18.8.2006

Euroopan unionin virallinen lehti

C 195/104

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Afrikan priorisoiminen: Euroopan kansalaisyhteiskunnan näkökulma”

(2006/C 195/25)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 14. heinäkuuta 2005 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla laatia lausunnon Afrikan priorisoiminen: Euroopan kansalaisyhteiskunnan näkökulma

Asian valmistelusta vastannut ”ulkosuhteet”-erityisjaosto antoi lausuntonsa 4. toukokuuta 2006. Esittelijä oli Adrien BEDOSSA.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 17.–18. toukokuuta 2006 pitämässään 427. täysistunnossa (toukokuun 18. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon ilman vastaääniä. Äänestyksessä annettiin 125 ääntä puolesta 1:n pidättyessä äänestämästä.

Tiivistelmä

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on laatinut tämän lausunnon AKT–EU-seurantaryhmänsä kokemusten perusteella. Ryhmä on jo usean vuoden ajan seurannut Cotonoun sopimuksen täytäntöönpanoa ja osallistunut aktiivisesti talouskumppanuussopimusten tekemiseen AKT-maiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea tekee Euroopan komission tiedonannon (1) johdosta päätelmiä kyseisistä politiikoista ja valtiosta riippumattomien toimijoiden osallistumisesta Cotonoun sopimuksen täytäntöönpanoon ja EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaan. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea toteaa pahoitellen, että näitä politiikkoja koskevat lupaukset ovat liian usein jääneet täyttämättä, ja tämä koskee sekä eurooppalaisia että afrikkalaisia osapuolia. Ilmaistujen aikomusten ja käytännön toteutuksen välillä on voitu havaita tietty kuilu, ja kuitenkin kehitysapupolitiikka on hyödytöntä, jos sitä ei valmistella kentällä.

Cotonoun sopimus on ensisijaisesti valtioiden välinen sopimus, jossa kansalaisyhteiskunnan toimintaa kentällä ei oteta riittävästi huomioon. Myöskään kehitysyhteistyö ja järjestelyt, joista sopimuksissa on kuitenkin sovittu, ovat harvoin toteutuneet käytännössä.

Ei siis ole ihme, että lähitulevaisuudessa solmittavat talouskumppanuussopimukset herättävät kaikenlaisia epäilyksiä, pelkoja ja kysymyksiä, kun otetaan huomioon jälkeenjääneisyys kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kyvyssä toimia tehokkaasti ja itsenäisesti.

Samalla kun Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ottaa huomioon, että afrikkalaisessa yhteiskuntamallissa on omat, syvään juurtuneet sosiopoliittiset erityispiirteensä, joiden huomioiminen edistää komitean asettamien tavoitteiden saavuttamista, se katsoo, että EU:n uuden, kunnianhimoisen Afrikka-strategian onnistumisen varmistamiseksi komitean tehtävänä on palvella kansalaisyhteiskuntaa, jolla on keskeinen rooli kehitysyhteistyöpolitiikassa. Komitea korostaa kahta keskeistä alaa, joilla kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla voi olla huomattava merkitys:

—

Hallinnon on suosittava maanosan inhimillistä kehitystä sekä osoitettava tilivelvollisuutta seuraavista asioista:

—	ihmisoikeuksien kunnioittaminen

—	oikeus vapaaseen ja monipuoliseen tiedonsaantiin

—	asianomaisten maiden organisaatioiden ja hallinnon avoimuus

—	hyvää hallintoa estävän korruption torjunta

—	yhtäläinen oikeus veteen, terveyteen ja opetukseen

—	oikeus elintarviketurvaan.

Tavoitteen saavuttamiseksi komitea suosittelee voimakkaasti, että Afrikan kansalaisyhteiskunnan organisaatioille tarjotaan entistä enemmän ja entistä parempia mahdollisuuksia saada yhteisön rahoitustukea ja että ne osallistuvat nykyistä järjestelmällisemmin kehitysyhteistyöpolitiikan ja -strategioiden määrittelyyn ja täytäntöönpanoon.

—	AIDSia vastaan on kamppailtava.

Kansalaisyhteiskunnalla on AIDSin torjunnassa keskeinen asema, olipa sitten kyse ennaltaehkäisystä, diagnosoinnista tai hoidosta, sillä niillä on erityisen hyvät mahdollisuudet toimia sairaiden keskuudessa kentällä. Kolmeen pandemiaan on otettava yhtenäinen lähestymistapa, ja potilasjärjestöt ovat tässä taistelussa keskeinen lenkki.

Euroopan unionin on mahdollistettava henkisiin voimavaroihin liittyvän kriisin ratkaiseminen lisäämällä teknisiä mahdollisuuksia ja kaikkien toimijoiden koulutusta. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kehottaa kaikkia poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia johtajia kokoamaan voimansa tavoitteen saavuttamiseksi.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea toteaa, että aivan ensimmäiseksi on saatettava käyttöön (yhdistelmä-)lääkkeitä, joiden kustannusten hallinnasta vastaavat kansainväliset elimet. Lisäksi komitea toteaa, että Euroopan unionin on myötävaikutettava yleisrokotteen valmistamiseen tähtäävän kehittämis- ja tutkimustyön nopeutumiseen.

1. Johdanto

1.1	Euroopan komissio esitti 12. lokakuuta 2005 neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle tiedonannon ”EU:n Afrikka-strategia: eurooppalaisafrikkalainen sopimus kehityksen nopeuttamiseksi Afrikassa”.

1.2

ETSK kannattaa tämän kunnianhimoisen eurooppalaisafrikkalaisen hankkeen pääperiaatteita ja siitä ilmenevää pyrkimystä yhtenäisyyteen. On totta, että Afrikan valtiovallasta riippumattomat organisaatiot ovat suhtautuneet hankkeeseen eri tavoin. Ne ovat pettyneitä ja ihmettelevät, miksi tämä uusi suunnitelma onnistuisi siinä, missä muut ovat epäonnistuneet.

1.3

Kyseinen asiakirja on pitkäaikaisen työn tulos. Hankkeen käynnisti komissaari Louis Michel aloitettuaan työskentelynsä unionin toimeenpanevassa elimessä marraskuussa 2004. Asiakirjassa ehdotetaan, että Euroopan unionin 25 jäsenvaltiota tekisivät yhdessä yhteistyötä Afrikan kanssa. Poliittisten kontekstien ja kehityksen eri tasojen sekä hyvin vanhaa perua olevien suhteiden suuri määrä edellyttävät uudenlaista suhtautumista asiaan.

1.4	Strategia on nimenomaan kunnianhimoinen, sillä siinä kuvaillaan maanosan kehitykseen mahdollisesti vaikuttavia ensisijaisia aloja — lista on pitkä, muttei tyhjentävä.

1.5	Strategia on hyvin kiinnostava myös siitä syystä, että siinä palautetaan politiikka kehitysyhteistyön keskiöön, jolloin Euroopan unioni voi pysyä kaikkein vaikutusvaltaisimpana kumppanina Afrikassa.

1.6	Ehdotettu menetelmä pyrkii myös parantamaan Euroopan tasoista koordinointia sekä saattamaan käytännöt yhteisön yhteiseen käyttöön, mikä on Euroopan unionin syventämispyrkimysten mukaista aikana, jolloin monella suunnalla valitetaan syventämisen puutetta.

2. Yleistä

2.1	Monilta tahoilta kuuluu varoittavia ääniä, joiden mukaan Afrikan tilanne pahenee, jos Eurooppa tai muu maailma ei nopeasti tee jotakin.

2.2	Jos Afrikassa ei nopeasti tapahdu autonomista kehitystä, muuttoliikkeeseen, sairauksiin ja ympäristöongelmiin liittyvät seuraukset muuttuvat yhä vakavammiksi — halusimmepa sitä tai emme.

2.3	Näin ollen teollisuusmaiden Afrikalle antamaa tukea on harkittava uudelleen. Tätä hätäkelloa ei soiteta nyt ensimmäistä kertaa, ja tietyt politiikan ja talouselämän vastuuhenkilöt puhuvat avoimesti teollisuusmaiden ”tekopyhyydestä”.

2.4

On ennakoitu, että jatkuva muuttovirta johtaa paineeseen, joka kasvaa entisestään tulevina vuosina. Afrikan väkiluku kasvaa nopeasti, ja taloudellisen kehityksen näkymät pysyvät synkkinä. Ihmisillä on oikeus pyrkiä tietyntasoiseen hyvinvointiin, jos Afrikan maissa ei ratkaista pitkällä aikavälillä veteen, terveyteen, koulutukseen ja elintarviketurvaan liittyviä ongelmia. Komission puheenjohtajakin jakaa tämän huolen julistaessaan, että Afrikan alikehityksen rakenteellisiin syihin on puututtava. Kuukausia sitten päätetty uuden strategian julkistaminen osui yksiin Ceutan ja Melillan kriisin kanssa.

2.5

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kiinnittää suurta huomiota tiedonannon tavoitteisiin:

—	Afrikan kehitysyhteistyöpolitiikan yhtenäisyyden parantaminen

—

pyrkimys toteuttaa vuosituhattavoitteet Afrikassa vuoteen 2015 mennessä panostamalla niihin erityisesti ja ilmoittamalla niiden keskeiset päämäärät. Tämä tarkoittaa sitä, että saavuttaakseen tuloksia Euroopan ja Afrikan on päästävä yhteisymmärrykseen. Toiminta tarkoittaa ratkaisujen löytämistä keskeisiin ongelmiin, jotka liittyvät sairauksiin, veteen, koulutukseen ja työllisyyteen. Euroopan komissio toivoo uuden strategiansa tuottavan nopeasti myönteisiä tuloksia, sillä se on kehitetty yhteistyössä afrikkalaisten kanssa — seikka, jota on syytä korostaa.

2.6

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea pohtii kuitenkin, eikö hanke ole hieman liian kunnianhimoinen, kun otetaan huomioon seuraavat näkökohdat:

—

Lunastamattomia lupauksia on huomattava määrä. Ilmaistujen aikomusten ja käytännön toteutuksen välillä on jatkuvasti kuilu, sillä kehitysapupolitiikka on hyödytöntä, jos sitä ei valmistella yhteistyössä kentällä aktiivisesti toimivien organisaatioiden kanssa. Cotonoun sopimuksessa määrätty kansalaisyhteiskunnan suora tukeminen on jäänyt liian pitkäksi aikaa pelkäksi lupaukseksi, sillä Cotonoun sopimus on ensisijaisesti valtioiden välinen sopimus, eikä siinä varmistettu alusta alkaen kansalaisyhteiskunnan läsnäoloa ja toimintaa.

—	AIDS on maanosan kannalta keskeinen kysymys, ja kului viisitoista vuotta sen arvioimiseen, miten voimme auttaa Afrikkaa tehokkaasti.

—	On paljon ongelmia, jotka aiheuttavat hallinnon puutetta näissä maissa. Erityisesti mainittakoon ylivelkaantumisongelma, joka usein johtuu sopimuksista, joita hallitukset tekevät ilman demokraattista oikeutusta.

2.7

Alkuperäisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kolmea asiaa:

—	Lisätään kansalaisten turvallisuutta laajassa merkityksessä.

—	Varmistetaan riittävä talouskasvu erityisesti Cotonoun sopimuksen ja talouskumppanuussopimusten avulla.

—	Parannetaan hallintoa kaikilta osin.

2.8

On syytä huomata, että tavoitteiden saavuttamiseksi Euroopan unionin ja G8-maiden yhteisiä voimavaroja lisätään huomattavasti. Kymmenen vuoden kuluessa voimavarat ovat kaksinkertaistuneet, ja puolet lisätyistä varoista ohjataan Afrikkaan. Aiemmin — mahdollisesti molemmin puolin — lunastamatta jääneiden lupausten määrä antaa kuitenkin aihetta varovaisuuteen. Vaikka lupausten määrä on lisääntynyt, eräiden teollisuusmaiden viime vuosina antaman avun todellinen määrä on kuitenkin pienentynyt.

2.9

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea yhtyy tiedonannon henkeen ja erityisesti tiedonannon määritelmään ihmisoikeuspolitiikasta. Vuodesta 2001 lähtien ihmisoikeuksien määrittelyssä ja tiettyjen maiden demokratiaprosessissa on edistytty. Ihmisoikeuksien ja demokratian vahvistamista on kuitenkin edelleen korostettava. Kansalaisyhteiskunnan vahvistamista ja järjestäytymistä on tuettava, jotta voidaan varmistaa oikeuden ja oikeusvaltion edistäminen. Erityisesti tämä koskee työmarkkinaosapuolia, joiden vuoropuhelu on taattava kansainvälisen työjärjestön ILO:n sääntöjen mukaisesti.

2.10

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea katsoo kuitenkin, että on määriteltävä painopisteet, mikä edellyttää erityistä paneutumista seuraaviin tärkeisiin seikkoihin:

—	Yhteisön politiikkoja on koordinoitava ja erityisesti jäsenvaltioiden erilaisten politiikkojen koordinointikysymykset on määriteltävä.

—	Solidaarisen rahoituksen uusien muotojen pohdintaa ja toteuttamista on jatkettava. Erityisesti on tuettava julkiseen apuun liitettyjen uusien rahoituslähteiden tutkimuksen seurantaryhmää (joka perustettiin ministerikonferenssissa Pariisissa helmikuussa 2006).

—

Tarpeellista alueellista integraatiota sekä alueidenvälisiä politiikkoja on tutkittava ja organisoitava. Ennen kaikkea on luotava tarjouskilpailujen perusteella alueidenvälisiä infrastruktuureita, jotka vastaavat tietynlaisia sosiaali- ja ympäristöoloja. Tämä auttaisi alueellisten toimielinten perustamista.

—

Maastamuuton ongelmaan on puututtava voimakkaasti erityisesti luomalla edellytykset Afrikan väestöolosuhteiden vakauttamiselle. Tämä edellyttää Euroopan unionin taholta selvää ja voimakasta tiedostamista, sillä Saharan eteläpuolisesta Afrikasta muuttaa ennen kaikkea maalaisväestöä. Tästä syystä Euroopan unionin on yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa tehtävä kaikkensa sen hyväksi, että voidaan kehittää ja toteuttaa maaseutupolitiikkaa, joka mahdollistaa pyrkimisen näiden alueiden elintarvikeomavaraisuuteen.

—

Hallinnon roolin parantamiseksi kansalaisyhteiskunnan osallistumista on tehostettava, sillä Cotonoun sopimus on tässäkin mielessä tuottanut pettymyksen eikä eurooppalaisafrikkalainen foorumi ole tuottanut ratkaisevia tuloksia. Hyvän hallinnon kumppanivaltioissa tulisi siis perustua tilivelvollisuuteen, johon kuuluu useita teemoja:

—	ihmisoikeuksien kunnioittaminen

—	sukupuolten tasa-arvo

—	oikeus vapaaseen ja monipuoliseen tiedonsaantiin

—	julkisen vallan organisaatioiden ja niiden hallinnoinnin avoimuus

—	hyvää hallintoa estävän korruption torjunta

—	yhtäläinen oikeus veteen, terveyteen ja opetukseen

—	harmaan talouden asteittainen vähentäminen — se vastaa tietyissä maissa 80:tä prosenttia maan taloudesta.

2.11

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea muistuttaa niin ikään maaseudun kehittämistä koskeville kysymyksille annetusta etusijasta, jota ei monissa tapauksissa ole noudatettu asianmukaisesti ja johon on kiinnitettävä aktiivisesti huomiota. Maanviljelyksen merkitys Afrikalle on nimittäin itsestään selvä, ja syytkin on mainittu jo monesti: elintarvikeomavaraisuus, keskeinen kehitysala ja väestöolosuhteiden vakauttaminen. Erittäin suuri osa osallistavasta kansalaisyhteiskunnasta koostuu maanviljelijöistä ja karjankasvattajista. Näin ollen maaseutupolitiikkaa kehitettäessä on tärkeää kuunnella heitä ja saada heidät mukaan politiikan toteuttamiseen sen onnistumismahdollisuuksien lisäämiseksi.

2.12

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea muistuttaa, että infrastruktuurien puuttuminen tai kekseliäisyyden puute kyseisellä alalla on akuutti ongelma, olipa sitten kyse maakohtaisesta tai maantieteellisten alueiden välisestä viestinnästä tai veden saatavuudesta, jonka geopoliittinen merkitys on itsestään selvä.

2.13	Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ehdottaa lisäksi, että kaikenlainen suora budjettituki lakkautettaisiin.

2.14	Kaikki edellä mainittu on mahdollista ainoastaan, jos kansalaisyhteiskunnan toimijat osallistuvat tehokkaammin yleishallinnon parantamiseen, mikä on kaikkien julkisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikuttajatahojen etujen mukaista.

3. Erityistä

Tässä yleiskontekstissa Afrikka oli vuonna 2005 maailmanlaajuisen asialistan kunniapaikalla. Viime heinäkuussa Skotlannissa järjestetyssä G8-kokouksessa, New Yorkissa järjestetyissä YK:n 60-vuotisjuhlallisuuksissa ja hiljattain pidetyssä Bretton Woodsissa perustettujen instituutioiden vuosikokouksessa jokainen esiintyjä Tony Blairista Horst Kohleriin, ja jopa Maailmanpankin uusi pääjohtaja Paul Wolfowitz, käsitteli puheenvuorossaan Afrikan ahdingon poistamista.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ottaa tässä yhteydessä esiin seuraavat kiireelliset asiat, joista se on jo lausunut mielipiteensä eri kannanotoissaan:

—	Afrikan priorisoiminen on toki tärkeää, mutta työtä on tehtävä laajasti asioissa, jotka liittyvät uuteen hallintoon sekä kansalaisyhteiskunnan pääsyyn mukaan kaikkiin sen reaalisiin ilmenemismuotoihin.

—	AIDSin torjunta on julistettava ehdottoman kiireiseksi tehtäväksi, sillä tälläkin hetkellä aivan silmiemme edessä ja joltisenkin välinpitämättömyyden vallitessa on kehittymässä jälleen uusi tragedia.

3.1 Afrikan priorisoiminen

3.1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea tukee Euroopan komission pyrkimystä asettaa Saharan eteläpuoleinen Afrikka etusijalle Euroopan unionin kehitysavun saajana. Jotta toiminta olisi tehokasta, Afrikassa on kuitenkin myös parannettava hallintotapaa sekä keskus- että aluetasolla. Tämä koskee yhtä lailla Afrikan valtioiden välisiä organisaatioita ja valtioita kuin kansalaisyhteiskunnan organisaatioitakin. Viimeksi mainitut voivat auttaa kohdeväestöä todella omaksumaan kehitysyhteistyöpolitiikat, koska järjestöt ovat riippumattomia — vaikkakin riippumattomuutta on vahvistettava –, lähellä väestöä ja valmiita ripeään toimintaan. Afrikan taantumiseen on tietysti monia syitä, mutta niihin kuuluvat varmasti kansalaisyhteiskunnan itsenäisyyden ja voiman puute. Näiden seikkojen merkitystä ei voi kieltää. Cotonoun sopimuksessa nimenomaisesti määrätty, tämän ongelman ratkaisemiseksi suunniteltu toimivallan siirtäminen ei suju, sillä Cotonoun sopimuksen mukainen yhdistyksille tietyillä ehdoilla annettava tuki on vaikea toteuttaa.

3.1.2

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ehdottaa seuraavaa:

—

Afrikan kansalaisyhteiskunnan organisaatioille on tarjottava entistä enemmän ja entistä paremmat mahdollisuudet saada yhteisön rahoitustukea. Olisi varmistettava tuen saatavuus suoraan valtion tasolta. Lisäksi olisi käynnistettävä horisontaalinen ohjelma, josta myönnetään rahoitusta valtiosta riippumattomille toimijoille ja jolla täydennetään valtakunnallisia ohjelmia.

—

Kansalaisyhteiskunnan on osallistuttava nykyistä laajemmin ja järjestelmällisemmin yhteistyön suuntaviivojen ja strategioiden määrittelyyn ja täytäntöönpanoon. Tällä tavoin edistetään kehitysprosessin omaksumista ja luodaan hyvää hallintotapaa. Kehitystä on alettu havaita siellä täällä, koska kansalaisten ääni alkaa hitaasti mutta varmasti kuulua kaikissa yhteyksissä. Näitä kanavia ovat työmarkkinaosapuolet, uskottavat ja arvostetut järjestöt, joista mainittakoon erityisesti ne, jotka pyrkivät edistämään sukupuolten tasa-arvoa, koulutusta ja tiedonvälitystä.

3.1.3

Euroopan unioni katsoo, että ihmisoikeusarvot ovat koskemattomia. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea esittää, että Euroopan unionin tuki kansalaisyhteiskunnalle toteutettaisiin ja ihmisoikeuksiin liittyvät ongelmat huomioiden

—	käytettäisiin avun määrittelyssä käytännöllistä lähestymistapaa

—	pyrittäisiin löytämään päteviä keskustelukumppaneita, jotka voivat käydä vuoropuhelua valtiovallan kanssa, erityisesti perustamalla valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden verkostoja

—	varmistettaisiin kyseisille organisaatioille rahoituksen saatavuus käynnistämällä hanketarjouskilpailuja ja toteuttamalla paikallisia mikrohankkeita.

3.1.4

Sama ongelma on huomioitava talouskumppanuussopimusten toteuttamisessa. Jotta voidaan toteuttaa aito yhtenäismarkkinaohjelma ja todellinen uudistusohjelma, on otettava lukuun seuraavat asiat:

—	Kansalaisyhteiskunnan ja afrikkalaisen väestön henkilöresurssien ja teknisen osaamisen rakentaminen on vielä alkutekijöissään, erityisesti naisten osalta.

—	Euroopan unionin kehitysavun kohdistaminen saattaa olla tarpeen tuotantotekijöiden kohentamiseksi, mutta tällöin avulle on asetettava ehtoja. Talouskumppanuussopimusohjelmassa on tarpeen sanoa, että tarvitaan yhtenäisiä valtioidenvälisiä verkkoja.

3.1.5

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea panee merkille talouskumppanuussopimusten solmimiseen tähtäävien neuvottelujen aloittamisen erilaisten alueellisten yhteisöjen kanssa ja toivoo, että prosessi johtaa kestävää kehitystä ja köyhyyden torjuntaa tukevaan taloudelliseen elpymiseen. Jotta sopimuksista olisi todellista hyötyä väestölle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea esittää kuitenkin seuraavien asioiden toteuttamista:

—	Tietoa on levitettävä mahdollisimman kattavasti ja tehokkaasti, jolloin kansalaisyhteiskunnan organisaatiot saadaan järjestelmällisesti mukaan neuvotteluihin ja vaikutustutkimusten laatimiseen niin valtakunnallisella kuin alueellisellakin tasolla.

—	Yksityinen sektori on saatava mukaan neuvotteluihin ja sen valmiuksien kehittämistä on tuettava.

—	Yhteiskunnalliset seuraukset ja sukupuolinäkökohdat on sisällytettävä vaikutusanalyysiin.

—	Kauppasopimusten joustavuuden on ilmettävä siten, että niihin sovelletaan allekirjoittajamaiden yrityksiä suojelevaa siirtymäaikaa. Lisäksi on tuettava kehkeytyvää teollisuutta erityisin toimin ja uusien kehittyneiden maiden kilpailuun on vastattava suojatoimien avulla.

—

Väliaikaisten tullien vähentäminen pienentää julkisia resursseja valtioissa, joiden taloudellinen tilanne jo muutenkin on monissa tapauksissa erittäin tukala ja jotka ponnistelevat taatakseen koulutuksen ja terveydenhuollon julkisen vähimmäisrahoituksen. Tällaisten valtioiden on määräaikaiset taloudelliset tuet käytettyään tarpeen muodostaa omat voimavarat. Ne saattavat tarvita myös joustavampia toimenpiteitä voidakseen säilyttää edes jonkinlaisen kauppaa koskevan verotuksellisen itsenäisyyden.

3.1.6

Jotta taloudellinen kehitys hyödyttäisi mahdollisimman monia eikä johtaisi väärinkäytöksiin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitea toivoo, että Euroopan unionin Afrikkaan kohdistamissa kehitysaputoimissa otetaan huomioon periaatteet, jotka liittyvät sosiaaliseen koheesioon ja ihmisarvoisen työn takaamiseen kaikille. Periaatteiden toteutuminen on vieläkin varmempaa, jos työmarkkinaosapuolten ja laajemmin kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välillä käydään aitoa vuoropuhelua.

3.1.7

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ehdottaa seuraavaa: ETSK on komission tiedonannossa (2) esitetyn toiveen mukaisesti valmis toimimaan yhteistyössä Afrikan talous-, sosiaali- ja kulttuurikomiteoiden kanssa kokemusten ja tietojen vaihtamiseksi, erityisesti tehdäkseen komiteoista tehokkaita kumppaneita investointien ja tukitoimien alakohtaiseen tai maantieteelliseen kohdistamiseen.

—

ETSK antaa kokemuksensa ja taitotietonsa tarvittaessa käyttöön maakohtaisesti, jos osoittautuu tarpeelliseksi kannustaa Afrikan kulttuureihin sopeutettujen talous- ja sosiaalineuvostojen muodostamista niissä maissa, joissa kyseisiä elimiä ei vielä ole. Lisäksi ETSK edistää tarvittaessa olemassaolevien talous- ja sosiaalineuvostojen uudistamista, jos ne ovat menettäneet erottuvuutensa tai uskottavuutensa. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea havaitsee rohkaisevia merkkejä: Afrikan unionin vaikutus on lisääntynyt myönteisesti, EU:n neuvosto, Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio ovat saavuttaneet kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot (esimerkiksi maanviljelijät, pk-yritykset ja työmarkkinaosapuolet) ovat alkaneet verkostoitua tietyillä maantieteellisillä alueilla.

Kyse on mahdollisesti siitä, että Euroopan unioni on tiedostanut kansalaisyhteiskunnan suppean osallistumisen sekä sen, että kansalaisyhteiskuntaa on kunnioitettava uuden strategian puitteissa.

3.2 Pandemioiden torjunta

3.2.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kehottaa kaikkia poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia johtajia kokoamaan voimansa AIDSin torjumiseksi. Se on erityisen tyytyväinen Kansainvälisen työnantajajärjestön (IOE) ja Vapaiden ammattiyhdistysten kansainvälisen liiton (VAKL) ponnistuksiin. Kyseiset organisaatiot ovat pyytäneet komiteaa yhteistyöhön vuonna 2003 käynnistämissään erityyppisissä torjuntasuunnitelmissa, joita toteutetaan kahdeksassa eteläisen Afrikan maassa.

3.2.2

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean on toimittava yhtenä tämän taistelun äänitorvena kaikissa elimissä, alue- ja paikallisseminaareissa ja kokouksissa. Koulujärjestelmän ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden toteuttaman perheiden aktivoimisen ansiosta toivoa on alkanut ilmetä. Nyt nimittäin voidaan ensimmäistä kertaa havaita, että AIDSiin sairastuneiden määrä on vähentynyt Senegalissa, Ugandassa ja Zimbabwessa ja elinajanodote on kääntynyt nousuun. Ei kuitenkaan ole syytä hellittää ponnistuksia, ja komissio kertookin AIDSin torjunnan suunnitteluun liittyvistä ohjeista, jotka on annettu kansallisille kumppaniorganisaatioille.

3.2.3

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea korostaa, että taistelussa tarvitaan paljon rahoitusta, jotta voidaan jatkuvasti toteuttaa ehkäisevää politiikkaa sekä tehokkaiden ja yksinkertaistettujen hoitomenetelmien mahdollistamia hoitopolitiikkoja. Hoitojen kustannuksia on hallittava kokonaisuudessaan ADPIC-sopimuksen (sopimus kauppaan vaikuttavien henkisen omaisuuden oikeuksien näkökulmista) puitteissa Maailman kauppajärjestössä. Lisäksi on tuettava luotettavan yleisrokotteen kehittämiseen tähtäävää tutkimusta.

3.2.4

Kehitysmailla on valtaisa tarve puuttua laajalle levinneisiin pandemioihin, varsinkin HIV:iin ja AIDSiin Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Pandemioiden inhimilliset, sosiaaliset ja taloudelliset seuraukset ovat jo katastrofaalisia. Asia on äärimmäisen kiireellinen, sillä tietyissä maissa, joissa AIDSia esiintyy valtavasti (45–49 prosentilla väestöstä), on myös nälänhätä. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suosittaa niin ollen, että Euroopan unioni ryhtyisi toimiin kahdella tasolla:

—

Maailmanlaajuisella

—

tasolla Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on tukenut ja tukee edelleen Maailman kauppajärjestön kehittämisestä käydyn Dohan kierroksen neuvotteluissa Euroopan komission kantaa edistää lääkkeiden saatavuutta laajalle levinneistä pandemioista kärsivissä maissa. Lisäksi uudet välineet johtavat Euroopan unionin osallistumaan yleiseen vuoropuheluun UNAIDSin, AIDSia, malariaa ja tuberkuloosia torjumaan perustetun maailmanlaajuisen rahaston, YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun ja Maailman terveysjärjestön kanssa.

—

Jäsenvaltioiden tasolla:

—

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean perusperiaatteena on, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot pystyvät erityisen hyvin tavoittamaan maaseutuväestön maissa, joissa ei ole riittäviä perusrakenteita tai joissa julkisella vallalla ei ole tarpeeksi keinoja turvata koko valtion alueen kattavia vähimmäispalveluita.

—	Euroopan talous- ja sosiaalikomitea viittaa AKT-maiden talous- ja yhteiskuntaelämän osapuolten esittämään pyyntöön ja kehottaa unionia ottamaan käyttöön erityisiä rahoitusvälineitä, joiden avulla kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat jakaa väestölle tietoa pandemioista.

—

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea katsoo, että kolmeen pandemiaan (AIDS, malaria ja tuberkuloosi) sovellettavan yhtenäisen lähestymistavan on perustuttava kansalaisyhteiskuntaan. Erityisesti sairauden kanssa elävät ja potilasjärjestöjen edustamat ihmiset kuuluvat kansalaisyhteiskunnan toiminnan piiriin edunsaajamaissa.

—	Euroopan unionin on autettava ratkaisemaan henkisiin voimavaroihin liittyvä kriisi kasvattamalla inhimillisiä ja teknisiä valmiuksia.

—	Koska edellä mainituilla organisaatioilla on tarvittavia resursseja ja henkilökapasiteettia, niitä on kannustettava liittoutumaan ja luomaan kumppanuuksia kaikkien pandemioiden torjuntaan osallistuvien toimijoiden kanssa.

—	ETSK kehottaa kohdentamaan unionin rahoitusvälineitä ennalta ehkäiseviin toimiin — varsinkin perhesuunnittelupalveluiden tarjoamiseen naisille — sekä potilaiden ja heidän lähipiirinsä tukemiseen.

3.2.5

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea katsoo, että kaikkien osapuolien (kansalaisjärjestöjen, työmarkkinaosapuolten, poliittisten vastuuhenkilöiden) osallistumista on laajennettava. Lisäksi komitea katsoo, että sillä on tässä keskeisessä taistelussa merkittävä koordinointitehtävä. Komitea haluaa olla taistelun tähystäjä, sillä kamppailu on ensisijaisen tärkeä ja olennainen kaikkien pandemioista kärsivien maiden kannalta. On tärkeää käsittää, että toimijoiden puute on johtanut siihen, että AIDSin lisäksi kärsitään jo nyt myös nälänhädästä.

3.2.6

Euroopan unionin on keskityttävä vähentämään lääkkeiden kustannuksia tekemällä erityinen kumppanuussopimus WTO:n kanssa. ETSK kehottaa unionin jäsenvaltioita kannattamaan aloitetta, joka koskee lääkehuollon laajaa ja monivuotista tukemista (Pariisissa pidetty ministerikonferenssi, helmikuu 2006). Komitea toteaa, että aloitetta toteuttamalla pitäisi voida lisätä kansallisten talous- ja sosiaalineuvostojen osallistumista, koska aloitteen ansiosta ne saadaan mukaan täytäntöönpano- ja arviointitoimiin sekä aidon jäljitettävyyden varmistamiseen uuden järjestelmän puitteissa.

Bryssel 18. toukokuuta 2006.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Anne-Marie SIGMUND

(1) EU:n Afrikka-strategia: eurooppalaisafrikkalainen sopimus kehityksen nopeuttamiseksi Afrikassa, KOM(2005) 489 lopullinen.

(2) KOM(2005) 132, ”Vuosituhattavoitteiden saavuttamisen nopeuttaminen - Euroopan unionin panos”, huhtikuu 2005.