Ecofin-neuvosto antoi Helsingissä 11. ja 12. päivänä joulukuuta 1999 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle talouspolitiikan koordinointia koskevan selvityksen (13123/1/99 Rev. 1), jossa kehotettiin seuraamaan talouspolitiikkoja tehokkaasti talous- ja rahaliiton (EMU) kolmannessa vaiheessa. Neuvosto katsoi, että tehokkaan seurannan toteuttamiseksi on ymmärrettävä paremmin talouden kehitystä.

Perustamissopimuksen mukaan yksi komission keskeisistä tehtävistä on talouden tilaa ja talousnäkymiä koskevan tiedon antaminen EU:n viranomaisille, jäsenvaltioille ja talouden toimijoille kansallisella ja yhteisön tasolla. Yritys- ja kuluttajakyselyt ovat yksi tapa hankkia ajankohtaista tietoa talouden kehityksestä. Yhdenmukaistettuja yritys- ja kuluttajakyselyjä, jotka koskevat EU:n jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden talouden eri aloja, toteutetaan säännöllisesti komission talouden ja rahoituksen pääosaston koordinoimana.

Yhteisen yhdenmukaistetun EU-ohjelman säännöllisesti toteutettavat yritys- ja kuluttajakyselyt ovat lyhyen aikavälin talousanalyyseihin tarkoitettuja kvalitatiivisia talouskyselyjä. Kyselyjä käytetään pääasiassa kvalitatiivisiin talousanalyyseihin, mutta yhä useammin myös kvantitatiiviseen taloustutkimustoimintaan. Yritys- ja kuluttajakyselyistä saatavia tietoja käytetään etenkin uusissa menetelmissä, joita on viime vuosina kehitetty lyhyen aikavälin talousennusteiden laatimiseen. Varsin usein näillä malleilla pystytään ennustamaan makrotalouden kehitystä paremmin kuin perinteisillä ekonometrisillä malleilla. Varsinkin suhdanteiden käännekohtien ennustamisessa käytetään yhä useammin yritys- ja kuluttajakyselyistä saatavia tietoja. Yhteisen yhdenmukaistetun EU-ohjelman kyselyjen lisäksi komission yksiköissä tehdään myös muita kyselyjä, joita toteuttavat yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto, työllisyyden, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosasto sekä viestinnän pääosasto. Nämä kyselyt poikkeavat lähestymistavaltaan yhdenmukaistetun EU-ohjelman kyselyistä, koska ne on tarkoitettu pitkän aikavälin talousanalyyseihin ja niissä selvitetään kasvun ja työllisyyden rakenteellisia tekijöitä.

Kyselyistä saadut tiedot ovat kiinnostavia kvalitatiivisten ja kvantitatiivisten analyysien kannalta, koska ne ovat yleensä käytettävissä ennen muista lähteistä saatavaa kvantitatiivista tietoa, jonka kanssa ne korreloivat. Niiden muita hyviä puoliaovat tiheä toistuvuus ja kyselyjen jatkuva yhdenmukaistaminen. Yritys- ja kuluttajakyselyt ovat näin ollen korvaamattomia täydentäessään kvantitatiivisia tilastotutkimuksia, joista ne poikkeavat menetelmiltään ja käyttötarkoitukseltaan. Kuten EU:n yhteisen yhdenmukaistetun yritys- ja kuluttajakyselyohjelman ulkopuolista arviointia koskevassa tuoreessa kertomuksessa (1) todettiin, kyselyt ovat erittäin tehokas väline EU:n, euroalueen ja jäsenvaltioiden talouden tilan seuraamisessa.

Komissio aloitti yhdenmukaistetut yritys- ja kuluttajakyselyt Euroopan unionissa vuonna 1961. Ensimmäinen kysely oli vuonna 1962 toteutettu yhdenmukaistettu teollisuuden yrityskysely. Sittemmin sekä kyselyjen aiheet että kyselyjen kattamat alat ovat lisääntyneet huomattavasti. Ohjelmaan on sisällytetty etenkin yksityinen palveluala, jonka osuus koko taloudesta kasvaa. Vuonna 2006 aloitettiin pilottikysely rahoituspalvelujen alalla. Ala on erityisen herkkä sille ominaisen salassapitovelvollisuuden ja suhdannevaihtelujen vuoksi, joten sitä koskeva kysely on jouduttu erottamaan yleisestä palvelualan kyselystä.

Viime vuosina kyselyt on ulotettu kattamaan kaikki (laajentumisen jälkeiset) jäsenvaltiot sekä ehdokasmaat (2). Ehdokasmaat on otettava mukaan ohjelmaan varhaisessa vaiheessa, jotta saadaan luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja niiden talouskehityksen seuraamiseen ja jotta voidaan koota koko EU:ta koskevia täsmällisiä tietoja, kun maista tulee EU:n jäsenvaltioita. EU:n viime laajentumisen yhteydessä uusiin kokonaisindikaattoreihin voitiin siirtyä joustavasti ja ajoissa, koska asianomaiset maat oli otettu ohjelmaan varhaisessa vaiheessa.

Kyselyjä toteuttavia yhteistyötahoja ovat kansallisella tasolla esimerkiksi ministeriöt, tilastokeskukset, keskuspankit, taloustutkimuslaitokset, yritysten yhteenliittymät ja yksityiset yritykset. Tutkimuslaitosten työvälineenä ovat yhdenmukaistetut kyselylomakkeet, jotka on laadittu yhteistyössä komission yksikköjen kanssa. Kyselyissä on myös useita muita yhteisiä osia, jotka liittyvät otannan suunnitteluun, kenttätyöhön ja tiedonsiirtoon.

Kun kyselyt toteutetaan yhteisin menetelmin ja etenkin yhdenmukaisen kyselylomakkeen avulla, eri jäsenvaltioiden tietojen vertailukelpoisuus paranee ja euroaluetta ja Euroopan unionia varten voidaan luoda tarkoituksenmukaisesti aggregoituja suhdanneindikaattoreja. Koska yhdenmukaistamisen myönteiset ulkoisvaikutukset ilmenevät pääasiassa EU:n ja euroalueentasolla eivätkä niinkään kyselyjä toteuttavien kansallisten instituutioiden tasolla, komissio päätti alusta alkaen tukea yhteistyötahojen toimintaa antamalla avustuksia (KOM(61) PV 165 lopullinen, 15.11.1961). Avustusten enimmäismäärä on 50 prosenttia toimen kustannuksista. Niillä on määrä kattaa myös lisäkustannukset, jotka aiheutuvat alkuvaiheessa uusien yhdenmukaistettujen kysymysten ottamisesta mukaan tai kyselyjen ulottamisesta uusille aloille ja/tai tiettyjen kysymysten muuttamisesta yhdenmukaistamattomista yhdenmukaistetuiksi. Jos kyselyjä toteuttavilta kansallisilta instituutioilta puuttuu selkeä intressi tai halu tietyntyyppisten kyselyjen toteuttamiseen, komissio tekee palvelusopimuksen valitsemansa kyselyjä toteuttavan tahon kanssa. Näissä tapauksissa komissio vastaa kaikista kyselyn aiheuttamista kustannuksista.

Yhteisen yhdenmukaistetun yritys- ja kuluttajakyselyohjelman jatkuvasta kehittämisestä on saatu virikkeitä, joita on käytetty EU:n ulkopuolella tehtävien yritys- ja kuluttajakyselyjen parantamiseen. Kuten edellä mainitussa arviointikertomuksessa todetaan, Euroopan unionin yhdenmukaistetusta mallista ollaan tekemässä kansainvälistä standardia. Yhdenmukaistettujen menetelmien mukaisia yritys- ja kuluttajakyselyjä tehdään EU:n 25 jäsenvaltion ja kaikkien ehdokasmaiden lisäksi myös useissa muissa maissa, etenkin Keski- ja Itä-Euroopassa (esimerkiksi Venäjällä ja Albaniassa). Tältä osin EU:n yhdenmukaistettuja kyselyjä käytetään edelleen tulevan yhteistyön malliesimerkkinä. Tulevaisuudessa jäsenyyttä hakevat maat otetaan mukaan ohjelmaan samalla, kun jäsenyysneuvottelut Euroopan unionin kanssa aloitetaan.

Yrityskyselyt osoitetaan teollisuudessa, rakennusalalla, vähittäiskaupassa ja palvelualoilla toimiville yritysjohtajille. Kuluttajakyselyt osoitetaan kotitalouksille. Kaikki kyselyt teollisuusalan investointikyselyä lukuun ottamatta toteutetaan kuukausittain siten, että kyselyihin lisätään kysymyksiä neljän kuukauden välein. Investointikysely tehdään kaksi kertaa vuodessa. Kysymyksiä on alan mukaan 6—15.

Tiedot kerätään yleensä kuukauden alkupuolella ja toimitetaan komission yksiköille noin viikkoa ennen kuun loppua. Kysely esitetään EU:ssa joka kuukausi yli 100 000 yritykselle ja yli 30 000 kuluttajalle; otoksen koko vaihtelee maiden koon mukaan. Teollisuuskyselyssä on mukana 56 eri alaa ja muissa kyselyissä 5—9 alaa. Kuluttajat on jaettu 25 sosioekonomiseen ryhmään.

Ohjelmaan kuuluu myös neljännesvuosittain talouselämän asiantuntijoille eri puolilla maailmaa osoitettava kysely, World Economic Survey, joka antaa tietoa talouden maailmanlaajuisesta kehityksestä.

Lisäksi tehdään erityisaiheita koskevia erilliskyselyjä. Niitä on tehty esimerkiksi työmarkkinoista noin viiden vuoden välein. Kesäkuussa 2004 tehdyn tuoreimman kyselyn painopisteinä olivat työmarkkinoiden joustavuus ja uuden teknologian vaikutukset EU:n työmarkkinoihin. Kyselyn tulokset julkaistiin vuonna 2005.

Kyselylomakkeita päivitetään jatkuvasti, jotta ne täyttäisivät talousanalyytikkojen vaatimukset. Komission yksiköt pitävät säännöllisiä kokouksia (kerran tai kaksi kertaa vuodessa) yrityskyselyasiantuntijoiden kanssa. Kokouksissa päivitetään kyselylomakkeita, keskustellaan yhdenmukaistamista ja tulosten esittämistä koskevista kysymyksistä sekä arvioidaan kyselyjen tuloksia. Ajoittain järjestetään työpajoja ja työryhmiä, jotka suunnataan suuremmalle joukolle sidosryhmiä (mukaan lukien esimerkiksi käyttäjäryhmät). Niiden tavoitteena on kehittää ohjelman tiettyjä osatekijöitä tai käydä EU-maiden ja EU:n ulkopuolisten maiden välisiä keskusteluja yleisesti kiinnostavista kysymyksistä. Näitä työpajoja järjestetään myös yhteistyössä muiden kansainvälisten elinten, kuten OECD:n, kanssa.

Yritys- ja kuluttajakyselyohjelman tietojen tallentamiseen käytettävän komission yksikköjen tietokannan ylläpitoon ja kehittämiseen tarvitaan erityisohjelmia. Lisäksi on ylläpidettävä ja kehitettävä asianmukaisia työkaluja, joilla voidaan käsitellä ja analysoida suuria määriä aikasarjan tietoja tilastollisesti ja ekonometrisesti. Tällaisia työkaluja ovat esimerkiksi menettelyt, jotka liittyvät tietojen yhtenäisyyden varmistamiseen, tietojen esipuhdistukseen ja kausitasoitukseen tai asianmukaisten yhdistelmäindikaattorien luomiseen ja kehittämiseen. Valtaosan mainituista tehtävistä suorittaa komission yksikköjen henkilöstö, mutta tietyillä erikoisaloilla tarvitaan ulkopuolista asiantuntija-apua alaan erikoistuneilta yrityksiltä. Tällaista teknistä apua tarvitaan vain ketjun loppupäässä oleviin hyvin teknisiin prosessin osiin, ja sillä tehostetaan ohjelman hallinnointia.

Kyselyjen tuloksia käytetään sellaisenaan tai niistä voidaan tehdä yhdistelmäindikaattoreja (talouden ilmapiiri-indikaattoreja ja luottamusindikaattoreja). Näiden yhdistelmäindikaattorien avulla laaditaan yhteenvetoja kyselyistä saaduista tiedoista ja esitetään kyselytulokset paremmin saatavilla olevassa muodossa. Ajankohtaisuus on yksi kyselyistä saatujen tietojen olennaisista eduista. Viime vuosina onkin pystytty lyhentämään aikaa, joka kuluu kansallisten instituutioiden toimittamien tietojen vastaanottamisen ja komission yksikköjen toteuttaman tulosten julkaisun välillä. Tulokset julkaistaan nyt tietojen keräämiskuukauden viimeisenä työpäivänä. Tiedoista laaditaan myös lehdistötiedote. Kuukausittain päivitettävät kyselytulokset, jotka sisältävät koko kyselyjakson tiedot, voi hakea Internetistä osoitteesta:

http://europa.eu.int/comm/economy_finance/indicators/businessandconsumersurveys_en.htm

Yksityiskohtaisia, esimerkiksi aloittain eriteltyjä, tietoja saa pyynnöstä komission yksiköiltä. Aiemmin näistä tiedoista perittiin maksu, mutta uuden politiikan mukaisesti ne ovat maksuttomia.

Yritys- ja kuluttajakyselyt ovat ennusteiden laatimisen kannalta merkittäviä, koska niiden tulokset ovat nopeasti saatavilla ja koska ne sisältävät tietoa talouden toimijoiden odotuksista.

Kyselyjen tulokset ovat komission yksiköille korvaamaton väline talouskehityksen seurannassa, ja niinpä yksiköt käyttävätkin niitä laajasti hyväkseen. Niitä käytetään muun muassa puolivuosittaisissa makrotalousennusteissa ja suhdannekehityksen analysoinnissa (esimerkiksi käännekohtien määrittelyssä). Useat komission yksiköt käyttävät myös niihin sisältyvää rakenteellista tietoa (esimerkiksi työllisyysnäkymiä koskevia näkemyksiä) hyväkseen.

Kyselyistä on tullut keskeinen tietolähde EMUn kehityksen seuraamiseksi. Esimerkiksi Euroopan keskuspankki käyttää kyselyjen tuloksia hyväkseen euroalueen talouden tilaa arvioidessaan.

Yritys- ja kuluttajakyselyjen tuloksia käyttävät Euroopan tason keskeisten talouspoliittisten toimijoiden lisäksi myös useat kansainväliset järjestöt, kuten OECD, sekä julkiset ja yksityiset kansalliset laitokset yhtäaikaisten ja ennakoivien talousindikaattorien luomiseen ja ennusteiden laatimiseen yleensä.

Jotta talouden ilmapiiri-indikaattori ja muut indikaattorit olisivat käyttökelpoisia, niiden on oltava muun muassa yhdenmukaisia, ajankohtaisia ja vertailukelpoisia. Lisäksi on jatkuvasti tarkkailtava indikaattorien laatua tutkimalla, miten hyvin niillä pystytään seuraamaan niiden kuvaamia makrotaloudellisia tietoja. Aggregoiduimmalla tasolla indikaattorien avulla olisi pystyttävä seuraamaan riittävän hyvin BKT:n kasvun kehitystä. Myös alakohtaisten (teollisuus, palvelut, kulutus jne.) luottamusindikaattorien seurantakyvyn on oltava hyvä, kun niitä käytetään makrotaloudellisten viitemuuttujien (esimerkiksi BKT, teollisuustuotanto, yksityisten palvelujen bruttoarvonlisäys, yksityiset kulutusmenot) seurantaan. Indikaattorien kykyä seurata tietoja on jatkuvasti arvioitava ja arvioiden perusteella on tehtävä muutoksia ja parannuksia. Talouskehityksen seurannan tehostamiseksi toteutetaan säännöllisin väliajoin erilaisia tutkimushankkeita ja tutkimuksia, joiden avulla pyritään kehittämään uusia alakohtaisia indikaattoreja tai parantamaan nykyisiä.

On jo epäilemättä osoitettu, että ohjelmasta on hyötyä useiden eri EU:n elinten ja talouspolitiikan alalla toimivien kansainvälisten järjestöjen työssä, mutta nyt ohjelman käyttökelpoisuus, tehokkuus ja vaikuttavuus on arvioitava myös ulkopuolisesta näkökulmasta. Tästä syystä asiantuntijakonsortiolle annettiin tehtäväksi arvioida nykyinen ohjelma kokonaisuudessaan. Se arvioi muun muassa

Kertomuksessa (ECFIN/196/2004/385636, 22.4.2005) todetaan, että vaikka kyselyohjelmaa onkin vielä kehitettävä jatkuvasti, ohjelma on suurelta osin täyttänyt käyttäjien laatuvaatimukset kaikilta osin, ja kyselyt ovat erittäin luotettava ja merkittävä väline makrotaloudellisen kehityksen seuraamisessa. Avustuksilla rahoitettavaa kyselyohjelmaa voidaan pitää kustannustehokkaana. Sopimusjärjestelyjen muuttaminen (siirtyminen palvelusopimuksiin tai keskitettyyn kyselysuunnitelmaan) saattaisi johtaa taloutta koskevien keskeisten tietojen menettämiseen. Myös Euroopan komission yhteisrahoituksen päättyminen johtaisi todennäköisesti Euroopan tasolla yhdenmukaistettujen tietojen menettämiseen. Kun otetaan huomioon käyttäjien tulevat tarpeet, on muun muassa täsmennettävä palveluja koskevia kyselyjä, hankittava lisää kotitalouksien ja yritysten taloudellista asemaa koskevia tietoja ja täsmennettävä työmarkkinoita koskevia tietoja.

Komissio esittää kolmen vuoden välein ohjelman toteutusta koskevan kertomuksen siten, että ensimmäinen kertomus laaditaan vuonna 2008 vuosien 2006—2008 ohjelmasta. Siinä esitetään yhteenveto menetelmien kehittämisestä ja ohjelmasta saadun tiedon käyttämisestä.

EU:n yhdenmukaistettujen yritys- ja kuluttajakyselyjen tuloksista on tullut tärkeä tietolähde kaikille niille, joita talouden kehitys koskee: julkisille laitoksille, yritysjohdolle, tutkijoille ja ennen kaikkea talousalan päättäjille sekä kansallisella että EU:n/euroalueen tasolla. Kyselyistä saaduista tiedoista on tullut välttämätön väline EU:n talouden ja talous- ja rahaliiton talousnäkymien sekä ehdokasmaiden talouskehityksen seurannassa. Komissio pyrkii jatkuvasti lisäämään ja parantamaan ohjelman ominaisuuksia varmistaakseen, että ohjelma täyttää myös vastedes sille annetun tehtävän ja tuottaa jatkossakin olennaista tietoa Euroopan unionin taloudellisten päätösten tueksi.

(1) European Evaluation Consortium, Evaluation of Business and Consumer Surveys, lopullinen kertomus, 22.4.2005.

(2) Yritys- ja kuluttajakyselyt ovat osa talouden ja rahoituksen pääosaston vuotuista työohjelmaa, ja ne on hyväksytty komission tekemällä rahoituspäätöksellä.

LIITE

KUVIO: TALOUDEN ILMAPIIRI-INDIKAATTORI, ALAKOHTAINEN LUOTTAMUS JA EUROALUEEN BKT