[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 24.5.2006

KOM(2006) 241 lopullinen

2006/0083 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS

yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen suorien tukien vapaaehtoista mukauttamista koskevista säännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1290/2005 muuttamisesta

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. Kauden 2007–2013 rahoituskehyksestä joulukuussa 2005 tekemässään sopimuksessa Eurooppa-neuvosto antoi jäsenvaltioille mahdollisuuden mukauttaa tai vähentää yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) ensimmäisen pilarin markkinamenoja ja suoria tukia enintään 20 prosenttia ja käyttää näin saadut määrät maaseudun kehittämisohjelmiinsa (YMP:n toinen pilari). Se kehotti neuvostoa vahvistamaan komission ehdotuksesta yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat ensimmäisestä pilarista tehtäviä siirtoja, ja säätämään, ettei maaseudun kehittämiseen tarkoitettuun yhteisön lisärahoitukseen sovelleta maaseudun kehittämisestä annetussa asetuksessa vahvistettuja kansallista yhteisrahoitusta tai toimintalinjakohtaisten menojen vähimmäismäärää koskevia sääntöjä.

2. Neuvoston asetusta (EY) N:o 1290/2005 olisi muutettava vastaavasti, sillä vapaaehtoista mukauttamista vastaavia määriä ei tulisi katsoa osaksi enimmäismääriä, jotka muodostavat maataloustukirahaston menojen vuotuisen enimmäismäärän. Lisäksi olisi säädettävä mahdollisuudesta antaa erityisesti vapaaehtoista mukauttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

3. Nyt annetaan lainsäädäntöehdotus neuvoston asetukseksi, jossa vahvistetaan neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen suorien tukien vapaaehtoista mukauttamista koskevat säännöt ja muutetaan yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annettua asetusta (EY) N:o 1290/2005. Tarkoitus on säätää, kuinka jäsenvaltiot voivat soveltaa vapaaehtoista mukauttamista ja kuinka varat voidaan käyttää maaseudun kehittämiseen.

4. Ensimmäinen tärkeä periaate on, että varat kulkevat yhteisön talousarvion kautta eli ensimmäisen pilarin maksusitoumusmäärärahojen vähennys korvataan samansuuruisella lisäyksellä maaseudun kehittämisen maksusitoumusmäärärahoissa.

5. YMP:n markkinamenot (esimerkiksi interventio, vientituet, yksityisen varastoinnin tuet) eivät sovellu mukauttamiseen. Nämä menot tukevat markkinoita kokonaisuutena, eikä niitä voida osoittaa selvästi jollekin tietylle jäsenvaltiolle. Menojen määrä myös vaihtelee ajan myötä. Jos tukitoimia tarvitaan, ei olisi taloudellisesti kovinkaan järkevää maksaa esimerkiksi vientituista ainoastaan 90 prosenttia. Sen vuoksi YMP-menot suoria tukia lukuun ottamatta olisi jätettävä vapaaehtoisen mukauttamisen ulkopuolelle.

6. Vapaaehtoisessa mukauttamisessa olisi seurattava mahdollisimman pitkälle pakollista mukauttamista koskevia säännöksiä eli käytettävä samaa suorien tukien perustaa. Tällaisia lisävähennyksiä tehtäessä suorien tukien ensimmäiset 5 000 euroa vapautetaan samalla tapaan kuin pakollisen mukauttamisen yhteydessä eli viljelijöille palautetaan ylimääräinen määrä niiden enimmäismäärien rajoissa, jotka komissio vahvistaa kullekin vapaaehtoista mukauttamista soveltavalle jäsenvaltiolle. Jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle prosenttiosuuden, jonka suuruisena ne haluavat soveltaa vapaaehtoista mukauttamista (enintään 20 prosenttia) vuosina 2007–2012 (suorien tukien kalenterivuodet).

7. Vapaaehtoista mukauttamista soveltavat jäsenvaltiot saavat vastaavat varat maaseudun kehittämisohjelmiinsa toisena yhteisön rahoituslähteenä, johon sovelletaan kaikkia muita maaseudun kehittämistä koskevia sääntöjä paitsi maaseuturahaston ennakkomaksujärjestelyjä (asetuksen (EY) N:o 1290/2005 25 artikla) ja mahdollisesti yhteisrahoitusta (neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 70 artiklan 3 kohta). Vapaaehtoisesta mukauttamisesta saataviin määriin olisi kuitenkin sovellettava asetuksen (EY) N:o 1698/2005 17 artiklaa (rahoituksen toimintalinjakohtaiset vähimmäismäärät), jotta voidaan varmistaa yhteisesti hyväksytyn politiikan perussääntöjen noudattaminen. Irrotetut varat käytetään maaseudun kehittämisen pääohjelmiin (ei erillisiin pienempiin ohjelmiin, joiden varat saataisiin pelkästään vapaaehtoisesta mukauttamisesta), jotta ohjelmia voivat hallinnoida samat hallintoviranomaiset ja maksajavirastot.

8. Komissiolle annetaan myös valtuudet hyväksyä täytäntöönpanosäännöt, joiden mukaisesti vapaaehtoinen mukauttaminen yhdennetään maaseudun kehittämisohjelmiin ja sen varoja hoidetaan.

2006/0083 (CNS)

Ehdotus:

NEUVOSTON ASETUS

yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen suorien tukien vapaaehtoista mukauttamista koskevista säännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1290/2005 muuttamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon[1],

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Yhteisön maaseudun kehittämispolitiikan lujittamiseksi jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus soveltaa vapaaehtoista mukauttamista. Vapaaehtoinen mukauttaminen olisi tehtävä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003[2] 2 artiklan d kohdassa tarkoitettujen suorien tukien vähennyksinä ja näin saadut varat olisi käytettävä Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005[3] mukaisten maaseudun kehittämisohjelmien rahoitukseen. Vapaaehtoisesta mukauttamisesta johtuvien suorien tukien vähennysten olisi täydennettävä asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 artiklassa säädetystä pakollisesta mukauttamisesta johtuvia vähennyksiä.

(2) Hallinnoinnin helpottamiseksi vapaaehtoinen mukauttaminen olisi laskettava samalta perustalta kuin asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 artiklassa säädetty pakollinen mukauttaminen.

(3) Pienviljelijöille olisi myönnettävä lisätukea heidän erityistilanteensa huomioon ottamiseksi, jos vapaaehtoista mukauttamista sovelletaan. Kyseistä lisätukea olisi myönnettävä komission vahvistamien enimmäismäärien rajoissa määrä, joka saadaan, kun suorien tukien ensimmäisiin 5 000 euroon sovelletaan vapaaehtoista mukauttamista.

(4) Vapaaehtoisen mukauttamisen soveltamista vastaavien varojen käyttöön ei tulisi soveltaa asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaista kansallista yhteisrahoitusta eikä yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005[4] mukaisia maaseuturahastoon sovellettavia ennakkomaksujärjestelyjä. Sen vuoksi olisi säädettävä poikkeamisesta kyseisistä asetuksista.

(5) Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti[5].

(6) Vapaaehtoisen mukauttamisen soveltamista vastaavat määrät olisi otettava huomioon määritettäessä Euroopan maatalouden tukirahastosta rahoitettavien menojen vuotuinen enimmäismäärä ja asetukseen (EY) N:o 1290/2005 olisi sisällytettävä mahdollisuus antaa erityisesti vapaaehtoista mukauttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(7) Asetus (EY) N:o 1290/2005 olisi sen vuoksi muutettava vastaavasti,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku VAPAAEHTOINEN MUKAUTTAMINEN

1 artikla

1. Jäsenvaltiot voivat vähentää kaikkia asetuksen (EY) N:o 1782/2003 2 artiklan d kohdassa tarkoitettujen, niiden alueella tiettynä kalenterivuonna myönnettävien suorien tukien määriä, jäljempänä ’vapaaehtoinen mukauttaminen’, vuosina 2007–2012, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 artiklan soveltamista.

2. Vapaaehtoisen mukauttamisen soveltamista vastaavat nettomäärät käytetään yhteisön tukena toimenpiteisiin, jotka sisältyvät Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaisesti rahoitettaviin maaseudun kehittämisohjelmiin.

3. Vapaaehtoisesta mukauttamisesta johtuvat vähennykset on laskettava samalta perustalta kuin asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 artiklassa säädetty mukauttaminen. Kyseisen asetuksen 12 artiklan nojalla viljelijöille myönnettyihin lisämääriin ei tehdä kyseisiä vähennyksiä.

Kun tehdään vapaaehtoisesta mukauttamisesta johtuvia vähennyksiä, asetuksen (EY) N:o 1782/2003 mukaisia suoria tukia saaville viljelijöille myönnetään lisätukea määrä, joka saadaan tehtäessä prosenttimääräinen vähennys suorien tukien ensimmäisiin enintään 5 000 euroon. Tähän lisämäärään ei tehdä vapaaehtoisesta mukauttamisesta johtuvia vähennyksiä eikä siihen sovelleta asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 artiklassa säädettyä mukauttamista.

Sen lisätuen kokonaismäärä, joka jäsenvaltiossa voidaan kalenterivuonna myöntää, ei voi ylittää enimmäismäärää, jonka komissio vahvistaa asetuksen (EY) N:o 1782/2003 144 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Jäsenvaltion on tarvittaessa tehtävä tuen lisämäärille lineaarinen prosenttikorjaus kyseisten enimmäismäärien noudattamiseksi.

4. Kunkin jäsenvaltion on sovellettava kalenterivuosikohtaista yhtenäistä vähennysprosenttia. Prosenttimäärää voidaan muuttaa asteittain etukäteen vahvistettujen menettelyjen mukaisesti. Vähennys on enintään 20 prosenttia.

2 artikla

Kahden kuukauden sisällä tämän asetuksen voimaantulosta jäsenvaltioiden on päätettävä ja ilmoitettava komissiolle vuosina 2007–2012 sovellettavat vapaaehtoisen mukauttamisen vuotuiset prosenttimäärät .

3 artikla

1. Komissio vahvistaa vapaaehtoisen mukauttamisen soveltamista vastaavat nettomäärät ja lisää ne asetuksen (EY) N:o 1698/2005 69 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun vuotuiseen jäsenvaltiokohtaiseen jakoon.

2. Jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta asetuksen (EY) N:o 1698/2005 70 artiklan 3 kohtaa niihin määriin, jotka lisätään jäsenvaltiokohtaiseen vuotuiseen jakoon tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Jäsenvaltiokohtaiseen vuotuiseen jakoon tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti lisättäviin määriin ei sovelleta asetuksen (EY) N:o 1290/2005 25 artiklaa.

4 artikla

Tämän luvun soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt annetaan asetuksen (EY) N:o 1698/2005 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, jolloin katetaan erityisesti vapaaehtoisen mukauttamisen yhdentämistä maaseudun kehittämisohjelmiin koskevat säännökset, tai tarpeen mukaan asetuksen (EY) N:o 1290/2005 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, jolloin katetaan erityisesti vapaaehtoisen mukauttamisen varainhoitoa koskevat säännökset.

II luku ASETUKSEN (EY) N:O 1290/2005 MUUTTAMINEN JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

5 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1290/2005 seuraavasti:

1) Korvataan 12 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2. Komissio vahvistaa määrät, jotka ovat asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 artiklan 2 kohdan sekä 143d ja 143e artiklan sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o .../2006* 1 artiklan mukaisesti maaseuturahaston käytettävissä.

* EUVL L …, …, s. ….”

2) Korvataan 42 artiklan johdantokappaleen toinen virke seuraavasti:

”Näihin sääntöihin sisältyvät erityisesti:”

6 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

RAHOITUSSELVITYS |

1. | BUDJETTIKOHTA: 05 03 05 04 | MÄÄRÄRAHAT (ATE 2007): 37 660,663 miljoonaa euroa 12 366,220 miljoonaa euroa |

2. | TOIMENPITEEN NIMI: Yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1782/2003 säädettyjen suorien tukien vapaaehtoista mukauttamista koskevista säännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1290/2005 muuttamisesta annettu neuvoston asetus |

3. | OIKEUSPERUSTA: Perustamissopimuksen 37 artikla. |

4. | TAVOITTEET: Annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus vapaaehtoisesti alentaa viljelijöille maksettavia suoria tukia enintään 20 prosenttia ja käyttää vastaavat määrät jäsenvaltion alueella toteutettavien maaseudun kehittämisohjelmien rahoitukseen. |

5. | TALOUDELLISET VAIKUTUKSET | 12 KUUKAUDEN JAKSO (milj. euroa) | KULUVA VARAINHOITO VUOSI 2006 (milj. euroa) | SEURAAVA VARAINHOITO-VUOSI 2007 (milj. euroa) |

5.0 | MENOT – EY:N TALOUSARVIOSTA (TUET / INTERVENTIOT) – KANSALLISISTA TALOUSARVIOISTA – MUUT | – | – | – |

5.1 | TULOT – EY:N OMAT VARAT (MAKSUT / TULLIT) – KANSALLISISTA TALOUSARVIOISTA | – | – | – |

2008 | 2009 | 2010 | 2011 |

5.0.1 | MENOARVIO | – | – | – | – |

5.1.1 | TULOARVIO | – | – | – | – |

5.2 | LASKUTAPA: – |

6.0 | MAHDOLLISUUS RAHOITUKSEEN TOTEUTETTAVANA OLEVAN TALOUSARVION KYSEISEEN LUKUUN OTETUISTA MÄÄRÄRAHOISTA | KYLLÄ/EI |

6.1 | MAHDOLLISUUS RAHOITUKSEEN TOTEUTETTAVANA OLEVAN TALOUSARVION LUKUJEN VÄLISILLÄ SIIRROILLA | KYLLÄ/EI |

6.2 | LISÄTALOUSARVION TARVE | KYLLÄ/EI |

6.3 | MYÖHEMPIIN TALOUSARVIOIHIN OTETTAVAT MÄÄRÄRAHAT | KYLLÄ/EI |

HUOMAUTUKSIA: Tästä asetuksesta ei aiheudu yhteisölle lisämenoja. Siinä ainoastaan laajennetaan asetuksen (EY) N:o 1782/2003 10 artiklassa jo säädettyä mahdollisuutta siten, että suorien tukien menoja voidaan siirtää maaseudun kehittämiseen. Toimenpiteestä ei näin ollen aiheudu vaikutuksia talousarvioon. |

[1] EUVL C …, …, s. ….

[2] EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 247/2006 (EUVL L 42, 14.2.2006, s. 1).

[3] EUVL L 277, 21.10.2005, s. 1.

[4] EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1.

[5] EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.