16.12.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 309/81

1.1

Euroopan unionin sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan edustajien kolmannessa tapaamisessa annetussa loppujulkilausumassa kannatetaan Euroopan unionin sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen eri tahojen välisiin sopimuksiin perustuvan todellisen kumppanuuden luomista sekä kehotetaan aloittamaan neuvottelut Andien yhteisön (Comunidad Andina, CAN) kanssa. (1)

1.2

EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden valtion- ja hallitusten päämiesten kolmannessa huippukokouksessa (2) hyväksymässä ns. Guadalajaran julistuksessa todetaan, että yhteisenä strategisena tavoitteena on saada aikaan EU:n ja Andien yhteisön välinen kumppanuussopimus (joka olisi verrattavissa jo voimassa oleviin sopimuksiin Meksikon ja Chilen kanssa sekä Mercosurin kanssa neuvoteltavana olevaan sopimukseen). Se käsittäisi myös vapaakauppa-alueen.

1.3

Samassa huippukokouksessa päätettiin arvioida yhdessä Andien yhteisön taloudellista yhdentymistä. Arviointityö aloitettiin tammikuussa 2005.

1.4

EU-maat eivät ole toistaiseksi hyödyntäneet Andien yhteisön taloudellisia ja kaupallisia mahdollisuuksia. Vaikka EU on alueen toiseksi tärkein kauppakumppani Yhdysvaltojen jälkeen, kaupankäynti ei ole erityisen merkittävää. Andien yhteisön instituutioiden pyrkimykset syventää alueen yhdentymistä (huolimatta tässä asiakirjassa esiin tuoduista ongelmista ja rajoituksista) edistävät mahdollisen kumppanuussopimuksen syntymistä. Sopimus voi toimia merkittävänä kannustimena EU:n ja Andien yhteisön välisen kaupankäynnin lisääntymiselle, kuten muilla alueilla on jo havaittu tapahtuneen.

1.5

ETSK hoitaa yhteyksiään Andien maiden kansalaisyhteiskuntaan pitämällä yllä säännöllisiä suhteita kumpaankin koko alueen työmarkkinaosapuolia nykyisin edustavaan elimeen: Andien yhteisön neuvoa-antavaan työelämän neuvostoon sekä Andien yhteisön neuvoa-antavaan talousneuvostoon.

1.6

ETSK järjesti 6. ja 7. helmikuuta 2006 yhteistyössä Andien yhteisön pääsihteeristön kanssa Limassa kuulemistilaisuuden. Tilaisuuteen osallistui neuvoa-antava talousneuvosto ja neuvoa-antava työnelämän neuvosto sekä muita Andien kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, joiden arvokkaat panokset on sisällytetty käsillä olevaan asiakirjaan. Osallistujat suhtautuivat myönteisesti neuvottelujen aloittamiseen EU:n kanssa. Ne varoittivat kuitenkin, että EU-kumppanuudessa tulisi ottaa huomioon osapuolten välillä vallitseva epäsymmetria, välttää riippuvuutta aiheuttavia kehitysmalleja sekä edistää alueen sosiaalisen velan vähentämistä ja todellista sosiaalista yhteenkuuluvuutta.

1.7

Tällä lausunnolla viranomaistahoille välitetään järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan näkemys suhteista Andien yhteisöön. Samantapaisia näkemyksiä esitettiin huhtikuussa 2006 Wienissä järjestetyssä EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen kansalaisyhteiskunnan neljännessä tapaamisessa ja sen päätteeksi annetussa loppujulkilausumassa tehdyissä ehdotuksissa (joissa todettiin jälleen kerran, että Euroopan unionin on edistettävä integraatioprosessien vahvistamista Latinalaisessa Amerikassa) ja EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden valtion- ja hallitusten päämiesten toukokuussa 2006 pitämässä huippukokouksessa annetuissa loppusuosituksissa, jotka koskivat EU:n ja Andien yhteisön välistä mahdollista kumppanuussopimusta. Nämä suositukset sisältyvät seuraavaan loppujulkilausumaan:

”Guadalajaran julistuksessa asetetut yhteiset strategiset tavoitteet huomioon ottaen pidämme tervetulleena Euroopan unionin ja Andien yhteisön päätöstä kumppanuussopimusta koskevan neuvotteluprosessin käynnistämisestä vuoden 2006 aikana. Sopimukseen sisältyy poliittinen vuoropuhelu, yhteistyöohjelmia ja kauppasopimus.”

2.1

Ei ole helppoa tiivistää muutamaan riviin viiden maan tilannetta. Vaikka maat sijaitsevat samalla, Etelä-Amerikan Kordillieerien muodostamalla maantieteellisellä alueella, ne ovat hyvin erilaisia muun muassa taloudelliselta kehitykseltään, väestötilanteeltaan ja poliittiselta taustaltaan. Tässä asiakirjassa rajoitutaankin esittämään eräitä kunkin maan nykytilanteeseen liittyviä kaikkein olennaisimpia seikkoja.

2.2

Bolivia on köyhin Andien viidestä kumppanuusmaasta ja yksi koko Latinalaisen Amerikan vähiten kehittyneistä maista. Osittain tämä johtuu siitä, että Bolivialla ei ole suoraa yhteyttä merelle, mutta on myös muita asiaan vaikuttavia tekijöitä, kuten niukka väestö — jonka maastamuutto kiihtyy koko ajan –, puute kilpailukykyiseen maanviljelyyn soveltuvasta maasta, perinteinen riippuvuus harvoista luonnonvaroista, yli puolet väestöstä muodostavien alkuperäiskansojen syrjäytyneisyys sekä kasvavat jännitteet ylänköalueella sijaitsevan poliittisen vallan perinteisen keskuksen ja itätasangolle kehittyvien talouselämän valta-alueiden välillä. Maa on onnistunut löytämään ratkaisuja demokratiana, mutta pitkään jatkunut epävarmuus on haitannut maan talouskehitystä. Tammikuussa 2006 toimintansa aloittanut uusi hallitus on ryhtynyt toteuttamaan syvällekäyviä uudistuksia löytääkseen kehitykseen johtavan polun heikentämättä kuitenkaan investointien oikeusvarmuutta ja vaarantamatta voimassa oleviin kansainvälisiin sitoumuksiin ja kahdenvälisiin sopimuksiin liittyvien velvoitteiden täyttämistä.

2.3

Ecuadorin tilanne on monilta osin samanlainen kuin Bolivian: runsas alkuperäisväestö sekä huomattavia poliittisia ja kulttuurisia eroja rannikon tasankoalueen ja vuoristoalueen välillä. Vaikka Ecuadorissa ei viime vuosina olekaan ollut Bolivian kaltaista avointa yhteiskunnallista konfliktia, poliittinen epävakaisuus on ollut sitäkin suurempaa. Väestöstä 49 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella (3). Viime vuosikymmenellä koetut talouskriisit sekä talouden ”dollarisoituminen” ovat omalta osaltaan syynä maan korkeaan köyhyysasteeseen sekä siihen, että 10 prosenttia työikäisestä väestöstä on muuttanut maasta. Rahalähetykset, joiden arvo vuonna 2004 kohosi 1,74 miljardiin dollariin, ovat raakaöljyn jälkeen maan toiseksi tärkein valuuttatulojen lähde.

2.4

Kehitys on Perussa kulkenut eri suuntaan siksi, että maa kärsi aluksi (1980-luvulla ja 1990-luvun alussa) terrorismista, ja sen jälkeen (presidentti Fujimorin kaudella) maalla oli hallitus, joka syyllistyi autoritaariseen hallintotapaan ja korruptioon. Vaikka Perun talouskasvu onkin varsin nopeaa, nykyinen hallitus, jonka kannatus kansan keskuudessa on hyvin vähäinen, ei ole kuitenkaan kyennyt etenemään määrätietoisesti poliittisten ja sosiaalisten uudistusten tiellä. Vaikka Andien yhteisön pääsihteeristö sijaitseekin Limassa, Peru on suhtautunut jossain määrin varauksellisesti alueryhmittymän yhdentymiseen.

2.5

Venezuelan (4) tilannetta seurataan koko alueella sekä muualla maailmassa, sillä maassa on ollut viime vuosina vakavia poliittisia ja sosiaalisia jännitteitä ja kilpailu presidentti Chávezin kannattajien ja vastustajien välillä on kärjistynyt. Venezuelan talous on yhä riippuvaisempi raakaöljyn viennistä. Koska öljyn kansainvälinen hintataso on korkea, hallituksella on mahdollisuus harjoittaa aktiivista kansainvälistä politiikkaa sekä hyvät edellytykset toteuttaa sisäisiä politiikkoja.

2.6

Vaikka Kolumbiassa on erittäin paljon poliittista ja yhteiskunnallista väkivaltaa, jota huumekauppa pahentaa, maa on kyennyt säilyttämään demokraattiset instituutionsa koskemattomina, mikä on Latinalaisessa Amerikassa epätavallista. Tämän lisäksi myös maan talous on edistynyt huomattavasti. Vaikka väkivalta on Kolumbiassa jossain määrin vähentynyt, ammattiyhdistysaktivistien, toimittajien, liikemiesten ja ihmisoikeusjärjestöjen jäsenten murhat ja kaappaukset jatkuvat.

3.1.1

Andien yhteisö on Etelä-Amerikan vanhin yhdentymismuoto. Sen perustajavaltiot Bolivia, Kolumbia, Chile, Ecuador ja Peru allekirjoittivat vuonna 1969 Cartagenan sopimuksen ja loivat Andien liiton (Pacto Andino), kuten integraatiorakennetta tuolloin kutsuttiin. Kolme vuotta myöhemmin Venezuela liittyi liittoon, ja Chile vetäytyi siitä vuonna 1976. Nykyisissä viidessä jäsenmaassa (Bolivia, Kolumbia, Ecuador, Peru ja Venezuela) asukkaita on 120 miljoonaa, ja niiden yhteenlaskettu BKT on noin 265 miljardia dollaria. Sisämarkkinoiden arvo on 8,6 miljardia dollaria.

3.1.2

Kuluneiden 35 toimintavuotensa aikana yhdentymisryhmittymä on siirtynyt 1960- ja 1970-luvuilla hyvin yleisestä lähestymistavaltaan protektionistisesta järjestelmästä (tuonnin korvaamisesta) ”avointa alueellisuutta” suosivaan järjestelmään. Lisäksi ryhmässä on toteutettu useita institutionaalisia uudistuksia, joilla on pyritty syventämään yhdentymistä. Tämä huipentui Andien yhteisön perustamiseen vuonna 1997. Niinpä Andien yhteisöllä on erittäin kehittynyt institutionaalinen rakenne sekä varsin kattava yhteisön tason säännöstö.

3.1.3

Trujillon pöytäkirjalla vuonna 1996 luotu Andien integraatiojärjestelmä (Sistema Andino de Integración) (5) on tarkoitettu erinäisten elinten työskentelyn koordinointiin Andien maiden yhdentymisen syventämiseksi ja vahvistamiseksi. Järjestelmä koostuu hallitustenvälisistä ja Andien yhteisön tason elimistä, joilla on toimeenpanoon, lainsäädäntöön, tuomiovaltaan, arviointiin ja valvontaan liittyviä tehtäviä.

3.1.4

Järjestelmän kaksi tärkeintä päätöksentekoelintä, Andien maiden ulkoasiainministerien neuvosto ja Andien komissio, ovat luonteeltaan hallitustenvälisiä. Andien komission vastuualueeseen kuuluu taloudellinen, kaupallinen ja investointeihin liittyvä lainsäädäntö. Andien maiden ulkoasiainministerien neuvoston tehtävänä on käsitellä kaikkia Andien komission toimivaltaan kuulumattomia kysymyksiä, etenkin poliittisia, sosiaalisia sekä ympäristöön, maahanmuuttopolitiikkaan, ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen sekä yhteisön eri elinten ulkosuhdetoiminnan koordinointiin liittyviä seikkoja.

3.1.5

Andien integraatiojärjestelmän korkein poliittinen elin on Andien yhteisön puheenjohtajaneuvosto, joka koostuu jäsenvaltioiden valtionpäämiehistä. Se ilmaisee kantansa julistuksissa tai suuntaviivoissa, joilla ohjataan Andien integraatiojärjestelmän muita elimiä ja instituutioita. Andien yhteisön puheenjohtajaneuvoston puheenjohtaja vaihtuu joka vuoden puolivälissä aakkosjärjestyksessä. Vuorottelujärjestelmä on käytössä myös muissa hallitustenvälisissä elimissä.

3.1.6

Andien integraatiojärjestelmään kuuluvista elimistä ja instituutioista mainittakoon erityisesti Andien yhteisön pääsihteeristö, jonka toimipaikka on Limassa Perussa (6) Pääsihteeristö tarjoaa teknistä apua hallitustenvälisille elimille. Sillä on lainsäädäntävaltaa tietyillä erityisaloilla (päätöslauselmien antaminen), aloiteoikeus sekä muita erityisvaltuuksia.

3.1.7

Yhteisön elimiä ovat lisäksi Andien yhteisön tuomioistuin sekä Andien parlamentti, ja tunnustettuja täydentäviä instituutioita, kuten Andien yhteisön neuvoa-antava talousneuvosto ja neuvoa-antava työelämän neuvosto, Andien kehitysjärjestö (Corporación Andina de Fomento, CAF), Latinalaisen Amerikan vararahasto (Fondo Latinoamericano de Reservas, FLAR), Simón Rodríguezin ja Hipólito Unanuen yleissopimukset sekä Andien Simón Bolívar -yliopisto.

3.2.1

Arvioitaessa Andien maiden yhdentymistä on syytä ottaa huomioon kaksi seikkaa. Ensinnäkin vaikka Andien yhteisö on toiminut jo yli kolme vuosikymmentä, se on edelleen viiden kehitysmaan (joissa tulot asukasta kohti ovat keskimäärin 2 364 euroa, kun nykyisessä 25 jäsenvaltion EU:ssa ne ovat keskimäärin 20 420 euroa) muodostama rakenne, millä on merkityksensä alueen vakiintumista ja taloudellisia valmiuksia ajatellen.

3.2.2

Toisaalta voidaan todeta, että vaikka yhdentymiseen perinteisesti liittyvät tyypilliset osatekijät — toisin sanoen kaikki, mikä liittyy yhteismarkkinoiden perustamiseen — ovat Andien yhteisössä kehittyneet heikosti, toiset aihealueet ovat varsin kehittyneitä. Kun kaupallisen yhdentymisen edistäminen on ongelmallista, on vahvistettu Andien yhteisön muita ulottuvuuksia, kuten kulttuurista, sosiaalista ja rahoituksellista ulottuvuutta.

3.2.3

Jotta ymmärrettäisiin, kuinka Andien yhteisö toimii käytännössä, tavanomaiseksi lähtökohdaksi on otettava taloudellinen yhdentyminen. Tässä mielessä Andien yhteisön kehitys on ollut monivaiheinen. Vasta vuonna 1993 onnistuttiin muodostamaan vapaakauppa-alue, josta Peru erosi heti alkuvaiheessa. Suunnitelma kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavan yhteisen ulkotullin käyttöön ottamiseksi ei ole vielä toteutunut, vaikka kaupan yhdenmukaistamisessa onkin edistytty. Tässä tilanteessa — ja jotta molemmat osapuolet saavat mahdollisimman suuren hyödyn — on oleellisen tärkeää, että EU:n ja Andien yhteisön tulevan kumppanuussopimuksen yhteydessä Andien yhteisön maat perustavat todellisen tulliliiton.

3.2.4

Vähäinen edistyminen säännösjärjestelmän kehittämisessä on merkinnyt sitä, että yhteisön sisäinen kaupankäynti on ollut vaatimatonta ja vuosittain hyvin vaihtelevaa. Andien yhteisön jäsenvaltioiden keskinäinen kaupankäynti kasvoi 1990-luvulla merkittävästi. Sen osuus kokonaiskaupasta nousi tuolloin 4,1 prosentista (1990) 14,2 prosenttiin (1998). (7) Viimeksi mainittu kaupankäynnin tasoa kuvaava prosenttiluku on kuitenkin alhainen verrattuna saman ryhmän 1970-luvulla käymän kaupan volyymiin, ja se on alle Latinalaisen Amerikan keskiarvon (20,2 prosenttia). Lisäksi Andien yhteisön sisäinen kauppa on vähentynyt jatkuvasti vuodesta 1998 lähtien (10,4 prosenttia vuonna 2004), vaikka vuonna 2005 siinä havaittiin myönteistä kehitystä.

3.2.5

Andien yhteisön sisäinen kauppa on Yhdysvaltojen kanssa käytävää kauppaa vähäisempää (46,6 prosenttia vuonna 2004 käydystä kokonaiskaupasta) ja lähes samalla tasolla Euroopan unionin kanssa käytävän kaupan kanssa (11 prosenttia vuonna 2004). Andien yhteisön nykyisestä viidestä jäsenvaltiosta kolmen valtion viennistä alle 12 prosenttia suuntautuu alueen sisäisiin markkinaryhmittymiin.

3.2.6.

Yhdentymisessä on saatu aikaan edistymistä lukuisista osittain poliittisen tahdon puutteesta johtuvista ongelmista huolimatta. Tilanteeseen on epäilemättä myös muita syitä, kuten markkinoiden rakenne, sovellettavien talousmallien väliset erot, eritasoinen taloudellinen kehitys, maiden maantieteellinen sijainti, joka vaikeuttaa yhteisön sisäistä kauppaa, sekä sisäiset poliittiset ongelmat. On aiheellista tähdentää, että tästä huolimatta Andien yhteisö on kyennyt säilyttämään yhdentymisvireensä yli kolmen vuosikymmenen ajan. Yksi sisämarkkinoiden toteutumisen ja Andien yhteisön yleisen kehittymisen tiellä olevista suurimmista esteistä on nykyaikaisen viestintä- ja liikenneinfrastruktuurin puuttuminen Andien viiden maan välillä.

3.2.7

On syytä panna merkille, että Andien yhteisön maat osoittavat vähäistä mielenkiintoa ulkosuhteidensa koordinointiin käytännössä. Bolivia ja Venezuela ovat lähentyneet Mercosuria, kun taas Peru ja Kolumbia ovat allekirjoittaneet vapaakauppasopimukset Yhdysvaltojen kanssa.

3.2.8

Erot kärjistyivät 22. huhtikuuta 2006, kun Venezuela ilmoitti eroavansa Andien yhteisöstä. Tämä ja vapaakauppasopimusten allekirjoittaminen on aiheuttanut Andien yhteisössä syvällisen poliittisen kriisin, jota tarkastellaan ylimääräisessä huippukokouksessa.

3.3.1

Kuten edellä on korostettu, Andien yhteisö ei rajoitu kaupalliseen yhdentymiseen. Alusta lähtien sitä laaja-alaisempana pyrkimyksenä on ollut sisällyttää Andien maiden integraatioprosessiin poliittinen ja sosiaalinen ulottuvuus. Tämä pyrkimys heijastaa monessa alueryhmittymän maassa elettyä lähihistoriaa, joka liittyy taisteluun demokratian puolesta, mutta myös tarvetta saada Andien maiden ääni paremmin kuuluviin Latinalaisessa Amerikassa ja sen ulkopuolella. Se ilmentää myös Andien maiden yhteiskunnallis-taloudellista todellisuutta.

3.3.2

Sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevat tiedot ovat murskaavia: 50 prosenttia Andien maiden asukkaista — toisin sanoen 60 miljoonaa ihmistä — elää köyhyysrajan alapuolella. Kaikki Andien yhteisön viisi maata kuuluvat maailman eriarvoisimpiin maihin (Ginin indeksin mukaan) ei ainoastaan tulojen vaan myös esimerkiksi etniseen alkuperään, rotuun ja syntymäpaikkaan liittyvien muiden syrjäytymismuotojen perusteella.

3.3.3

Tässä yhteydessä on erityisesti tuotava esiin harmaan talouden laajuus, sisäinen (erityisesti naisten) muuttoliike ja maastamuutto sekä muut ilmiöt, kuten alueella enemmistön (Bolivia) tai erittäin merkittävän vähemmistön (Ecuador ja Peru) muodostavien alkuperäiskansojen syrjäytyminen. Andien alueella tuotetaan myös valtaosa maailmassa käytettävästä kokaiinista, mikä lisää harmaata taloutta, pakottaa monet kansalaiset siirtymään asuinsijoiltaan sekä aiheuttaa paljon väkivaltaa ja korruptiota, joihin — Kolumbiassa — yhdistyy pitkä aseellinen konflikti.

3.3.4

Tämänkaltaisessa tilanteessa kaupan vapauttaminen ei voi olla ainoa väline Andien maiden yhteenkuuluvuuden edistämiseksi. Niinpä Andien yhteisön pääsihteeristön (8) koordinoimassa uudessa strategisessa suunnitelmassa painotetaan vähemmän tullien purkamista ja vastaavasti enemmän muita haasteita, kuten kilpailukyvyn parantamista, teollis- ja tekijänoikeuksia, tullimuurien poistamista, infrastruktuureja, henkilöiden vapaata liikkuvuutta, energiaa, ympäristöä ja turvallisuutta.

3.3.5

Uuden strategisen linjauksen avulla pyritään saamaan aikaan kehitykseen ja maailmanlaajuistumiseen perustuvaa yhdentymistä, ja sosiaalinen kehitys on yksi linjauksen kantavista voimista. Tästä syystä yksi viime vuosien merkittävimmistä aloitteista Andien yhteisössä on ollut sosiaalisen kehityksen yhdennetty suunnitelma (Plan Integrado de Desarrollo Social, PIDS) (9), joka hyväksyttiin syyskuussa 2004 ja jolla on tarkoitus torjua alueen köyhyyttä, syrjäytymistä sekä sosiaalista eriarvoisuutta. Keskipitkällä aikavälillä sosiaalisen kehityksen yhdennetty suunnitelma voisi muodostaa sosiaalista (ja taloudellista) yhteenkuuluvuutta koskevan kokonaisvaltaisen strategian perustan. Andien yhteisön kannalta mielenkiintoinen on EU:n sosiaalialalla käyttämä avoin koordinointimenetelmä. Sitä kiinnostaa myös ajatus yhteisön rakennerahastojen kaltaisesta sosiaalirahastosta. Andien yhteisö on näin ensimmäinen alueryhmittymä, joka pyrkii omaksumaan osia eurooppalaisesta sosiaalimallista.

3.3.6

Joka tapauksessa sosiaalinen ulottuvuus on vuodesta 1999 toistunut yhä useammin poliittisissa julistuksissa ja Andien yhteisön päätöksissä, (10) ja viimeisten viiden vuoden aikana on ryhdytty esittämään konkreettisia aloitteita.

3.3.7

Yhdentymisestä, kehityksestä ja sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta käydyssä Andien maiden presidenttien vuoropuhelussa todettiin, että Andien maiden talouksia kansainvälistettäessä on käynnistettävä tuotannon monipuolistamiseen ja kilpailukyvyn lisäämiseen tähtäävä prosessi, joka käsittää mikro- ja pk-yritykset ja jolla edistetään yhteistyötä ja yhteisön toimintaa sekä luodaan suotuisat olosuhteet paikalliselle kehitykselle ja alueellistamiselle alueellista kehitystä koskevien lähestymistapojen avulla.

3.3.8

Andien yhteisön pääsihteeristö on arvioinut, että Andien yhteisön suuria haasteita ovat nykyään maailmanlaajuistuminen, johon yhdistyy integraatio, kehitys, kilpailukyky ja sosiaalinen osallisuus sekä sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja demokraattisen hallinnon vahvistaminen. Keskeneräinen sosiaalipoliittinen ohjelma käsittää kaikki edellä mainitut seikat. Ohjelma on toteutettavissa, mikäli Andien yhteisö asettaa sen etusijalle neuvotellessaan kaupan vapauttamisesta kolmansien osapuolien kanssa, etenkin niissä neuvotteluissa, jotka periaatteessa voisivat lisätä epäsymmetriaa alueella ja Andien maiden yhteiskunnissa, joille on tyypillistä tiettyjen väestöryhmien etnisestä alkuperästä ja sukupuolesta johtuva syrjäytyminen.

4.1.1

Vaikka Andien maiden yhdentymisprosessi on ollut käynnissä jo useiden vuosikymmenten ajan, kansalaisyhteiskunnan virallisen osallistumisen mahdollistavia elimiä on vahvistettu vasta Andien yhteisön kehittämisen loppuvaiheessa perustamalla Andien yhteisön neuvoa-antava työelämän neuvosto ja talousneuvosto. Sitä ennen työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen osallistuminen itsenäisinä toimijoina Andien maiden alueellisen yhdentymisen edistämiseen oli ollut vähäistä, vaikka ne olivatkin olleet mukana Andien maiden integraatioprosessissa kansallisten hallitusten välityksellä.

4.1.2

Andien yhteisön neuvoa-antava työelämän neuvosto perustettiin päätöksellä N:o 441 (11), ja siihen kuuluu neljä edustajaa kustakin Andien maasta. Edustajat ja heidän sijaisensa valitaan kunkin maan nimeämien edustuksellisten työntekijäjärjestöjen johtohenkilöiden joukosta. Andien yhteisön neuvoa-antavassa työelämän neuvostossa ovat edustettuina kunkin Andien maan merkittävimmät ammattiliitot ja ammattiliittojen keskusjärjestöt. Nykyään edustettuina on 16 ammattiliittoa viidestä Andien maasta. (12)

4.1.3

Andien yhteisön neuvoa-antava talousneuvosto perustettiin päätöksellä N:o 442. Sen muodostavat Andien alueella toimivat työnantajajärjestöt, ja siihen kuuluu jokaisesta Andien maasta neljä edustajaa, jotka valitaan kunkin maan edustavien työnantajajärjestöjen johtohenkilöiden joukosta.

4.1.4

Kummankin neuvoa-antavan neuvoston tehtävät määriteltiin uudelleen päätöksellä N:o 464 (13), jossa säädetään, että ne voivat antaa lausuntoja Andien maiden ulkoasiainministerien neuvostolle, Andien komissiolle tai Andien yhteisön pääsihteeristölle sekä osallistua Andien maiden ulkoasiainministerien neuvoston ja Andien komission kokouksiin sekä hallitusten asiantuntijoiden kokouksiin tai Andien maiden integraatioprosessiin liittyviin työryhmiin ja käyttää niissä puheoikeutta.

4.1.5

Andien yhteisön neuvoa-antava työelämän neuvosto on tähän mennessä laatinut lukuisia lausuntoja, joista useat liittyvät Andien yhteisön sosiaaliseen ohjelmaan tai ulkosuhteisiin. Mainittakoon erityisesti äskettäin julkaistu lausunto N:o 27 (14) Euroopan unionin ja Andien yhteisön välisen mahdollisen kumppanuussopimuksen solmimisen seurannasta. Siinä todetaan, että Andien yhteisön neuvoa-antava työelämän neuvosto yhtyy toiveisiin siitä, että EU:n kanssa tehtävän poliittisen, taloudellisen ja sosiaalisen sopimuksen laadinnassa edistyttäisiin.

4.1.6

Andien yhteisön neuvoa-antava talousneuvosto puolestaan totesi eräässä julistuksessaan (15) EU-kumppanuuden olevan erittäin tärkeä. Se suositteli, että EU:n kanssa käytävistä neuvotteluista tiedotettaisiin yleisölle harkitusti, jotta julkisuus ei vahingoittaisi neuvotteluja.

4.1.7

Sekä Andien yhteisön neuvoa-antava työelämän neuvosto että talousneuvosto ovat tähdentäneet, että yhteistyötä sekä Andien alueen kansalaisyhteiskunnan muiden toimijoiden ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean (ETSK) kanssa on lisättävä yhteisten kantojen koordinoimiseksi ja sellaisten aloitteiden edistämiseksi, joilla pyritään takaamaan työelämän perussäännöt kaikissa EU:n ja Andien yhteisön välisissä sopimuksissa.

4.2.1

Edellä mainittujen kansalaisyhteiskunnan edustuselinten foorumien lisäksi Andien yhteisöllä on muita sosiaalipolitiikkaan osallistumisen mahdollistavia välineitä, kuten Simón Rodríguez -yleissopimus (1973), joka on keskustelun, osallistumisen ja koordinoinnin kolmikantafoorumi (työministerit, työnantajat ja työntekijät) yhteiskunnallis-ammatillisia kysymyksiä koskevien politiikkojen käsittelemiseksi alueellisella tasolla. Se on yksi niin kutsutuista sosiaalisista yleissopimuksista (16).

4.2.2

Simón Rodríguez -yleissopimus oli Andien maiden yhteiskunnallis-ammatillisen yhdentymisen ensimmäinen väline, ja siinä käsiteltiin suoraan sosiaaliseen kehitykseen ja työelämän kehittämiseen liittyviä näkökohtia. Vaikka yleissopimuksen täytäntöönpano on ollut hyödyllistä ja vaikka sopimus on saanut jatkuvaa huomiota kaikilta yhteiskunnallis-ammatillisen kysymysten edistämiseen osallistuvilta tahoilta, lopputuloksena voidaan kuitenkin todeta, että epäsuotuisilla — lähinnä institutionaalisilla — olosuhteilla on ollut merkittävä vaikutus yhdentymisprosessin etenemiseen. Niinpä vuonna 1983 yleissopimus ajautui lamaannustilaan.

4.2.3

Yleissopimus saa nykyisen muotonsa Simón Rodríguez -yleissopimuksen korvaavassa pöytäkirjassa, jonka Andien maiden puheenjohtajaneuvosto allekirjoitti 24. kesäkuuta 2001. Yleissopimuksen tavoitteena on

4.3.1

Andien alueelle eivät ole vieraita kansallisen ja globaalin tason yhteiskunnalliset dynamiikat, joiden yhteydessä yhteiskunnallista kiinnostusta on työmarkkinatilanteen lisäksi osoitettu muulla tavoin konkreettisin aihein. Ne koskevat muun muassa ihmisoikeuksia, alkuperäiskansojen oikeuksia, naisten oikeuksia, kulttuuria, ympäristöä, kuluttajia, perheviljelyä ja pienviljelijöitä.

4.3.2

Edellä mainittuja erityisintressejä edustavat lukuisat, eri toimintaa harjoittavat järjestöt, joilla on jo nyt alueellisessa yhdentymisessä hyvin aktiivinen rooli. EU:n ja Andien yhteisön tuleva kumppanuus lisää tämän roolin merkitystä entisestään.

4.3.3

On myös syytä tuoda esiin muunkaltaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden merkitys. Ne voivat olla esimerkiksi yhdistyksiä tai erinäisiä liikkeitä (kuten alkuperäiskansojen liike), valtiovallasta riippumattomia järjestöjä, valtiovallasta riippumattomien järjestöjen foorumeita ja verkostoja, liittoutumia tai toimintafoorumeita, tutkimuskeskuksia tai yliopistoja.

4.3.4

Erinäiset liikkeet ja niin kutsuttu järjestäytymätön kansalaisyhteiskunta ovat Andien alueella yhteiskunnalliselta dynamiikaltaan erittäin aktiivisia, vaikka niiden organisointi ja toiminta rajoittuu usein kansalliselle tasolle tai ei löydä pääsy- tai osallistumiskanavia Andien maiden yhdentymisen viralliseen järjestelmään. Andien yhteisön pääsihteeristö onkin ilmoittanut, että lähitulevaisuudessa muodostetaan Andien alueen sisäinen tiedelaitosten ja kansalaisjärjestöjen verkosto.

4.3.5

Andien yhteisö on perustanut useita työryhmiä helpottaakseen muiden toimijoiden mahdollisuuksia osallistua Andien maiden yhdentymisprosessin viralliseen dynamiikkaan. Andien integraatiojärjestelmän yhteyteen perustettiin ”alkuperäiskansojen oikeuksien työryhmä” (17) neuvoa-antavaksi elimeksi edistämään alkuperäiskansojen aktiivista osallistumista alueryhmittymän yhdentymiseen liittyvien taloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen ja poliittisten kysymysten käsittelyyn. Työryhmä käsittelee arkaluonteisia aiheita, kuten yhteisölle kuuluvien ja alkuperäiskansojen maiden hallinta, maaseutuyhteisöt ja tuotanto, taloudellinen kehitys, sosiaalinen tasa-arvo ja poliittinen osallistuminen, kulttuurinen identiteetti ja institutionalisointi jne.

4.3.6

Andien integraatiojärjestelmän yhteyteen on lisäksi perustettu kuluttajien oikeuksia käsittelevä Andien työryhmä (18) neuvoa-antavaksi elimeksi edistämään kuluttajien oikeuksien suojelun alalla Andien yhteisön jäsenvaltioissa toimivien julkisten ja yksityisten kuluttajansuojatahojen osallistumista työmarkkinaosapuolten välisiin yhteisneuvotteluihin sekä alueellista integraatiota koskevaan päätöksentekoon niitä kiinnostavilla aloilla.

4.3.7

Edellä mainitut neuvoa-antavat elimet (19) eivät saa toimintaansa varoja Andien yhteisön talousarviosta. Näin ollen osallistumaan pystyvät ainoastaan sellaiset organisaatiot, jotka kykenevät itsenäisesti mobilisoimaan henkilöstön ja resurssit varmistaakseen osallistumisensa Andien yhteisön työryhmien ja elinten kokouksiin.

5.1.1

Euroopan yhteisön ja Latinalaisen Amerikan ensimmäinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin Andien liiton kanssa vuonna 1983 eli 14 vuotta liiton perustamisen jälkeen.

5.1.2

Sopimus kuului niin kutsuttuun yhteistyösopimusten toiseen sukupolveen. Toisin kuin ensimmäisen sukupolven lähinnä kaupallisissa (muuhun kuin etuuskohteluun liittyvissä) sopimuksissa, tähän uuteen sukupolveen kuuluvat sopimukset olivat aiempaa kattavampia, sillä niihin sisältyi poliittisia ja yhteistyöhön liittyviä näkökohtia, jotka myöhemmissä sopimuksissa ovat olleet keskeisessä asemassa. Kyseiset sopimukset osoittivat lisäksi selkeästi, kuinka tärkeänä Euroopan yhteisö piti Latinalaisen Amerikan alueellista yhdentymistä.

5.1.3

EU:n ja Latinalaisen Amerikan suhteet kehittyivät 1980-luvulla dynaamisesti. Niinpä vuodesta 1991 lähtien on ollut tarpeen laatia uuden sukupolven sopimuksia. Vuonna 1993 EU allekirjoitti Andien maiden ryhmän kanssa kolmannen sukupolven puitesopimuksen. Kyseiseen sopimukseen sisältyivät uutuutena demokratialauseke, jolla ilmaistiin yhteinen sitoutuminen demokratiaan, sekä kehittämislauseke, jonka avulla yhteistyöaloja voitiin laajentaa.

5.1.4

Samalla eräs toinen 1990-luvulla esiin tullut kysymys lisäsi Andien yhteisöön ylläpidettävien suhteiden merkitystä: huumekaupan torjunta. EU halusi tarjota erilaisen lähestymistavan kuin Yhdysvallat, joka painotti pakkokeinoja. Tässä se tukeutui kahteen toimintalinjaan. Vastauksena Andien maiden esittämään pyyntöön EU suostui laajentamaan yleistä tullietuusjärjestelmää Andien maihin erityisen ”yleinen tullietuusjärjestelmä ja huumeet” -järjestelmän avulla. Sen ansiosta 90 prosenttia Andien maiden tuotteista pääsee EU:n markkinoille tulleitta. Lisäksi päätettiin käynnistää huumeita koskeva korkean tason erityisvuoropuhelu.

5.1.5

Vuonna 1993 tehty sopimus kävi pian tarpeettomaksi, kun suhteessa alkoi uusi vaihe, jota EU ryhtyi edistämään vuosikymmenen puolivälissä neuvottelemalla neljännen sukupolven sopimuksista Mercosur-maiden sekä Chilen ja Meksikon kanssa. Asiakirjat laadittiin ensimmäisenä askeleena kohti kumppanuussopimuksia, joihin sisältyisi vapaakauppasopimus. Andien yhteisö tavoitteli samanlaista sopimusta, mutta EU:ssa katsottiin, että tavoitteeseen oli parempi edetä vähitellen ja tehdä ensin välivaiheen sopimus. Ehdotus hyväksyttiin EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden toisessa huippukokouksessa Madridissa toukokuussa 2002.

5.2.1

EU:n ja Andien yhteisö allekirjoittivat 15. joulukuuta 2003 poliittista vuoropuhelua ja yhteistyötä koskevan sopimuksen. Se merkitsi edistymistä edelliseen sopimukseen verrattuna, vaikka se ei vastannutkaan täysin Andien maiden odotuksia. (20) Yksi kyseisen mallin Andien maille aiheuttamista ongelmista oli se, että se ei parantanut pääsyä Euroopan unionin markkinoille. Sopimukseen sisältyy kuitenkin merkittävä uutuus: poliittisen vuoropuhelun vakiinnuttaminen. Lisäksi siihen sisältyy uusia alueiden välistä yhteistyötä koskevia osa-alueita (esimerkiksi siirtolaisuus ja terrorismi) sen lisäksi, että sopimuksella edistetään kansalaisyhteiskunnan osallistumista tähän yhteistyöhön. (21)

5.3.1

Kuten alla olevasta taulukosta voidaan havaita, EU:n ja Andien yhteisön välinen kauppa on polkenut paikallaan. Vaikka EU on nykyään Andien yhteisön toiseksi tärkein kauppakumppani, sen osuus yhteisön ulkomaankaupasta on ainoastaan 12–13 prosenttia, kun vastaavasti Yhdysvaltojen osuus on 40 prosenttia. Vuosina 1994–2004 EU:n osuus Andien maiden kokonaisviennistä laski 19 prosentista 12 prosenttiin. Tavaroiden ja palveluiden toimittajana EU:n osuus Andien maiden tuonnista vuosina 1994–2004 laski 19 prosentista 13 prosenttiin.

EU:N KAUPPA ANDIEN YHTEISÖN KANSSA

5.3.2

Vaikka EU on Andien yhteisössä tärkein suorien investointien lähde, investointien määrä on vähentynyt jatkuvasti vuodesta 2000 lähtien. Tuolloin investointeja tehtiin yli 3,3 miljardilla dollarilla, mutta vuonna 2003 ne jäivät ainoastaan miljardiin dollariin.

5.3.3

Kauppasuhteiden tulevaisuudennäkymiä ajatellen nykyinen tilanne on epävarma. Uusi yleinen tullietuusjärjestelmä, joka tuli voimaan vuonna 2006, ei näytä edistävän merkittävästi pääsyä EU:n markkinoille, vaikka se lisääkin järjestelmästä hyötyvien tuotteiden lukumäärää sen ohella, että järjestelmän soveltamiskauden pidentäminen kymmeneen vuoteen parantaa ennustettavuutta (mikä saattaa edistää investointeja). Tässä tilanteessa kumppanuussopimus lujittaisi huomattavasti tehokkaammin EU:n ja Andien maiden välisiä taloudellisia siteitä.

5.4.1

EU:n ja Andien yhteisön suhteissa on otettu huomattavia edistysaskeleita, mutta suhteet saattavat juuttua paikoilleen nykytilaansa, jolle ovat ominaisia hitaasti kehittyvät taloudelliset suhteet ja verrattain merkittävä yhteistyö sekä vakiintunut poliittinen vuoropuhelu, jolta kuitenkin puuttuu yhteinen asialista. Edellä mainituista syistä ja nykyisistä ongelmista huolimatta ETSK ehdottaa, että edettäisiin mahdollisimman nopeasti vastaavanlaiseen kumppanuussopimukseen, joka on allekirjoitettu Chilen ja Meksikon kanssa ja josta käydään neuvotteluja Mercosur-maiden kanssa.

5.4.2

Sopimukseen sisältyisi vapaakauppasopimus, laajennettu poliittinen vuoropuhelu sekä uusia yhteistyömahdollisuuksia. Lisäksi siihen tulisi sisällyttää aiempaa kunnianhimoisempi sosiaalinen ulottuvuus, työmarkkinaosapuolten sekä kansalaisyhteiskunnan osallistumismahdollisuudet mukaan luettuina.

5.4.3

Sopimuksen tulisi kattaa myös muita yhtä lailla tärkeitä näkökohtia, kuten kilpailukyvyn edistäminen, investointien oikeusvarmuus sekä sellaisten todellisten Andien yhteisön sisämarkkinoiden kehittäminen, joilla yritysten toiminta on turvattu.

5.4.4

Euroopan unioni suostui lopulta hyväksymään tämän mahdollisuuden Guadalajarassa (Meksikossa) toukokuussa 2004 järjestetyssä kolmannessa alueiden välisessä huippukokouksessa, mutta sisällytti mukaan joukon ennakkoedellytyksiä (kuten ehdon siitä, että vapaakauppasopimuksessa otetaan huomioon Dohan kehitysohjelman tulokset ja että Andien alueellinen taloudellinen yhdentyminen saavuttaa riittävän tason). EU:n ja Andien yhteisön on määrä arvioida ehtoja yhdessä.

5.5.1

Kokonaisvaltaista kumppanuutta koskevan tavoitteen mukaisesti neuvotteluosapuolten on huolehdittava yhteiskunnallis-ammatillisten perusoikeuksien noudattamisesta ja demokratian ja ihmisoikeuksien puolustamisesta sekä luotava mekanismeja kaikkien edellä mainittujen oikeuksien edistämiseksi tuomalla erityisesti esille päättäväisyytensä taistella huumekauppaa ja korruptiota vastaan sekä pyrkiä kohti oikeudenmukaisuuteen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen perustuvaa taloudellista kehitystä.

5.5.2

Tuleva sopimus tulisi laatia niin, että sillä vastattaisiin poliittiselle, taloudelliselle ja sosiaaliselle kumppanuudelle asetettuun tavoitteeseen. Olisikin toivottavaa, että tekstiin sisältyisi sosiaalisia kysymyksiä käsittelevä luku, joka täydentäisi ja tasapainottaisi kaupallisia suhteita ja poliittista vuoropuhelua koskevia osia.

5.5.3

Sosiaalisia kysymyksiä käsittelevään lukuun tulisi sisällyttää työntekijöiden ja työnantajien oikeudet edellä mainittujen perusteiden mukaisesti, ja siinä tulisi nimenomaisesti mainita yhdistymisvapaus, työmarkkinavuoropuhelu ja työmarkkinaosapuolien väliset yhteisneuvottelut (22).

5.5.4

Eräissä Andien maissa vallitseva ilmeinen turvattomuus, joka estää ihmisoikeuksien sekä etenkin lehdistönvapauden ja ammatillisen järjestäytymisvapauden toteutumista, edellyttää EU:lta aiempaa päättäväisempää panosta.

5.5.5

Sopimuksen tulisi velvoittaa sen allekirjoittaneet osapuolet edistämään kummankin alueen sosiaalisia oikeuksia teknisen yhteistyön ja muiden tukiohjelmien avulla.

5.6.1

EU:lla on ollut selkeä johtoasema Andien maiden kanssa tehtävässä kehitysyhteistyössä. Hieman yli kolmannes unionin tekemästä kehitysyhteistyöstä Latinalaisen Amerikan kanssa on suunnattu Andien yhteisölle ja sen jäsenvaltioille. Vuosina 1994–2002 Bolivia ja Peru kuuluivat EU:n virallista kehitysyhteistyöapua saavien kolmen ensimmäisen maan joukkoon.

5.6.2

Euroopan komissio laatii parhaillaan uutta yhteistyöstrategiaa koko Andien yhteisöä varten sekä erityisstrategiaa kutakin viittä Andien maata varten. Strategiassa esitetään vuosina 2007–2013 toteutettavan toiminnan suuntaviivat.

5.6.3

Andien yhteisöä varten laaditussa, alueellista strategiaa (2007–2013) koskevassa Euroopan komission asiakirjaluonnoksessa on kolme keskeistä osa-aluetta: alueellinen integraatio, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja huumeiden torjunta.

6.1

Käsillä olevalla lausunnolla on tarkoitus esittää EU:n toimielimille sosiaalista ulottuvuutta ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista koskevat peruskriteerit, jotka ETSK:n käsityksen mukaan tulisi ottaa huomioon Andien yhteisöön ylläpidettävissä suhteissa ja joita kumppanuussopimuksesta neuvottelevan komitean tulisi tutkia.

6.2

Vaikka suhteista Andien yhteisöön ei olekaan olemassa ETSK:n aiempia lausuntoja tai päätöslauselmia, komitea tukeutuu seuraaviin seikkoihin päättäessään sosiaalista ulottuvuutta ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista koskevista kriteereistä:

6.3

Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan kolmannen tapaamisen osallistujien epäsuorastasitoumuksesta. He esittivät, että EU:n kanssa tehtäviin sopimuksiin sisällytettäisiin vahva sosiaalinen ulottuvuus ja että sopimuksilla edistettäisiin ja vahvistettaisiin työmarkkinaorganisaatioita sekä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumisesta ja kuulemisesta vastaavia elimiä. Lisäksi he toivat jälleen kerran esiin päättäväisyytensä edistää Latinalaisen Amerikan ja Karibian maiden nykyisten alueellisten neuvoa-antavien elinten keskinäisiä sekä ETSK:n ja kyseisten elinten suhteita. (23)

6.4

EU:n jäsenvaltiot sekä Andien yhteisön maat ovat lisäksi omaksuneet ILO:n peruskirjassa esitetyt periaatteet ja arvot sekä sen sosiaalikysymyksiin liittyvät keskeiset välineet, joita ovat esimerkiksi julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista (1998), kolmikantajulistus monikansallisista yrityksistä ja sosiaalipolitiikasta (1977, muutettu vuonna 2000) sekä Kansainvälisen työkonferenssin päätöslauselma yhdistymisoikeuksista sekä niiden suhteesta kansalaisvapauksiin (1970). Lisäksi ne ovat kaikki liittyneet ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen (1948) sekä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen (1976).

6.5

ETSK:n ja Andien yhteisön neuvoa-antavien neuvostojen on toimittava ponnahduslautana tälle Andien maiden ja unionin kansalaisyhteiskuntien yhteiselle toiminnalle sekä niiden osallistumiselle ryhmittymien välisiin neuvotteluihin ja tuleviin kuulemis- ja osallistumismenettelyihin, jotka ETSK:n mielestä tulisi sisällyttää aikanaan tehtävään kumppanuussopimukseen.

6.6

Nämä kolme tahoa ovat ottaneet ensimmäisen merkittävän askeleen suhteidensa vakiinnuttamiseksi allekirjoittamalla suunnitelman institutionaalisesta yhteistyösuunnitelmasta. Se parantaa laadullisesti ymmärtämystä ETSK:n ja neuvoa-antavien neuvostojen välillä lujittaessaan ja vakiinnuttaessaan keskinäistä yhteistyötä.

1.

tukea tahoja, jotka mahdollistavat Andien yhteisön järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan osallistumisen

2.

edistää vuoropuhelua Andien yhteisön ja Euroopan unionin kansalaisyhteiskunnan välillä

3.

tähdentää sitä, että on tärkeää sisällyttää sosiaalinen ulottuvuus EU:n ja Andien yhteisön tulevaan kumppanuussopimukseen

4.

tukea Andien yhteisön neuvoa-antavan talousneuvoston ja Andien yhteisön neuvoa-antavan työelämän neuvoston aloitetta laatia ehdotus Andien yhteisön talous- ja sosiaalineuvoston perustamisesta

5.

lisätä ETSK:n ryhmä III:en kuuluvien organisaatioiden kaltaisten Andien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumista yhteistyöhön

6.

lujittaa alueiden välisiä taloudellisia siteitä.

6.8

Lisäksi molemmat Andien yhteisön neuvoa-antavat neuvostot ovat yhdessä ehdottaneet Andien maiden viranomaisille Andien yhteisön talous- ja sosiaalineuvoston perustamiseen viipymättä johtavan keskusteluprosessin aloittamista. (24)

6.9

ETSK suhtautuu myönteisesti aloitteeseen sekä siitä vallitsevaan yksimielisyyteen. Komitea katsoo, että Andien yhteisön talous- ja sosiaalineuvoston kokoonpanossa tulisi huomioida eri toimijat niin, että se edustaa työnantajia, työntekijöitä sekä järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan eri eturyhmiä. Näin myönnettäisiin, että on perustettava neuvoa-antava sekakomitea, jotta EU:n ja Andien yhteisön kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voisivat olla mukana tulevan kumppanuussopimuksen institutionaalisissa puitteissa.

6.10

Euroopan komissio järjesti 3. maaliskuuta 2005 ensimmäisen EU:n ja Andien yhteisön tulevia suhteita käsittelevän konferenssin, johon osallistui useita yhteiskunnallisia järjestöjä ja jossa myös ETSK oli edustettuna. Mikäli kumppanuussopimuksesta ryhdytään neuvottelemaan, samantapainen tapahtuma on aiheellista järjestää uudelleen syventämällä ja laajentamalla sitä niin, että siihen osallistuvat Andien kansalaisyhteiskuntaa edustavat tahot (Andien yhteisön neuvoa-antava työelämän neuvosto, Andien yhteisön neuvoa-antava talousneuvosto sekä kuluttajien ja alkuperäiskansojen oikeuksia käsittelevät Andien työryhmät).

6.11

ETSK pitää alueiden välisen kumppanuuden kehittämisen kannalta välttämättömänä, että EU:n ja Andien yhteisön kansalaisyhteiskunnan eri sektoreita edustavat organisaatiot lisäävät kahdenvälisiä yhteyksiään sekä yhteisiä toimiaan ja jatkavat jo aikaansaatua tämänsuuntaista kehitystä. (25)

7.1

ETSK:n aiempien lausuntojen mukaisesti on aiheellista korostaa, että vakaa demokratia lujittuu sitä mukaa kun valtion instituutiot sekä valtion ja yhteiskunnan väliset suhteet vahvistuvat, yhteiskunnallinen hyvinvointi lisääntyy, eriarvoisuus vähenee, talouskehitystä ja -kasvua edistetään, laajat tähän asti syrjäytyneet väestönosat integroidaan yhteiskuntaan ja kun paikallisella, kansallisella ja alueellisella tasolla luodaan foorumeita laajapohjaista poliittista vuoropuhelua varten.

7.2

ETSK katsoo, että Euroopan unionin ja Andien yhteisön yhteisiä etuja ajatellen olisi hyödyllistä aloittaa alueiden välistä kumppanuussopimusta koskevat neuvottelut (ehdollistamatta niitä Dohan kierroksen tulokselle), ja kehottaa osapuolia etenemään tämänsuuntaisesti.

7.3

ETSK katsoo, että kumppanuussopimuksella tulisi luoda perusta kokonaisvaltaiselle ja tasapuoliselle kumppanuudelle, joka käsittää vapaakauppa-alueen ja mahdollistaa poliittisen vuoropuhelun ja yhteistyön. Kumppanuuden sosiaalinen ulottuvuus tulee mainita nimenomaisesti tulevan sopimuksen tekstissä, ja sen on perustuttava sitoumukseen noudattaa perusoikeuksia koskevia ILO:n yleissopimuksia sekä muita käsillä olevassa lausunnossa mainittuja välineitä.

7.4

Taloudellisten näkökohtien osalta sopimuksessa tulee

7.5

Sosiaalikysymyksissä sopimuksella tulee erityisesti edistää ja suojella

7.6

Euroopan unionin tulisi tehostaa jo nykyisin merkittäviä yhteistyötoimiaan Andien maiden kanssa. Näin parannettaisiin kyseisten maiden valmiuksia solmia kumppanuussopimus, mikä olisi sopusoinnussa sen kanssa, että komission äskettäisessä tiedonannossa (26) sosiaalinen yhteenkuuluvuus asetetaan etusijalle. ETSK kannattaa ehdotusta, että Euroopan investointipankki lisäisi Latinalaiselle Amerikalle antamaansa rahoitusta siten, että merkittävä osa varoista kanavoitaisiin pienten ja keskisuurten yritysten toimintaan. Tämän ja muiden tavoitteiden saavuttamista ajatellen Andien kehitysjärjestö (Corporación Andina de Fomento) saattaisi olla hyödyllinen kumppani.

7.7

Lisäksi ETSK kehottaa komissiota tarkastelemaan seikkaperäisesti Euroopan parlamentin ehdotusta perustaa alueiden välinen solidaarisuusrahasto, sillä sen perustaminen hyödyttäisi erityisesti Andien (ja Keski-Amerikan) maita. Komitea katsoo myös, että espanjan- ja portugalinkielisen Amerikan pk-yrityksille tarkoitettu IBERPYME-ohjelma on hyvä esimerkki yritystoiminnan edistämisestä ja että ohjelmasta saatuja kokemuksia voitaisiin hyödyntää EU:n ja Andien yhteisön toteuttamassa vastaavanlaisessa hankkeessa.

7.8

Koska Andien yhteisön on vaikea panna täytäntöön sosiaalisen kehityksen yhdennettyyn suunnitelmaan kuuluvat 20 hanketta, sen tulisi saada teknistä ja rahoitustukea Euroopan komissiolta, etenkin kun EU:n jäsenvaltioiden ministerit onnittelivat Andien yhteisöä kyseisen suunnitelman johdosta ja pitivät sitä erittäin hyödyllisenä välineenä Andien yhteisössä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi. (27)

7.9

ETSK pitää erittäin merkittävänä Andien yhteisön neuvoa-antavan työelämän neuvoston ja Andien yhteisön neuvoa-antavan talousneuvoston tekemää päätöstä perustaa Andien yhteisön talous- ja sosiaalineuvosto, joka on kokoonpanoltaan eurooppalaisen mallin kaltainen, ja tukee prosessia toimielinten välisen yhteistyösuunnitelman tarjoamien välineiden avulla.

7.10

ETSK katsoo, että on perustettava ETSK:n ja Andien yhteisön neuvoa-antavien neuvostojen (ja myöhemmin ETSK:n ja Andien yhteisön talous- ja sosiaalineuvoston) välinen sekakomitea, joka voitaisiin muodostaa ennen kumppanuussopimuksen allekirjoittamista hyödyntämällä vuonna 2003 tehdyn poliittista ja sosiaalista vuoropuhelua koskevan sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia sen jälkeen kun sopimus on ratifioitu.

7.11

Euroopan komission ja Andien yhteisön pääsihteeristön tulisi yhdessä — ETSK:n ja Andien yhteisön neuvoa-antavien neuvostojen yhteistyöhön tukeutuen — pyrkiä järjestämään säännöllisesti Andien ja eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan keskustelufoorumi, jossa kummankin alueen eri yhteiskunnalliset organisaatiot voisivat tuoda esiin näkemyksensä Euroopan unionin ja Andien yhteisön välisistä suhteista.