13.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 303/22


Kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan loppukertomus asiassa COMP/C.38.443 — Kumikemikaalit

(laadittu tietyissä kilpailuasioita koskevissa menettelyissä kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksista 23 päivänä toukokuuta 2001 tehdyn komission päätöksen (2001/462/EY, EHTY) 15 ja 16 artiklan mukaisesti — EYVL L 162, 19.6.2001, s. 21)

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2006/C 303/17)

Yllä mainittua asiaa koskevan päätösluonnoksen perusteella voidaan esittää seuraavat huomiot:

Komissio aloitti EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan 1 kohdan mahdollista rikkomista kumikemikaalialalla koskevan tutkimuksen saatuaan sakoista vapauttamista koskevan pyynnön, joka esitettiin sakoista vapauttamisesta ja sakkojen lieventämisestä kartelleja koskevissa asioissa vuonna 2002 annetun komission tiedonannon, jäljempänä 'sakoista vapauttamista ja sakkojen lieventämistä koskeva tiedonanto', nojalla.

Kirjallinen menettely

Asiaa koskeva väitetiedoksianto annettiin 12. huhtikuuta 2005. Se osoitettiin seuraaville neljälletoista osapuolelle, joiden oli alustavasti katsottu osallistuneen kartelliin tai olevan siitä vastuussa:

Bayer AG

Crompton Corporation

Crompton Europe Ltd. (entinen Uniroyal Chemical Ltd.)

Uniroyal Chemical Company, Inc.

Flexys NV

Akzo Nobel NV

Pharmacia Corporation (entinen Monsanto Company)

General Química SA

Repsol Química SA

Repsol YPF SA

Duslo, A.S.

Prezam, A.S.

Vagus, A.S.

Istrochem, A.S.

Asiaa koskeva aineisto toimitettiin osapuolille CD-ROM-levyllä. Osapuolet pääsivät näin tutustumaan suurimpaan osaan siitä 10 939 sivun asiakirja-aineistosta, jonka komissio oli hankkinut tutkimustensa aikana. Tutustumisoikeuden ulkopuolelle jäivät vain komission sisäiset asiakirjat sekä osapuolten liikesalaisuudet ja muut niiden toimittamat luottamukselliset tiedot.

Duslo AS, Prezam AS, Vagus AS ja Istrochem AS pyysivät, että määräaikaa, jonka kuluessa niiden oli vastattava väitetiedoksiantoon, pidennettäisiin 8–12 päivällä. Pyyntöjensä tueksi ne esittivät, että slovakialaisina yrityksinä ne eivät tunteneet kilpailunrajoitusmenettelyjä eivätkä tienneet, mitä väitetiedoksianto merkitsee ja mitä seurauksia sillä voi olla. Oman ilmoituksensa mukaan ne olivat tämän vuoksi lähettäneet väitetiedoksiannon ja vastauksen laatimiseen tarvittavat tiedot oikeudelliselle neuvonantajalleen vasta useita viikkoja väitetiedoksiannon vastaanottamisen jälkeen.

Katsoin, että väitetiedoksianto oli riittävän selkeä saattaakseen kaikki sen vastaanottaneet yritykset tietoisiksi niistä vakavista seurauksista, joita komission käynnistämällä menettelyllä saattaisi olla. Yritys on samalla tavoin itse vastuussa päätöksestään hankkia oikeusapua vasta myöhäisessä vaiheessa kuin päätöksestään olla hankkimatta sitä lainkaan.

Katsoin kuitenkin, että komission oikeutettua etua välttää viiveitä menettelyn kulussa ei haittaisi merkittävästi se, että määräaikaa tässä tapauksessa pidennettäisiin hieman.

Tästä syystä suostuin kussakin tapauksessa määräajan pidentämiseen kahdella päivällä. Kaikki osapuolet toimittivat vastauksensa asetetussa määräajassa.

Asiakirja-aineistoon tutustumista koskeva erityispyyntö

Duslo AS, Prezam AS, Vagus AS ja Istrochem AS pyysivät, että niille annettaisiin mahdollisuus tutustua komission hallussa olleisiin tietoihin, jotka koskivat tiettyjen asianosaisten yritysten vuonna 2001 myymien kumikemikaalien määriä maailmanmarkkinoilla ja ETA-alueella. Ne perustelivat pyyntöään sillä, että näillä tiedoilla voisi olla merkitystä niille mahdollisesti määrättävien sakkojen laskennan kannalta.

Asiaa tarkasteltuani totesin, että pyydetyt tiedot olivat luonteeltaan luottamuksellisia. Tämän vuoksi minun oli arvioitava, oliko tarve turvata pyynnön esittäneiden yritysten puolustautumisoikeudet tärkeämpi kuin tiedot toimittaneiden yritysten oikeutettu etu suojella kaupallisesti arkaluonteisia tietojaan (1).

Tässä yhteydessä katsoin, että eri osapuolten tarkat myyntiluvut saattaisivat teoriassa vaikuttaa pyynnön esittäneille yrityksille komission lopullisessa päätöksessä mahdollisesti määrättävien sakkojen laskentaan. Pyydettyjen tietojen merkitystä puolustautumisen kannalta vähensi kuitenkin kolme seikkaa:

Komissiolla on ensinnäkin laaja harkintavalta sopivan sakkomäärän vahvistamisessa. Sakkojen laskentaa koskevien suuntaviivojen mukaan ”voi tietyissä tapauksissa olla tarpeen vaihdella […] määritettyjä määriä, jotta voitaisiin ottaa huomioon […] tapauskohtainen painoarvo ja siten kunkin yrityksen […] todellinen vaikutus” (alleviivaus lisätty). Tästä syystä kysymys siitä, vaikuttaisivatko muiden väitetiedoksiannon vastaanottajien tarkat myyntiluvut mahdollisesti määrättävän sakon määrään, oli kyseisessä menettelyn vaiheessa pelkästään hypoteettinen.

Toiseksi voidaan todeta, että vaikka epäillyn kartellin jäsenten myyntiluvut voivatkin muodostaa sakkojen laskentaan vaikuttavan objektiivisen tekijän, niitä ei voida pitää lieventävinä olosuhteina, jotka komission olisi otettava huomioon tietyn yrityksen eduksi, sillä niitä ei mainita sakkojen laskentaa koskevien suuntaviivojen 3 kohdassa.

Kolmanneksi on todettava, että pyydettyjen tietojen toimittamisella tietylle yritykselle ei olisi mitään vaikutusta sen mahdollisuuksiin vaikuttaa mahdollisen sakon laskentaan komissiossa. Tässä yhteydessä merkitystä on vain lukujen paikkansapitävyydellä. Asianomaisilla yrityksillä ei voida olettaa olevan luotettavampia tietoja kilpailijoidensa myyntiluvuista kuin komissiolla, jolla on käytettävissään osapuolten itsensä toimittamat tarkastetut luvut.

Edellä selostetun perusteella katsoin, että pyydetyillä tiedoilla ei olisi suurempaa merkitystä asianomaisten yritysten puolustuksen valmistelussa. Koska yritykset kuitenkin pitivät näitä tietoja tärkeinä, pyysin asianomaista komission yksikköä toimittamaan niille vuotta 2001 koskevat, vaihteluväleinä ilmaistut arvioidut markkinaosuudet (tiedot yrityskohtaisten liikevaihtojen suhteesta väitetiedoksiannossa ilmoitettuun markkinoiden arvioituun kokonaisarvoon). Nämä vaihteluvälit olivat riittävän suuret, jotta kyseessä olevien tosiasiallisten lukujen luottamuksellisuus voitiin varmistaa. Muilta osin hylkäsin yritysten pyynnön kuulemismenettelystä vastaavan neuvonantajan toimivaltuuksien 8 artiklan mukaisella päätöksellä.

Suullinen käsittely

Kaikki osapuolet Akzo Nobel NV:tä, Pharmacia Corporationia ja Repsolia (YPF SA ja Química SA) lukuun ottamatta osallistuivat 18. syyskuuta 2005 järjestettyyn suulliseen kuulemiseen. Erityisen aktiivisia kuulemistilaisuudessa olivat Duslo AS, Prezam AS, Vagus AS, Istrochem AS ja General Química SA, jotka pystyivät huomattavassa määrin kyseenalaistamaan väitetiedoksiannossa niitä vastaan esitettyjen todisteiden laadun.

Komission lopullinen kanta

Yritysten kirjallisissa vastauksissaan ja suullisen kuulemisen yhteydessä esittämät perustelut ja tosiasiat johtivat siihen, että kollegiolle esitetty päätösluonnos poikkeaa selvästi väitetiedoksiannossa esitetyistä alustavista arvioinneista neljästätoista yrityksestä yhdeksän osalta (2).

Kun sovelletaan yleistä oikeusperiaatetta, jonka mukaan asia on epäselvissä tapauksissa ratkaistava syytetyn eduksi, on todettava, että todisteet Duslo AS:ää, Prezam AS:ää, Vagus AS:ää, Istrochem AS:ää ja Pharmacia Corporationia vastaan eivät ole riittäviä, jotta niiden voitaisiin päätellä rikkoneen EU:n kilpailulainsäädäntöä. Tämän vuoksi ehdotetaan, että näitä yrityksiä vastaan esitetyistä väitteistä luovutaan.

Kilpailun pääosasto totesi lisäksi, että General Química SA:n osallistuminen kilpailusääntöjen rikkomiseen, jonka toteaminen perustui lähinnä sen omaan tunnustukseen, oli huomattavasti lyhytkestoisempi ja merkitykseltään vähäisempi kuin mitä väitetiedoksiannossa alun perin esitettiin. Tämä on otettu huomioon päätösluonnoksessa.

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen hiljattain antamassa tuomiossa (3) on painotettu komission velvollisuutta esittää perusteltu intressi, kun se osoittaa yritykselle päätöksen vanhentuneesta rikkomisesta. Tällaisen perustellun intressin puuttuessa päätösluonnoksessa ehdotetaan, että rikkominen jätetään toteamatta Akzo Nobel N.V:n tapauksessa, koska väitetiedoksianto koski sen osalta erittäin lyhyttä rikkomisjaksoa, jonka suhteen komission valtuudet määrätä sakkoja olivat vanhentuneet.

Komissiolle toimitettu päätösluonnos sisältää vain sellaisia väitteitä, joista osapuolille on annettu mahdollisuus esittää näkemyksensä.

Tämän vuoksi katson, että tässä asiassa on noudatettu osapuolten oikeutta tulla kuulluksi.

Brysselissä 16. joulukuuta 2005.

Serge DURANDE


(1)  Vrt. asetuksen 1/2003 27 artiklan 2 kohta ja asetuksen 773/2004 15 artiklan 3 kohta. Ks. myös komission tiedonanto sisäisistä menettelysäännöistä käsiteltäessä pyyntöjä saada tutustua asiakirjoihin annetun komission vuoden 1997 tiedonannon tarkistamisesta, EUVL C 259, 21.10.2004, s. 8–18, 23 kohta.

(2)  Kun otetaan huomioon, että General Química SA:ta koskevat muutokset vaikuttavat myös Repsol YPF SA:n ja Repsol Química SA:n tilanteeseen.

(3)  Yhdistetyt asiat T-22/01 ja T-23/02, Sumitomo Chemicals Co Ltd ym., tuomio 6.10.2005, kohdat 129–140.