23.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 318/123

1.1

Tällä oma-aloitteisella lausunnolla Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pyrkii ilmaisemaan tukensa, solidaarisuutensa ja myötätuntonsa kaikille Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, jotka toimivat maassa demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltion, yhdistymisvapauden ja sananvapauden puolesta ja edistävät Euroopan unionin perusarvoja.

1.2

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ilmaisee erityisesti moraalisen tukensa sellaisille kansalaisyhteiskunnan organisaatioille kuin ihmisoikeuksia puolustaville valtiovallasta riippumattomille organisaatioille, jotka seuraavat demokratian ja oikeusvaltion kehittymistä, riippumattomille nuorisojärjestöille, itsenäisille säätiöille sekä työnantajien, yrittäjien ja vapaiden ammattiyhdistysten muodostamille riippumattomille järjestöille, jotka toimivat Valko-Venäjällä demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltion ja eurooppalaisten arvojen puolesta.

1.3

Välitön henkilökohtainen yhteydenpito, jollaista saattaa olla etenkin molemminpuolinen nuorisovaihto, ovat ensiarvoisessa asemassa pidettäessä yllä yhteyksiä Valko-Venäjän kansalaisyhteiskuntaan. Yhteyksien tukemiseksi ja lujittamiseksi Euroopan unionin on jäsenvaltioineen sovellettava Valko-Venäjän kansalaisiin avointa viisumipolitiikkaa.

1.4

Euroopan unionin on syytä kokonaisuudessaan ryhtyä tiedotustoimiin ja käynnistää asianmukainen ymmärrettävä ja kohdennettu tiedotuspolitiikka sekä strategia, jonka avulla Valko-Venäjän kansalaisille selvitetään unionin perusarvoja ja unionin toimintaa.

1.5

Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnalle mahdollisesti annettavan EU:n rahoitustuen on ehdottomasti oltava tarkoituksenmukaista ja joustavaa, jotta apu ja tuki todella tavoittavat tarvitsijansa.

1.6

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kehottaa EU:n toimielimiä hyödyntämään unionin uusien jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kokemusta ja asiantuntemusta siirtymävaiheeseen liittyvissä seikoissa laadittaessa Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan organisaatioille tarkoitettua tukistrategiaa.

2.1

Tällä oma-aloitteisella lausunnolla Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pyrkii ilmaisemaan tukensa, solidaarisuutensa ja myötätuntonsa kaikille Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, jotka toimivat maassa demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltion, yhdistymisvapauden ja sananvapauden puolesta eli edistävät Euroopan unionin perusarvoja.

2.2

ETSK pitää erittäin tärkeänä, että Valko-Venäjälle luodaan todellinen kansalaisyhteiskunta ilman minkäänlaista valvontaa. Se on välttämätön edellytys maan demokratian vakiintumiselle ja kehittymiselle pitkällä aikavälillä.

2.3

ETSK vastustaa ehdottomasti Valko-Venäjällä 19. maaliskuuta 2006 pidetyissä presidentinvaaleissa hallinnon, valtion elinten ja julkisen vallan käyttämiä menetelmiä, jotka eivät olleet lainkaan avoimia ja joihin liittyi väärinkäytöksiä. ETSK vastustaa niin ikään poliittisten päättäjien käyttöönottamia prosesseja, jotka on suunnattu demokratian puolustajia ja valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden jäseniä vastaan näiden pyrkiessä ainoastaan käyttämään kansalaisoikeuksiaan ja seuraamaan presidentinvaalien sujumista. Heille on viime aikoina langetettu varoittavaksi esimerkiksi ja epäoikeudenmukaisia tuomioita (esimerkiksi ”Kumppanuus”-nimisen kansalaisjärjestön jäsenten tapauksessa).

2.4

ETSK panee merkille, että Valko-Venäjällä, joka on EU:n naapurimaa, maan kansalaisia vastaan harjoitetaan poliittista väkivaltaa, maassa poljetaan perusoikeuksia eikä siellä noudateta ihmisoikeuksia koskevia nykyisiä kansainvälisiä sopimuksia ja yleissopimuksia. Tällaista tilannetta 25 EU-maan järjestäytyneet kansalaisyhteiskunnat eivät voi hyväksyä.

2.5

ETSK ilmaisee eriävän mielipiteensä ja suhtautuu torjuvasti siihen, että Valko-Venäjällä valtion mielivaltaa vastustavia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita asetetaan syytteeseen ja ne siis leimataan rikollisiksi.

2.6

Tässä ETSK:n oma-aloitteisessa lausunnossa on tarkoitus ehdottaa EU:n toimielimille uudenlaista lähestymistapaa Valko-Venäjään ja maan kansalaisyhteiskunnalle annettavaan tukeen. EU:n on omaksuttava Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnalle antamassaan tuessa konkreettinen, toteutettavissa oleva ja kannattava keskipitkän aikavälin strategia. Tämä on erityisen tärkeää juuri nyt presidentinvaalien jälkeen, kun kansainvälisen yhteisön huomio on kääntymässä pois Valko-Venäjästä.

2.7

Lausunnossa pyritään myös tutustuttamaan kansalaisyhteiskunnan eurooppalaiset organisaatiot entistä paremmin Valko-Venäjän tilanteeseen, herättämään niiden kiinnostus Valko-Venäjällä toimivien kumppaneiden osaan ja ongelmiin sekä viitoittamaan ja raivaamaan tietä järjestöjen keskinäiselle yhteistoiminnalle.

3.1

Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden virallisen olemassaolon kannalta välttämättömät oikeuspuitteet saattavat ensi näkemältä tuntua riittäviltä ja nyky-yhteiskunnan normien mukaisilta. Valko-Venäjän oikeuspuitteiden ongelmana on kuitenkin yksityiskohtien tulkinta sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toiminnalle ja rekisteröinnille keinotekoisesti luodut esteet. Oikeuspuitteiden nojalla on käytännössä mahdollista löytää tekosyitä, joihin vedoten voidaan hylätä istuvaa hallitusta häiritsevien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden rekisteröinti.

3.2

Kuten kaikissa maissa, joissa on autoritaarinen tai totalitaarinen hallitus, myös Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnalle on ominaista jakautuminen virallisiin organisaatioihin ja organisaatioihin, jotka työskentelevät parhaassa tapauksessa laillisesti mutta törmäävät hankaluuksiin tai ovat jopa puolilaillisia tai peräti salaisia. Valko-Venäjän hallinto leimaa kyseiset organisaatiot poliittisiksi ja yhdistää ne oppositioon. Tässä yhteydessä on kuitenkin mainittava, että kansalaisten yhdistymisvapaus erityisten ja julkisten intressiensä puolustamiseksi on perusoikeus ja eurooppalainen arvo. Kansalaisyhteiskunnan ja virallisten poliittisten vallanpitäjien väliset ”konfliktit” ovat tavanomaisia ja normaaleja myös Euroopan unionin maissa. Perinteisissä demokratioissa kyseiset konfliktit eivät heikennä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden legitiimiyttä vaan ne ovat yleisen mielipiteen keino valvoa julkisten asioiden hoitoa ja osallistua siihen.

3.3

Valko-Venäjällä toimii aktiivisesti useita virallisia organisaatioita, jotka ovat hallitukselle uskollisia tai jotka ovat suoraan valtion valvonnassa tai johdossa. Julkinen valta pitää tällaisia organisaatioita ”Valko-Venäjän kansalaisyhteiskuntana”. (1) Maassa on toisaalta hallitusta arvostelevia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, jotka leimataan rikollisiksi ja julistetaan lisäksi usein arvostelunsa vuoksi laittomiksi.

3.4

Valko-Venäjällä toimii niin ikään epävirallisia organisaatioita tai kansalaisten muodostamia yhdistyksiä, jotka on syytä sisällyttää kansalaisyhteiskuntaan. Tällaisten aktiivisten ja tiedostavien kansalaisten ryhmittymien on toimintansa vuoksi mahdotonta järjestäytyä virallisiksi organisaatioiksi. Niiden on siis pysyteltävä epävirallisina. Tällä tavoin keskenään järjestäytyneitä henkilöitä vainotaan, heitä vastaan käydään oikeutta tai he menettävät työpaikkansa tai opiskelupaikkansa. On erittäin tärkeää löytää keinot auttaa näitä epävirallisia ryhmittymiä, jotka kuitenkin usein muodostavat Valko-Venäjän riippumattoman kansalaisyhteiskunnan ytimen.

3.5

Useat kansalaisyhteiskunnan organisaatiot jatkavat toimintaansa edellä kuvatun kaltaisesti sen jälkeen, kun niiden virallinen uudelleenrekisteröinti on hylätty turhanpäiväisten, pikkumaisten ja absurdien tekosyiden nojalla, joihin Valko-Venäjän hallitus vetoaa tehdäkseen virallisesti lopun häiritsevistä organisaatioista. Kyseessä ovat ennen kaikkea ihmisoikeuksia puolustavat hallituksesta riippumattomat organisaatiot, jotka seuraavat demokratian ja oikeusvaltion edistymistä, riippumattomat nuoriso-organisaatiot, riippumattomat säätiöt sekä työnantajien, yrittäjien ja vapaiden ammattiyhdistysten muodostamat riippumattomat järjestöt. Nämä organisaatiot eivät voi jatkaa toimintaansa virallisina oikeussubjekteina.

3.6

Vaikka Valko-Venäjällä on kaikkiaan yli 2 500 valtiovallasta riippumatonta organisaatiota, (2) sellaisten riippumattomien organisaatioiden määrä, jotka ajavat usein vain marginaalisesti yhteiskuntakysymyksiä, on vähenemässä, koska järjestöjä vainotaan, hallinto puuttuu niiden toimintaan ja niiden on täytettävä uusia rekisteröintiehtoja. Esimerkiksi ihmisoikeuksien alalla eräs viimeisistä laillisesti toimivista organisaatioista on Helsingin komitea. Valtion instituutiot ovat viime aikoina kohdistaneet myös siihen lisääntyviä paineita.

3.7

Yrittäjien, elinkeinonharjoittajien ja työnantajien muodostamien riippumattomien yhdistysten ja ryhmittymien joukossa on vain muutama pieni organisaatio (esimerkiksi Perspektiva). Niiden jäseniä kuitenkin pidätetään usein ja heidät asetetaan syytteeseen keksityin perustein.

3.8

Ammattijärjestöjen joukossa on sekä virallisia keskusjärjestöjä (jotka ovat Valko-Venäjän ammattijärjestöjen keskusliiton, FSB:n jäseniä) että yksi riippumaton työntekijäliitto, Valko-Venäjän demokraattisten työntekijäjärjestöjen kongressi. Yhdistymisvapaudesta ja riippumattomien ammattijärjestöjen jäsenten oikeuksista ei kuitenkaan systemaattisesti piitata. Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n, Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton VAKL:n ja Maailman työn liiton MTL:n äskettäin Euroopan komissiolle esittämässä vetoomuksessa (3) käsitellään perustellusti Valko-Venäjällä tapahtuvia työntekijöiden järjestäytymisoikeuden loukkauksia.

3.8.1

Kansainvälinen työjärjestö (ILO) on useiden vuosien ajan paheksunut sitä, että työntekijöiden ja ammattijärjestöjen perusoikeuksia loukataan vakavasti ja järjestelmällisesti puututtaessa yhdistymisvapauteen ja työehtosopimusneuvotteluihin (vuosien 1987 ja 1998 yleissopimukset), ja se on tuominnut nämä loukkaukset. Vuonna 2003 asetettu ILO:n hallintoneuvoston tutkimuskomissio julkaisi vuonna 2004 raportin, jossa tuomitaan valtion sekaantuminen ammattijärjestöjen sisäisiin asioihin sekä hallituksen säätämät ammattijärjestöjen vastaiset lait ja asetukset. Raportin julkaisemisen jälkeen ILO on arvostellut kärkkäästi Valko-Venäjän hallitusta siitä, ettei tutkimuskomission suosituksia ole pantu täytäntöön tai että niistä vain hyvin pientä osaa on noudatettu. Kesäkuussa 2006 pidetyssä ILO:n kansainvälisen työkonferenssin 95. istunnossa Valko-Venäjän hallitusta kehotettiin ponnekkaasti ryhtymään konkreettisiin toimenpiteisiin kyseisten suositusten toimeenpanemiseksi, jotta ennen marraskuussa 2006 pidettävää hallintoneuvoston kokousta olisi havaittavissa todellista ja kouriintuntuvaa edistystä. Mikäli edistystä ei todeta tapahtuneen, konferenssi esittää, että ILO:n hallintoneuvosto tutkii, onko aiheellista ryhtyä ILO:n perussäännön mukaisiin lisätoimenpiteisiin. Tällaisia toimenpiteitä voisivat olla kansainvälisen työkonferenssin suositus, että jäsenvaltiot, työnantajien keskusjärjestöt ja ammattijärjestöt tarkistavat suhteensa Valko-Venäjään.

3.9

ETSK ilmaisee täyden tukensa niille Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, jotka ajavat eurooppalaisia arvoja ja jotka eivät työskentelyllään eivätkä toiminnallaan oikeuta eivätkä tue autoritaarista hallintoa eivätkä ole millään tavoin yhteydessä siihen. ETSK kehottaa myös EU:n toimielimiä ja EU:n jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioita tukemaan kyseisiä organisaatioita (taloudellinen tuki mukaan luettuna).

3.10

ETSK on myös tietoinen siitä, että on niin ikään käytävä vuoropuhelua ja keskusteltava sellaisten organisaatioiden kanssa, jotka toiminnallaan tai toimintamuodollaan pitävät nykyistä autoritaarista hallitusta legitiiminä eivätkä siis pidä arvossa eurooppalaisia perusarvoja.

3.11

Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden on ylipäätään ponnisteltava (yhteistoiminnassa ulkomaisten sisarjärjestöjen kanssa) löytääkseen ulospääsytien yhteiskunnallisesta eristäytyneisyydestään ja voittaakseen kansalaisten luottamuksen esittelemällä tuloksiaan ja yhteiskunnallista merkitystään.

3.12

Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan tilannetta ja roolia monimutkaistaa lisäksi se, että huomattava osa valkovenäläisistä tunnustaa nykyisten poliittisten vallanpitäjien legitiimiyden ja antaa niille tukensa. Kansalaiset eivät sitä vastoin tue laajasti kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, ja poliittiset vallanpitäjät antavat niistä tiedotuspolitiikkansa välityksellä Valko-Venäjän kadunmiehille negatiivisen kuvan.

4.1

Yleisesti tarkasteltuna ETSK suhtautuu myönteisesti Euroopan komission 28. toukokuuta 2004 julkaisemaan maakohtaiseen strategia-asiakirjaan, joka sisältää Valko-Venäjän kansallisen ohjelman vuosiksi 2005–2006, ja ilmaisee kannattavansa sitä. ETSK:n kiinnostus ja kannatus kohdistuvat ennen kaikkea niihin maaohjelman osiin, joissa käsitellään EU:n tukea Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnalle. ETSK ehdottaa, että komitea on aktiivisesti mukana kuultaessa osapuolia siitä, missä muodossa tukea olisi asianmukaisinta antaa.

4.2

Lisäksi ETSK esittää toivomuksen, että Euroopan komissio laatii edellisen kaltaisen ohjelman myös tuleviksi vuosiksi, sillä monet Valko-Venäjän organisaatiot odottavat EU:n sitoutuvan entistä voimakkaammin ajamaan maansa ihmisoikeuskysymyksiä ja demokratiaa. Tällaiset hankkeet ja ohjelmat motivoivat Valko-Venäjän kansalaisyhteiskuntaa ja kannustavat sitä.

4.3

ETSK panee niin ikään merkille, että pyrittäessä saamaan aikaan muutoksia autoritaarisessa hallinnossa, joka pyrkii antamaan vaikutelman, että se hallitsee maan tilanteen, on tuettava jokapäiväistä toimintaa, mikä tapahtuu usein pienin poliittisin askelin. Niitä on otettava etenkin Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan suuntaan. Tilanteessa, jossa myös epäpoliittisten kansalaisjärjestöjen toimintaa rajoitetaan, niidenkin toiminnasta tulee poliittista.

4.4

EU:n toimielinten ja unionin jäsenvaltioiden on otettava nykyistä tiukempi kanta Valko-Venäjän tilanteeseen. Niiden on yhtenäistettävä strategiaansa kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi ja sovitettava se yhteen sekä keskenään että Euroopan komission ja muiden kansainvälisten avunantajien (säätiöiden, kolmansien maiden hallitusten jne.) kanssa.

4.5

Mahdollisten taloudellisten ja muiden sanktioiden käyttöönottoa on tarkasteltava hyvin huolellisesti sekä punnittava niiden potentiaalisia etuja ja haittoja. Koska presidentti Lukašenkan hallitus valvoo käytännössä kaikkia viestimiä, ei ole kovinkaan vaikeaa kuvailla EU:ta Valko-Venäjän kansalaisille (etenkään pääkaupungin Minskin ulkopuolella) vihamieliseksi instituutioksi ja vähentää näin ”eurooppalaisen” suuntauksen houkuttelevuutta Valko-Venäjän tulevaa poliittista ja talouskehitystä silmällä pitäen.

4.6

On syytä pitää erillään sanktiot, jotka vaikuttavat suoraan väestöön, ja seuraamukset, joilla on merkitystä vain kulloisenkin vallanpitäjän edustajille. Jos sanktioita asetetaan, tämä ero on pidettävä mielessä niitä suunniteltaessa. Sanktiot eivät saa vaikuttaa välittömästi Valko-Venäjän kansaan. Niillä ei missään tapauksessa saisi sulkea Valko-Venäjää yleisen tullietuusjärjestelmän ulkopuolelle, sillä järjestelmässä on kyse perussääntöjen kunnioittamiseen pohjautuvasta etuoikeutetusta pääsystä EU:n markkinoille. Valko-Venäjän hallituksella on sitä paitsi tarpeeksi aikaa ja tilaisuuksia puuttua maassa tapahtuviin järjestäytymisoikeuden loukkauksiin, joista sitä ensisijaisesti arvostellaan.

4.7

Vaikka Valko-Venäjä kuuluu virallisesti Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP:n) piiriin, Valko-Venäjälle ei nykytilanteessa voida antaa mahdollisuutta nauttia täysimääräisesti ENP:n eduista. ETSK on komission ja neuvoston kanssa yhtä mieltä siitä, että Valko-Venäjä voisi osallistua kyseiseen ohjelmaan, kunhan maan viranomaiset ovat osoittaneet selkeästi halukkuutensa kunnioittaa demokraattisia arvoja ja oikeusvaltion toimintaperiaatteita. Euroopan komission olisi kuitenkin laadittava myös yksipuolisesti skenaario (tai skenaario, joka työstetään yhdessä kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa) siitä, miten Valko-Venäjä integroidaan nopeasti Euroopan naapuruuspolitiikkaan, jos maan poliittis-taloudellinen tilanne muuttuu huomattavasti. Tilannetta voidaan verrata Vladimir Mečiarin 1990-luvulla hallitsemaan Slovakiaan maan ollessa EU:n ehdokasvaltio. (4) Jos EU omaksuu Valko-Venäjään samantapaisen lähestymistavan ja osoittaa suhtautuvansa maahan joustavasti, Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunta saataisiin jatkuvalle liikekannalle ja sille voitaisiin tarjota vaihtoehtoista, houkuttelevaa ”eurooppalaista” tulevaisuudennäkymää.

4.8

Eräs Valko-Venäjän tärkeimmistä kehitystekijöistä on ollut, on ja tulee olemaan Venäjä. Koska Euroopan unioni on julistanut Venäjän strategiseksi kumppanikseen, Valko-Venäjän tilanteesta on ryhdyttävä keskustelemaan Venäjän, sen poliitikkojen ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa.

5.1

Tiedotusvälineiden vapaus sekä objektiivisen ja puolueettoman tiedon saanti — Hallitus vastaa nykyisin käytännössä monopolinomaisesti kaikesta tiedotuksesta. Media ja viralliset tiedotusvälineet eivät ole kansalaisyhteiskunnan käytettävissä. Suurin osa riippumattomista sanomalehdistä on erinäisten syiden vuoksi suljettu, ja muiden lehtien pääsy valtion jakeluverkostoon on tehty miltei mahdottomaksi. Myös Internetin käyttö on rajallista Minskiä ja aluekeskuksia lukuun ottamatta, ja yhteydet ovat edelleen kalliita. EU:n olisi tästedes keskityttävä tukemaan ja tehostamaan valkovenäläisten käytössä olevia pysyviä, riippumattomia tietolähteitä sekä takaamaan, ettei Internet-palvelimia sensuroida. Ruohonjuuritasoa lähellä olevat riippumattomat Internet-hankkeet ovat tukemisen arvoisia.

5.2

EU:n tuki Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnalle — Vaikka EU keskittyy tukemaan Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, avun kanavoimisessa vastaanottajille törmätään käytännössä lukuisiin muodollisiin esteisiin. Yhteisön nykyiset rahoitusmenettelyt ovat äärimmäisen monimutkaisia, pitkiä ja kalliita. Nykyinen varainhoitoasetus on syytä mukauttaa siten, että rahoitus voi olla aiempaa joustavampaa ja käyttäjäkeskeisempää. Rahoitusta olisi kyettävä myöntämään virallisesti rekisteröityjen kansalaisjärjestöjen lisäksi myös rekisteröimättömille kansalaisaloitteille, etenkin sellaisissa maissa, joissa ilmapiiri on kansalaistoiminnalle vihamielistä. ETSK vetoaa komissioon, Euroopan parlamenttiin ja neuvostoon, jotta ne harkitsisivat nykyisen rahoitusmenettelyn joustavoittamista kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta tarkasteltuna tekemällä varainhoitoasetukseen ja sen soveltamissääntöihin uusia muutoksia. Jotta tarpeellinen tuki saadaan asianmukaisesti perille, voitaisiin hyödyntää kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden nykyisiä eurooppalaisia verkostoja ja antaa Valko-Venäjän organisaatioiden (myös rekisteröimättömien järjestöjen) edustus kyseisten eurooppalaisten verkostojen tehtäväksi.

5.3

ETSK suhtautuu myönteisesti komission äskettäiseen ehdotukseen luoda erillinen rahoitusväline, jonka tehtävänä on edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa. Komitea pitää myönteisenä sitä, että rahoitusvälineen käytössä keskitytään sellaisiin maihin, joissa perusvapaudet ovat eniten vaarassa. ETSK toivoo, että sillä on tilaisuus ilmaista kantansa säädösehdotukseen ja että ehdotuksen lähtökohtana on ennen kaikkea periaate, jonka mukaan välineen avulla tuetaan kaikkia avun tarvitsijoita, ja että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat käyttää sitä joustavasti.

5.4

ETSK kannattaa niin ikään äskettäisiä aloitteita, joista on keskusteltu Euroopan parlamentissa ja voittoa tavoittelemattomissa Euroopan laajuisissa organisaatioissa ja joiden tarkoituksena on pyrkiä ottamaan käyttöön uusi tukiväline (Euroopan demokratiarahasto tai -virasto). Sillä tuettaisiin esimerkiksi Valko-Venäjän kaltaisten maiden demokraattisia voimia. Virasto voisi myöntää välttämätöntä rahoitustukea myös organisaatioille, joilla ei ole virallista asemaa ja joiden rekisteröinnin julkinen valta on evännyt.

5.5

Demokraattisen Valko-Venäjän tulevaisuuden kannalta on olennaista vakiinnuttaa demokraattiset voimat ja valtiovallasta riippumaton kansalaisyhteiskunta sekä määritellä tulevan kehityksen strategiset suuntaviivat edessä olevaksi vaalien jälkeiseksi kaudeksi. EU:n olisi ennen kaikkea ryhdyttävä tukemaan suuntaviivoja yhdessä muiden avunantajien kanssa ja yhteistyössä sellaisten maiden kanssa, joilla on Valko-Venäjällä samat tavoitteet ja intressit kuin EU:lla.

5.6

On syytä varmistaa, että sekä ”vanhoilla” demokraattisilla ja hyvin vakiintuneilla Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla että uusilla organisaatioilla ja kypsymässä olevilla aloitteilla on yhtäläiset mahdollisuudet saada (muutakin kuin rahallista) EU-tukea ja että kaikilla on mahdollisuus olla yhteydessä unionin toimielimiin.

5.7

Keskinäinen tiedonvaihto — Euroopan komission lähetystö ei toimi Valko-Venäjällä samaan tapaan kuin muissa maissa siitäkään huolimatta että EU:ta on virallisesti pyydetty avaamaan lähetystönsä Minskissä. Pyyntöjä ei ole huomioitu. Valko-Venäjällä ei myöskään ole eurotietokeskusten verkostoa. Valko-Venäjällä on käytännössä mahdotonta saada perustietoa EU:sta, unionin tavoitteista, sen toimintamuodoista, arvoista ja politiikoista. Olisikin ryhdyttävä pohtimaan, miten Valko-Venäjän kansalaisille annettaisiin EU:sta enemmän tietoa. Tämä saisi mahdollisen ”eurooppalaisen” tavan kehittää maata kuulostamaan entistä houkuttelevammalta. (5)

5.8

EU:n olisi laadittava kokonaisvaltainen tiedotusstrategia ja selitettävä Valko-Venäjän kansalaisille unionin perusarvoja. Koska EU ei vieläkään ole avannut Valko-Venäjälle Euroopan komission lähetystöä, EU:n jäsenvaltioita edustavien elinten olisi syytä levittää yhdessä tietoa eurooppalaisista arvoista esimerkiksi perustamalla Minskiin yhteinen Eurooppa-keskus.

5.9

ETSK katsoo, että olisi järkevää perustaa erityinen virka EU:n Valko-Venäjän-erityisedustajaa varten, kuten muillakin alueilla on tehty. (6) EU:n jäsenvaltioiden nimeämän edustajan tehtävänä olisi antaa unionin toimielimille tietoa Valko-Venäjän kulloisestakin tilanteesta sekä EU:n ja Valko-Venäjän suhteiden kehittymisestä. Erityisedustaja koordinoisi Valko-Venäjään liittyviä EU:n jäsenvaltioiden ulkopoliittisia toimia ja tekisi ehdotuksia EU:n yhteisiksi toimenpiteiksi ja kannaksi Valko-Venäjää koskevissa asioissa. Erityisedustaja huolehtisi niin ikään yhteydenpidosta Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan ja demokraattisen opposition edustajiin sekä Valko-Venäjän virallisiin elimiin ja instituutioihin.

5.10

Todettakoon myös, ettei EU-maissa tunneta eikä tiedosteta hyvin, miten hankalassa tilanteessa Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat, ja tietämys vaihtelee suuresti jäsenvaltiosta toiseen.

5.11

EU:n ja Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden välisten yhteyksien ylläpito — Valko-Venäjän kansalaisyhteiskuntaa edustavien organisaatioiden jäsenten on nykyisin itse asiassa mahdotonta tavata vastaavissa tehtävissä EU:ssa toimivia henkilöitä ja matkustaa ulkomaille, ja maan viranomaiset ovat tehneet yhteyksien ylläpidon monimutkaiseksi. Etenkin nuorten tapaamisen tiellä olevat esteet ovat erityisen ongelmallisia. Hallitus kieltää hyvin usein valkovenäläisiä opiskelijoita opiskelemasta ulkomailla ja toimimasta aktiivisesti valtiovallasta riippumattomissa organisaatioissa. EU:n olisi keskityttävä Valko-Venäjän politiikassaan myös Valko-Venäjän ja EU:n kansalaisyhteiskunnan edustajien henkilökohtaisten yhteyksien ylläpitoon. Henkilökohtaiset yhteydet ovat korvaamattomia varsinkin levitettäessä tietoa ja kokemuksia ja annettaessa moraalista tukea. EU:n on myös syytä myöntää rahoitusta nuoriso- ja opiskelijavaihtoon, antaa stipendejä ja tukea harjoittelua kansalaisyhteiskunnan keskuudesta muodostettujen ryhmien yhteisen toiminnan kannustamiseksi sekä tarjota mielipidevaikuttajille tarkoitettua apua.

5.12

ETSK ilmaisee syvän paheksuntansa siitä, että EU-maat edellyttävät Valko-Venäjän kansalaisilta nykyisin viisumia. Vaikka EU on todennut yhtäältä pyrkivänsä yksinkertaistamaan tiettyjen väestöryhmien viisumimenettelyjä (ryhmään kuuluvat myös kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajat), käytännössä on havaittavissa, että EU-maihin viisumia anovien valkovenäläisten ihmisarvoa loukataan räikeästi ja heitä kohdellaan nöyryyttävästi. Koska viisumimenettelyt ovat pitkällisiä ja hakijoille hyvin usein nöyryyttäviä ja ihmisarvoa loukkaavia (7), EU:n puolustamat perusarvot menettävät näin uskottavuutensa Valko-Venäjän kansalaisten silmissä. Tämä sekä viisumien hallinnollisten maksujen äskettäinen korotus rajoittavat huomattavasti henkilökohtaisia kontakteja sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden edustajien keskinäistä yhteydenpitoa.

5.13

ETSK kehottaa unionin toimielimiä ja kutakin EU:n jäsenvaltiota mahdollisuuksien mukaan vähentämään viisumin saannin tiellä olevia muodollisia ja epämuodollisia byrokraattisia esteitä lainkuuliaisten valkovenäläisten pyrkiessä EU-maihin sekä alentamaan viisumien toimitusmaksuja. Jäsenvaltioiden olisi harkittava mahdollisuutta yksinkertaistaa humanitaarisiin, tieteellisiin ja opiskelutarkoituksiin anottujen viisumien myöntämismenettelyjä. Maksujen olisi oltava oikeasuhteisia niiden maiden paikallisen ostovoiman kanssa, joista käsin viisumia anotaan. Lisäksi on huolehdittava siitä, että viisuminhakijoita kohdellaan ihmisarvoisesti. Vain sillä tavoin EU välittää Valko-Venäjän yhteiskunnalle uskottavan viestin vakaasta pyrkimyksestään tiivistää EU:n ja Valko-Venäjän kansalaisten henkilökohtaisia suhteita.

5.14

Uusista jäsenvaltioista peräisin olevien kumppanien tietämys ja kokemukset ovat arvokas tuki Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan organisaatioille. Erityisen arvokkaita ovat kokemukset (vaikka kielteisetkin), jotka liittyvät siirtymiseen totalitaarisesta hallinnosta demokratiaan. Tällainen asiantuntemus kattaa siirtymäajan lainsäädännön, perusluonteisten demokraattisten instituutioiden perustamisen ja oikeusvaltion toimintaperiaatteiden käyttöönoton, vapaan ja avoimen kansalaisyhteiskunnan, riippumattomat viestimet, tasapainoisten suhteiden muodostamisen julkisen ja yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kesken, yhteiskunnallis-taloudelliset uudistukset sekä valtion hallintokoneiston uudistukset (puolustusvoimat, poliisitoimi ja oikeuslaitos mukaan luettuina). Kaikkien EU-maiden on levitettävä Valko-Venäjän organisaatioille tietämystä siirtymäjaksosta.

5.15

Kokemusten ja tietämyksen levittämiseksi ei riitä, että kutsutaan väkeä Valko-Venäjän ulkopuolella pidettäviin tapahtumiin. On päinvastoin syytä pyrkiä tekemään vierailukäyntejä Valko-Venäjälle ja järjestämään siellä erilaisia tapahtumia, seminaareja, konferensseja ja keskustelutilaisuuksia EU:n kumppaneiden kanssa. Tämänkaltaisia hankkeita toteuttavien ja rahoittavien yksityisten säätiöiden toiminnalle on syytä antaa riittävästi tilaa ja tukea. Esimerkit hyvistä toimintatavoista sekä Ukrainan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa toteutettuihin samantapaisiin toimiin liittyvät onnistuneet toimintamallit voivat toimia esimerkkeinä, joita kannattaa noudattaa.