Komission tiedonanto Euroopan parlamentille EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti Neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja Neuvoston direktiivin antamiseksi miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (uudelleenlaadittu versio) /* KOM/2006/0108 lopull. - COD 2004/0084 */
[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO | Bryssel 13.3.2006 KOM(2006) 108 lopullinen 2004/0084 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (uudelleenlaadittu versio) 2004/0084 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti neuvoston vahvistamasta yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (uudelleenlaadittu versio) 1. TAUSTAA Ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvostolle toimituspäivä (KOM(2004) 279 lopullinen – 2004/0084(COD)): | 21.4.2004 | Euroopan talous- ja sosiaalikomitea antoi lausuntonsa: | 15.12.2004 | Euroopan parlamentin ensimmäisen käsittelyn lausunnon päivä: | 6.7.2005 | Muutetun ehdotuksen toimituspäivä: | 25.8.2005 | Yhteisen kannan vahvistamispäivä: | 13.3.2006 | 2. KOMISSION EHDOTUKSEN TAVOITE Ehdotuksen tavoitteena on osaltaan lisätä oikeusvarmuutta ja selkeyttä naisten ja miesten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanossa työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa kokoamalla yhdeksi tekstiksi tämän alan tärkeimmät säännökset sekä tietty Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön pohjalta ilmennyt kehitys. Yhteisön lainsäädännön yksinkertaistamisen ja keventämisen ansiosta oikeudellisten asiantuntijoiden samoin kuin suuren yleisön on helpompi päästä tutustumaan yhteisön lainsäädäntöön ja ymmärtää sitä, minkä vuoksi kyseessä on merkittävä askel kohti lainsäädännön laadun parantamista. Ehdotuksessa sulautetaan yhdeksi johdonmukaiseksi säädökseksi seuraavat naisten ja miesten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanoa työhön liittyvissä asioissa koskevat kuusi nykyisin voimassa olevaa direktiiviä: - samapalkkaisuudesta annettu direktiivi 75/117 - miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta mahdollisuuksissa työhön, ammatilliseen koulutukseen ja uralla etenemiseen sekä työoloissa annettu direktiivi 76/207, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2002/73 - miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen toteuttamisesta ammatillisissa sosiaaliturvajärjestelmissä annettu direktiivi 86/378, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 96/97 - todistustaakasta sukupuoleen perustuvissa syrjintätapauksissa annettu direktiivi 97/80. Ehdotuksessa ei ole kyse pelkästä konsolidoinnista. Siihen on sisällytetty joitakin sisältöä koskevia muutoksia. Näillä muutoksilla on omaksuttu varovainen lähestymistapa yhteisön lainsäädännön päivittämiseen ja uudenaikaistamiseen. Tekstiin on esimerkiksi sisällytetty jonkin verran jo vakiintunutta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntöä yhdenvertaista kohtelua koskevan lainsäädännön keskeisten käsitteiden selkiyttämiseksi. Lisäksi joidenkin tuoreimpiin direktiiveihin sisältyvien horisontaalisten säännösten – esimerkiksi todistustaakkaa koskevien säännösten – soveltamisalaa on nimenomaisesti muutettu koskemaan ammatillisia sosiaaliturvajärjestelmiä. Tuomioistuimen oikeuskäytännössä nämä säännökset on jo käytännössä laajennettu koskemaan ammatillisten järjestelmien pääpiirteitä. Ehdotuksen tärkein anti tältä osin liittyy siten oikeudellisen tilanteen selkiyttämiseen. 3. HUOMAUTUKSET YHTEISESTÄ KANNASTA TÄMÄ YHTEINEN KANTA EI EDUSTA PELKÄSTÄÄN NEUVOSTON TÄMÄNHETKISTÄ KANTAA, VAAN SE SISÄLTÄÄ MYÖS JOITAKIN EUROOPAN PARLAMENTIN ENSIMMÄISESSÄ KÄSITTELYSSÄ TEKEMIÄ TARKISTUKSIA. SE HEIJASTELEE TOIMIELINTEN VÄLISIÄ NEUVOTTELUJA, JOIDEN ANSIOSTA TÄMÄ KOMPROMISSITEKSTI ON VOITU LAATIA. Neuvoston yhteisessä kannassa tehtiin lukuisia muutoksia komission ehdotukseen. Komissio katsoo, etteivät nämä muutokset muuta ehdotuksen tavoitetta. Mitä tulee useimpiin Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä tekemiin tarkistuksiin neuvoston yhteinen kanta on komission muutetun ehdotuksen kanssa täysin samoilla linjoilla. Niissä harvoissa jäljempänä mainituissa tapauksissa, joissa yhteinen kanta poikkeaa komission muutetusta ehdotuksesta, neuvoston nyt esittämä teksti on toimielinten välisissä neuvotteluissa aikaan saatu kompromissiratkaisu. Kompromissiteksti vastaa niin alkuperäisen kuin muutetunkin ehdotuksen tavoitteita, joten komissio voi sen hyväksyä. 1. Siltä osin kuin on kyse lukuisista Euroopan parlamentin ehdottamista uusista johdanto-osan kappaleista, jotka komissio hyväksyi muutetussa ehdotuksessaan ja jotka käsittelevät sitä, että jäsenvaltioiden olisi pyrittävä torjumaan sukupuoleen perustuvia palkkaeroja ja työmarkkinoiden eriytymistä sukupuolen mukaan (johdanto-osan 11 kappale), kehittämään ja analysoimaan sukupuoleen perustuvia tilastoja (johdanto-osan 37 kappale) ja edistämään palkkasyrjintään liittyvien ongelmien tiedostamista (johdanto-osan 38 kappale), neuvosto lisäsi täsmennyksen, että näitä ponnisteluja on edelleen toteutettava, jottei vain annettaisi sitä kuvaa, ettei tällä alalla olisi jo ryhdytty toimiin. Komissio voi hyväksyä tämän muutoksen samoin kuin muut johdanto-osan 11 ja 37 kappaleiden hienoiset uudelleenmuotoilut. 2. Komissio hylkäsi muutetussa ehdotuksessaan uuden 2 kohdan d alakohdan lisäämisen 20 artiklaan; tällä tarkistuksella olisi lisätty tietojen ja taitotiedon vaihto vastaavien eurooppalaisten elinten, esimerkiksi Euroopan tasa-arvoinstituutin, kanssa tämän säännöksen nojalla perustettavien tasa-arvoelinten tehtäviin. Tähän kantaan päädyttiin säädösten asianmukaiseen laadintaan liittyvistä teknisistä syistä, sillä tekstissä ei pitäisi viitata instituuttiin, jota ei ole vielä olemassa. Nämä näkemykset otettiin huomioon uudessa tekstissä mainitsemalla vastaavat eurooppalaiset elimet, esimerkiksi mahdollinen tuleva Euroopan tasa-arvoinstituutti. Tämä sanamuoto voidaan hyväksyä. 3. Mitä tulee työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua käsittelevään 21 artiklan 1 kohtaan, neuvosto hyväksyi Euroopan parlamentin tarkistuksen, jolla laajennettiin tekstiä kattamaan myös termi ”työpaikoilla” komission uudelleenmuotoilemassa asussa. Neuvosto ei sen sijaan sisällyttänyt tekstiin uutta sanamuotoa, joka koski työmarkkinaosapuolten suorittamaa tutkimusta, jossa kehitetään ja analysoidaan sukupuoleen perustuvia tietoja. Komissio oli hyväksynyt kyseisen parlamentin tarkistukseen sisältyneen osatekijän mutta voi toisaalta hyväksyä neuvoston perustelun, että viittaus tietoihin tai tilastoihin tässä nimenomaisessa yhteydessä saattaisi tarpeettomasti rajoittaa tutkimuksen käsitettä rajaamalla sen tilastotietoa edellyttäviin määrällisiin näkökohtiin ja jättämällä huomiotta laadullisen ulottuvuuden, joka ei välttämättä perustu tällaisen materiaalin käyttöön. 4. Mitä tulee vielä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua käsittelevään säännökseen ja erityisesti 21 artiklan 4 kohtaan, jossa todetaan, että työnantajan tiedotus tasa-arvoisesta kohtelusta yrityksessä on yksi keino edistää tasa-arvoista kohtelua suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti (kuten 21 artiklan 3 kohdassa säädetään), neuvosto hyväksyi komission ehdotuksen saattaa kohdan sanamuoto vastaamaan muiden kohtien sanamuotoa säätämällä, että työnantajia on (eikä olisi ) kannustettava tällaisiin toimiin. Neuvosto ei hyväksynyt muutettuun komission ehdotukseen sisältyvää ehdotusta käyttää toisessa alakohdassa sanaa ” tulee ”, joka olisi ilmaissut voimakkaamman kehotuksen saattaa kohdassa mainitut tiedot työntekijöiden käyttöön, ja palasi alkuperäisen ehdotuksen sanamuotoon ” voivat ”. Neuvosto kuitenkin sisällytti tekstiin, tosin selkeämmin muotoiltuna, komission kannattaman Euroopan parlamentin ehdotuksen kuvata yksityiskohtaisemmin ne seikat, joista tietoa on annettava. Komissio voi hyväksyä tämän kompromissiratkaisun kokonaisuudessaan. 5. Neuvosto hyväksyi, että vaatimus, jonka mukaan jäsenvaltioiden on annettava kertomus, joka sisältää arvioinnin niistä tasa-arvoisen kohtelun periaatteeseen tehtävistä poikkeuksista, joiden perusteena on se, että sukupuoleen liittyvä ominaisuus on todellinen ja ratkaiseva työhön liittyvä vaatimus, siirretään 13 artiklasta 31 artiklaan sen uudeksi 3 kohdaksi, sillä kyseinen 31 artikla on yleinen raportointivelvollisuutta käsittelevä säännös. Neuvosto muutti raportointiväliä neljästä vuodesta, jota Euroopan parlamentti ja komissio muutetussa ehdotuksessaan olivat ehdottaneet, tapahtumaan ” määräajoin, mutta vähintään joka kahdeksas vuosi ”. Tämä muutos voidaan hyväksyä, koska se merkitsee kuitenkin parannusta nykyiseen vaatimukseen, jonka mukaan arviointi on tehtävä säännöllisesti ilman, että määräaikoja olisi mainittu. 6. Mitä tulee niihin toisiinsa liittyviin määräaikoihin, joista säädetään 33 artiklassa (direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä), 31 artiklassa (jäsenvaltioiden tekemät täytäntöönpanokertomukset) sekä 32 artiklassa (direktiivin toiminnan uudelleentarkastelu komissiossa), neuvosto päätyi kompromissiratkaisuun toimielinten eri kantojen välillä. Neuvosto hyväksyi Euroopan parlamentin esittämän ja komission muutetussa ehdotuksessaan vaatiman lyhyen kahden vuoden täytäntöönpanoajan periaatteessa mutta antoi jäsenvaltioille mahdollisuuden pidentää täytäntöönpanoa yhdellä vuodella erityisvaikeuksien huomioon ottamiseksi. Täytäntöönpanokertomuksille ja uudelleentarkastelulle vahvistettiin yhtenäiset määräajat eli neljä ja puoli vuotta ja kuusi ja puoli vuotta direktiivin voimaantulosta. Lisäksi neuvosto teki joitakin muutoksia, jotka eivät liittyneet Euroopan parlamentin tekemiin tarkistuksiin. Kyseiset muutokset ovat luonteeltaan muodollisia ja teknisiä eivätkä muuta ehdotuksen sisältöä. Niihin sisältyvät esimerkiksi alkuperäisen ehdotuksen 19 ja 20 artiklan sulauttaminen yhdeksi todistustaakkaa syrjintätapauksissa käsitteleväksi säännökseksi (19 artikla) sekä II osaston 1, 2 ja 3 luvun sekä III osaston 2 luvun otsikoiden lyhentäminen. Rakenteen selkeyttämiseksi neuvosto muutti komission ehdotuksen IV osaston III osaston 3 luvuksi, jonka otsikoksi tuli ” Yleiset horisontaaliset säännökset ”. Lisäksi neuvosto lisäsi tekstiin uuden johdanto-osan 41 kappaleen, jossa esitetään paremmasta lainsäädännöstä toimielinten välillä tehdyn sopimuksen 34 kohdan sisältö. 4. PÄÄTELMÄT Komissio katsoo edellä esitetyistä syistä, ettei yhteinen kanta millään muotoa muuta komission ehdotuksessa omaksuttua lähestymistapaa eikä sen tavoitteita, ja voi siten hyväksyä yhteisen kannan erityisesti, koska siinä otetaan asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssään ehdottamat tarkistukset ja komission muutettu ehdotus. Yhteinen kanta on seurausta toimielinten välisistä neuvotteluista, joissa tämä kompromissiteksti saatiin aikaiseksi. 5. KOMISSION LAUSUMA Komissio ja neuvosto esittivät toimielinten välisten neuvotteluiden kuluessa aikaansaadun kompromissiratkaisun puitteissa kumpikin erillisen lausuman yhteisen kannan hyväksymisen yhteydessä (ks. liitteet I ja II). LIITE I Komission lausuma Komissio sitoutuu edistämään vanhempainlomaa ensisijaisen tärkeänä välineenä miesten ja naisten täyden tasa-arvon saavuttamiseksi työelämässä. Komissio on päättänyt pitää huolen siitä, että edellytyksiä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamiseksi parannetaan panemalla vanhempainlomadirektiivi asianmukaisesti täytäntöön ja valvomalla sen riittävyyttä ja tehokkuutta. Komissio aikoo sen vuoksi asettaa työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen yhdeksi ensisijaisen tärkeäksi tavoitteekseen naisten ja miesten tasa-arvoa koskevassa suunnitelmassa, joka hyväksyttiin 1. maaliskuuta 2006 (KOM(2006) 92 lopullinen). Tässä yhteydessä yhteensovittamista aiotaan analysoida laaja-alaisesti, mukaan lukien vanhempainloma, joustavat työjärjestelyt ja hoitopalvelut, jotta pystytään tarvittaessa kehittämään politiikan tarjoamia varautumiskeinoja. Analyysiin kuuluu myös näkemysten vaihdon aloittaminen työmarkkinaosapuolten kanssa. LIITE II Neuvoston lausuma Neuvosto sitoutuu Euroopan parlamentin kanssa parantamaan tilannetta työn ja yksityiselämän yhteensovittamisen osalta naisten ja miesten tasa-arvon saavuttamiseksi työelämässä. Sen vuoksi neuvosto on tyytyväinen Euroopan komission aikomukseen käsitellä naisten työllisyyttä sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoa keskeisenä osana naisten ja miesten tasa-arvoa koskevassa valtioiden ja hallitusten päämiehille toimitettavassa kolmannessa vuosiraportissa, joka on määrä esittää kevään Eurooppa-neuvostolle maaliskuussa 2006. Neuvosto panee tässä yhteydessä merkille, että Euroopan parlamentti pitää vanhempainlomaa koskevaa kysymystä tärkeänä.