[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 5.10.2006

KOM(2006) 570 lopullinen

2006/0183 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

peilien jälkiasentamisesta yhteisössä rekisteröityihin raskaisiin tavarankuljetusajoneuvoihin {SEK(2006) 1238}{SEK(2006) 1239}

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1 Ehdotuksen tausta

Ehdotuksen perustelut ja tavoitteet

Direktiiviehdotuksella pyritään parantamaan tienkäyttäjien ja erityisesti onnettomuuksille alttiiden käyttäjäryhmien, kuten jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja moottoripyöräilijöiden, turvallisuutta. Näillä ryhmillä on suuri riski joutua onnettomuuteen raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen kanssa, sillä näiden ajoneuvojen matkustajanpuoleiselle sivulle jää kuollut kulma. On jo annettu lainsäädäntö, jolla parannettu peilivarustus tehdään pakolliseksi uusissa raskaissa tavarankuljetusajoneuvoissa vuosista 2006–2007 alkaen. Nykyiset kuorma-autot pysyvät kuitenkin edelleen liikenteessä ilman, että niiden epäsuoraa näkökenttää parannetaan. Komissio ehdottaa, että nykyisin uusiin ajoneuvoihin sovellettavat, sivuttaissuuntaista epäsuoraa näkökenttää koskevat vaatimukset laajennetaan koskemaan myös nykyisiä raskaita tavarankuljetusajoneuvoja.

Yleinen tausta

Monien onnettomuuksien syynä on se, että suurten ajoneuvojen kuljettajat eivät huomaa muita tienkäyttäjiä, jotka ovat hyvin lähellä heidän ajoneuvoaan tai sen vieressä. Tällaiset onnettomuudet liittyvät usein suunnan vaihdoksiin risteyksissä, liittymissä tai liikenneympyröissä, joissa kuljettajat eivät huomaa muita tienkäyttäjiä oman ajoneuvonsa välittömässä läheisyydessä olevista kuolleista kulmista. Arvioiden mukaan Euroopassa kuolee tällaisissa olosuhteissa joka vuosi noin 400 henkilöä. Tästä syystä Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat direktiivin 2003/97/EY epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden sekä tällaisilla laitteilla varustettujen ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä, direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta ja direktiivin 71/127/ETY kumoamisesta. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden viranomaiset voivat vuodesta 2006 alkaen hyväksyä uudet ajoneuvotyypit ja vuodesta 2007 alkaen uudet ajoneuvot ainoastaan sillä edellytyksellä, että ne on varustettu peileillä tai muilla epäsuoran näkemän tarjoavilla laitteilla, jotka täyttävät tietyt kuolleiden kulmien vähentämiseen liittyvät vaatimukset.

Eräät jäsenvaltiot katsoivat, että tämä velvollisuus, joka koskee uusia ajoneuvoja ja uusia ajoneuvotyyppejä, mutta ei nykyisiä ajoneuvoja, ei ollut riittävän laaja. Tästä syystä kolme jäsenvaltiota – Alankomaat, Belgia ja Tanska – on ottanut käyttöön kansallisia järjestelmiä (lainsäädäntöä tai verohelpotuksia tai muita taloudellisia kannustimia), jotta tällaiset peilit jälkiasennettaisiin tiettyihin erityistä vaaraa aiheuttaviin ajoneuvoluokkiin eli raskaisiin tavarankuljetusajoneuvoihin. Kyseiset jäsenvaltiot ovat myös kannustaneet komissiota tekemään aloitteen vastaavasta lainsäädännöstä EU:n tasolla. Myös monet muut jäsenvaltiot ovat tukeneet tätä ajatusta.

Voimassa olevat aiemmat säännökset

Epäsuoran näkemän tarjoavien järjestelmien tyyppihyväksyntää koskeva yhteisön lainsäädäntö on alkujaan peräisin vuodelta 1971. Alkuperäistä direktiiviä 71/127/ETY muutettiin asteittain useilla direktiiveillä, joilla direktiiviin lisättiin useampia ja kehittyneempiä peilejä ja joilla sen soveltamisalaa laajennettiin muihin ajoneuvoluokkiin. Direktiivissä vahvistettiin vaatimukset, jotka koskevat taustapeilien rakennetta ja sitä, kuinka ne on asennettava ajoneuvoihin. Direktiivi ei kuitenkaan vaikuttanut kansallisiin vaatimuksiin. Vasta vuonna 2003 annettiin uusi direktiivi 2003/97/EY, jolla kumottiin direktiivi 71/127/ETY ja jossa peileistä tai muista epäsuoran näkemän tarjoavista järjestelmistä tehtiin nimenomaisesti pakollisia.

Direktiiviä 2003/97/EY on muutettu komission direktiivillä 2005/27/EY, jossa luokan IV ja luokan V peilien asentamista koskeva yleinen vaatimus laajennetaan koskemaan ajoneuvoja, joiden massa on yli 3,5 tonnia, kun se alun perin koski vain ajoneuvoja, joiden massa on yli 7,5 tonnia.

Johdonmukaisuus suhteessa unionin muuhun politiikkaan ja muihin tavoitteisiin

Valkoisessa kirjassaan Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika komissio asettaa tavoitteeksi liikennekuolemien puolittamisen vuoteen 2010 mennessä. Kolmannessa tieliikenneturvallisuutta koskevassa toimintaohjelmassa komissio sitoutui selvittämään kysymystä epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden jälkiasentamisesta jo liikenteessä oleviin ajoneuvoihin niiden kuolleiden kulmien pienentämiseksi.

Korkean tason CARS 21 -työryhmä on laatinut 10-vuotissuunnitelman EU:n autoteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi. Liikenneturvallisuuden osalta ryhmä suosittelee integroitua lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon ajoneuvoteknologia, infrastruktuuri ja tienkäyttäjät. Tähän integroituun lähestymistapaan sisältyy uusien turvallisuusominaisuuksien pakollinen käyttöönotto, muun muassa raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen kuolleiden kulmien pienentäminen.

2 Kuulemiset ja vaikutusten arviointi

Intressitahojen kuuleminen

Kuulemismenettely, tärkeimmät kohderyhmät ja yleiskuvaus vastaajista

Kustannus-hyötyanalyysin laatinut yritys kuuli sidosryhmiä vuonna 2004. Niiden kommentit on otettu huomioon raportissa.

Sidosryhmien julkinen kuuleminen aloitettiin vuonna 2006 Internetissä. Useimpiin vastaajiin oltiin jo oltu yhteydessä kustannus-hyötyanalyysiä laadittaessa. Vastauksia annettiin seuraavasti:

- kymmenen vastausta peilien tai muiden epäsuoraa näkemää parantavien laitteiden valmistajilta

- kahdeksan vastausta liikenneturvallisuusorganisaatioilta, mukaan luettuna yksi Euroopan parlamentin jäsen

- kuusi vastausta kansallisilta ja kansainvälisiltä kuljetusalan yhdistyksiltä (DK, NL, BE, ES, UK, IRU)

- seitsemän vastausta kansallisilta tai aluehallituksilta (CY, DE, EL, NL, FI, NO, Baden-Württemberg)

- kaksi vastausta valmistajilta ja valmistajien yhdistyksiltä (ACEA ja Volvo-kuorma-autojen muunnostöitä tekevä valmistaja)

- kolme vastausta tienkäyttäjiltä (FEMA/moottoripyöräilijät, FIVA/museoajoneuvot, ECF/polkupyöräilijät).

Tiivistelmä vastauksista ja siitä, miten ne on otettu huomioon

Yleisesti ottaen vastauksissa tunnustetaan epäsuoraa näkemää parantavien laitteiden jälkiasentamisen hyödyt. Vastaukset eriävät sen suhteen, millainen lähestymistapa tähän aloitteeseen olisi omaksuttava ja kuinka laaja sen tulisi olla. Eräät sidosryhmät pitäisivät parempana vapaaehtoista jälkiasennusta, kapeampaa näkökenttää tai useampia vaihtoehtoja tämän näkökentän saavuttamiseksi. Toiset taas haluavat soveltaa uusia ajoneuvoja koskevan direktiivin kaikkia vaatimuksia kaikkiin ajoneuvotyyppeihin tai vanhempiin ajoneuvoihin.

Komissio on punninnut huolellisesti kaikkia kommentteja. Puhtaasti vapaaehtoisella aloitteella ei voida varmistaa haluttuja tuloksia. Komissio pyrkii myös löytämään yksinkertaisen ja selkeän ratkaisun, jonka kustannukset olisivat mahdollisimman pienet ja hyödyt mahdollisimman suuret. Useiden vastaajien ehdottamat ratkaisut olisivat mahdollisesti hyödyllisiä kyseiselle eturyhmälle, mutta haitallisia koko ehdotuksen toimivuudelle. Mikä tärkeintä, komissio pani merkille, että kaikkien onnettomuuksille alttiiden tienkäyttäjien, eli tämän toimenpiteen kohderyhmän, kommentit olivat voimakkaan myönteisiä. Yksityiskohtaisempia tietoja sidosryhmien kuulemisen tuloksista annetaan tämän ehdotuksen liitteenä olevassa vaikutusten arvioinnissa.

Avoin kuuleminen järjestettiin Internetissä 12. huhtikuuta 2006 ja 24. toukokuuta 2006 välisenä aikana. Komissio sai 36 kannanottoa. Tulokset ovat saatavilla osoitteessa: http://ec.europa.eu/transport/road/roadsafety/index_en.htm.

Asiantuntijatiedon käyttö

Lähteenä olleet tieteenalat ja asiantuntemuksen alat

Markkinatutkimus, kustannus-hyötyanalyysi

Käytetty menettely

Tutkimussopimus

Tärkeimmät organisaatiot ja asiantuntijat, joita on kuultu

Kansalliset hallitukset, peilien valmistajat, ajoneuvojen valmistajat, liikenneturvallisuus-instituutit

Tiivistelmä saaduista ja huomioon otetuista asiantuntijalausunnoista

Sidosryhmien kuulemisessa ei tuotu esiin sellaisia mahdollisesti vakavia riskejä, jotka voisivat johtaa peruuttamattomiin seurauksiin.

Liikenteenharjoittajat ehdottivat, että toimenpidettä täydennetään sekä kuljettajille että onnettomuuksille alttiina oleville tienkäyttäjille suunnatulla tiedotuskampanjalla. Tämä suositus on sisällytetty direktiiviin. Lisäksi todettiin, että eräiden jäsenvaltioiden ajoneuvokannan keski-ikä on muita korkeampi. Tästä syystä jäsenvaltiot voivat laajentaa direktiivin soveltamisalan yli 10 vuotta vanhoihin ajoneuvoihin.

Asiantuntijalausuntojen julkistaminen

Kustannus-hyötyanalyysi on julkaistu Europa-sivustolla, ja sen voi ladata osoitteesta: http://ec.europa.eu/transport/road/publications/projectfiles/mirrors_en.htm

- Vaikutusten arviointi

Jos mitään ei tehdä, menetetään tilaisuus säästää ihmishenkiä yksinkertaisella ja melko edullisella toimenpiteellä. Jälkiasennushanke on järkevä ainoastaan, jos se saatetaan loppuun ennen kuin koko kyseessä oleva ajoneuvokanta korvataan uusilla ajoneuvoilla, joiden peilivarustus on direktiivin 2003/97/EY vaatimusten mukainen. Arvioiden mukaan tämä tapahtuu vuoden 2020 jälkeen. Jälkiasennusdirektiivin vaikutus on ajallisesti rajattu ja vähenee vuosi vuodelta.

Toinen vaihtoehto on, että kaikkia direktiivissä 2003/97/EY säädettyjä sivuttaissuuntaista näkökenttää koskevia vaatimuksia sovelletaan kaikkiin raskaisiin tavarankuljetusajoneuvoihin (> 3,5 tonnia). Koko ajoneuvokanta huomioon ottaen voidaan olettaa, että tällainen toimenpide on hyvin kustannustehokas. Vaadittujen laitteiden asentamisen odotetaan kuitenkin asettavan erilaisia vaatimuksia eri ajoneuvotyypeissä. Joissakin ajoneuvotyypeissä, etenkin vanhemmissa, direktiivin 2003/97/EY kaikkien vaatimusten soveltaminen voi vaatia huomattavia muutoksia ohjaamon rakenteeseen, koska suuremmat peilit kasvattavat tuulikuormaa. Tästä voi aiheutua muutaman tuhannen euron kustannukset.

Kolmas vaihtoehto onkin, että kaikkien raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen sivuttaissuuntaiseen näkökenttään sovelletaan eriytettyjä vaatimuksia direktiivin 2003/97/EY pohjalta. Yli 50 prosentissa Euroopan teillä liikkuvista raskaista tavarankuljetusajoneuvoista vanhat peilit voidaan korvata uusilla direktiivin 2003/97/EY mukaisilla peileillä ja täyttää näin epäsuoraa näkemää koskevat vaatimukset. Toiset 25 prosenttia voidaan varustaa uusilla peileillä, jos jälkiasennukseen liittyviä näkökenttävaatimuksia lievennetään hiukan (> 99 %). Tällaisissa tapauksissa jälkiasennuksen kustannukset ovat yleensä alle 150 euroa. Jäljelle jäävästä 20–25 prosentista suurimpaan osaan voidaan jälkiasentaa uudet peilit korkeammin mutta silti kohtuullisin kustannuksin. Joissain tapauksissa (< 10 %) sallitaan lisälaitteiden asentaminen, jotta voidaan kattaa vähintään direktiivissä 2003/97/EY vaadittu näkökenttä. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun peilien vaihtaminen vaatisi merkittäviä muutoksia ohjaamon rakenteeseen tai kun saatavilla ei ole peilejä, joilla vaatimukset voitaisiin täyttää.

3 Ehdotukseen liittyvät oikeudelliset näkökohdat

Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Tämän direktiivin tavoitteena on parantaa nykyisten raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen epäsuoraa näkökenttää ja säästää ihmishenkiä Euroopan teillä. Koska nykyisten raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen epäsuoran näkökentän parantaminen edellyttää teknisiä muutoksia jo hyväksyttyyn ja lailla vahvistettuun järjestelmään, erityistä huomiota kiinnitetään jälkiasennuksen tekniseen toteutettavuuteen ja kustannustehokkuuteen.

Toistaiseksi ei ole olemassa teknistä ratkaisua, joka kattaisi täydellisesti ajoneuvoa ympäröivän alueen maanpinnan tasolla. Tämä koskee henkilöliikenteen ajoneuvoja ja vielä suuremmassa määrin raskaita tavarankuljetusajoneuvoja. Lisäksi vaikka peilit ovat erinomainen väline kattaa epäsuora näkökenttä ja niitä on käytetty autoilun alkuajoista lähtien, niihin liittyy fyysisiä rajoituksia tietyillä alueilla, kuten raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen takana.

Tärkein rajoitus on kuljettajan rajallinen kyky kerätä, havaita ja käsitellä erilaista informaatiota ajoneuvon ollessa liikkeellä. Jo nykyisellä peilivarustuksella vasemmalla istuvan kuljettajan, joka aikoo kääntyä oikealle, on sen lisäksi, että hän tarkkailee tilannetta suoraan edessä ja vasemmalla, katsottava kahteen oikealla puolella olevaan peiliin ja yhteen oikeanpuoleisen oven yläpuolella olevaan lähietäisyyspeiliin. Vuoden 2007 jälkeen valmistetuissa kuorma-autoissa on lisäksi etupeili, joka kattaa suoraan ajoneuvon edessä maan pinnan tasolla olevan alueen.

Kuolleiden kulmien kattamiseen tarkoitettuja sähköisiä lisäjärjestelmiä, jotka etenkin nykyisissä ajoneuvoissa vaatisivat huomattavia rakenteellisia muutoksia ja aiheuttaisivat merkittäviä kustannuksia, ei todennäköisesti juurikaan käytetä jälkiasennuksessa. Tällaisia järjestelmiä voidaan kuitenkin asentaa, jos ne ovat direktiivin 2003/97/EY vaatimusten mukaisia. Uusia ajoneuvoja koskevassa direktiivissä omaksuttu lähestymistapa, jonka voidaan katsoa edustavan tekniikan nykyistä tasoa, toimii lähtökohtana kaikille mahdollisille jälkiasennushankkeille.

Kustannustehokkuuden kannalta ei ole järkevää soveltaa uusia ajoneuvoja koskevia vaatimuksia sellaisinaan myös nykyisiin ajoneuvoihin. Jos peilejä tai kameroita jälkiasennettaisiin kevyisiin hyötyajoneuvoihin tai busseihin, kustannus-hyötysuhde olisi kaikissa tapauksissa selvästi alle yhden. Raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen kustannus-hyötysuhde on suurempi kuin yksi ainoastaan sivuttaissuuntaisen epäsuoran näkökentän tapauksessa. Kustannus-hyötyanalyysin tulosten pohjalta harkitaan ainoastaan skenaariota, joka koskee raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen sivulla olevaa näkökenttää.

Jotta nyt tarjolla oleva tilaisuus voitaisiin hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti (toimenpiteen hyödyt vähenevät ajan kuluessa), jotta valmistajat voisivat vastata kysyntään ja jotta vanhempien kuorma-autojen omistajille jätettäisiin joustovaraa, on järkevää, että tämä jälkiasennusdirektiivi pannaan täytäntöön asteittain. Uusien vaatimusten mukaiset peilit on jälkiasennettava vuoden 2004 jälkeen rekisteröityihin ajoneuvoihin viimeistään vuoden kuluttua, vuoden 2001 jälkeen rekisteröityihin ajoneuvoihin viimeistään kahden vuoden kuluttua ja vuoden 1998 jälkeen rekisteröityihin ajoneuvoihin viimeistään kolmen vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta.

Ehdotuksen kantavana ajatuksena on kustannustehokkuus. Direktiivin vaatimusten täytäntöönpanon osalta jäsenvaltioita pyydetään säätämään luotettavista ja tehokkaista ja joissain tapauksissa joustavista valvontamenettelyistä sen varmistamiseksi, että kaikki kyseisessä maassa rekisteröidyt ajoneuvot ovat näiden vaatimusten mukaiset. Suurimmassa osassa ajoneuvoja jälkiasennus voidaan tehdä kohtuullisin kustannuksin markkinoilla jo olevia laitteita käyttäen. Joissain tapauksissa jälkiasennus voi olla teknisesti vaikeampaa. Erityisesti näissä tapauksissa jäsenvaltioiden olisi säädettävä joustavista ja tapauskohtaisista ratkaisuista, joiden mukaisesti katsastusviranomainen voi hyväksyä vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Eräät jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet voimassa olevan yhteisön lainsäädännön vaatimuksia täydentäviä kansallisia toimenpiteitä raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen kuljettajien sivuttaissuuntaisen epäsuoran näkökentän parantamiseksi. Nämä toimenpiteet eivät vastaa tai vastaavat vain osittain direktiivin 2003/97/EY teknistä lähestymistapaa. Haluttu tulos eli kuolleiden kulmien riittävä kattaminen voidaan kuitenkin saavuttaa myös näillä lähestymistavoilla. Tästä syystä direktiivissä myönnetään poikkeus näissä jäsenvaltioissa (Alankomaat, Tanska ja Belgia) rekisteröidyille raskaille tavarankuljetusajoneuvoille, jotka on varustettu kansallisten määräysten mukaisilla epäsuoran näkemän tarjoavilla järjestelmillä ennen tämän direktiivin voimaantuloa. Kaikkien jäsenvaltioiden on kuitenkin varmistettava, että kaikki sellaiset raskaat tavarankuljetusajoneuvot, joihin jälkiasennetaan epäsuoran näkemän tarjoavat järjestelmät tämän direktiivin voimaantulon jälkeen, varustetaan direktiivin vaatimusten mukaisilla järjestelmillä.

Direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jätetään myös ajoneuvot, jotka on rekisteröity yli 10 vuotta ennen direktiivin voimaantuloa. On todennäköistä, että näiden järjestelmien jälkiasentamisesta vanhempiin ajoneuvoihin aiheutuvat kustannukset olisivat suuremmat kuin odotetut hyödyt, sillä hyödyt luonnollisesti vähenevät sitä mukaa kuin ajoneuvon käytöstä poisto lähestyy.

Oikeusperusta

Ehdotettu toimenpide perustuu EY:n perustamissopimuksen 71 artiklaan.

Toissijaisuusperiaate

Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska ehdotus ei kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan.

Ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin seuraavista syistä:

Direktiivillä 2003/97/EY peilit yhdenmukaistetaan Euroopan tasolla. Jäsenvaltioissa toteutettavat peilien jälkiasentamista koskevat aloitteet koskisivat ainoastaan kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröityjä ajoneuvoja. Raskaita tavarankuljetusajoneuvoja käytetään runsaasti kansainvälisessä liikenteessä EU:n sisällä ja jopa sen ulkopuolella. Puhtaasti kansallinen ratkaisu ei olisi tyydyttävä.

Jälkiasennusta koskevaa kansallista velvoitetta voitaisiin myös pitää kaupan esteenä, etenkin kun yhdenmukaistettua yhteisön lainsäädäntöä on jo annettu. Jälkiasennusta koskeva yhteinen eurooppalainen lähestymistapa tarjoaa tasapuoliset olosuhteet Euroopan tieliikennemarkkinoille, joilla kilpailu on erittäin kovaa.

Ehdotuksen tavoitteet saavutetaan paremmin yhteisön toimilla seuraavista syistä:

Yhteisellä eurooppalaisella velvoitteella on mittakaavaetuja. Se estää toisistaan poikkeavat kansalliset tekniset ratkaisut, jotka voisivat aiheuttaa ongelmia, kun vanhoja kuorma-autoja myydään muihin Euroopan maihin, joissa sovelletaan erilaisia vaatimuksia.

Yhteisön lainsäädäntö vähentää kuolleista kulmista johtuvia onnettomuuksia, joissa on mukana jossain toisessa EU-maassa rekisteröityjä raskaita tavarankuljetusajoneuvoja.

Raskaat tavarankuljetusajoneuvot ovat ajoneuvoluokka, jota käytetään yleisimmin kansainvälisessä liikenteessä. Sen tulisi olla ensimmäinen ajoneuvoluokka, jonka osalta harkitaan vaatimusten yhdenmukaistamista Euroopan tasolla.

Näin ollen ehdotus on toissijaisuusperiaatteen mukainen.

Suhteellisuusperiaate

Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen seuraavista syistä:

Direktiivissä kuvataan tarkasti tekninen lähestymistapa, mutta siinä jätetään jäsenvaltioille runsaasti harkinnanvaraa sen suhteen, minkälaisilla järjestelyillä ne varmistavat ajoneuvojen vaatimustenmukaisuuden.

Valittu vaihtoehto jättää jäsenvaltioille runsaasti liikkumatilaa löytää kustannustehokkain tapa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä täytäntöönpanon valvonnan ja tarkastusmenettelyjen osalta.

Sääntelytavan valinta

Ehdotettu sääntelytapa: direktiivi.

Muut sääntelytavat eivät soveltuisi seuraavista syistä:

Lakisääteisen velvollisuuden vaihtoehtoja olisivat tiedotuskampanjat ja alan vapaaehtoiset sopimukset. Koska jälkiasennushanke on järkevä ainoastaan tietyn ajan (noin 4–6 vuotta vuodesta 2007 eteenpäin), kuljetusalan vapaaehtoinen sopimus ei vaikuta sopivalta. Lisäksi kuljetusala ei ilmeisesti voi tehdä tällaista sitoumusta. Tiedotuskampanjat vaikuttavat tehokkailta lyhyellä aikavälillä. Peilien käyttöönottoa olisi tuettava tällaisella kampanjalla.

4 Talousarviovaikutukset

Ehdotuksella ei ole vaikutuksia yhteisön talousarvioon.

5 Lisätiedot

Simulaatio, kokeiluvaihe ja siirtymäaika

Ehdotukseen on liittynyt tai liittyy siirtymäaika.

Vastaavuustaulukko

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kirjallisina kansalliset säännökset, joilla direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä, sekä kyseisten säännösten ja tämän direktiivin välinen vastaavuustaulukko.

2006/0183 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

peilien jälkiasentamisesta yhteisössä rekisteröityihin raskaisiin tavarankuljetusajoneuvoihin

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 71 artiklan 1 kohdan c alakohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen[1],

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[2],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[3],

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä[4],

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Monien onnettomuuksien syynä on se, että raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen kuljettajat eivät huomaa muita tienkäyttäjiä, jotka ovat hyvin lähellä heidän ajoneuvoaan tai sen vieressä. Tällaiset onnettomuudet liittyvät usein suunnan vaihdoksiin risteyksissä, liittymissä tai liikenneympyröissä, joissa kuljettajat eivät huomaa muita tienkäyttäjiä oman ajoneuvonsa välittömässä läheisyydessä olevista kuolleista kulmista. Arvioiden mukaan tällaisissa olosuhteissa kuolee joka vuosi noin 400 henkilöä, joista useimmat ovat onnettomuuksille alttiita tienkäyttäjiä, kuten polkupyöräilijöitä, moottoripyöräilijöitä ja jalankulkijoita.

(2) Komissio asettaa 12 päivänä syyskuuta 2001 antamassaan valkoisessa kirjassa Eurooppalainen liikennepolitiikka vuoteen 2010: valintojen aika [5] tavoitteeksi liikennekuolemien puolittamisen vuoteen 2010 mennessä. Kolmannessa tieliikenneturvallisuutta koskevassa toimintaohjelmassaan[6] komissio sitoutui selvittämään kysymystä epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden jälkiasentamisesta jo liikenteessä oleviin raskaisiin tavarankuljetusajoneuvoihin näiden ajoneuvojen kuolleiden kulmien pienentämiseksi, mikä vähentäisi osaltaan liikennekuolemia.

(3) Korkean tason CARS 21 -työryhmän loppuraporttiin ”A Competitive Automotive Regulatory System for the 21st century” sisältyvässä 10-vuotissuunnitelmassa suositellaan liikenneturvallisuuden suhteen integroitua lähestymistapaa, johon sisältyy uusien turvallisuusominaisuuksien pakollinen käyttöönotto, muun muassa peilit, joilla pienennetään raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen kuolleita kulmia.

(4) Epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden sekä tällaisilla laitteilla varustettujen ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä, direktiivin 70/156/ETY muuttamisesta ja direktiivin 71/127/ETY kumoamisesta 10 päivänä marraskuuta 2003 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/97/EY[7] tarjoaa hyvät mahdollisuudet vähentää kuolonuhrien määrää, mutta se koskee ainoastaan ensirekisteröityjä ajoneuvoja.

(5) Direktiivissä 2003/97/EY asetetut velvollisuudet eivät siis koske jo liikenteessä olevia ajoneuvoja. Arvioiden mukaan kaikki tällaiset ajoneuvot on korvattu uusilla vasta vuonna 2023.

(6) Jotta tällä välin voitaisiin vähentää näiden ajoneuvojen aiheuttamia liikennekuolemia onnettomuuksille alttiissa tienkäyttäjäryhmissä, on asianmukaista säätää, että kyseisiin ajoneuvoihin jälkiasennetaan epäsuoraa näkemää parantavat laitteet.

(7) Tällaiset jo liikenteessä olevat ajoneuvot olisi varustettava direktiivin 2003/97/EY teknisten vaatimusten mukaisilla peileillä, jotka pienentävät ajoneuvon sivulla olevia kuolleita kulmia. Tämä on teknisesti toteutettavissa suurimmassa osassa kyseisiä ajoneuvoja.

(8) On kuitenkin asianmukaista ja oikeasuhtaista säätää poikkeuksista ajoneuvoille, joiden jäljellä oleva käyttöikä on lyhyt, sellaisilla sivupeileillä varustetuille ajoneuvoille, joiden tarjoama näkökenttä on vain marginaalisesti pienempi kuin direktiivissä 2003/97/EY vaadittu näkökenttä, sekä ajoneuvoille, joita on teknisesti mahdoton varustaa mainitun direktiivin vaatimusten mukaisilla peileillä.

(9) On syytä säätää siirtymäajoista, jotta markkinat voisivat vastata peilien erittäin korkeaan kysyntään erittäin lyhyenä aikana.

(10) Raskaat tavarankuljetusajoneuvot, joihin on ennen direktiivin 2003/97/EY voimaantuloa jälkiasennettu sellaiset epäsuoran näkemän tarjoavat laitteet, jotka suurelta osin kattavat mainitussa direktiivissä vaaditun näkökentän, olisi vapautettava tämän säädöksen vaatimuksista.

(11) Jälkiasennushankkeeseen olisi liityttävä toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen kuolleisiin kulmiin liittyvistä vaaroista.

(12) Koska toteutettavan toimen tavoitetta, joka on peilien jälkiasentaminen yhteisössä liikenteessä oleviin ajoneuvoihin, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä EY:n perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tässä direktiivissä vahvistetaan vaatimukset, jotka koskevat neuvoston direktiivissä 70/156/ETY tarkoitettuihin luokkiin N2 ja N3 kuuluvien yhteisössä rekisteröityjen ajoneuvojen varustamista epäsuoran näkemän tarjoavilla järjestelmillä.

2 artikla

1. Tätä direktiiviä sovelletaan direktiivin 70/156/EY liitteessä II olevassa 2 kohdassa tarkoitettuihin luokkiin N 2 ja N3 kuuluviin ajoneuvoihin, jotka eivät kuulu direktiivin 2003/97/EY[8] soveltamisalaan.

2. Tätä direktiiviä ei sovelleta seuraaviin ajoneuvoihin:

a) luokkiin N2 ja N3 kuuluvat ajoneuvot, jotka on rekisteröity yli 10 vuotta ennen 7 artiklassa vahvistettua ajankohtaa;

b) luokkiin N2 ja N3 kuuluvat ajoneuvot, joihin on mahdotonta asentaa luokan IV tai luokan V peilejä tavalla, joka varmistaa seuraavien ehtojen täyttymisen:

i) yksikään peilien osista ei säätöasennosta riippumatta ole alle 2 metrin (±10 cm) korkeudella maanpinnasta, kun ajoneuvoon kohdistuva kuorma vastaa sen suurinta teknisesti sallittua kokonaismassaa;

ii) kuljettaja näkee peilit kokonaan ajoasennosta;

c) luokkiin N2 ja N3 kuuluvat ajoneuvot, joihin on ennen direktiivin 2003/97/EY voimaantuloa sovellettu kansallisia toimenpiteitä, joissa vaaditaan muiden sellaisten epäsuoran näkemän tarjoavien laitteiden asentamista, jotka kattavat vähintään 95 prosenttia mainitun direktiivin mukaisilta luokan IV ja luokan V peileiltä maanpinnan tasolla vaaditusta kokonaisnäkökentästä.

3 artikla

Jäsenvaltioiden on 7 artiklassa vahvistetusta ajankohdasta alkaen varmistettava, että kaikkiin 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin ajoneuvoihin on asennettu matkustajan puolelle direktiivin 2003/97/EY mukaiset luokan IV laajakulmapeilit ja luokan V lähietäisyyspeilit.

Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä kohdassa säädetään, tämän direktiivin vaatimusten katsotaan tulevan noudatetuiksi, jos ajoneuvot on varustettu peileillä, joiden yhdistetty näkökenttä kattaa vähintään 99 prosenttia direktiivin 2003/97/EY mukaisilta luokan IV ja luokan V peileiltä maanpinnan tasolla vaaditusta kokonaisnäkökentästä.

4 artikla

Poiketen siitä, mitä 3 artiklan ensimmäisessä kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat säätää seuraavaa:

1) Ajoneuvojen, jotka on rekisteröity 4–7 vuotta ennen 7 artiklassa vahvistettua ajankohtaa, on oltava tämän direktiivin vaatimusten mukaisia viimeistään vuosi kyseisen ajankohdan jälkeen;

2) Ajoneuvojen, jotka on rekisteröity 7–10 vuotta ennen 7 artiklassa vahvistettua ajankohtaa, on oltava tämän direktiivin vaatimusten mukaisia viimeistään kaksi vuotta kyseisen ajankohdan jälkeen.

5 artikla

Luokkiin N2 ja N3 kuuluvat ajoneuvot, joihin ei soveltuvien teknisten ratkaisujen puuttuessa voida asentaa tämän direktiivin vaatimusten mukaisia peilejä, voidaan varustaa muilla epäsuoran näkemän tarjoavilla laitteilla edellyttäen, että tällaiset laitteet kattavat vähintään 3 artiklan toisessa kohdassa tarkoitetun näkökentän.

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on hyväksyttävä ajoneuvokohtaisesti ajoneuvot, jotka on varustettu ensimmäisen kohdan mukaisesti.

6 artikla

Jäsenvaltioiden on täydennettävä tämän direktiivin nojalla toteuttavia toimenpiteitä aloitteilla, joilla pyritään parantamaan tietoisuutta ajoneuvojen kuolleista kulmista tienkäyttäjille aiheutuvista vaaroista.

7 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta]. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

8 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

9 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja[pic][pic][pic]

[1] EUVL C […], […], s. […].

[2] EUVL C […], […], s. […].

[3] EUVL C […], […], s. […].

[4] EUVL C […], […], s. […].

[5] KOM(2001) 370 lopullinen.

[6] KOM(2003) 311 lopullinen.

[7] EUVL L 25, 29.1.2004, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 2005/27/EY (EUVL L 81, 30.3.2005, s. 44).

[8] EYVL L 42, 23.2.1970, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2006/40/EY (EUVL L 161, 14.6.2006, s. 12).