Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

(2006/C 132/09)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTEENVETO

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

5 artiklassa ja 17 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rekisteröintihakemus

”LINGUÍÇA DO BAIXO ALENTEJO tai CHOURIÇO DE CARNE DO BAIXO ALENTEJO”

EY nro: PT/0229/8.4.2002

SAN ( ) SMM ( X )

Tämä yhteenveto on laadittu ainoastaan tiedotustarkoituksiin. Hakemuksen täydelliset tiedot löytyvät eritelmästä, joka on saatavissa kohdassa 1 ilmoitetuilta kansallisilta viranomaisilta ja Euroopan komissiolta (1).

1.   Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:

2.   Hakijaryhmittymä:

3.   Tuotelaji:

Luokka 1.2 — Lihajalosteet

4.   Eritelmä (yhteenveto 4 artiklan 2 kohdan edellytyksistä)

4.1   Tuotteen nimi: ”LINGUÍÇA DO BAIXO ALENTEJO tai CHOURIÇO DE CARNE DO BAIXO ALENTEJO”

4.2   Tuotteen kuvaus: Pääasiassa tammisavustettu makkara, joka on valmistettu Alentejana-rodun sikojen ruhoista leikatusta lihasta ja kiinteästä rasvasta. Liha- ja rasvapaloihin lisätään suolaa, paprikatahnaa, kuivattua valkosipulijauhetta, alueen valkoviiniä, kuminaa ja chiliä. Kuorena käytetään luonnollista suolattua siansuolta. Makkara on hevosenkengän muotoinen, pituudeltaan 30 senttimetriä ja halkaisijaltaan 3–4,5 senttimetriä. Pinta on kiiltävä, hieman epätasainen ja väriltään punertavan ja valkoisen kirjava. Makkaran koostumus on puolikova tai kova. Se taivutetaan ja sidotaan molemmista päistään puuvillalangalla. Leikkauspinta on väriltään epäyhtenäinen, punertava ja valkopilkullinen. Massa on täysin kiinteää, ja epätasaisesti keskenään sekoittuneet liha ja rasva tekevät leikkauspinnasta marmorikuvioisen. Rasva on helmiäisenvalkoista, kiiltävää, aromaattista ja miellyttävän makuista. Makkara on maultaan miellyttävä, pehmeän hienostunut, hieman suolainen — ja toisinaan myös hieman tulinen. Kevyesti savuinen tuoksu on miellyttävä.

4.3   Maantieteellinen alue: Linguiça tai Chouriço de Carne do Baixo Alentejon valmistukseen tarkoitettujen raaka-aineiden maantieteellinen tuotantoalue rajoittuu luonnollisella tavalla seuraaviin tammimetsävyöhykkeen (montado) kuntiin: Abrantes, Alandroal, Alcácer do Sal (lukuun ottamatta Santa Maria do Castelon taajamaa), Alcoutim, Aljezur (Odeceixen, Bordeiran, Rogilin ja Aljezurin taajamat), Aljustrel, Almodôvar, Alter do Chão, Alvito, Arraiolos, Arronches, Avis, Barrancos, Beja, Borba, Campo Maior, Castelo Branco, Castelo de Vide, Castro Marim (Odeleiten ja Azinhalin taajamat), Castro Verde, Chamusca, Coruche, Crato, Cuba, Elvas (lukuun ottamatta Caia e S. Pedron taajamaa), Estremoz, Évora, Ferreira do Alentejo, Fronteira, Gavião, Grândola (lukuun ottamatta Melidesin taajamaa), Idanha-a-Nova, Lagos (Bensafrimin taajama), Loulé (Ameixialin, Salirin, Alten, Benafimin ja Querençan taajamat), Marvão, Mértola, Monchique (Monchiquen, Marmeleten ja Alfercen taajamat), Monforte, Montemor-o-Novo, Mora, Moura, Mourão, Nisa, Odemira (lukuun ottamatta Vila Nova de Mil Fontesin ja S. Teotónion taajamia), Ourique, Penamacor, Ponte de Sôr, Portalegre, Portel, Redondo, Reguengos de Monsaraz, Sabugal, Santiago do Cacém (lukuun ottamatta Santo Andrén taajamaa), Sardoal, São Brás de Alportel, Serpa, Sines, Silves (S, Marcosin, S. Bartolomeu de Messinesin ja Silvesin taajamat), Sousel, Tavira, (Cachopon taajama), Vendas Novas, Viana do Alentejo, Vidigueira, Vila Velha de Ródão ja Vila Viçosa. Käytettyjen mausteiden, paikallisten tuotantomenetelmien ja tuotteen aistinvaraisten ominaisuuksien perusteella maantieteellinen alue, jolla tuote jalostetaan, kypsytetään, leikataan ja pakataan, käsittää seuraavat kunnat: Aljustrel, Beja, Castro Verde, Cuba, Ferreira do Alentejo, Mértola, Moura, Serpa, Vidigueira (Bejan piirikunta), Alcoutim (Faron piirikunta) sekä Taviran kuntaan kuuluva Cachopon taajama ja Castro Marimin kuntaan kuuluvat Odeleiten ja Azinhalin taajamat (Faron piirikunta).

4.4   Alkuperätodisteet: Linguiça do Baixo Alentejo tai Chouriço de Carne do Baixo Alentejo on tuote, jota voidaan valmistaa ainoastaan jalostusalueella sijaitsevissa, asianmukaisen toimiluvan saaneissa ja hakijaryhmittymän hyväksymissä jalostuslaitoksissa. Raaka-aine on peräisin Alentejana-rotuisista sioista, jotka on kasvatettu pääosin vapaina rauta- ja korkkitammivyöhykkeellä sijaitsevilla sikatiloilla oloissa, jotka soveltuvat osittain tai kokonaan laajaperäisiin tuotantomenetelmiin. Eläimet merkitään Alentejana-rodun kantakirjaan. Sikojen teurastus ja ruhojen leikkaaminen tapahtuvat maantieteellisellä tuotantoalueella sijaitsevissa hyväksytyissä laitoksissa. Sikatilat, teurastamot, leikkaamot sekä Linguiça do Baixo Alentejon tai Chouriço de Carne do Baixo Alentejon tuotantolaitokset on merkittävä hakijaryhmittymän ylläpitämiin rekistereihin, ja niiden toimintaa valvoo riippumaton elin. Näin voidaan varmistaa tuotteen jäljitettävyys, koska numeroidulla varmennusmerkillä varustetun tuotteen alkuperä voidaan todeta kaikissa tuotantovaiheissa tilalta myyntipisteisiin.

4.5   Valmistusmenetelmä: Makkara valmistetaan Alentejana-rotuisten sikojen (Sus ibericus) kylkilihasta, kinkusta, lavasta ja rasvasta, jotka jauhetaan koneellisesti tai käsin suhteessa 70–80 prosenttia lihaa ja 20—30 prosenttia rasvaa. Jauhamisen jälkeen sekoitetaan liha, rasva ja mausteet, joita on ensin liotettu vedessä alueelle tyypillisen tavan mukaan. Massan annetaan seistä 1–2 päivää kylmähuoneessa, jonka lämpötila ei saa ylittää 10 celsiusastetta ja jonka suhteellinen kosteus on 80—90 prosenttia. Sen jälkeen massa täytetään suolaveteen säilöttyyn siansuoleen, ja makkarat tiivistetään ja sidotaan huolellisesti. Makkaroiden täyttämisen jälkeen ne savustetaan vähintään kolmen ja enintään kymmenen päivän ajan (3–4 päivää kesällä ja 5–6 päivää talvella) käyttäen polttoaineena kuivaa rauta- tai korkkitammea. Aina alkuperäpaikassa esipakattu tuote pidetään kaupan kokonaisena, paloina tai siivuina. Mahdollinen myöhempi pakkaaminen on tehtävä käyttäen asianmukaista vaaratonta ja tuotteeseen lähikosketuksessa reagoimatonta materiaalia. Pakkaaminen tapahtuu joko normaalipaineisissa, paineeltaan säädellyissä tai alipaineistetuissa tiloissa. Leikkaaminen ja pakkaaminen saa tapahtua ainoastaan maantieteellisellä jalostusalueella, jotta voidaan varmistaa tuotteen jäljitettävyys, valvonta ja sen aistinvaraisten ominaisuuksien säilyminen muuttumattomina.

4.6   Yhteys maantieteelliseen alkuperään: Merkkejä sianlihan käytöstä ihmisravinnoksi Baixo Alentejossa on todettu jo pronssikautisissa löydöksissä, esimerkiksi haudoissa ja muissa megaliittiajan rakennelmissa. Viittauksia sianlihan kulutukseen alueella on olemassa myös 4. vuosisadalta eKr, jolloin alue oli kelttien hallinnassa. Näillä kansoilla oli merkittävä vaikutus Baixo Alentejon väestön ravintotottumusten monipuolistumiseen. Myöhemmin — roomalaisten vallattua alueen — sianlihan kulutus lisääntyi entisestään roomalaisten ruokaperinteiden ansiosta. Valloittajat törmäsivät alueella myös heille uusiin ilmiöihin, kuten tammenterhojen käyttöön sikojen ruokinnassa ja paikallisten yrttien käyttöön elintarvikkeiden valmistuksessa. Ajanlaskumme ensimmäisellä vuosituhannella alueelle saapuivat arabivalloittajat. Koraanin kiellot eivät ilmeisesti kuitenkaan vaikuttaneet paikallisiin tapoihin, ja kyseisen aikakauden merkittävin vaikutus oli mausteiden käytön yleistyminen osana paikallista ruokaperinnettä. Vuosisatojen varrelta on säilynyt lukuisia viittauksia tammenterhoilla ruokittuihin sikoihin, joiden liha sekä tuoreena että säilöttynä on alueen ruokavalion tärkein ainesosa. Eläimiä kasvatettiin laajaperäisesti ja toisinaan myös eräänlaisissa yhteissikaloissa (adúas), jollaisia tavattiin Alentejossa vielä muutamia vuosia sitten. Sianliha onkin ammoisista ajoista meidän päiviimme saakka ollut olennainen osa Alentejon keittiötä. Tarve säilöä sianlihaa koko vuodeksi johti makkaranvalmistustaidon kehittymiseen, ja Linguiça do Baixo Alentejo tai Chouriço de Carne do Baixo Alentejo on tärkeä osa tätä perinnettä. Sen yhteys maantieteelliseen alkuperäalueeseen voidaan perustella lyhyesti kolmella tekijällä: valmistuksessa käytettävä liha on peräisin kotoperäiseen rotuun kuuluvista eläimistä; kyseiset eläimet kasvatetaan alueen tammimetsissä; liha käsitellään, jalostetaan ja maustetaan erityisellä tavalla, jonka ansiosta aistinvaraiset ominaisuudet erottavat Linguiça do Baixo Alentejon tai Chouriço de Carne do Baixo Alentejon maakunnan muista vastaavista tuotteista.

4.7   Valvontaelin:

Valvontaelin on hyväksytty standardin 45011:2001 vaatimukset täyttäväksi

4.8   Merkintä: Etiketissä on oltava pakollinen merkintä ”LINGUIÇA DO BAIXO ALENTEJO tai CHOURIÇO DE CARNE DO BAIXO ALENTEJO — Indicação Geográfica Protegida” (suojattu maantieteellinen merkintä) sekä vastaava yhteisön tunnus. Päällysmerkinnöissä on myös oltava varmennusmerkki, jossa on ehdottomasti oltava tuotteen nimi ja sitä vastaava merkintä, valvontaelimen nimi sekä sarjanumero (numeerinen tai alfanumeerinen koodi, jonka avulla voidaan varmistaa tuotteen jäljitettävyys).

4.9   Kansalliset vaatimukset: —

(1)  Euroopan komissio, Maatalouden ja maaseudun kehittämien pääosasto, Maataloustuotteiden laatupolitiikan yksikkö, B-1049 Bryssel.