[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 1.6.2006

KOM(2006) 256 lopullinen

2006/0087 (CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan yhteisön ja Romanian välisen sopimuksen tekemisestä Romanian osallistumisesta Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. JOHDANTO

Komissio tekee ehdotukset neuvoston päätöksiksi sopimusten tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta kolmen ehdokasmaan, Bulgarian, Romanian ja Turkin, osallistumisesta Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan. Komissio on neuvotellut Bulgarian, Romanian ja Turkin kanssa neuvoston sille antaman valtuutuksen perusteella. Komissio sai neuvottelut päätökseen ehdokasmaiden kanssa, ja sopimusluonnokset parafoitiin vuonna 2004.

2. Liittymistä edeltävä strategia

2.1. Agenda 2000

Agenda 2000 -tiedonannossa komissio esitti, että ehdokasmaiden osallistuminen yhteisön säännöstöä täytäntöön paneviin ohjelmiin “olisi hyödyksi perehdytettäessä hakijamaita ja niiden kansalaisia unionin politiikkoihin ja työmenetelmiin”. Tämä on yksi tärkeimmistä keinoista, joilla voidaan parantaa ehdokasmaiden mahdollisuuksia soveltaa yhteisön säännöstöä ja saattaa se osaksi kansallista lainsäädäntöä.

2.2. Eurooppa-neuvoston päätelmät

Luxemburgin Eurooppa-neuvoston (joulukuu 1997) mukaan ehdokasmaiden osallistuminen ohjelmiin ja yhteisön erillisvirastojen toimintaan on hyvän liittymistä valmistelevan strategian väline. Se esitti päätelmissään, että ehdokasmaiden osallistuminen yhteisön erillisvirastojen toimintaan olisi sallittava tapauskohtaisesti.

Helsingin Eurooppa-neuvosto (joulukuu 1999) vahvisti Turkin osalta, että liittymisprosessi käsittää kaikki 13 ehdokasmaata, jotka kuuluvat yhtenäisen puitejärjestelmän piiriin, ja että kaikki ehdokasmaat osallistuvat liittymisprosessiin tasavertaisina. Turkki on päässyt osalliseksi liittymistä valmistelevasta strategiasta ja voi liittymisprosessin yhteydessä osallistua yhteisön ohjelmiin ja erillisvirastojen toimintaan.

3. Neuvoston päätös valtuuttaa komissio käymään neuvotteluja ehdokasmaiden osallistumisesta euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan

Maaliskuun 19. päivänä 2001 neuvosto päätti 24. heinäkuuta 2000 tehdyn komission ehdotuksen SEC(1878) 2000 perusteella valtuuttaa komission käymään neuvotteluja ehdokasmaiden osallistumisesta Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan. Tavoitteena oli antaa ehdokasmaille mahdollisuus osallistua keskuksen toimintaan ennen niiden liittymistä Euroopan unioniin. Neuvotteluohjeiden mukaan sopimuksissa olisi esitettävä edellytykset ehdokasmaiden osallistumiselle keskuksen toimintaan. Sopimuksissa olisi erityisesti määrättävä siitä, että ehdokasmailla ei ole äänioikeutta hallintoneuvoston kokouksissa, että maiden olisi osallistuttava keskuksen toiminnan rahoittamiseen ja että sopimuksiin olisi sisällytettävä lausekkeita, jotka koskevat keskukselle myönnettäviä erioikeuksia ja vapauksia sekä tietosuojaa ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimivaltaa.

4. neuvottelut

Komissio on neuvotellut saamansa valtuutuksen perusteella Bulgarian, Romanian ja Turkin kanssa maiden osallistumisesta Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan. Kahdenvälisten sopimusten luonnokset on hyväksytty, ja kyseiset ehdokasmaat ja yhteisö siirtyvät nyt niiden ratifiointiin.

5. Sopimusluonnos

Komissio on hyväksynyt yhdessä Bulgarian, Romanian ja Turkin kanssa sopimusluonnokset, joiden mukaan maille myönnetään samanlaiset osallistumista koskevat ehdot kuin ne, jotka säätelevät Norjan osallistumista keskuksen toimintaan.

Sopimuksissa määrätään, että Bulgaria, Romania ja Turkki osallistuvat keskuksen työohjelmaan ja täyttävät velvoitteet, jotka on asetettu neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 302/93, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 3294/94, asetuksella (EY) N:o 2220/2000 ja asetuksella (EY) N:o 1651/2003.

Bulgaria, Romania ja Turkki liittyvät huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskevaan eurooppalaiseen tietoverkkoon (REITOX), ja ne jakavat tietonsa keskuksen kanssa yhteisön tietosuojavaatimusten ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Bulgaria, Romania ja Turkki osallistuvat keskuksen toiminnan rahoittamiseen kattaakseen osallistumisestaan aiheutuvat kustannukset. Lisäksi ne osallistuvat keskuksen hallintoneuvoston toimintaan ilman äänioikeutta siihen asti kun niistä tulee Euroopan unionin jäseniä.

Sopimukset laaditaan rajoittamattomaksi ajaksi, ja ne ovat voimassa, kunnes Bulgariasta, Romaniasta ja Turkista tulee Euroopan unionin jäseniä.

Sopimuspuolet hyväksyvät sopimuksen omia menettelyjään noudattaen. Sopimus tulee voimaan, kun molemmat sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen, että kyseiset menettelyt on saatettu päätökseen.

Keskus kohtelee Bulgariaa, Romaniaa ja Turkkia samalla tavalla kuin nykyisiä jäsenvaltioita soveltamalla tasavertaista kohtelua, kun on kyse maiden liittymisestä huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskevaan eurooppalaiseen tietoverkkoon (REITOX) ja henkilöstön palvelukseenotosta.

6. Sopimusten tekeminen

6.1. Oikeusperusta

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen perustamista koskevan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 302/93 13 artikla antaa mahdollisuuden neuvotella ehdokasmaiden osallistumisesta keskuksen toimintaan.

Asetuksen 13 artikla sisältää tarvittavat menettelysäännöt, joilla mahdollistetaan sellaisten maiden osallistuminen keskuksen toimintaan, jotka eivät ole unionin jäseniä mutta jotka jakavat yhteisön ja jäsenvaltioiden kiinnostuksen keskuksen tavoitteisiin ja toimintaan. Tällaisten maiden ja yhteisön väliset sopimukset tehdään perustamissopimuksen 300 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen.

Euroopan komissio on saanut neuvoston antamien neuvotteluohjeiden perusteella päätökseen neuvottelut Bulgarian, Romanian ja Turkin kanssa.

Edetäkseen asiassa komissio esittää nyt ehdotukset neuvoston päätöksiksi sopimusten tekemisestä kyseisten maiden kanssa. Tavoitteena on, että maat voivat osallistua Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan.

6.2. Rahoitusvaikutukset

Päätökseen saaduissa neuvotteluissa on sovittu, että Bulgaria, Romania ja Turkki osallistuvat Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toiminnan rahoittamiseen kattaakseen kustannukset, joita aiheutuu keskuksen kaikkien toimien laajentamisesta koskemaan näitä maita.

Tarkoituksena on integroida Bulgaria, Romania ja Turkki kaikkiin keskuksen toimiin asteittain kolmen vuoden kuluessa. Sen vuoksi niiden rahoitusosuuksien ennakoidaan kasvavan tämän kauden aikana. Bulgaria, Romania ja Turkki voivat saada asianomaisista yhteisön tukiohjelmista rahoitustukea, joka kattaa osan niiden keskukselle maksamasta rahoitusosuudesta.

Kun keskuksen koko työohjelma pannaan täytäntöön, jokaisen kolmen maan vuosittainen osuus keskuksen toiminnan rahoituksesta on 271 000 euroa. Vuodesta 2008 alkaen tämä 271 000 euron määrä kasvaa samassa suhteessa kuin yhteisön keskukselle osoittama tuki.

7. Sopimusten edut

Bulgarian, Romanian ja Turkin osallistumisesta keskuksen toimintaan on monia etuja:

- Keskuksen toimintaan osallistuminen auttaa Bulgariaa, Romaniaa ja Turkkia ottamaan käyttöön yhteisön säännöstön huumausaineita koskevan osuuden ja soveltamaan sitä niiden valmistautuessa liittymään unioniin.

- Keskuksen toimintaan osallistuminen antaa Bulgarialle, Romanialle ja Turkille mahdollisuuden perehtyä keskuksen päätöksentekomenettelyihin ja vaikuttaa työohjelman määrittelyyn.

- Keskus voi ulottaa huumeidenkäyttöä ja huumeriippuvuutta koskevan raportointinsa koskemaan Bulgariaa, Romaniaa ja Turkkia.

- Keskuksen toimintaan osallistuminen auttaa keskusta ja sen jäsenmaita sekä myös Bulgariaa, Romaniaa ja Turkkia saamaan laajempaa ja parempaa tietoa huumausaineista ja niiden väärinkäytöstä Euroopassa. Bulgarian, Romanian ja Turkin toimittamien tietojen laatu arvioidaan, ja tietoa jaetaan laajalti keskuksen vuosikertomuksen ja internetsivujen välityksellä.

- Keskuksen toimintaan osallistuminen antaa Bulgarialle, Romanialle ja Turkille mahdollisuuden osallistua keskuksen kehittämään synteettisiä huumausaineita koskevaan ennakkovaroitusjärjestelmään.

8. SUOSITUS

NEUVOTTELUT ON SAATU PÄÄTÖKSEEN BULGARIAN, ROMANIAN JA TURKIN KANSSA, JA MAIDEN KANSSA ON SOVITTU, ETTÄ NE VOIVAT OSALLISTUA EUROOPAN HUUMAUSAINEIDEN JA NIIDEN VÄÄRINKÄYTÖN SEURANTAKESKUKSEN TOIMINTAAN SAMOIN EHDOIN KUIN NORJA.

Näin ollen yhteisö voi hyväksyä kahdenvälisten sopimusten tekemisen Bulgarian, Romanian ja Turkin kanssa näiden maiden osallistumisesta Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan.

2006/0087 (CNS)

Ehdotus

NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan yhteisön ja Romanian välisen sopimuksen tekemisestä Romanian osallistumisesta Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 152 artiklan yhdessä 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan kanssa,

ottaa huomioon komission ehdotuksen[1],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[2],

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen perustamisesta 8 päivänä helmikuuta 1993 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 302/93[3], sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 3294/94[4], asetuksella (EY) N:o 2220/2000[5] ja asetuksella (EY) N:o 1651/2003[6], 13 artiklassa säädetään, että keskuksen toimintaan voivat osallistua sellaiset kolmannet maat, jotka jakavat yhteisön ja jäsenvaltioiden kiinnostuksen keskuksen tavoitteisiin ja toimintaan.

(2) Komissio on neuvotellut yhteisön puolesta Romanian kanssa sopimuksen Romanian osallistumisesta Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan.

(3) Sopimus, joka parafoitiin 5 päivänä huhtikuuta 2004, olisi hyväksyttävä,

ON PÄÄTTÄNYT SEURAAVAA:

1 artikla

Hyväksytään Euroopan yhteisön puolesta yhteisön ja Romanian välinen sopimus Romanian osallistumisesta Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan.

Sopimuksen teksti on tämän päätöksen liitteenä.

2 artikla

Neuvoston puheenjohtaja valtuutetaan nimeämään henkilö, jolla on valtuudet allekirjoittaa sopimus, jotta ilmaistaan yhteisön suostumus sitoutua sopimukseen.

3 artikla

Neuvoston puheenjohtajalla on toimivalta nimetä henkilö, jolla on valtuudet toimittaa sopimuksen 10 artiklassa tarkoitettu diplomaattinootti.

4 artikla

Tämä päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

LIITE

Sopimus Euroopan yhteisön ja Romanian välillä Romanian osallistumisesta Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan

EUROOPAN YHTEISÖ ja

ROMANIA, jotka

palauttavat mieleen, että Luxemburgissa vuonna 1997 kokoontunut Eurooppa-neuvosto antoi ehdokasmaille mahdollisuuden nopeuttaa liittymistä valmistelevaa strategiaa osallistumalla yhteisön ohjelmiin ja erillisvirastojen toimintaan,

ottavat huomioon, että Euroopan yhteisö on perustanut Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen ('keskus') neuvoston asetuksella (ETY) N:o 302/93[7], sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksilla N:o 3294/94[8], N:o 2220/2000[9] ja N:o 1651/2003[10],

katsovat, että asetuksen 13 artiklassa säädetään, että keskus avataan kolmansille maille, jotka yhteisön ja jäsenvaltioiden tavoin pitävät keskuksen työtä tärkeänä,

katsovat, että Romania pitää tärkeinä asetuksessa mainittuja keskuksen tavoitteita ja päämääriä, koska Romanian perimmäisenä tavoitteena on tulla Euroopan unionin jäseneksi,

katsovat, että Romania hyväksyy keskuksen tehtävänkuvauksen, sen työmenetelmät ja painopistealueet sellaisina kuin ne kuvataan asetuksessa,

katsovat, että Romaniassa on olemassa laitos, joka voidaan liittää huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskevaan eurooppalaiseen tietoverkkoon,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

1 artikla

Romania osallistuu keskuksen toimintaan täysimääräisesti tässä sopimuksessa määrätyin ehdoin.

2 artikla

Huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskeva eurooppalainen tietoverkko (Reitox)

1. Romania liittyy huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskevaan eurooppalaiseen tietoverkkoon (Reitox).

2. Romania ilmoittaa keskukselle viimeistään 28 päivän kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta tiedot kansallisen tietoverkkonsa tärkeimmistä osista, muun muassa kansallisesta seurantakeskuksesta, ja nimeää mahdolliset muut erityiskeskukset, jotka voivat olla hyödyksi keskuksen toiminnalle.

3 artikla

Hallintoneuvosto

Keskuksen hallintoneuvosto kutsuu Romanian edustajan osallistumaan kokouksiinsa. Edustaja osallistuu kokousten työskentelyyn täysimääräisesti ilman äänioikeutta. Hallintoneuvosto voi poikkeustapauksissa kutsua koolle ainoastaan jäsenvaltioiden ja Euroopan komission edustajat käsittelemään kysymyksiä, jotka koskettavat erityisesti yhteisöä ja sen jäsenvaltioita.

Hallintoneuvosto laatii yhdessä Romanian edustajien kanssa yksityiskohtaiset säännöt, jotka säätelevät Romanian osallistumista keskuksen toimintaan.

4 artikla

Talousarvio

Romania rahoittaa 1 artiklassa tarkoitettua keskuksen toimintaa tämän sopimuksen liitteessä I vahvistettujen määräysten mukaisesti; liite on tämän sopimuksen erottamaton osa.

5 artikla

Tietojen suojaaminen ja luottamuksellisuus

1. Jos keskus toimittaa tämän sopimuksen nojalla ja yhteisön ja Romanian lainsäädännön mukaisesti Romanian viranomaisille myös henkilötietoja, joita ei voida käyttää luonnollisen henkilön tunnistamiseen, kyseisiä tietoja voidaan käyttää ainoastaan ilmoitettuun tarkoitukseen ja sen yksikön määräämin edellytyksin, joka ne toimittaa.

2. Keskuksen Romanian viranomaisille toimittamat, huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskevat tiedot voidaan julkistaa, jos noudatetaan yhteisön ja Romanian määräyksiä tietojen levittämisestä ja luottamuksellisuudesta. Henkilötietoja ei saa julkistaa eikä saattaa yleisön saataville.

3. Romaniasta nimetyt erityiskeskukset eivät ole velvollisia toimittamaan kansallisessa lainsäädännössä luottamuksellisiksi luokiteltuja tietoja.

4. Asetuksen 6 artiklassa annetut säännöt velvoittavat keskusta sen Romanian viranomaisilta saamien tietojen suhteen.

6 artikla

Oikeudellinen asema

Keskuksella on Romaniassa oikeussubjektin asema ja laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeussubjekteilla oleva oikeuskelpoisuus.

7 artikla

Vastuu

Keskuksen vastuu määräytyy asetuksen 16 artiklassa annettujen sääntöjen mukaan.

8 artikla

Erioikeudet

Romania soveltaa keskukseen Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista tehtyä pöytäkirjaa, joka tämän sopimuksen liitteenä II on sen erottamaton osa.

9 artikla

Henkilöstösäännöt

Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 12 artiklan 2 kohdan a alakohdasta poiketen keskuksen johtaja voi tehdä työsopimuksen sellaisten Romanian kansalaisten kanssa, joilla on täydet kansalaisoikeudet.

10 artikla

Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona toinen sopimuspuoli saa diplomaattinoottina viimeisen vahvistuksen siitä, että toinen sopimuspuoli on täyttänyt sopimuksen voimaantulon edellytyksenä olevat oikeudelliset ehdot.

11 artikla

Voimassaolo ja sen päättyminen

1. Tämä sopimus tehdään rajoittamattomaksi ajaksi, ja se on voimassa, kunnes Romaniasta tulee Euroopan unionin jäsen.

2. Kumpi tahansa sopimuspuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen ilmoittamalla asiasta kirjallisesti toiselle sopimuspuolelle. Sopimuksen voimassaolo lakkaa kuuden kuukauden kuluttua kyseisestä ilmoituksesta.

LIITE I

Romanian rahoitusosuus Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskukselle

1. Rahoitusosuus, jonka Romania maksaa Euroopan unionin talousarvioon Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan osallistumisestaan, kasvaa asteittain neljän vuoden aikana, jona Romania lisää asteittain osallistumistaan kyseiseen toimintaan. Tarvittavat rahoitusosuudet ovat:

- ensimmäisenä osallistumisvuotena | 100 000 € |

- toisena osallistumisvuotena | 150 000 € |

- kolmantena osallistumisvuotena | 210 000 € |

- neljäntenä osallistumisvuotena | 271 000 € |

Viidennestä osallistumisvuodesta alkaen Romanian keskukselle vuosittain maksama rahoitusosuus määräytyy neljännen osallistumisvuoden perusteella siten, että määrä kasvaa samassa suhteessa kuin yhteisön keskukselle osoittama tuki.

2. Romania voi osittain käyttää yhteisön apua rahoitusosuutensa maksamiseen keskukselle; tällöin yhteisön avun enimmäismäärä on 75 prosenttia ensimmäisenä vuonna, 60 prosenttia toisena vuonna ja sen jälkeen 50 prosenttia. Jollei erillisestä ohjelmointimenettelystä muuta johdu, pyydetyt yhteisön varat siirretään Romanialle erillisellä rahoituspöytäkirjalla.

Romania vastaa itse rahoitusosuutensa loppuosasta.

3. Romanian rahoitusosuutta hallinnoidaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen mukaisesti.

Keskus maksaa Romanian edustajien ja asiantuntijoiden matka- ja oleskelukulut, jotka aiheutuvat osallistumisesta keskuksen toimintaan tai sen työohjelman täytäntöönpanoon liittyviin kokouksiin, samoin perustein ja samoja menettelyjä noudattaen kuin kulloinkin on voimassa Euroopan unionin jäsenvaltioiden osalta.

4. Romania maksaa osallistumisensa ensimmäisenä kalenterivuotena rahoitusosuuden, joka lasketaan suhteellisesti osallistumisen alkamispäivästä kyseisen vuoden loppuun. Seuraavien vuosien rahoitusosuus on sopimuksen mukainen.

LIITE II

Pöytäkirja Euroopan yhteisöjen erioikeuksista ja vapauksista

KORKEAT SOPIMUSPUOLET,

JOTKA KATSOVAT, että Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja yhteisen komission perustamisesta tehdyn sopimuksen 28 artiklan mukaisesti näillä yhteisöillä sekä Euroopan investointipankilla on jäsenvaltioiden alueella sellaiset erioikeudet ja vapaudet, jotka ovat tarpeen niiden tehtävien toteuttamiseksi,

OVAT SOPINEET seuraavista määräyksistä, jotka liitetään tähän sopimukseen:

I LUKU

EUROOPAN YHTEISÖJEN OMAISUUS, VARAT JA LIIKETOIMET

1 artikla

Yhteisöjen tilat ja rakennukset ovat loukkaamattomia. Niihin ei saa kohdistaa etsintää, takavarikkoa, menettämisseuraamusta tai pakkolunastusta. Yhteisöjen omaisuus ja varat eivät voi olla minkään hallinnollisen tai oikeudellisen pakkotoimenpiteen kohteena ilman yhteisön tuomioistuimen lupaa.

2 artikla

Yhteisöjen arkistot ovat loukkaamattomia.

3 artikla

Yhteisöt, niiden varat, tulot ja muu omaisuus ovat vapautetut kaikista välittömistä veroista.

Jäsenvaltioiden hallitusten on toteutettava aina kun se on mahdollista aiheelliset toimenpiteet hyvittääkseen tai maksaakseen takaisin irtaimen tai kiinteän omaisuuden hintaan sisältyvät välilliset verot ja myyntiverot, kun yhteisöt suorittavat virkakäyttöönsä huomattavia hankintoja, joiden hintaan sisältyy tällaisia veroja. Näiden määräysten soveltaminen ei kuitenkaan saa johtaa kilpailun vääristymiseen yhteisöissä.

Vapautus ei koske sellaisia veroja ja maksuja, jotka ovat ainoastaan korvausta yleishyödyllisistä palveluista.

4 artikla

Yhteisöt on vapautettu kaikista tulleista, tuonti- ja vientikielloista sekä tuonti- ja vientirajoituksista yhteisöjen virkakäyttöön tarkoitettujen tavaroiden osalta: tämän vapautuksen nojalla maahan tuotuja tavaroita ei saa luovuttaa maksua vastaan eikä ilmaiseksi sen maan alueella, johon ne on tuotu, muuten kuin tämän maan hallituksen kanssa sovituin edellytyksin.

Myös yhteisöjen julkaisut on vapautettu tulleista, tuonti- ja vientikielloista sekä tuonti- ja vientirajoituksista.

5 artikla

Euroopan hiili- ja teräsyhteisö saa pitää hallussaan kaikenlaista valuuttaa, ja se voi pitää tilejä missä tahansa valuutassa.

II LUKU

VIESTINTÄYHTEYDET JA KULKULUVAT

6 artikla

Kunkin jäsenvaltion alueella yhteisöjen toimielimet saavat virallisissa viestintäyhteyksissään sekä kaikkien asiakirjojensa toimittamisessa saman kohtelun, jonka kyseinen valtio myöntää diplomaattisille edustustoilleen.

Yhteisöjen toimielinten virallista kirjeenvaihtoa ja muita virallisia tiedonantoja ei saa sensuroida.

7 artikla

1. Yhteisöjen toimielinten puheenjohtajat ja presidentit voivat myöntää yhteisöjen toimielinten jäsenille ja muulle henkilöstölle kulkulupia, joiden muodosta neuvosto päättää ja jotka jäsenvaltioiden viranomaiset tunnustavat päteviksi matkustusasiakirjoiksi. Näitä kulkulupia annetaan virkamiehille ja muulle henkilöstölle Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavissa henkilöstösäännöissä ja yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa vahvistetuin edellytyksin.

Komissio voi tehdä sopimuksia näiden kulkulupien tunnustamiseksi päteviksi matkustusasiakirjoiksi kolmansien valtioiden alueella.

2. Kunnes tämän artiklan 1 kohdan määräyksiä sovelletaan, Euroopan hiili- ja teräsyhteisön erioikeuksista ja vapauksista tehdyn pöytäkirjan 6 artiklan määräyksiä sovelletaan kuitenkin edelleen sellaisiin toimielinten jäseniin ja muuhun henkilöstöön, joilla on tämän sopimuksen voimaan tullessa kyseisessä artiklassa tarkoitettu kulkulupa.

III LUKU

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET

8 artikla

Euroopan parlamentin jäsenten vapaalle liikkuvuudelle heidän matkustaessaan Euroopan parlamentin kokouspaikkaan tai heidän palatessaan sieltä ei aseteta hallinnollisia tai muita esteitä.

Euroopan parlamentin jäsenet saavat tullien ja valuutanvaihtovalvonnan osalta:

1. omalta hallitukseltaan samat helpotukset, jotka myönnetään ulkomailla tilapäisissä virkatehtävissä matkustaville korkeille virkamiehille;

2. toisten jäsenvaltioiden hallituksilta samat helpotukset, jotka myönnetään vieraiden valtioiden edustajille tilapäisissä virkatehtävissä.

9 artikla

Euroopan parlamentin jäseniä ei voida alistaa tutkittavaksi, pidättää tai haastaa oikeuteen heidän tehtäviään hoitaessaan ilmaisemiensa mielipiteiden tai äänestystensä perusteella.

10 artikla

Euroopan parlamentin istuntojen ajan sen jäsenillä on:

3. oman valtionsa alueella kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;

4. toisen jäsenvaltion alueella vapaudenriistoa koskeva koskemattomuus sekä lainkäytöllinen koskemattomuus.

Koskemattomuus koskee jäseniä myös silloin, kun he matkustavat Euroopan parlamentin istuntoihin tai palaavat niistä.

Koskemattomuuteen ei voida vedota silloin, kun jäsen tavataan itse teosta, eikä se estä Euroopan parlamenttia käyttämästä oikeuttaan pidättää koskemattomuuden yhden jäsenen osalta.

IV LUKU

JÄSENVALTIOIDEN EDUSTAJAT, JOTKA OSALLISTUVAT EUROOPAN YHTEISÖJEN TOIMIELINTEN TYÖHÖN

11 artikla

Jäsenvaltioiden edustajilla, jotka osallistuvat yhteisöjen toimielinten työhön, sekä näiden neuvonantajilla sekä teknisillä asiantuntijoilla on tavanomaiset erioikeudet, vapaudet ja helpotukset heidän hoitaessaan tehtäviään sekä matkustaessaan kokouspaikalle ja palatessaan sieltä.

Tätä artiklaa sovelletaan myös yhteisöjen neuvoa-antavien toimielinten jäseniin.

V LUKU

EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRKAMIEHET JA MUU HENKILÖSTÖ

12 artikla

Yhteisöjen virkamiehillä ja muulla henkilöstöllä on heidän kansallisuudestaan riippumatta jokaisen jäsenvaltion alueella seuraavat erioikeudet ja vapaudet:

5. lainkäytöllinen koskemattomuus heidän virallisessa ominaisuudessaan suorittamiensa toimien osalta, mukaan lukien heidän suulliset lausumansa sekä kirjalliset esityksensä, jollei sellaisissa perustamissopimusten määräyksissä, jotka toisaalta koskevat virkamiesten ja muun henkilöstön vastuuta yhteisöjä kohtaan ja toisaalta tuomioistuimen toimivaltaa yhteisöjen ja niiden virkamiesten ja muun henkilöstön välisissä riidoissa, toisin määrätä. Tämä koskemattomuus jatkuu heidän tehtäviensä päättymisen jälkeenkin;

6. maahanmuuttoa koskevat rajoitukset tai ulkomaalaisten rekisteröintiä koskevat muodollisuudet eivät koske heitä, heidän puolisoitaan eikä heidän huollettavanaan olevia perheenjäseniään;

7. valuutta- ja valuutanvaihtosääntelyssä samat helpotukset, jotka tavallisesti myönnetään kansainvälisten järjestöjen virkamiehille;

8. oikeus tuoda maahan tullitta huonekalunsa ja henkilökohtainen käyttöomaisuutensa, kun he ensimmäisen kerran ryhtyvät hoitamaan tehtäviään kyseisessä maassa, ja heillä on oikeus viedä uudelleen nämä huonekalut ja tämä omaisuus tullitta virkatehtävien päättyessä, jollei sen valtion hallitus, jossa tätä oikeutta käytetään, aseta tuonnille tai viennille tarpeellisiksi katsomiaan ehtoja;

9. oikeus tuoda maahan tullitta henkilökohtaiseen käyttöönsä auto, jonka he ovat hankkineet kyseisen maan sisämarkkinoita koskevin ehdoin joko siinä maassa, jossa he ovat viimeksi asuneet, tai maassa, jonka kansalaisia he ovat, ja viedä se uudelleen tullitta, jollei kyseisen valtion hallitus aseta tuonnille tai viennille tarpeellisiksi katsomiaan ehtoja.

13 artikla

Niillä edellytyksin ja noudattaen sitä menettelyä, jotka neuvosto komission ehdotuksesta vahvistaa, yhteisöjen virkamiehet ja muu henkilöstö ovat velvollisia maksamaan yhteisöille veroa yhteisöjen heille maksamista palkoista ja palkkioista.

He eivät maksa kansallista veroa yhteisöjen maksamista palkoista ja palkkioista.

14 artikla

Sovellettaessa tuloverotusta, varallisuusverotusta ja perintöverotusta sekä kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi yhteisöjen jäsenvaltioiden välillä tehtyjä yleissopimuksia yhteisöjen niiden virkamiesten ja sen muun henkilöstön kotipaikan, jotka hoitaakseen tehtäväänsä yhteisöjen palveluksessa muuttavat asumaan muun jäsenvaltion alueelle kuin siihen jäsenvaltioon, jossa heidän verotuksellinen kotipaikkansa oli heidän ryhtyessä hoitamaan tehtäviään yhteisöissä, katsotaan sekä maassa, jossa he tosiasiallisesti asuvat, että maassa, jossa heillä on verotuksellinen kotipaikka, olevan edelleen viimeksi mainitussa maassa, jos se on yhteisöjen jäsenvaltio. Tätä määräystä sovelletaan myös puolisoon, jos tämä ei harjoita omaa ansiotoimintaa, sekä tässä artiklassa tarkoitettujen henkilöiden huollettavina oleviin lapsiin.

Edellisessä kohdassa tarkoitetuille henkilöille kuuluva irtain omaisuus, joka sijaitsee siinä maassa, jossa nämä henkilöt oleskelevat, on vapautettu perintöverosta kyseisessä maassa; määrättäessä perintöveroa tällaisen omaisuuden katsotaan olevan jäsenvaltiossa, jossa kyseisillä henkilöillä on verotuksellinen kotipaikka, jollei kolmansien maiden oikeuksista ja kaksinkertaista verotusta koskevien kansainvälisten yleissopimusten määräysten soveltamisesta mahdollisesti muuta johdu.

Tämän artiklan määräyksiä sovellettaessa ei oteta huomioon sellaista kotipaikkaa, joka on hankittu ainoastaan tehtävien hoitamiseksi muiden kansainvälisten järjestöjen palveluksessa.

15 artikla

Neuvosto vahvistaa yksimielisesti komission ehdotuksesta yhteisöjen virkamiehiä ja muuta henkilöstöä koskevan sosiaalietuusjärjestelmän.

16 artikla

Neuvosto määrittää komission ehdotuksesta ja kuultuaan muita toimielimiä, joita asia koskee, ne yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön ryhmät, joihin sovelletaan kokonaisuudessaan tai osittain 12 artiklan, 13 artiklan 2 kohdan sekä 14 artiklan määräyksiä.

Virkamiesten ja muun näihin ryhmiin kuuluvan henkilöstön nimet, ura-alueet ja osoitteet toimitetaan määräajoin tiedoksi jäsenvaltioiden hallituksille.

VI LUKU

KOLMANSIEN MAIDEN EUROOPAN YHTEISÖIHIN PERUSTETTUJEN EDUSTUSTOJEN ERIOIKEUDET JA VAPAUDET

17 artikla

Jäsenvaltio, jonka alueella yhteisöjen päämaja sijaitsee, myöntää kolmansien maiden yhteisöihin akkreditoiduille edustustoille tavanomaiset diplomaattiset erioikeudet ja vapaudet.

VII LUKU

YLEISET MÄÄRÄYKSET

18 artikla

Yhteisöjen virkamiehille ja muulle henkilöstölle myönnetään erioikeudet, vapaudet ja helpotukset yksinomaan yhteisöjen etuun liittyen.

Kunkin yhteisöjen toimielimen on kumottava virkamiehelle tai muulle henkilöstölle myönnetty vapaus silloin kun toimielin katsoo, että tämä kumoaminen ei ole ristiriidassa yhteisöjen edun kanssa.

19 artikla

Tämän pöytäkirjan soveltamiseksi yhteisöjen toimielimet toimivat yhteistyössä kyseisten jäsenvaltioiden vastuussa olevien viranomaisten kanssa.

20 artikla

Komission jäseniin sovelletaan 12–15 artiklaa sekä 18 artiklaa.

21 artikla

Yhteisön tuomioistuimen tuomareihin, julkisasiamiehiin, kirjaajaan sekä avustaviin esittelijöihin sovelletaan 12–15 artiklaa sekä 18 artiklaa, tämän kuitenkaan rajoittamatta tuomioistuimen perussääntöä koskevien pöytäkirjojen 3 artiklan soveltamista, jotka koskevat tuomareiden ja julkisasiamiesten lainkäytöllistä koskemattomuutta.

22 artikla

Tätä pöytäkirjaa sovelletaan myös Euroopan investointipankkiin, sen toimielinten jäseniin, sen henkilöstöön sekä sen toimintaan osallistuviin jäsenvaltioiden edustajiin, tämän kuitenkaan rajoittamatta pankin perussääntöä koskevan pöytäkirjan määräysten soveltamista.

Euroopan investointipankki vapautetaan myös kaikista veroista ja veronluonteisista maksuista sen pääomaa korotettaessa sekä erilaisista niihin mahdollisesti liittyvistä muodollisuuksista valtiossa, jossa pankin päämaja sijaitsee. Pankin lakkauttamisen tai selvitystilaan asettamisen yhteydessä ei kanneta veroa. Pankin tai sen toimielinten perussäännön mukaisesti harjoittama toiminta ei liioin ole liikevaihtoveron alaista.

23 artikla

Tätä pöytäkirjaa sovelletaan myös Euroopan keskuspankkiin, sen toimielinten jäseniin ja henkilöstöön, tämän kuitenkaan rajoittamatta Euroopan keskuspankkijärjestelmästä ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan määräysten soveltamista.

Euroopan keskuspankki vapautetaan kaikista veroista ja veronluonteisista maksuista sen pääomaa korotettaessa sekä erilaisista niihin mahdollisesti liittyvistä muodollisuuksista valtiossa, jossa pankin päämaja sijaitsee. Pankin ja sen toimielinten Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön mukaisesti harjoittama toiminta ei ole liikevaihtoveron alaista.

Edellä olevia määräyksiä sovelletaan myös Euroopan rahapoliittiseen instituuttiin. Instituutin lakkauttamisen tai selvitystilaan asettamisen yhteydessä ei kanneta veroa.

TÄMÄN VAKUUDEKSI alla mainitut täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Brysselissä kahdeksantena päivänä huhtikuuta vuonna tuhatyhdeksänsataakuusikymmentäviisi.

RAHOITUSSELVITYS

1. Ehdotuksen nimi

Romanian osallistuminen Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen toimintaan

2. Budjettikohta

18 07 01 01: Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus ― Avustus osastoille 1 ja 2

18 07 01 02: Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus ― Avustus osastolle 3

3. Rahoitusvaikutukset

Tällä ehdotuksella ei ole taloudellisia vaikutuksia menoihin, mutta sillä on seuraavia taloudellisia vaikutuksia tuloihin:

Budjettikohta | Tulot | Vuosi |

18-07-01-01/18-07-01-02 | € 100,000 (suhteellinen) | Tämän sopimuksen voimaan tulosta sen rahoitusvuoden loppuun jonka aikana sopimus tuli voimaan | 1 |

18-07-01-01/18-07-01-02 | € 150,000 | Ensimmäinen kokonainen rahoitusvuosi tämän sopimuksen voimaan tulon jälkeen | 2 |

18-07-01-01/18-07-01-02 | € 210,000 | Toinen kokonainen rahoitusvuosi tämän sopimuksen voimaan tulon jälkeen | 3 |

18 07 01 01/18 07 01 02 | € 271,000 | Kolmas kokonainen rahoitusvuosi tämän sopimuksen voimaan tulon jälkeen | 4 |

4. PETOSTENTORJUNTA

TALOUSARVION BUDJETTIKOHTIA KOSKEVIA PETOSTENTORJUNTASÄÄNNÖKSIÄ SOVELLETAAN MYÖS TÄHÄN KOHTAAN ROMANIAN TAPAUKSEEN MUKAUTETTUINA. MAKSUT KOOSTUVAT KERTASUORITUKSISTA, MINKÄ VUOKSI PETOKSEN MAHDOLLISUUS ON ERITTÄIN PIENI.

5. Muita huomautuksia

Ei ole.

[1] EUVL C, s.

[2] EUVL C, s.

[3] EYVL L 36, 12.2.1993, s. 1.

[4] EYVL L 341, 30.12.1994, s. 7.

[5] EYVL L 253, 7.10.2000, s. 1.

[6] EUVL L 245, 29.9.2003, s. 30.

[7] EYVL L 36, 12.2.1993, s. 1.

[8] EYVL L 341, 30.12.1994, s. 7.

[9] EYVL L 253, 7.10.2000, s. 1.

[10] EUVL L 245, 29.9.2003, s. 30.