27.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 175/53

1.1

ETSK katsoo, että toteuttamalla uudistuksen tavoitteet kokonaisuudessaan voidaan varmistaa yhtenäinen politiikka kyseisen Euroopan unionissa tärkeän maatalous-, teollisuus- ja elintarvikealan sektorin kehittämiseksi.

1.2

ETSK on tyytyväinen tuottajaorganisaatioiden keskeisen aseman vahvistamiseen hedelmä- ja vihannesalan yhteisessä markkinajärjestelyssä.

1.3

ETSK on sitä mieltä, että EU:n hedelmä- ja vihannesalan kilpailukyvyn varmistamisen kannalta asianmukaisen yhtenäisen politiikan keskeinen tekijä on rahoitus. Komitea kehottaakin komissiota pohtimaan huolellisemmin ehdotettujen — sinänsä myönteisten ja kannatettavien — uudistusten rahoitusvaikutuksia.

1.4

ETSK katsoo, että uusien ja tärkeiden toimenpiteiden käyttöönotto toimintaohjelmissa itse asiassa vähentää investointeihin ja työllisyyteen käytettävissä olevia varoja.

1.5

ETSK kannattaa komission strategiaa luoda ensimmäisestä pilarista vuoteen 2013 mennessä yhtenäinen ja tasapainoinen kokonaisuus. Tätä varten komitea kehottaa komissiota toteuttamaan myös hedelmä- ja vihannesalalla asianmukaisen siirtymäkauden, jotta kaikki alan toimijat voivat ryhtyä noudattamaan uutta järjestelmää ja jotta samalla varmistetaan eurooppalaisille kuluttajille määrällisesti ja laadullisesti asianmukainen tarjonta.

1.6

ETSK on tyytyväinen komission politiikkaan, jonka avulla ympäristöä pyritään suojelemaan aktiivisesti. Komitea suosittelee tässä yhteydessä joustavia toimia, joiden avulla palkitaan eri toimijoiden käytänteitä ja lähestymistapoja. Kun ajatellaan hedelmien ja vihannesten kulutuksen edistämistä erityisissä kuluttajaryhmissä, komitea suosittelee nykyistä selkeämpää strategiaa horisontaalisessa menekinedistämispolitiikassa.

1.7

Kuluttajien suojelemiseksi ETSK suosittelee etenkin terveysturvaan ja tuotteiden alkuperään liittyvien kaupan pitämisen vaatimusten säilyttämistä.

2.1

Komission tavoitteena on

2.2

Uudistuksen rakenne perustuu kolmeen keskeiseen tekijään, jotka ovat

2.2.1

Komissio toteaa, että edellä mainittuja tavoitteita määriteltäessä on otettu huomioon tarve täyttää Maailman kauppajärjestön (WTO) vaatimukset sekä yhdenmukaisuus uudistetun YMP:n ja voimassa olevien rahoitusnäkymien kanssa.

2.2.2

Komissio toteaa, että 27 jäsenvaltion EU:ssa hedelmien ja vihannesten tuotannon osuus on 3,1 prosenttia yhteisön talousarviosta ja 17 prosenttia EU:n koko maataloustuotannosta.

2.2.3

Tuoreille hedelmille ja vihanneksille myönnettävä tuki on uudistusehdotuksessa edelleen 4,1 prosenttia tuottajaorganisaatioiden kaupan pitämän tuotannon arvosta, kun taas jalosteita koskevat kansalliset enimmäismäärät siirretään tilatukijärjestelmään aiempien maakohtaisten viitearvojen mukaisesti ja uusien jäsenvaltioiden osalta liittymissopimuksissa määriteltyjen viitearvojen mukaisesti.

2.2.4

Alueilla, joilla tuottajien järjestäytymisaste on alhainen, voidaan myöntää täydentävää kansallista tukea.

2.2.5

Yhteisrahoituksen osuus toimintaohjelmissa on edelleen 50 prosenttia lukuun ottamatta muutamia erityistapauksia, joissa yhteisrahoituksen osuus on 60 prosenttia (kansainväliset toimet, toimialakohtaiset toimet, luonnonmukainen tuotanto, uusien jäsenvaltioiden tuottajat, tuottajaorganisaatioiden sulautuminen, syrjäisimmät alueet sekä alueet, joiden tuotannosta tuottajaorganisaatiot kattavat alle 20 prosenttia).

2.2.6

Komissio voi korvata sataprosenttisesti markkinoiltapoistot viiden prosentin osalta tuotannon määrästä, kun markkinoilta poistetut tuotteet jaetaan hyväntekeväisyysjärjestöille ja -säätiöille, rangaistuslaitoksille, oppilaitoksille, lasten lomaleireille sekä sairaaloille ja vanhainkodeille.

2.2.7

Ehdotuksessa säädetään asetuksen (EY) N:o 1782/2003 51 artiklan korvaamisesta ja samalla hedelmien ja vihannesten viljelyalojen kelpoisuudesta tilatukeen.

2.2.8

Jäsenvaltiot vahvistavat tilatukijärjestelmään liittyvät viitemäärät ja tukikelpoiset pinta-alat kunkin hedelmä- ja vihannesalan tuotteen markkinoiden mukaisen viitekauden sekä asianmukaisten puolueettomien ja syrjimättömien kriteerien perusteella.

2.2.9

Komission ehdotuksen mukaan kunkin toimintaohjelman kokonaismenoista vähintään 20 prosenttia on kohdennettava maatalousalan ympäristötoimiin.

2.2.10

Ehdotus ei vaikuta ulkomaankauppaa koskeviin voimassa oleviin sääntöihin. Siinä esitetään kuitenkin vientitukien poistamista.

2.2.11

Osa tarkasteltavassa ehdotuksessa esitetystä hedelmä- ja vihannesalan sääntelystä sisältyy myös maatalouden yhtenäistä markkinajärjestelyä koskevaan asetusehdotukseen (jota käsitellään parhaillaan neuvostossa).

2.2.12

Komissio esittää uudistusehdotuksessaan, että myöhemmin tarkistettaisiin myös niitä kaupan pitämisen vaatimuksia, jotka koskevat etenkin tuotteen laatua, luokittelua, painoa, kokoluokittelua, pakkaamista, käärimistä, varastointia, kuljetusta, tarjontamuotoa, kaupan pitämistä ja pakkausmerkintöjä. Komission ehdotuksessa vahvistetaan tuottajaorganisaatioiden keskeinen asema tuoreiden hedelmä- ja vihannestuotteiden alalla, sillä ehdotuksessa

2.2.13

Ehdotuksessa tunnustetaan toimialakohtaiset järjestöt ja säädetään tuottajaorganisaation jäseniin sovellettavien sääntöjen ulottamisesta järjestäytymättömiin tuottajiin, jos tuottajaorganisaatio kattaa vähintään 60 prosenttia asianomaisen talousalueen tarjonnasta.

2.2.14

Komissio esittää, että jäsenvaltiot määrittelevät kansallisen strategian, jotta tuottajaorganisaatiot voivat arvioida toimintaohjelmia.

2.2.15

Komissio ehdottaa toimintaohjelmiin sisältyviä pakollisia menekinedistämistoimia, jotka kohdennettaisiin alle 18-vuotiaisiin nuoriin.

3.1

ETSK katsoo, että toteuttamalla uudistuksen tavoitteet kokonaisuudessaan voidaan varmistaa yhtenäinen politiikka kyseisen Euroopan unionissa tärkeän maatalous-, teollisuus- ja elintarvikealan sektorin kehittämiseksi. Komissio itse painottaa seuraavaa esittäessään uudistuksen syyt: ”Unionin 25 jäsenvaltiossa on 9,7 miljoonaa maatilaa. Hedelmiä ja vihanneksia tuotetaan 1,4 miljoonalla tilalla. Hedelmä- ja vihannesala käyttää 3 % viljellystä pinta-alasta, ja sen osuus EU:n maataloustuotannon arvosta on 17 %. Hedelmä- ja vihannesalalle luovat paineita erittäin keskittyneet vähittäiskauppaketjut ja kolmansien maiden tuotteiden aiheuttama kilpailu. Hedelmä- ja vihannesalan osuus yhteisen maatalouspolitiikan budjetista on noin 3,1 %.” (1) ETSK korostaa puolestaan sitä, että suhteessa käytettyyn pinta-alaan hedelmä- ja vihannessektori on maatalouden tuotantoaloista suurin työllistäjä. Hedelmä- ja vihannesala nivoutuu myös kansainväliseen kilpailuun (WTO-neuvottelut, EU:n ja Välimeren alueen vapaakauppa-alue vuonna 2010), joka vaikuttaa yhä enemmän Euroopan hedelmä- ja vihannesalan tuotannon kehittymiseen.

3.2

Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuin arvioi erityiskertomuksessaan N:o 8/2006 aiheesta ”Kasvava menestys? Hedelmien ja vihannesten tuottajien toimintaohjelmille myönnetyn EU:n tuen vaikuttavuus” kriittisesti tuottajaorganisaatioiden toimintaa ja toteaa, että niitä ”on kyetty auttamaan merkittävästi alkutilanteeseen verrattuna”. Kertomuksen mukaan ”olisi tehostettava tuen vaikuttavuuden seurantaa” ja ”politiikka olisi kohdennettava paremmin” tuottajaorganisaatioiden vahvistamiseksi.

3.3

ETSK panee merkille, että asetettujen tavoitteiden ja niiden saavuttamiseksi myönnetyn rahoituksen — johdonmukaisen politiikan avaintekijän — välillä on kuilu, mikä vahvistaa YMP:n epätasapainon Välimeren alueen tuotantoon nähden.

ETSK toteaa, että komissio on ehdotuksissaan ottanut huomioon budjettirajoitukset, eikä budjettia ole ylitetty. Komitea panee myös merkille, että lakkauttamalla markkinoiltapoiston ja vientituet komissio pyrkii lisäämään uusien toimintaohjelmien käytettävissä olevia mahdollisia resursseja. Ne ovat kuitenkin vaarassa jäädä hyödyntämättä eivätkä tehokkaammat tuottajaorganisaatiot voi niitä investoida.

3.4

ETSK toteaa myös, että ehdotuksessa yhtäältä lisätään toimintaohjelmiin uusia, poliittisesti ja taloudellisesti hyvin merkittäviä toimia (markkinakriisien hallinta, ympäristöpolitiikka ja kulutuksen edistäminen) ja toisaalta lisätään eräiden strategisina pidettyjen toimenpiteiden yhteisrahoituksen osuutta toimintaohjelmissa (60 prosenttiin asti).

Kyseisellä innovatiivisella politiikalla yhdistettynä toimintaohjelmille myönnettyyn yhteisön tukeen, joka on edelleen enintään 4,1 prosenttia kunkin tuottajaorganisaation kaupan pitämän tuotannon arvosta, itse asiassa vähennetään investointeihin käytettävissä olevia resursseja.

3.5

ETSK katsoo lisäksi, että jalosteiden tuen irrottaminen kokonaan tuotannosta johtaisi hyvin todennäköisesti kaupan pidetyn tuotannon arvon laskuun ja näin ollen käytettävissä olevien kokonaisvarojen vähenemiseen nykytilanteeseen verrattuna.

3.6

Edellä mainituista syistä ETSK katsoo, että ehdotusta olisi korjattava ainakin kolmella toimenpiteellä ja noudatettava samalla ”todellista” talousarvion muuttumattomuuden periaatetta:

3.7

ETSK ottaa lisäksi huomioon komission ehdotuksen luovuttaa kriisinhallinta tuottajaorganisaatioille. Komitea kehottaa komissiota laatimaan avoimet kriteerit kriisinhallintaa varten sekä huolehtimaan siitä, että kaikki tuottajat voivat käyttää tähän tarkoitukseen osoitettuja välineitä, jotta mahdollinen kriisitilanteissa annettava tuki olisi tehokasta ja mahdollistaisi markkinoiden todellisen elpymisen.

3.8

ETSK on tietoinen, että komissio on useaan otteeseen todennut pyrkivänsä pitkän aikavälin strategiallaan siihen, että kaikki yhteiset markkinajärjestelyt kuuluisivat vuoteen 2013 mennessä tilatukijärjestelmän piiriin. ETSK katsoo, että tähän mennessä hyväksyttyjen uudistusten tapaan nytkin voitaisiin harkita asianmukaista siirtymäkautta, jotta otetaan huomioon kunkin jäsenvaltion ominaispiirteet ja tuotteet. ETSK on tietoinen hätäisten toimien haittavaikutuksista työllisyyteen ja jalostusalaan. Jalostusalalla on toteutettava laaja-alainen rakenneuudistusstrategia, johon saattaa sisältyä myös tuotantolaitosten sulkemisia. Uudistusehdotuksessa ei esitetä tätä varten erityisiä liitännäistoimia.

3.9

ETSK panee merkille, että koska WTO:n vaatimukset on täytettävä, komissio pitää tarpeellisena asetuksen (EY) N:o 1782/2003 51 artiklan korvaamista. Tämä lisäisi hedelmien ja vihannesten ”vanhojen” viljelijöiden ja mahdollisten uusien tuottajien välistä kilpailua alalla. Alan tulokehityksen keinotekoisen vääristymisen välttämiseksi ETSK pitää välttämättömänä, että jäsenvaltioille annetaan siirtymäkaudeksi mahdollisuus säilyttää 51 artikla voimassa valikoivasti tiettyjen arkojen tuotteiden osalta tai säätää uusista oikeuksista niitä hedelmien ja vihannesten tuottajia varten, jotka eivät ole aiemmin tuottaneet kyseisiä tuotteita.

3.10

ETSK panee merkille, että komissio ehdottaa unionin ulkopuolisten maiden kanssa käytävän kaupan yhteydessä vientitukien poistamista alalta, ja toteaa, että asia liittyy Euroopan unionin yleiseen politiikkaan, joka ei ole yhtenäinen eikä täysin johdonmukainen maatalouden eri aloilla. Kun otetaan huomioon, että EU on maailman suurin hedelmien ja vihannesten tuoja, että yli 70 prosenttia tuonnista tulee maista, jotka hyötyvät etuuskohtelukauppaa koskevista sopimuksista, ja että alalla on niin sanottuja arkoja tuotteita, ETSK kehottaa komissiota välttämään kaikenlaisia kaupan alan myönnytyksiä, jotka vahingoittaisivat yhteisön etuuskohtelun periaatetta, ja suosittelee komissiolle, että tariffikiintiöitä sovelletaan tiukasti ja että erityinen suojalauseke säilytetään edelleen.

3.11

ETSK kannattaa yksinkertaistamistavoitetta mutta katsoo kuitenkin, että kaupan pitämisen vaatimusten säilyttäminen on keskeinen väline, kun ajatellaan kuluttajansuojan varmistamista tuotteiden turvallisuuden ja alkuperän osalta sekä kyseisten vaatimusten keskeistä asemaa markkinoiden sääntelyssä. ETSK korostaakin, että EU:n on tärkeää sisällyttää jäljitettävyys kansainvälisen kaupan sääntelyyn kansanterveys- ja kasvinsuojelualojen riskinhallinnan perustoimenpiteenä.

3.12

ETSK katsoo, että Euroopan unionin tulee edistää kansainvälisellä tasolla ympäristönsuojelua koskevien ja sosiaalisten standardien käyttöönottoa ja tunnustamista tuotantoprosesseissa työskenteleviä työntekijöitä ajatellen.

3.13

ETSK on tyytyväinen komission politiikkaan, jonka avulla ympäristöä pyritään suojelemaan aktiivisesti. ETSK katsoo tässä yhteydessä, että asteittain lisääntyvä yhteisrahoitus olisi ylärajojen ja tiettyjen prosenttiosuuksien asettamista tehokkaampaa. Yhteisrahoituksen lähtökohtana tulisi olla pakollinen vähimmäisosuus, ja sen avulla tulisi pyrkiä palkitsemaan kyseisiin tavoitteisiin suuntautuneita toimintaohjelmia.

3.14

ETSK on komission kanssa samaa mieltä siitä, että on tärkeää edistää hedelmien ja vihannesten kulutusta tietyissä kuluttajaryhmissä, ja kehottaa komissiota suunnittelemaan horisontaalisen edistämispolitiikan yhteydessä menekinedistämisstrategian. Komitea epäilee kuitenkin toimintaohjelmiin sisältyvien pakollisten edistämistoimien tehokkuutta, sillä ne ovat väistämättä pienimuotoisia.

4.1

Komitea toteaa, että komission ehdotus ei ratkaise jalostettaviksi tarkoitettujen punaisten hedelmien tuottajien kohtaamaa ongelmaa. ETSK pitää perusteltuna suoran tuen järjestelmän luomista jalostettaviksi tarkoitettujen marjojen ja kirsikoiden alalla, kuten muidenkin jalostettaviksi tarkoitettujen hedelmien ja vihannesten (esimerkiksi pähkinöiden) tapauksessa.

4.2

ETSK suhtautuu myönteisesti mausteyrttien lisäämiseen niiden tuotteiden joukkoon, joita varten voidaan perustaa tuottajaorganisaatio. Komitea kehottaa lisäksi komissiota tarkistamaan, täyttääkö ehdotuksessa määritelty luettelo EU:n kaikkien alueiden vaatimukset.

4.3

Hyväntekeväisyyteen jakamisesta jo saatujen vastaavien kokemusten perusteella ETSK kiinnittää komission huomiota siihen, että jakelua varten on luotava nopeita ja tehokkaita menettelyjä.

4.4

ETSK kehottaa komissiota harkitsemaan ilmaisjakelussa myös muuta kuin elintarvikekäyttöä.

4.5

ETSK kehottaa komissiota ottamaan huomioon uusien jäsenvaltioiden tuottajien erityisvaikeudet kriisinhallinnan yhteisrahoituksessa.

4.6

ETSK pitää uudistuksen tavoitteiden kannalta ristiriitaisena sitä, että tuottajien suoramyynnille asetetaan vähimmäisraja, ja ehdottaa nykyisen asetuksen sanamuodon säilyttämistä.

4.7

ETSK ei vastusta sitä, että jäsenvaltiot laativat toimintaohjelmia varten kansallisen strategian, jonka avulla voidaan hyödyntää jo olemassa olevia julkisia rakenteita. Komitea katsoo kuitenkin, että kansallisten strategioiden laatimisen tulisi olla jäsenvaltioille vapaaehtoista, eikä niiden tulisi johtaa siihen, että laaditaan uudelleen kansallisten myönteisten toimien luettelo.

4.8

ETSK huomauttaa lisäksi, että joissain tapauksissa saatetaan joutua tilanteeseen, jossa yhteisön politiikka, jolla pyritään edistämään tarjonnan keskittämistä muun muassa tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymisellä, ja kilpailua suojelevan yhteisön tai jäsenvaltion viranomaisen toiminta ovat ristiriidassa. Komitea pyytääkin, että kilpailusääntöjen soveltamisessa otetaan huomioon hedelmä- ja vihannesmarkkinoiden eurooppalainen ulottuvuus.

4.9

Komitea ehdottaa, että komissio perustaa hintojen ja kauppakäytänteiden eurooppalaisen seurantaryhmän, jonka avulla voitaisiin parantaa markkinoiden avoimuutta kaikkien toimijoiden hyödyksi.

4.10

Ehdotetussa uudistuksessa vahvistetaan alan itsenäinen yhteinen markkinajärjestely, joten ETSK kehottaa komissiota jättämään niin sanotusta maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annettavan asetuksen ulkopuolelle hedelmä- ja vihannesalaa koskevat erityiset lisäsäännökset.