollisuuden sidosryhmillä on tärkeä rooli varmistettaessa, että tuotteiden valmistus, jakelu ja markkinointi on vastuullista ja että toimilla vähennetään osaltaan alkoholiin liittyviä haittoja.

5.14

ETSK kehottaa jättämään jäsenvaltioille mahdollisuuden puuttua joustavasti tiettyjen, nuoria erityisesti houkuttelevien alkoholijuomien, kuten ”alkopopien”, mahdollisesti aiheuttamiin ongelmiin verotuksen avulla ja suojelemaan näin nuoria.

5.15

ETSK suhtautuu myönteisesti erityistavoitteeseen vähentää tieliikenneonnettomuuksia ja pyrkimykseen puolittaa Euroopan maanteiden kuolonuhrien määrä 50 000:stä 25 000:een kymmenen vuoden kuluessa (vuosina 2000-2010) (20). Alkoholiin liittyvät tieliikenneonnettomuudet voivat myös aiheuttaa pitkäaikaisvammautumista.

5.16

ETSK on komission kanssa yhtä mieltä siitä, että usein toistuvat ja järjestelmällisesti toteutetut satunnaiset puhalluskokeet ovat huomattavan tehokas tapa vähentää alkoholiin liittyviä tieliikenneonnettomuuksia. Valistus- ja tiedotuskampanjat ovat tukistrategia, mutta ne eivät ole osoittautuneet tehokkaiksi alkoholiin liittyviä, kuolemaan johtavia tieliikenneonnettomuuksia vähennettäessä (21). ETSK suosittaa, samaan tapaan kuin EU:n tieturvallisuussuosituksessa (22), että veren alkoholipitoisuuden enimmäismääräksi asetetaan vähintään 0,5 mg/ml ja että uusien ja ammattikuljettajien promillerajaa lasketaan. Veren alkoholipitoisuutta koskevaa tiukempaa lainsäädäntöä ja sen noudattamista on myös valvottava tehokkaasti.

5.17

ETSK kehottaa komissiota puuttumaan alkoholihaittojen taloudellisiin seurauksiin. Kielteiset vaikutukset ovat Lissabonin strategiassa määriteltyjen tavoitteiden vastaisia. Alkoholihaittojen vaikutukset näkyvät työpaikoilla, yhteiskunnassa ja taloudessa.

5.18

ETSK toteaa, että alkoholin saatavuutta, jakelua ja myynninedistämistä, esimerkiksi aukioloaikoja, ”kaksi juomaa yhden hinnalla” -tarjouksia ja ikärajoja, on säänneltävä tehokkaasti. ETSK katsoo, ettei itsesääntely ole tällä alalla asianmukaista.

5.19

Alkoholi voi aiheuttaa haittaa työpaikalla sekä itse alkoholinkäyttäjälle että kolmansille henkilöille. Alkoholihaittoihin olisi puututtava myös työpaikalla työterveysmääräysten yhteydessä, jotka kuuluvat ensisijaisesti työnantajan vastuulle. Työpaikan alkoholipolitiikalla voitaisiin osaltaan vähentää alkoholiin liittyviä tapaturmia ja poissaoloja sekä parantaa työkykyä (23).

5.20

ETSK kehottaa työnantajia, ammattiliittoja, paikallisviranomaisia ja muita asianomaisia organisaatioita suhtautumaan asiaan nykyistä vakavammin ja tekemään keskenään yhteistyötä alkoholihaittojen vähentämiseksi työpaikalla. Jäsenvaltioissa on esimerkkejä työmarkkinaosapuolten tiiviistä ja pitkäaikaisesta yhteistyöstä alkoholittomien työpaikkojen luomiseksi (24).

5.21

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio myöntää yhden valistuksen ja tiedotuksen tärkeimmistä tehtävistä olevan saada yleisön tuki tehokkaiden toimien toteuttamiselle. Niiden toinen tärkeä rooli, joka tiedonannossa tunnustetaan, on antaa luotettavaa ja tarkoituksenmukaista tietoa haitallisen ja vaarallisen alkoholinkulutuksen terveysriskeistä ja seurauksista.

5.22

ETSK kehottaa sisällyttämään kokonaisvaltaiseen strategiaan alkoholihaittojen vähentämiseksi valistustoimia ja tietoisuutta lisääviä aloitteita. Valistusta ei tulisi suunnata pelkästään nuorille, vaan olisi lähtökohtaisesti myönnettävä, että haitallista alkoholinkulutusta esiintyy kaikissa ikäryhmissä. Aloitteiden olisi kannustettava nuoria tekemään terveellisiä elämäntapavalintoja. Niillä olisi pyrittävä korjaamaan viestimien yleisesti heijastamat, alkoholista vallitsevat loisteliaat mielikuvat ja liiallisen alkoholinkulutuksen arkipäiväistäminen.

5.23

ETSK suhtautuu myönteisesti komission tukeman yhteisen tietopohjan kehittämiseen alkoholinkäyttöä ja alkoholihaittoja koskevien tietojen määrittämiseksi standardeista käsin ottamalla huomioon sukupuolierot, eri ikäryhmät ja yhteiskuntaluokat. ETSK kannattaa myös vaikutustenarvioinnin laatimista alkoholipoliittisista toimista ja tiedonannossa mainituista aloitteista. ETSK kehottaa laatimaan joukon mittauskelpoisia indikaattoreita, jotta pystytään jäljittämään alkoholihaittojen vähentämisessä Euroopassa tapahtuvaa edistystä. Alalle ehdotetut toimet luovat EU:lle runsaasti lisäarvoa.

6.1

Koska komissio teetti tarkasteltavana olevaa EU-strategiaa valmisteltaessa laajan tilannekatsauksen tutkimustietoineen siitä, miten alkoholihaittoja olisi tehokasta vähentää, on silmiinpistävää, ettei strategiassa huomioida lainkaan tutkimustietoa (25).

6.2

ETSK on huolissaan siitä, että alkoholihaittojen vähentämiseen tähtäävien tehokkaiden tutkimuspohjaisten menetelmien ja yhteisön toimintaehdotusten välillä vallitsee häiritsevä epäjohdonmukaisuus. Komission tiedonannossa mainitaan usein aiottujen toimenpiteiden joukossa valistus ja tiedotus, mutta tutkimukset osoittavat, että kyseiset toimenpiteet ovat jokseenkin tehottomia alkoholiin liittyviä haittoja vähennettäessä.

6.3

ETSK panee merkille, että komissio ei mainitse jäsenvaltioiden toteuttamia toimia kartoittaessaan kahta tehokasta strategiaa eli alkoholin kireään verotukseen perustuvaa hinnoittelua ja alkoholin markkinointilainsäädäntöä. Eräissä jäsenvaltioissa on tällä tavoin onnistuneesti puututtu alkoholiin liittyviin haittoihin.

7.1

ETSK kehottaa komissiota myöntämään perussopimusten mukaiset velvoitteet ja osoittamaan lujaa johtamistaitoa tukemalla jäsenvaltioita aktiivisesti niiden pyrkimyksissä turvata terveydensuojelun korkea taso vähentämällä alkoholiin liittyviä haittoja. Komission olisi myös varmistettava, että yhteisön toimet täydentävät jäsenvaltioiden toimia.

7.2

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio edistää jäsenvaltioiden parhaista toimintatavoista tiedottamista ja pyrkii saamaan alkoholiin liittyviin haittoihin vaikuttavat EU:n toimintalinjat vastaamaan paremmin toisiaan.

7.3

ETSK suhtautuu myönteisesti alkoholi- ja terveysfoorumin perustamiseen ja katsoo, että jos foorumi täyttää sille komission tiedonannossa määritellyn tehtävän, se saattaa olla kaikkein asianomaisten sidosryhmien välinen hyödyllinen keskusteluareena ja edistää alkoholiin liittyvien haittojen vähentämiseen tähtääviä konkreettisia toimia. ETSK toivoo voivansa osallistua alkoholi- ja terveysfoorumin toimintaan tarkkailijana.

7.4

Euroopan laajuisen tietopohjan vahvistamista lukuun ottamatta EU:n alkoholistrategia perustuu siihen, että jäsenvaltiot tekevät edelleen aloitteita alkoholihaittojen vähentämistoimenpiteiksi. EU:n sisämarkkinalainsäädäntö aiheuttaa kuitenkin yhä tietyille jäsenvaltioille ongelmia ja saattaa näin hidastaa edistymistä alkoholiin liittyvien haittojen vähentämisessä. ETSK pahoittelee, ettei EU:n alkoholistrategiassa suositella lainkaan tämän puutteen korjaamiseen tähtääviä toimia.

7.5

ETSK kehottaa komissiota arvioimaan terveysvaikutuksia, sillä se olisi oivallinen tapa varmistaa, että muut yhteisön toimintalinjat tarjoavat korkeatasoisen suojan. Se tehostaisi perustamissopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämistä 152 artiklan mukaisesti.