6.3.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 51/35

1)

Ilman huoltajaa tulevat kolmansien maiden alaikäiset kansalaiset ovat Euroopan neuvoston 26. kesäkuuta 1997 antaman päätöslauselman mukaan ”alle 18-vuotiaita kolmansien maiden kansalaisia, jotka saapuvat jäsenvaltioiden alueelle ilman joko oikeuden tai vakiintuneen käytännön mukaan alaikäisestä vastuussa olevaa aikuista, niin kauan kuin he eivät tosiasiallisesti ole sellaisen henkilön huostassa”.

2)

Alaikäiset, ilman huoltajaa matkustavat alaikäiset sekä turvapaikkaa hakevat nuoret ovat heikoimmassa asemassa olevia henkilöitä ja sosiaalisen syrjäytymisen suurin riskiryhmä. Tämän vuoksi heidän suojelunsa on oltava Euroopan unionin, sen kumppanuusmaiden sekä paikallis- ja alueyhteisöjen painopisteenä.

3)

Koska erityisen heikossa asemassa olevien ryhmien, kuten turvapaikanhakijoiden, ihmiskaupan uhrien ja ilman huoltajaa matkustavien alaikäisten, maahantulo kumppanuusmaiden alueelle on ominaispiirteidensä perusteella laitonta maahanmuuttoa, näiden muuttovirtojen hallinta kuuluu laittoman maahanmuuton torjuntaa koskeviin yleisiin politiikkoihin sisältyvien menettelytapojen piiriin.

4)

Kyseiset muuttovirrat kuuluvat kansainvälisessä ja kansallisessa oikeudessa varmistettujen suojeluehtojen perusteella laittoman maahanmuuton ja sitä seuraavan laillisen oleskelun väliseen lainsäädännön harmaaseen vyöhykkeeseen.

5)

EU:n tasolla on nykyisin vaikea saada asiasta tietoja, sillä jäsenvaltioiden viranomaiset luokittelevat ilman huoltajaa matkustavat alaikäiset eri tavoin. Eräissä maissa heidät luokitellaan tilastollisesti turvapaikanhakijoiksi, toisissa taloudellisista syistä maahan muuttaviksi mutta myös heitteille jätetyiksi alaikäisiksi.

6)

YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu (UNHCR) arvioi pakolaisten kokonaismääräksi maailmanlaajuisesti noin 25 miljoonaa, joista 50 prosenttia on lapsia. Tuoreimpien arvioiden mukaan ilman huoltajaa matkustavia alaikäisiä on pakolaisista 2–3 prosenttia.

7)

Unicefin arvioiden mukaan ihmiskaupan uhriksi joutuu sekä kotimaassa että ulkomailla vuosittain noin 1,2 miljoonaa alaikäistä (heinäkuussa 2003 julkaistu Unicefin raportti Stop the Traffic). International Save the Children Alliancen ja UNHCR:n käynnistämässä Separated Children in Europa -ohjelmassa arvioidaan varovasti, että ilman huoltajaa matkustavien alaikäisten määrä Euroopassa on nykyisin ainakin 100 000. Ulkomaalaisten alaikäisten suojelusta vastaavan Italian viranomaisen (Comitato Minori Stranieri) keräämien tietojen mukaan maahan saapuu vuosittain ilman huoltajaa matkustavia alaikäisiä noin 8 000, ja määrä on kasvanut viime vuosina. Espanjan viranomaiset arvioivat ilman huoltajaa matkustavien alaikäisten määrän olevan vuosittain 3 000–4 000, ja Ranskassa, Alankomaissa ja Belgiassa määrä on vuosittain 5 000–6 000. Ilman huoltajaa matkustavien alaikäisten määrä on varmasti suurempi, kun otetaan huomioon laiton maahanmuutto sekä vaikeudet arvioida niiden henkilöiden määrää, jotka ovat saapuneet laittomasti unionin alueelle.

8)

Ilman huoltajaa matkustavat alaikäiset ovat useimmin lähtöisin Maghreb-maista, etenkin Marokosta, Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta (Senegalista, Malista, Guineasta ja sen pääkaupungista Conakrysta, Kamerunista jne.), Aasian maista, etenkin Afganistanista, sekä Itä-Euroopan maista, etenkin Romaniasta, Moldovasta, Albaniasta ja entisen Jugoslavian maista.

9)

Avustustaakka on usein kokonaan paikallis- ja alueyhteisöillä. Niiden on selviydyttävä tilanteesta hätätilakeinoin, koska niillä ei ole käytettävissään poliittista viitekehystä. Niiden on lisäksi selvittävä ilman todellisia toimivaltuuksia ratkaista ongelma sen alkulähteellä, ilman oikeutta tehdä päätöksiä perheiden yhdistämisestä tai kotimaahan palauttamisesta sekä ilman toimien suunnittelua. Tämä heikentää toimien tehokkuutta ja hyödyllisyyttä mutta edellyttää kuitenkin huomattavia varoja.

1.1

pitää välttämättömänä hallinnoida EU:hun kohdistuvia muuttovirtoja koordinoidusti ja tehokkaasti sekä samalla toissijaisuusperiaatetta ja henkilökohtaisia ja etenkin heikoimmassa asemassa olevien ryhmien oikeuksia kunnioittaen ja suojellen, jotta torjutaan rasismia, muukalaisvihaa ja muita epävarmuuden syitä. Näin täytetään myös välttämättömät edellytykset Lissabonin strategiassa määriteltyjen kasvutavoitteiden ja yleisemmin sisämarkkinatavoitteiden saavuttamiseksi.

1.2

toteaa, että ilman huoltajaa matkustavia alaikäisiä koskevien yhtenäisten ja suunnitelmallisten toimien toteuttamiseksi

1.3

on päättänyt laatia tässä yhteydessä oma-aloitteisen lausunnon ilman huoltajaa matkustavien alaikäisten tilanteesta maahanmuuttoprosessissa. Näin komitea pyrkii selvittämään ilmiön merkitystä muuttovirtojen hallinnassa, kun otetaan huomioon kyseisen ryhmän erityinen suojelutarve sekä suojelujärjestelmän väärinkäytökset hyödynnettäessä alaikäisiä toimissa, joilla edistetään alaikäisten hyväksikäyttöä ja lapsityövoiman käyttöä.

1.4

huomauttaa, että koska ilmiö on luonteeltaan erityinen ja koska sitä on tärkeä käsitellä kiireellisesti kumppanuusmaiden kesken, ilmiön riippumattoman tutkimisen kannalta keskeisiä tekijöitä ei voida ottaa huomioon nivomatta alaikäisten huolehtimisesta vastuussa olevia paikallis- ja alueyhteisöjä mukaan aktiivisesti ja pysyvästi.

1.5

on vakuuttunut siitä, että laitonta maahanmuuttoa ajatellen muuttovirtojen hallinnassa on kehityttävä laadullisesti. Tässä yhteydessä on tunnustettava rajavalvonnan ja yleisemmin jäsenvaltioiden sisäministeriöiden koordinoitujen toimenpiteiden merkitys, mutta painotettava myös alueiden siviilivalvontaa ja sosiaalista valvontaa, sillä ilman niitä kaikki torjunta- ja integrointitoimet ovat tehottomia, eikä ilmiötä saada niiden avulla hallintaan, kuten Euroopan komissio on useaan otteeseen vaatinut. On myös tärkeää toteuttaa toimia, joilla pyritään estämään alaikäisten maastalähtö ja tukemaan heidän palauttamistaan kotimaahan luomalla kyseisiin maihin suojelujärjestelmä, jonka lähtökohtana on alaikäisten alkuperämaissa toteutettava, lasten huoltoa edistävä suojelupolitiikka.

1.6

toteaa, ettei Euroopan komissio ole kiinnittänyt ilman huoltajaa matkustavien alaikäisten tilanteeseen riittävästi huomiota ja toivoo, että asiaan puututaan tehokkaasti komission ehdottamassa lasten oikeuksia koskevassa strategiassa (KOM(2006) 367 lopullinen).

1.7

muistuttaa, että muuttoliikkeeseen voidaan puuttua keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ainoastaan toteuttamalla siirtolaisten alkuperämaiden kestävään kehitykseen tähtääviä yhteistyöpolitiikkoja siten, että maat tarjoavat kansalaisilleen, ja erityisesti nuorilleen, mahdollisuuksia omassa maassaan.

1.8

on tyytyväinen komission tiedonannon (KOM(2005) 389 lopullinen) kiinnostavaan lähestymistapaan, jonka mukaan alkuperämaata pidetään maahanmuuton hallintaan osallistuvana osapuolena. Onkin erityisen tärkeää vauhdittaa kyseisten maiden kanssa tehtäviä kumppanuussopimuksia, joiden avulla on luotava suora yhteys muuttoliikkeen ja alkuperämaiden välttämättömän kehittämisen välille

1.9

toteaa, että monet paikallis- ja alueyhteisöt joutuvat kantamaan vastuun ilman huoltajaa matkustavien alaikäisten vastaanotosta ja avustuksesta ja että ne ovat vastuussa myös heidän majoituksestaan sekä heille tarjottavista sosiaali-, terveydenhuolto- ja koulutuspalveluista. Niiden on myös tarvittaessa tuettava alaikäisten integroitumista työelämään ja huolehdittava erinäisistä hallintotehtävistä kuhunkin tilanteeseen liittyviä asiakirjoja käsitellessään sekä kannettava tästä aiheutuva taloudellinen taakka.

1.10

esittää toivomuksen, että kotouttamista koskevan eurooppalaisen rahaston hallinnoinnissa otetaan huomioon alue- ja paikallisviranomaisten erityistarpeet, ja kannattaa niiden osallistumista kansallisista ohjelmista käytäviin neuvotteluihin sekä niihin liittyviin toimenpideohjelmiin.

1.11

panee merkille muuttovirtojen mittasuhteet, niiden vaikutukset alueyhteisöihin, joiden on vastattava erityistarpeisiin ja varmistettava erityispalvelujen tarjonta, sekä maahanmuuton kasvusuuntauksen viime vuosina. Alue- ja paikallisyhteisöt on kutsuttava täysimittaisesti mukaan toimintaan, jotta ne pystyvät hallinnoimaan tehokkaasti ilmiötä. Kansallisten viranomaisten on toteutettava aktiivisempaa politiikkaa, jolla edistetään erityisesti heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä koskevaa yhteistoimintaa alue- ja paikallisyhteisöjen välillä.

1.12

korostaa käytössä olevien tietojen vähyydestä huolimatta käsillä olevan lausunnon valmisteluvaiheessa esiin tullutta merkittävää työtä, jonka kunkin jäsenvaltion toimivaltaiset hallintoelimet ovat kyseisessä asiassa tehneet. Komitea tunnustaa virkamiesten korkean ammattitaidon ja velvollisuudentunnon mutta myös niiden valtiosta riippumattomien organisaatioiden sekä alaikäisten suojelun parissa toimivien organisaatioiden korvaamattoman panoksen ja tuen, jotka ovat jo vuosia tehneet työtä heikommassa asemassa olevien ryhmien, kuten nuorten turvapaikanhakijoiden ja ihmiskaupan uhrien, keskuudessa.

1.13

pahoittelee sitä, ettei kaikissa jäsenvaltioissa ole ilman huoltajaa maahan saapuvien alaikäisten ulkomaalaisten suojeluun sovellettavia yhtenäisiä menettelyjä tai rakenteita, ja kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan voimassa olevien normien mahdollisimman kattavasta yhdenmukaistamisesta. Valitettavaa on myös turvautuminen koordinoimattomiin toimiin, joihin liittyy usein hallintotasojen välisiä toimivaltaristiriitoja sekä huomattava riski siitä, että alaikäisten erilainen kohtelu jäsenvaltioittain mutta etenkin tietyn jäsenvaltion sisällä johtaa todelliseen ja merkittävään syrjintään.

1.14

tähdentää jo nyt, että koska ilman huoltajaa matkustavista alaikäisistä johtuva ongelma koskee ennen kaikkea alaikäisten lähtöalueisiin rajoittuvia alueita tai itsehallintoyksiköitä sekä sellaisia kuntia, alueita tai itsehallintoyksiköitä, joilla talouskehitys on vilkkainta ja joilla on työnsaantimahdollisuuksia, tiheään asuttujen kuntien, alueiden ja itsehallintoyksiköiden vaikeudet ovat vaarassa jäädä ilman huomiota, mikä heijastuu välittömästi mahdollisuuksiin suojella alaikäisiä tehokkaasti. Samoin pienillä ja keskisuurilla paikallis- ja alueyhteisöillä on niukasti resursseja, mikä rajoittaa niiden toimintamahdollisuuksia.

1.15

vahvistaa olevansa pettynyt komission valitsemaan ponnettomaan tekstin muotoiluun äskettäin antamissaan ehdotuksissa (KOM(2005) 389 lopullinen, KOM(2005) 390 lopullinen ja KOM(2005) 391 lopullinen), joissa käsitellään ilman huoltajaa matkustavien alaikäisten ja ihmiskaupan uhrien pakkoon perustuvaa maastapoistamista viittaamatta nimenomaan ja sitovasti ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen tiettyyn artiklaan sekä vuonna 1989 tehtyyn lasten oikeuksien yleissopimukseen.

1.16

pitää välttämättömänä, että tarjotaan alueellisia ja paikallisia palveluja, joista vastaa erityiskoulutuksen saanut henkilökunta, jotta voidaan vastata turvapaikkaa hakevien tai ihmiskaupan uhriksi joutuneiden, ilman huoltajaa matkustavien alaikäisten erityistarpeisiin, sillä he ovat suuressa vaarassa joutua syrjityiksi ja sosiaalisesti syrjäytyneiksi. Lisäksi on tarpeen valvoa, ettei alaikäisten suojelujärjestelmiä käytetä väärin tai petoksiin. Tällaisia palveluja ovat

2.1.1

pitää riittämättöminä turvapaikkaa hakevia, ilman huoltajaa matkustavia alaikäisiä koskevaa unionin ja eräiden jäsenvaltioiden lainsäädäntöä ja kehottaa korjaamaan seuraavat puutteet:

2.1.2

vaatii käynnistämään pikaisesti neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin kanssa käytävän keskustelun ilman huoltajaa matkustaviin alaikäisiin sovellettavasta lähestymistavasta. Lähtökohtana tulisi olla mikronäkökulma, jonka avulla osoitetaan tilanteen vaikeus paikallistasolla sekä konkreettinen panos, jonka paikallis- ja alueyhteisöt voivat tarjota. Samalla on painotettava tarvetta arvioida ilmiötä unionin tasolla. Tästä syystä komitea tekee ehdotuksia konkreettisiksi toimiksi, joiden avulla ilmiötä voitaisiin hallita nykyistä paremmin.

2.1.3

toivoo, että ilman huoltajaa matkustavia alaikäisiä koskevasta merkittävästä ilmiöstä unionin tasolla käytävässä keskustelussa kiinnitetään erityistä huomiota alkuperäisten yhteisöjen ja perheiden tilanteeseen ja rooliin.

2.1.4

toivoo, että kaikki ilman huoltajaa matkustavia alaikäisiä varten laadittavat lainsäädäntöä, politiikkaa ja suunnittelua koskevat uudet toimet — vaikka ne kuuluvatkin muuttovirtojen ohjaamisen yhteyteen — pohjautuvat aina vuonna 1989 hyväksyttyyn YK:n lasten oikeuksien yleissopimuksen periaatteisiin ja etenkin sen 3 artiklaan, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen periaatteisiin sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen sekä muihin keskeisiin, ilman huoltajaa matkustavia lapsia koskeviin kansainvälisiin välineisiin ja että kyseisten toimien avulla pyritään aina toimimaan alaikäisten edun mukaisesti. Tässä yhteydessä tulee myös hyväksyä toimia, joilla estetään alaikäisen irtautuminen perhe- ja kulttuurikontekstistaan sekä tehostaa alaikäisten suojelua, kun heidän on lähdettävä kotimaastaan ideologisista tai uskonnollisista syistä.

2.2.1

toivoo toimia tietoisuuden lisäämiseksi ilmiöstä unionin tasolla ja toteaa, että tietyissä äskettäin annetuissa säädöksissä ei viitata tarpeeseen suojella kyseessä olevien alaikäisten oikeuksia. Tietyissä jäsenvaltioissa ei ole yhtenäisiä kansallisen tason menettelyjä, minkä vuoksi vastuu ilmiön hallinnasta alueilla sekä siitä aiheutuvasta taloudellisesta taakasta lankeaa paikallis- ja alueyhteisöille.

2.2.2

katsoo, että unionin tasolla on pikaisesti luotava yhteinen ja yhtenäinen lähestymistapa ilman huoltajia matkustavia alaikäisiä varten. Kun on kyse näin vaikeasta ilmiöstä, eli alaikäisistä ja heidän suojelustaan, on erityishuomiota kiinnitettävä alkuperäisiin yhteisöihin ja perheisiin ja näin ollen alue- ja paikallisyhteisöjen rooliin, sillä ne huolehtivat vastaanotosta ja sosiaalipalvelujen tarjonnasta.

2.2.3

kehottaa kiinnittämään huomiota ilman huoltajaa matkustaviin alaikäisiin kohdistuviin nuoriso-oikeuden toimiin, sillä nämä alaikäiset ovat vaarassa joutua kokemaan syrjintää ja sosiaalista syrjäytymistä. Samalla on otettava huomioon mahdollisuus palauttaa alaikäinen perhepiiriinsä.

2.3.1

pitää tervetulleena, että EU:n tasolla on ryhdytty yhä tiiviimmin toimiin muuttoilmiöön liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Asian jättäminen pelkästään jäsenvaltioiden vastuulle sopisi huonosti yhteen paikallis- ja alueyhteisöjen monitahoisten ja jäsenneltyjen muuttovirtojen hallitsemistoimien kanssa tai sen vastuun kanssa, joka niillä on heikoimmassa asemassa olevien ryhmien, kuten ihmiskaupan uhrien, turvapaikanhakijoiden ja ilman huoltajaa matkustavien alaikäisten, vastaanotosta ja kotouttamisesta.

2.3.2

kehottaa nivomaan paikallis- ja alueyhteisöt täysimittaisesti toimiin kyseisen ilmiön, etenkin heikossa asemassa olevien ryhmien, hallinnan tehostamiseksi. On niin ikään ensiarvoisen tärkeää, että kaikki asianomaiset hallituksista riippumattomat järjestöt täydentävät työskentelyllään toistensa toimia ja tekevät yhteistyötä, jotta kaikki toimet olisi sovitettu yhteen vastaavien hallintoviranomaisten toimien kanssa, ellei se ole etusijalle asetettavien lapsen etujen vastaista. Vuoropuhelu ja koordinointimekanismit on käynnistettävä hätätilanteen varhaisessa vaiheessa, ja niihin on turvauduttava koko prosessin ajan. Tällainen lähestymistapa on tarpeen sen vuoksi, että muuttovirrat ovat huomattavia, ja niillä on merkittävä vaikutus paikallis- ja alueyhteisöihin, jotka joutuvat vastaamaan erityistarpeisiin ja huolehtimaan erityispalveluista. Lisäksi ilmiö on jatkuvasti yleistynyt viime vuosina. Komitea kehottaa myös laatimaan asiasta ennakoivan tutkimuksen.

2.3.3

pitää näin ollen tarpeellisina seuraavia toimia: